Kokemuksia 3D-tulostetuista ääntöväylämalleista Puheentutkimuksen kansallinen professoriseminaari, Fiskars Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos 16. kesäkuuta, 2017
Ääntöväylän vokaaligeometriat MRI:llä
MRI-datan prosessointi vektoreiksi Entistä vähemmän käsityötä vaativa uusi kuvankäsittelyalgoritmi kykenee etsimään MRI-koneen tuottamasta vokselikuvasta 3D-mallin kudos/ilma -rajapinnalle.
Suomen kielen digitaaliset vokaalimallit a e i o u y ä ö
Ääntöväylägeometrioiden 3D-tulostus
Materiaalit ja laitteet (1) Tähän mennessä olemme tulostaneet ääntöväyliä seuraavilla laitteilla: Ultimaker Original (0.4 mm pursotuspää), Stratasys uprint SE plus, ja EOS Formiga P110 (0.1 mm kerrospaksuus). Tulostusmateriaaleina PLA (Ultimaker), ABS käyttäen PLA-tukirakenteita (Stratasys), sekä Nylon-materiaali PA 2200 (EOS Formiga). Ultimaker ja Stratasys ovat Fused Deposition Manufacturing -tekniikkaan perustuvia filamenttiprinttereitä. EOS Formiga perustuu laserilla tapahtuvaan jauheen kuumasintraukseen. Akustisiin mittauksiin riittävä seinäpaksuus 2 mm. Materiaalikustannus per malli on muutaman euron luokkaa Ultimakerilla ja Stratasysillä. OS Formigan kustannus on noin 70 euroa.
Materiaalit ja laitteet (2) Tulostusajat Ultimakerilla ja Stratasysillä noin 12h/printti. PLA-tukirakenteiden poisto ultraäänipesurilla ja liuottimella hidasta, ja tarvitaan usein mekaanista työstämistä. Sintraantumatta jäävä nylon-jauhe toimii EOS Formigassa tukimateriaalina, ja sen poistaminen ääntöväyläprintin ahtaista sisäosista on työlästä. Printin laatu on kuitenkin ylivertainen FDM-tekniikalla tehtyihin tulosteisiin verrattuna. Mitä halvempi tulostin, sitä enemmän työtä tulostuksen valmisteluun, laitteen huoltoon ja tulosteiden pinnan jälkikäsittelyyn tarvitaan. Työstötarkkuus on riittävä halvimmillakin laitteilla (mikäli ovat mekaniikaltaan kunnossa). Haasteina naisten ääntöväylät sekä pintaekstraktion että tulostamisen kannalta.
Vokaaligeometriat [a,i,u] [Electrolarynx-kokeiluja]
Mittaustekniikka
Signaalilähde (1) Koteloitu kaiutinelementti sekä impedanssisovitintorvi.
Signaalilähde (2) Ääntöväylän mittausasetelma koottuna sekä ei-resonantti keinokuorma.
Signaalilähde (3) x r Impedanssisovitus tractrix-torvella, joka on optimaalinen palloaaltorintamalle.
Signaalilähde (4) Torvi ja sen sovituskammio kaiutinelementin kartiota varten.
Modaalianalyysiä (1) FEM/Helmholtz-resonanssianalyysin tuottamat tärkeimmät moodit impedanssisovittimelle ilman kuormaa.
Modaalianalyysiä (2) Resonanssianalyysi [A] kuormalla, jossa vasemmanpuolimmaiset vastaavat formantteja F1 ja F2...
Modaalianalyysiä (3)... ja toinen vasemmalta vastaa formanttia F3.
Kalibrointi ja kompensointi (1) Magnitude (db) Magnitude (db) Magnitude (db) 5 5-18 0-18.5 0-5 -19-5 -10-19.5-15 -20-10 -20-20.5-15 -25-21 -20-30 -21.5 100 500 1000 2000 4000 Frequency (Hz) -35 500 1000 2000 4000 Frequency (Hz) -22 100 500 1000 2000 4000 Frequency (Hz) Automatisoitu, iteratiivinen kalibrointimenetelmä tuottaa taajuudesta riippuvan painon, jolla kompensoitu logaritminen sinisweep antaa lähteen ulostuloon (t.s., referenssimikrofonin paikkaan) tasaisen äänenpaineen taajuusvastemittauksia varten.
Kalibrointi ja kompensointi (2) 1 1 0.8 0.6 0.4 0.2 0 0.2 0.4 1.54 1.54 1.55 1.55 1.56 1.56 1.57 1.57 1 0.8 0.6 0.4 0.2 0 0.2 0.4 0.6 0.8 0.8 0.6 0.4 0.2 0 0.2 0.4 0.6 0.8 1 1.54 1.54 1.55 1.55 1.56 1.56 1.57 1.57 1 0.8 0.6 0.4 0.2 0 0.2 1 0.4 1.54 1.54 1.54 1.55 1.55 1.56 1.56 1.57 1.57 1.54 1.55 1.55 1.56 1.56 1.57 1.57 LF-pulssin rekonstruktio referenssimikrofonin paikkaan käyttämällä numeerista, regularisoitua dekonvoluutiota ja impulssivastemittausta.
Huomautuksia 1 Numeerinen modaalianalyysi auttaa signaalilähteen epäideaalisuuksien kuten poikittaismoodien hallinnassa. 2 Poikittaisten moodien vaimentaminen tapahtuu lisäämällä kriittisiin kohtiin rakenteita kuten vaimennusmateriaalia. 3 Jäljelle jäävät epäideaalisuudet kompensoidaan numeerisesti rakentamalla (MATLAB-ympäristössä) tarvittavat käänteismallit signaalilähteelle. 4 Käytämme taajuusvastemittauksiin ja LF-pulssin rekonstruktioon täysin erilaisia käänteismalleja. 5 Kuumalanka-anemometri referenssimikrofonin paikalle mahdollistaisi LF-pulssin rekonstruktion virtausnopeussignaaliksi.
Mittaustuloksia
Mittausasetelma Sekä taajuusvaste- että vokaalirekonstruktiomittauksissa mittausasetelma kaiuttomassa huoneessa on identtinen.
Taajuusvaste (1) Vokaalit [A], [i], ja [u], koehenkilönä 26-vuotias mies. 20 20 20 0 0 0 20 20 20 40 a 40 i 40 u 60 60 60 100 500 1000 2000 4000 6000 100 500 1000 2000 4000 6000 100 500 1000 2000 4000 6000 Printin taajuusvaste (ylempi) verrattuna vokaalispektrin verhokäyrään samasta koehenkilöstä kaiuttomassa huoneessa (alempi).
Taajuusvaste (2) Magnitude (db) Magnitude (db) Magnitude (db) Printin taajuusvaste (alempi) verrattuna perheeseen vokaalispektrin verhokäyriä, jotka on mitattu saman koehenkilön puheesta MRI-tutkimuksen aikana. 0 0 0-20 a -20 i -20 u -40-40 -40-60 -60-60 -80-80 -80-100 -100-100 -120 100 500 1000 2000 4000 Frequency (Hz) -120 100 500 1000 2000 4000 Frequency (Hz) -120 100 500 1000 2000 4000 Frequency (Hz) Pystysuorat viivat ovat ääntöväylägeometriasta numeerisesti laskettuja resonansseja.
Vokaalisynteesi rekonstruoidulla LF-painepulssilla [Ääninäyte annostellaan parhaiten korvien kautta]
a e i o u y ä ö Siinäpä se oli. Kysymyksiä?