Linnusto luomupelloilla ja tavanomaisilla pelloilla Juha Tiainen, Luonnonvarakeskus Luomun tietotarpeet -tilaisuus HAMK Mustiala 17.4.2018 Valokuvat: Tuomas Seimola ja Juha Tiainen Luonnonvarakeskus Linnusto on muuttunut ja muuttuu Syitä: Ilmaston muutos Maatalouden maan käytön muutos Maatalouden tuotantorakenteen muutos Maatalouden tuotantotapojen muutos 2 1
Maatalousympäristön linnuston seuranta-alueet 2000 12 (paikoin 1984 ) 2012 laskenta-alueet (n. 3500 ha) Tavoite: arvioida maatalousympäristön muutosten vaikutuksia linnustoon Vuosittainen seuranta-ala 3 12 km 2, josta peltoa 70 % 56 lajia > 150 000 reviiriä GIS-tietokannassa Paikkatietomuotoinen elinympäristöaineisto Tiainen ym. 2012 Laskenta-alueet Eri alueita 78770 ha, josta peltoa 55046 ha 0,5 % Suomen pelloista 1,2 % alueen pelloista 42 % Suomen pelloista Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Kaakkois-Suomi Ekologisten ryhmien muutokset Elinympäristö: A = avoin R = reuna Talvehtimisalue: E = Eurooppa A = Afrikka ja Etelä-Aasia Tiainen ym. 2012 2
1 4 7 0.6 0.9 1.0 1.4 0.9 1.2 1 3 5 1.0 1.4 0.8 1.2 2 6 1.0 2.0 1.0 1.4 0.6 0.9 1.0 1.3 0.8 1.2 1.0 1.4 0.7 1.1 0.5 1.5 0.9 1.3 1.0 1.3 1.0 2.0 2 8 0.4 1.0 0.2 1.0 1.0 1.6 1.00 1.25 1 3 1.00 1.15 0 20 0.6 0.9 1.0 2.0 1.0 1.6 0.5 0.9 1.0 1.6 1.0 1.8 1.0 1.6 1.0 2.0 1.0 1.8 0.9 1.2 2 6 0.95 1.20 0.8 1.4 18.4.2018 Etelä-Suomen maatalousympäristön lintujen Tuulihaukka Peltopyy Fasaani Ruisrääkkä kannanmuutokset FALTIN 9 PERPER 11 PHACOL 100 CRECRE 20 Töyhtöhyyppä VANVAN 190 Taivaanvuohi GALGAL 16 2002 2010 Kuovi NUMARQ 72 Punajalkaviklo TRITOT 6 Kesykyyhky COLLIV 10 Uuttukyyhky COLOEN 29 Sepelkyyhky COLPAL 370 Tervapääsky APUAPU 127 Kiuru ALAARV 2032 Haarapääsky HIRRUS 269 Räystäspääsky DELURB 100 Niittykirvinen ANTPRA 526 Keltavästäräkki MOTFLA 36 Västäräkki MOTALB 432 Pensastasku SAXRUB 327 Kivitasku OENOEN 53 Räkättirastas TURPIL 1050 Pensassirkkalintu LOCNAE 18 Ruokokerttunen ACRSCH 168 Viitakerttunen ACRDUM 38 3 merkitsevästi vähenevää 4 mahdollisesti vähenevää 5 ei suuntausta 25 runsastuvaa 3 mahdollisesti runsastuvaa Luhtakerttunen ACRRIS 34 Kottarainen STUVUL 210 Pensaskerttu SYLCOM 752 Varpunen PASDOM 326 Pikkulepinkäinen LANCOL 43 Pikkuvarpunen PASMON 323 Harakka PICPIC 212 Tikli CARCAR 9 Naakka CORMON 198 Viherpeippo CARCHL 636 Varis CORNIX 196 Hemppo CARCAN 85 Numerot lajinimien yhteydessä: vuosittainen keskimääräinen reviirimäärä Punavarpunen CARERY 125 Keltasirkku EMBCIT 1132 Peltosirkku EMBHOR 168 Pajusirkku EMBSCH 99 2002 2010 Tiainen ym. 2012 Alustavia tuloksia Myönteistä kehitystä Etelä-Suomen linnustossa 1 viimeisten 10 15 vuoden aikana Vähentyneitä Ei muutosta Runsastuneet 1936 1984 11 8 17 1984 2000 12 18 7 2000 2011 7 5 24 1 Lajimäärä muutosluokittain Perustuu pysyvillä koealoilla (1300 ha) tehtyihin laskentoihin Lammilla, 1936, 1984, 2000, and 2000 11) Tiainen et al. in litt. and unpubl. 3
Maatalousympäristön linnuston muutos: Kauhajoen Marttilankylä 1960 62 1984 Peltosirkku 60 37 Pensastasku 48 17 Keltavästäräkki 31 1 Kiuru 28 55 + Niittykirvinen 11 0 Keltasirkku 11 8 Isokuovi 11 22 + Haarapääsky 10 2 Pensaskerttu 10 1 Töyhtöhyyppä 8 6 Peltopyy 4 0 Varis 4 0 Kivitasku 3 1 Ruokokerttunen 2 15 + Pajusirkku 0 12 + Punavarpunen 0 10 + Västäräkki 0 4 Harakka 0 2 Viitakerttunen 0 1 Pikkulepinkäinen 0 1 Yhteensä 241 185 Tutkimusalue 460 ha 1960 62: avo-ojitettuja laitumia ja heinäpeltoa 1984: salaojitettua viljanviljelyä Lähteet: Marttila 1963, Vähämäki 1984, Ylimaunu & Siira 1985 Kuva: Kauhajoki, Halkolankylä 1959 Kauhajoen museo, www2.kauhajoki.fi/ arteet/aarrekanta/listaakaikki.asp Biodiversiteetin köyhtyminen Lähinnä tehotuotannon kaudella, mutta osin alkanut jo 1900-luvun alussa, vaikka samaan aikaan osin myös lisääntyy ehkä 1960-luvulle asti; biodiversiteetin eri osien kehitys ajoittuu eri tavoin Lypsykarjatalouden taantuminen Rehutuotannon muutokset, sadonkorjuuajankohdat Rukiin viljelyn taantuminen Tilalle kevätviljoja Koneistuminen Peltoalan tehokkaampi käyttö isommat lohkot salaojitus pientareiden häviäminen joutomaakuvioiden ja niittyjen häviäm. Väkilannoitus Torjunta-aineet Syyskyntöjen yleistyminen Laitumet, perinnebiotoopit, linnut Eläinten ja kasvien lisääntymistappiot Viljelykierto yksinkertaistuu, lohkojen välinen vaihtelu vähenee Pesätappioita Elinympäristöjen menetyksiä, kaikki eliöryhmät kärsivät esim. salaojitus vie 5 10 % piennar- ja ojabiotooppia Maassa vähemmän eloperäistä toimint. Vähemmän rikkakasveja, pientareet Siementen saatavuus, maaperäeläimet 4
Linnuston kartoitus Kolmen käynnin kartoitus Havainnot käyntikartoille lajeittain Erityishuomio havaintojen samanaikaisuuteen Käyntikartta, kaikki lajit, kiurut poimittu (merkitty keltaisella) Askartelulla tuloksia! Havainnot käyntikartoilta lajikartoille (käyntikerrat numeroin) Reviiritulkinta; yhtäaikaishavainnot erottavat reviirit toisistaan Kiuru 5
Esimerkki lintulaskennoista: kiuru Kiurun kannanvaihteluita selittävät nurmien ja kesantojen määrä sekä edeltävän talven ja edeltävän pesimäkauden sääolot territories / km 2 territories / km 2 35 35 30 30 25 25 20 20 Spring cereal Sugarbeet and l Grasslands and Mean density Spring cereal Sugarbeet and like Grasslands and like Mean density 15 15 1985 1990 1995 1995 2000 2000 Suorakylvö on suosinut kiurua (ja töyhtöhyyppää, peltopyytä ym.) CAP- ja ympäristöohjelmaehdotukset 2014 20 Viherryttäminen (perustason ylittävistä käytännöistä korvaus) 7 %:n ekologinen ala (lhp, 3 m monimuotoisuusvyöhyke tai korjaamaton kaista reunoilla tai keskellä) kolme viljelykasvia pysyvien nurmien säilyttäminen Täydentävät ehdot (viljelijätukien saamisen edellytys; ei korvausta) viljely hyvän maatalouskäytännön mukaan 1 m suojakaistat, 3 m suojavyöhyke vesistöjen varsilla maisemapiirteiden säilyttäminen kesantojen hoito 6
Pientareet ja suojakaistat Valtaoja Piirioja Miten viherryttäminen vaikuttaa linnustoon? 657 koealaa (12,56 ha, yht. 8200 ha maatalousympäristöä) 20 lajia, 10 pelloilla ja 10 reunavyöhykkeissä pesivää Mallinnuksen tulos: Tärkein linnuston monimuotoisuutta ja runsaimpien lajien runsautta selittäviä tekijä oli ojien ja pientareiden määrä Toiseksi tärkein olivat kesannot ja nurmet Viljelykasvien lukumäärällä ei juuri merkitystä 7
Linnusto eri habitaateissa Viljeltyjen peltojen ulko-puoliset elinympäristöt arvokkaimpia Ympäristöohjelmatoimilla enemmän merkitystä avoimen ympäristön lajeille kuin reunalajeille Viljellyillä pelloilla suora-kylvöön johtava talvi-aikainen kasvipeitteisyys hyödyttää lintuja Osalla niittyjä hoitamatto-muus hyödyllistä, osalla hoito välttämätöntä Kaikki lajit Asutus, saareke Metsä Oja, joki Niitty, laiduntamaton Luonnonlaidun Viljelemätön, pensoitt. Rantalaidun Viljelemätön, ei pensoitt. Luonnonhoitopelto Sänkikesanto Syysvilja Suorak., öljy- ja valk.kasvi Peltolaidun Nurmi Suorakylvö, kevätvilja Syysrypsi Kevätvilja Öljy- ja valkuaiskasvi Ruovikko 0 500 1000 Reviiriä / 100 ha Avoimen ympäristön lajit Asutus, saareke Metsä Oja, joki Niitty, laiduntamaton Luonnonlaidun Viljelemätön, pensoitt. Rantalaidun Viljelemätön, ei pensoitt. Luonnonhoitopelto Sänkikesanto Syysvilja Suorak., öljy- ja valk.kasvi Peltolaidun Nurmi Suorakylvö, kevätvilja Syysrypsi Kevätvilja Öljy- ja valkuaiskasvi Ruovikko 0 500 Reviiriä / 100 ha Reunalajit (metsässä ja pihoilla pesivät) Asutus, saareke Metsä Oja, joki Niitty, laiduntamaton Luonnonlaidun Viljelemätön, pensoitt. Rantalaidun Viljelemätön, ei pensoitt. Luonnonhoitopelto Sänkikesanto Syysvilja Suorak., öljy- ja valk.kasvi Peltolaidun Nurmi Suorakylvö, kevätvilja Syysrypsi Kevätvilja Öljy- ja valkuaiskasvi Ruovikko Tiainen & Seimola 2014 0 500 1000 Reviiriä / 100 ha Kesantojen merkitys avoimen peltoympäristön linnustolle Kymmenen avoimen maatalousympäristön lajia 3,14 hehtaarin koealat (ympyrä, jonka säde 100 m) Lajimäärä 1,25 1,38-kertainen Parimäärä 1,60 2,05-kertainen Kiuru Niittykirvinen Pensastasku Peltopyy Kuovi Töyhtöhyyppä Keltavästäräkki Viiriäinen Pensassirkkalintu Peltosirkku Keski-pisteenä: viljalohko, ei kesantoa naapurissa kesanto-lohko Herzon ym. 2011 8
Grams / arable ha Territories / arable ha Shannon-Wiener-indeksi H' Lajien No. of lukumäärä species 18.4.2018 Keskeiset toimet Luonnonhoitopellot (erilaiset kesannot) Viljelemättömät ympäristöt ja niiden hoito Kasvipeitteisyys, suorakylvö Monimuotoisuuskosteikot Suojavyöhykkeet, myös kosteikkojen ympäristössä Ojien luonnonmukainen hoito Valta- ja piiriojien säilyminen, ristiriitojen poisto Pensaikot Luomu Kasvinsuojelu Tulvivien peltojen hoito Metsänreunat, muut reunat Grammaa/ha viljelymaata Reviirejä/ha viljelymaata Luomupeltojen ja tavanomaisten peltojen linnustoerot 0.4 0.3 0.2 0.1 0.0 Kokonais- DENSa Kiuru AARV Niitty- APRA Pelto- EHOR Pensas- SRUB Töyhtö- VVAN tiheys kirvinen sirkku tasku hyyppä (ilman kiurua) 150 125 100 75 50 25 0 Kaikki BIOMIlman BIOMa kiurua Biomassa 0.8 0.6 0.4 0.2 Luomua koealoilla Absent Ei ole 2000 2000 Present On 2000 Absent Ei ole 2001 2001 Present On 2001 0.0 Diversiteetti H 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Lajeja S 25 ha:n ruudut, joissa on/ei ole luomupeltoja Piha ym. 2008 Linnusto hyötyy luomusta erityisesti avoimessa maisemassa Ei tule unohtaa, että luomulla (ja suorakylvöllä) on luonnon monimuotoisuutta lisäävä vaikutus myös maaperäelistössä 9
Luomusta hyötyviä lajeja Siemensyöjät Hyönteissyöjät Maaperäeläimiä syövät Vaihtelevasta, luomun tuottamasta mosaiikkimaisesta maisemarakenteesta hyötyvät lajit Suomesta ei paljon tietoa Länsi-Euroopassa suurten yhtenäisten avointen peltoalueiden linnusto hyötyy Espanjasta tuore tutkimus: talvinen siemensyöjälinnustokin hyötyy pienipiirteisessä maisemassa Miten tai miksi luomu vaikuttaa lintuihin? Vaikutus ei ole suuri pienipiirteisessä maisemassa, koska maiseman mosaiikkimaisuus on vahvempi vaikuttaja Vaikutus ravinnon kautta: kasvillisuus monipuolisempaa, joten selkärangaton faunakin monipuolisempi (niin kasvinsyöjät kuin pedotkin) ravinnon kautta: maaperä paremmassa kunnossa ja tuottaa maaperäeläimistöä, jota linnut pyydystävät niin maan sisältä (isokuovi, taivaanvuohi) kuin maan pinnaltakin (lukuisat lajit) monipuolisen ja vaihtelevan elinympäristövalikoiman kautta (monipuolisempi kasvinvuorottelu) 10