Tämän oppitunnin tavoitteena on selventää perheyritysten yhteiskunnallista merkitystä ja lisätä oppilaan ymmärrystä ja tietoa perheyrittäjyydestä. Tämä on perustietopaketti opettajille perheyrittäjyydestä. Lisätietoa perheyrittäjyydestä löytyy mm. Elo-Pärssinen & Talvitie (2010) Perheyritys on enemmän Suvussa on yritystä tv-filmit Yhteyshenkilö: Krista Elo-Pärssinen, puh. 0400 254 004 tai krista.eloparssinen@perheyritys.fi 1
Tämä diasarja on kokonaisuus, mutta sen osat toimivat myös erikseen. Opettajalla on mahdollisuus valita tunnin pituuden mukaan eri osioita tai keskittyä johonkin osioon oppilaiden mielenkiinnon mukaisesti. 2
3
Opettaja aktivoi oppilaita miettimään heidän käsityksiään perheyrityksistä. Voidaan tehdä pienryhmissä, yksilötyönä tai keskustellen koko luokan kanssa. Kaikki vastaukset ovat oikeita. Tämä voi toimia myös tunnin ennakkotehtävänä. Opettajan kannattaa myös selvittää, kenellä oppilaista on perheyritystaustaa lähipiirissä. 4
5
Perhe vaikuttaa yritykseen ja päinvastoin. Perhe omistajana muokkaa yritystä ja sen toimintaa. Perheen ja yrityksen historia ja identiteetti kietoutuvat yhteen, mikä luo vahvan, jäljittelemättömän yrityskulttuurin. Perheyrityksen ainutlaatuisuus johtuu perheen ja yrityksen vuorovaikutuksesta. Yrityksessä toteutuvat perheen arvot ja päämäärät. Yrityksen tavoitteena ei välttämättä ole tuottaa omistajilleen maksimituotto, vaan esim. yrityksen toiminnalla avulla yrittäjä toteuttaa omia haaveitaan ja unelmiaan. Perheen väliset suhteet vaikuttavat paljon perheyrityksen menestykseen. Perheellä on suurempi vaikutus yrityksen toimintaan kuin yrityksellä perheeseen. Terve perhe on yritystoiminnan resurssi, jota ei saa väheksyä. Perhedynamiikka ei vaikuta pelkästään yrityksen tuottavuuteen, vaan myös yrityksen kasvuun ja muuttumiseen ajan myötä. Perheyrityksen jatkuvuuteen vaikuttavat sekä yrityksen menestys että perheen toimivuus. Perheyrityksen jatkuvuus on riippuvainen yrityksen kyvystä ennustaa ja vastata muutokseen. Nämä muutokset voivat liittyä joko perheeseen tai yritykseen. JOS VANHEMMISTA/HUOLTAJISTA JOMPIKUMPI/MOLEMMAT OVAT YRITTÄJIÄ, MITEN SE NÄKYY PERHE-ELÄMÄSSÄ? 6
1920-luvulla veljekset Adolf Adi ja Rudolf Dassler omistivat yhdessä Gebruder Dassler, Sportschufabrikin, joka toimi veljesten kotitalossa pienessä saksalaisessa kaupungissa Herzogenaurachissa. Veljekset olivat hyvin eriluonteisia: Adi oli tarkka, harkitsevainen ja Rudolf ulospäinsuuntautunut myyntimies Veljeksien vaimot olivat myös luonteeltaan täysin erilaisia ja vielä kun veljekset perheineen asuivat samassa talossa äitinsä kanssa, niin yhteentörmäyksiltä ei voinut välttyä. Veljekset olivat kummatkin natsipuolueen jäseniä, mutta sodan aikana Adi sai jäädä hoitamaan yritystä Rudin joutuessa hallinnollisiin tehtäviin Puolaan. Sodan jälkeen Rudi vielä joutui lyhyeksi ajaksi vankilaan epäiltynä natsisympatioistaan. Rudi oli sitä mieltä, että Adi oli tämän takana, mutta toisaalta huhun mukaan Rudi oli syyllistänyt Adia antinatsikomitealle. Tilanne muuttui kestämättömäksi. Rudi muutti perheensä ja äitinsä kanssa kaupunkia halkovan joen toiselle puolelle. Yritys jaettiin vuonna 1948 ja työntekijät valitsivat puolensa. Adi rupesi valmistamaan Adidas-kenkiä ja Rudi Puma-kenkiä. Yrityksen myötä myös kaupunkin jakautui kahtia: suurin osa asukkaista työskenteli joko Adidaksella tai Pumalla. Asukkaat tarkistivat aina vastaantulijan kengät ennen kuin päättivät puhua vastaantulijalle. Veljekset tappelivat markkinaosuuksista verisesti kuolemaansa saakka. Rudi kuoli vuonna 1974 ja Adi neljä vuotta myöhemmin. Heidät on haudattu 7
samalle hautausmaalle, mutta mahdollisimman kauaksi toisistaan. Vasta vuonna 2009 Adidaksen ja Puman työntekijät päättivät taistelun symbolisesti pelaamalla ystävällismielisen jalkapallo-ottelun. 7
8
Vaikka yksiselitteinen määritelmä on puuttunut tutkijat ovat yrittäneet selvittää perheyritysten yhteiskunnallista merkitystä. Perheyritykset ovat kansantaloudellisesti merkittäviä. Ne luovat työpaikkoja ja tuottavat tarpeellisia tuotteita ja palveluita. Kansainvälisesti luvut ovat muissa Länsimaissa samaa luokkaa. Lukumäärä vaihtelee 60-95 % välillä ja osuus BKT:sta ja työllisistä on noin puolet. 9
TUNNISTATKO NÄMÄ YRITYKSET MILLÄ TOIMIALALLA NE TOIMIVAT, MINKÄ NIMINEN ON OMISTAJAPERHE? MITEN PERHEYRITYKSET NÄYTTÄYTYVÄT PAIKKAKUNNALLANNE? 10
Perheyrityksiä löytyy kaikilta toimialoilta, kaikista maista. TUNNISTATKO NÄMÄ YRITYKSET MINKÄMAALAISIA JA MILLÄ TOIMIALALLA NE TOIMIVAT? 11
Suurin osa (92 %) perheyrityksistä on mikroyrityksiä eli henkilöstöä on alle 10. Enemmän kuin 50 henkilöä työllistäviä eli keskisuuria ja suuria perheyrityksiä on lukumääräisesti vain 1 %, mutta niiden osuus perheyritysten työpaikoista on 27 % ja liikevaihdosta on 32 %. Kolmannes suurista yrityksistä on perheyrityksiä eli 159 kpl. Yleisesti voisi todeta, että elinkeinopolitiikka, joka kohdistuu isompiin yrityksiin on kansantaloudellisesti tehokkaampaa kuin mikroyrityksiin kohdistettu elinkeinopolitiikka. Puolet perustetuista yrityksistä kuolee ensimmäisen 5 vuoden aikana. Uusi yritys työllistää keskimäärin yhden henkilön, kun taas liiketoiminnan siirroissa säilyy keskimäärin 5 työpaikkaa. 12
Eri tutkimusten mukaan perheyritykset menestyvät paremmin kuin muulla tavoin omistetut yritykset. Omat rahat, oma nimi ja maine kyseessä, esim. Fazer, Paulig: sinä päivänä kun laadusta tingitään, voidaan tehtaat portit sulkea. Perheyritykset arvostavat kannattavaa kasvua niiden työllisyys vaihtelee vähemmän kuin muulla tavoin omistettujen yritysten. Työntekijöiden sitoutuminen näkyy pitkinä työsuhteina, jopa toista ja kolmatta sukupolvea myös työntekijöissä arvostettu työnantaja. Perheyritykset irtisanovat, esim. Halva ei ole yli 80 vuoden historiansa aikana irtisanonut ketään. Useat perheyritykset ovat hyvin omavaraisia eli toimintaa ei rahoiteta velalla. Esim. Bernerin periaatteena on, että investoinnit rahoitetaan tulorahoituksella. Kestävä kehitys on sisäänrakennettu perheyrityksiin, joista useimpien tavoitteena on jatkuvuus eli yrityksen siirtäminen seuraavalle sukupolvelle, jopa paremmassa kunnossa kuin se oli nykyisen omistajan sen saadessa. Perheyritys mielletään lahjana edellisiltä sukupolvilta ja lainana tulevilta sukupolvilta. OLETKO SAMAA MIELTÄ NÄISTÄ? MITÄ MUUTA SINULLE TULEE MIELEEN? 13
14
Perhe-elämässä tunteet ovat vahvasti läsnä, yritysmaailmassa taas päätöksiä perustellaan järjellä. Perheen tavoitteena on perheen pysyvyys ja jatkuvuus, yrityselämässä taas muutos on jatkuvaa. Perheessä historia on vahvasti läsnä, yritysmaailmassa taas katse pitää olla koko ajan tulevaisuudessa. Perheen jäsenten välisiä suhteita määrittää ehdoton rakkaus, yrityselämässä taas suhteet nojaavat rahaan, joka pitää ansaita työllä. 15
Omistaja, jolla on kasvot tuo luotettavuutta toimintaan, aina löytyy takuumies sopimuksille. Kasvollinen omistaja voi toisaalta olla itsevaltias yrityksessä, eikä anna tilaa muille. Pitkäjänteinen toiminta voi myös muuttua muutosvastarinnaksi, jos asioita halutaan aina tehdä samalla tavalla kuin ennenkin. Joustava päätöksenteko voi muuttua poukkoilevaksi, jos päätöksiä muutetaan jatkuvasti. Yrittäjähenkisyys on mm. riskinottoa ja vastuullisuus sidosryhmistä eli henkilöstöstä, asiakkaista, lähiyhteisöstä ja ympäristöstä huolehtimista. Joissakin tapauksissa perhe tai joku sen jäsenistä voi hyväksikäyttää yritystä omien tarpeidensa täyttämiseen välittämättä yrityksen ja sen muiden sidosryhmien hyvinvoinnista.
17
Kolmannes vastaajista aikoo toteuttaa sukupolvenvaihdoksen seuraavan viiden vuoden aikana Sukupolvenvaihdokset ovat ajankohtaisimpia teollisuudessa ja keskisuurissa yrityksissä Toisaalta sukupolvenvaihdosaikomukset ovat lisääntyneet pienissä palvelujen ja rakennusalan yrityksissä 18
Verotukseen liittyvät asiat koetaan sukupolvenvaihdosten suurimmiksi haasteiksi Haasteiden vaikutus arvioitiin kuitenkin pienemmäksi kuin edellisessä barometrissä Vastausten keskiarvot asteikolla 1-5 (1=Erittäin helppo, 5=Erittäin vaikea) ja vastausten jakaumat (% yrityksistä, joissa spv ajankohtainen) 19
20
JATKOTYÖSKENTELY, JOS TEEMAAN HALUTAAN KÄYTTÄÄ USEAMPI OPPITUNTI 21
22
23