Maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskeva kuulemisasiakirja - Kysely sidosryhmille Maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevien, vuosiksi 2007 2013 vahvistettujen yhteisön suuntaviivojen ja komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 uudelleentarkastelu Tämän kuulemisen tarkoituksena on pyytää kaikilta sidosryhmiltä kommentteja maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevien, vuosiksi 2007 2013 vahvistettujen yhteisön suuntaviivojen, jäljempänä 'suuntaviivat', ja komission asetuksen (EY) N:o 1857/2007 soveltamisesta. Komissio pyytää sidosryhmiä toimittamaan kommenttinsa 20.3.2013 mennessä. 1. Johdanto Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 1, jäljempänä SEUT-sopimus, 107 artiklan 1 kohdan perusteet täyttävä julkinen rahoitus on valtiontukea, ja siitä on ilmoitettava komissiolle. Maatalousalan erityispiirteet huomioon ottaen komissio antoi suuntaviivat 2, joita sovelletaan perussopimuksen liitteessä I lueteltujen tuotteiden tuottamiseen, jalostamiseen ja kaupan pitämiseen liittyvään toimintaan. Suuntaviivat koskevat maaseudun kehittämiseen, riskin- ja kriisinhallintaan ja metsätalouteen liittyviä toimenpiteitä sekä muun tyyppisiä toimenpiteitä, joita ovat esimerkiksi tuki maataloustuotteiden mainontaan ja tuki, joka liittyy energiaverosta myönnettyihin vapautuksiin. SEUT-sopimuksen 109 artiklan perusteella neuvosto voi kuitenkin määritellä tukimuodot, jotka on vapautettu SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa määrätystä pakollisesta ilmoitusmenettelystä. Neuvoston hyväksyttyä SEUT-sopimuksen 109 artiklan mukaisesti asetuksen (EY) N:o 994/98 3, jäljempänä valtuusasetus, komission oli mahdollista julistaa eräät tukimuodot sisämarkkinoille soveltuviksi ja vapauttaa ne ilmoitusmenettelystä edellyttäen, että tietyt asianomaisessa asetuksessa vahvistetut ennakkovaatimukset täyttyvät. Sen vuoksi komissio hyväksyi maatalousalan ryhmäpoikkeusasetuksen 4, jota sovelletaan edellä mainittuun toimintaan. Ryhmäpoikkeusasetus perustuu suuntaviivoihin mutta sisältää vain ne suuntaviivojen toimenpiteet, joita jäsenvaltioiden on helppo arvioida ja jotka eivät edellytä komission monitahoista arviointia. Ryhmäpoikkeusasetuksella yksinkertaistetaan menettelyjä valtiontuen myöntämiseksi alkutuotannon alalla toimiville pienille ja keskisuurille maatiloille (asetuksen 1 artiklan 1 kohta) seuraavien pääasiallisten tukimuotojen osalta: investointituki, nuorten viljelijöiden aloitustuki, tuottajaryhmät, eläin- ja kasvitaudit, epäsuotuisat sääolot, laadukkaat maataloustuotteet, tekninen tuki, vakuutusmaksut ja kotieläinala. 1 EUVL C 83, 30.3.2010, s. 47; Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto. 2 EUVL C 319, 27.12.2006, s. 1; maa- ja metsätalousalan valtiontukia vuosiksi 2007 2013 koskevat yhteisön suuntaviivat. 3 EUVL L 142, 14.5.1998. s. 1; neuvoston asetus (EY) N:o 994/98, annettu 7 päivänä toukokuuta 1998, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin. 4 EUVL L 358, 16.12.2006. s. 3; komission asetus (EY) N:o 1857/2006, annettu 15 päivänä joulukuuta 2006, perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta.
Valtiontukien tulostaulun viimeisimmän version mukaan (syksy 2011) 5 maatalousalalle vuonna 2010 myönnetyn valtiontuen kokonaismäärä oli 10,2 miljardia euroa, josta 1,7 miljardia euroa myönnettiin ryhmäpoikkeuksen piiriin kuuluvilla toimenpiteillä (14,9 %). Maatalousalan valtiontukeen vaikuttaa myös maaseudun kehittämispolitiikka. Ehdotus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen 6, jonka komissio esitti lokakuussa 2011 osana vuoden 2013 jälkeistä yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevaa ehdotuspakettia 7, edellyttää maatalousalalla myönnettävän valtiontuen oikeusperustan tarkistamista. Komissio antoi 8. toukokuuta 2012 valtiontuen uudistamispakettia koskevan tiedonannon 8, jolla käynnistettiin valtiontuen valvonnan uudenaikaistamista koskeva poliittinen keskustelu. Maatalousalan valtiontukea koskevan lainsäädännön tarkistus on näin ollen toteutettava samanaikaisesti. Komissio kehottaa jäsenvaltioita, instituutioita ja muita sidosryhmiä antamaan panoksensa suuntaviivojen ja ryhmäpoikkeusasetuksen tarkistamiseen. Maatalousalan vähämerkityksistä tukea koskevaa asetusta 9 on sen verrattain riippumattoman toiminnan johdosta tarkistettava erillisellä kyselylomakkeella, joka löytyy samalta internet-sivustolta 10 kuin tämä kyselylomake. Suuntaviivat ja ryhmäpoikkeusasetus sisältävät monenlaisia toimenpiteitä, joista useat kytkeytyvät maaseudun kehittämisasetuksen (EY) N:o 1698/2005 11 säännöksiin. Julkinen kuuleminen Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020 -tiedonantoon sisältyvien komission ehdotusten vaikutustenarviointia varten sisälsi myös maaseudun kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Jotta vältettäisiin tietojen sekaantuminen ja päällekkäisyydet mainitun aiemman vaikutustenarvioinnin kanssa, tässä kyselyssä keskitytään muihin kuin maaseudun kehittämiseen liittyviin toimenpiteisiin (suuntaviivojen IV osa ja asiaa koskevat ryhmäpoikkeusasetuksen artiklat). Vastaajia pyydetään kuitenkin tarvittaessa viittaamaan edellä mainitussa, jo päättyneessä kyselyssä 12 antamiinsa vastauksiin. Lisätietoja ja oikeusperustat löytyvät seuraavalta internet-sivustolta: http://ec.europa.eu/agriculture/stateaid/index_en.htm 2. Kohderyhmä Tähän kuulemiseen pyydetään vastuksia instituutioilta, viranomaisilta, kansalaisilta, yrityksiltä, organisaatioilta ja kaikilta muilta sidosryhmiltä, joihin maatalousalan valtiontukea koskeva lainsäädäntö vaikuttaa. Erityisesti vastauksia toivotaan kansallisilta viranomaisilta, jotka vastaavat suuntaviivojen ja ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan kuuluvista valtiontukitoimenpiteistä. 3. Kuulemiseen osallistuminen 5 KOM(2011) 848 lopullinen; komission kertomus: Valtiontukien tulostaulu. Kertomus EU:n jäsenvaltioiden myöntämästä valtiontuesta Syksyn 2011 päivitys. http://ec.europa.eu/competition/state_aid/studies_reports/studies_reports.html 6 KOM(2011) 627 lopullinen/2; ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen. 7 8 http://ec.europa.eu/agriculture/cap-post-2013/legal-proposals/com627/627_fi.pdf http://ec.europa.eu/agriculture/cap-post-2013/legal-proposals/index_en.htm http://ec.europa.eu/competition/state_aid/modernisation/index_en.html 9 EUVL L 337, 21.12.2007. s. 35; komission asetus (EY) N:o 1535/2007, annettu 20 päivänä joulukuuta 2007, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maataloustuotteiden tuotannon alalla. 10 http://ec.europa.eu/agriculture/stateaid/policy/consultation/index_en.htm 11 EUVL L 277, 21.10.2005. s. 1; neuvoston asetus (EY) N:o 1698/2005, annettu 20 päivänä syyskuuta 2005, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen. 12 http://ec.europa.eu/agriculture/cap-post-2013/consultation/contributions_en.htm; Consultation for impact assessment: your contributions.
Vastaukset voidaan antaa millä tahansa EU:n virallisella kielellä. Vastausten antaminen jollakin komission työkielistä (englanniksi, ranskaksi tai saksaksi) nopeuttaa kuitenkin niiden käsittelyä komissiossa. Osa kysymyksistä on tarkoitettu erityisesti viranomaisille tai tietyille sidosryhmille, joten kaikkien vastaajien ei edellytetä ottavan kantaa kaikkiin kysymyksiin. Avoimuuden varmistamiseksi organisaatioita pyydetään rekisteröitymään edunvalvojien rekisteriin, johon kirjattavat tiedot ovat julkisia. Samalla niiden on sitouduttava noudattamaan rekisterin sääntöjä. Jos edustamasi organisaatio ei ole vielä rekisteröitynyt, voit rekisteröidä sen nyt osoitteessa: http://europa.eu/transparency-register/index_en.htm. Rekisteröimättömien organisaatioiden vastaukset julkaistaan erikseen. Jos vastaat rekisteröidyn organisaation puolesta, ilmoita sen nimi ja osoite sekä tunnistenumero sivulla 4 olevassa osassa 'Tietoja vastaajasta'. Vastauksesi katsotaan edustavan ko. organisaation kantaa. Vastausten määräaika on 20.3.2013. Vastaukset lähetetään mieluiten sähköpostitse seuraavaan osoitteeseen: European Commission Directorate-General for Agriculture and Rural Development Unit M.2 Competition Rue de la Loi 130 05/94A B-1049 Brussels Belgium Sähköposti: agri-state-aid-consultation@ec.europa.eu Faksi: +32 2 296 76 72 Huom. Sidosryhmien näkökantojen keräämiseksi hyväksytään ainoastaan tätä tarkoitusta varten täytetyt lomakkeet. 4. Kuulemisen tulokset Suuntaviivojen ja ryhmäpoikkeusasetuksen voimassaoloaika päättyy 31. joulukuuta 2013, ja niitä tarkistetaan valtiontuen uudistamisen yhteydessä sekä niiden uusien sääntöjen valossa, joita maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen sovelletaan monivuotisen rahoituskehyksen 2014 2020 puitteissa. Tässä yhteydessä järjestettävä julkinen kuuleminen tarjoaa sidosryhmille tilaisuuden esittää komissiolle näkemyksensä asiasta politiikan valmistelun alkuvaiheessa. Komission yksiköt aikovat julkaista tämän kyselyn vastaukset verkkosivuillaan osoitteessa http://ec.europa.eu/agriculture/stateaid/policy/consultation/index_en.htm. Saamiensa kommenttien perusteella komissio ehdottaa tarkistettuja versioita sovellettavista säännöistä. 5. Yhteystiedot Asiasta vastaava yksikkö: European Commission Directorate-General for Agriculture and Rural Development Unit M.2 Competition Sähköposti:agri-state-aid-consultation@ec.europa.eu
Mitään tässä kyselyssä esitettyjä kantoja ei voida pitää Euroopan komission virallisena kantana.
KYSELYLOMAKE TIETOJA VASTAAJASTA Kyselykohtaiset tietosuojaperiaatteet: Vastaukset julkaistaan internetissä nimellä, paitsi jos vastaaja vastustaa henkilötietojensa julkaisemista sillä perusteella, että julkaisu vahingoittaisi hänen oikeutettuja etujaan. Tällöin vastaus voidaan julkaista nimettömänä. EUROPA-sivustolla noudatettavat tietosuojasäännöt ovat nähtävillä osoitteessa http://ec.europa.eu/geninfo/legal_notices_fi.htm#personaldata 01. Vastustatteko henkilöllisyytenne julkistamista? x 02. Onko vastaukseenne sovellettava jotakin Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 13 4 artiklassa säädetyistä poikkeuksista? Jos on, ilmoittakaa selvästi, mitä vastauksenne osia ei saisi julkistaa, perustelkaa tietojen luottamuksellisuus ja toimittakaa myös eiluottamuksellinen versio vastauksestanne julkaistavaksi komission verkkosivuilla. Ilmoittakaa seuraavassa osiossa yhteystietonne. Huom. Puuttuvat tai epätäydelliset tiedot johtavat siihen, ettei kannanottoanne oteta kuulemisessa huomioon. Nimi Organisaatio Paikka (maa) Osoite Simo Moisio Arktiset Aromit ry Suomi Kauppakatu 20, 89600 Suomussalmi Tunnistenumero 1005061-8 Sähköpostiosoite simo.moisio@arctic-flavours.fi Kuvailkaa organisaationne tärkeimmät toiminnot: 03. Ilmoittakaa, edustatteko viranomaisia vai muita sidosryhmiä. Arktiset Aromit ry on luonnontuotteiden menekinedistämisyhdistys edistäen metsämarjojen, sienten ja yrttien käyttöä. 04. Ilmoittakaa yrityksenne koko (liikevaihto ja työntekijöiden lukumäärä) tai organisaationne koko (jäsenten lukumäärä). Yhdistys on hankeorganisaatio. Liikevaihto vaihtelee alue- ja valtakunnallisten hankkeiden mukaisesti 250 450 000 euron välillä. Työntekijöitä yhdistyksellä on 3-7 hankkeiden määrän mukaisesti. Jäsenmäärä on runsaat 220. 05. Ilmoittakaa tapauksen mukaan yrityksenne toimialan NACE-koodi 14. 06. Voivatko komission yksiköt ottaa teihin tarvittaessa yhteyttä saadakseen lisätietoja? Kyllä x Ei 13 EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43. 14 NACE Rev. 2 on Euroopan yhteisön tilastollinen toimialaluokitus. Ks. http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/product_details/publication?p_product_code=ks-ra-07-015.
Huomioikaa, että kyselylomake on laadittu samalla rakenteella kuin suuntaviivat. Vaikka jättäisitte vastaamatta joihinkin kysymyksiin, noudattakaa silti kysymysten järjestystä. OSA A: YLEISLUONTOISET POLIITTISET KYSYMYKSET Kaikille vastaajille tarkoitetut kysymykset 1. Mikä on yleisarvionne nykyisistä suuntaviivoista: mikä on toiminut hyvin, mikä huonommin? Perustelkaa vastauksenne. 2. Katsotteko, että niiden tukimuotojen luettelo, joihin voidaan ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla soveltaa ryhmäpoikkeusta, vastaavat yleisesti ottaen riittävällä tavalla markkinoiden ja toimialan vaatimuksia? Jos vastaatte ei, perustelkaa vastauksenne. 3. Oletteko kohdannut ongelmia soveltaessanne kannustavaa vaikutusta koskevaan periaatteeseen liittyviä säännöksiä (suuntaviivojen 15 ja 16 kohta, ryhmäpoikkeusasetuksen johdanto-osan 22 kappale)? Jos olette, millaisia? 4. Maaseudun kehittämiseen liittyvät maatalousalan valtiontukisäännökset noudattavat maaseudun kehittämistä koskevan asetuksen säännöksiä (esimerkiksi tukikelpoisten menojen ja tuki-intensiteettien osalta). Onko kokemuksenne perusteella tarpeen soveltaa eriytettyjä vaatimuksia? Jos vastaatte kyllä, perustelkaa vastauksenne. Viranomaisille tarkoitetut kysymykset: 5. Onko olemassa tiettyjä tekijöitä, jotka estävät maanne viranomaisia myöntämästä nykyistä suurempaa osuutta tuista ryhmäpoikkeuksen piiriin kuuluvilla toimenpiteillä? ERITYISMÄÄRÄYKSET Huomatkaa, että maaseudun kehittämiseen liittyvistä toimenpiteistä, jotka kuuluvat nykyisten suuntaviivojen ja ryhmäpoikkeusasetuksen piiriin mutta joita ei mainita tässä
kyselyssä, toteutettiin erillinen julkinen kuuleminen 15, joka mainitaan kohdassa "1. Johdanto". OSA B: TUKI KOTIELÄINTUOTANNON ALALLE (RYHMÄPOIKKEUSASETUKSEN 16 ARTIKLA) Kaikille vastaajille tarkoitetut kysymykset: 6. Onko tässä toimenpiteessä säädettyjen tukimuotojen säilyttäminen mielestänne perusteltua markkinatilanteen vuoksi? Perustelkaa vastauksenne. 7. Oletteko sitä mieltä, että tässä toimenpiteessä määritellyt tuki-intensiteetit olisi säilytettävä nykyisellä tasollaan? Jos vastaatte ei, perustelkaa vastauksenne. 8. Katsotteko, että myös muita kuin TSE-/BSE-tauteja koskeviin testeihin olisi myönnettävä tukea? Jos vastaatte kyllä, perustelkaa vastauksenne. OSA C: TUKI LUONNONMULLISTUSTEN TAI MUIDEN POIKKEUKSELLISTEN TAPAHTUMIEN AIHEUTTAMAN VAHINGON KORVAAMISEKSI (SUUNTAVIIVOJEN V.B.2. KOHTA) Viranomaisille tarkoitetut kysymykset: 9. Katsotteko, että mahdollisuus soveltaa ryhmäpoikkeusta tiettyjen luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen korvaustukeen olisi ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla hyödyllinen, vaikka se rajoittuisi vain pkyrityksiin? Jos vastaatte ei, perustelkaa vastauksenne. Kaikille vastaajille tarkoitetut kysymykset: 10. Onko teillä ollut vaikeuksia ymmärtää suuntaviivojen 120 123 kohdassa esitettyjä säännöksiä? 15 Julkinen kuuleminen "Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020" -tiedonantoa koskevaa vaikutustenarviointia varten.
OSA D: EPÄSUOTUISIEN SÄÄOLOJEN AIHEUTTAMISTA MENETYKSISTÄ VILJELIJÖILLE MAKSETTAVA TUKI (SUUNTAVIIVOJEN V.B.3 KOHTA JA RYHMÄPOIKKEUSASETUKSEN 11 ARTIKLA) Viranomaisille tarkoitetut kysymykset: 11. Oletteko kohdannut vaikeuksia tätä toimenpidettä koskevien säännösten soveltamisessa? 12. Oletteko sitä mieltä, että nykyiset valtiontukisäännöt ovat riittävät epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien menetysten korvaamiseksi? Jos vastaatte ei, miten sääntöjä voitaisiin mielestänne parantaa? OSA E: ELÄIN- JA KASVITAUTEIHIN LIITTYVÄ TUKI (SUUNTAVIIVOJEN V.B.4 KOHTA JA RYHMÄPOIKKEUSASETUKSEN 10 ARTIKLA) Viranomaisille tarkoitetut kysymykset: 13. Oletteko kohdannut vaikeuksia tätä toimenpidettä koskevien säännösten soveltamisessa? 14. Oletteko sitä mieltä, että nykyiset säännöt kattavat riittävällä tavalla eläin- ja kasvitauteihin liittyvän valtiontuen tarpeen, TSE-testeihin myönnettävä tuki mukaan lukien? Jos vastaatte ei, miten sääntöjä voitaisiin mielestänne parantaa? OSA F: RISKIN- JA KRIISINHALLINTA (SUUNTAVIIVOJEN V LUKU) Kaikille vastaajille tarkoitetut kysymykset: 15. Katsotteko, että riskin- ja kriisinhallintaa koskevaan suuntaviivojen V lukuun voitaisiin sisällyttää muuntyyppisiä riskejä tai vahinkoja? Jos vastaatte kyllä, perustelkaa vastauksenne.
OSA G: TUOTANNON, JALOSTUKSEN JA KAUPAN PITÄMISEN KAPASITEETIN POISTAMISEEN TARKOITETTU TUKI (SUUNTAVIIVOJEN V.C KOHTA) Viranomaisille tarkoitetut kysymykset: 16. Oletteko myöntänyt tukea tämän säännöksen mukaisesti? a) Jos vastaatte kyllä, olivatko tuensaajat alkutuottajia ja/tai jalostusta tai kaupan pitämistä harjoittavia yrityksiä Antakaa esimerkkejä. b) Jos vastaatte ei, onko jokin erityinen syy, miksette ole myöntänyt tukea tämän säännöksen mukaisesti? Kaikille vastaajille tarkoitetut kysymykset: 17. Oletteko kohdannut vaikeuksia suuntaviivojen 144 kohdassa esitettyjen edellytysten suhteen? 18. Katsotteko, että mahdollisuus myöntää tukea tuotannon, jalostuksen ja kaupan pitämisen kapasiteetin poistamiseen olisi säilytettävä a) alkutuotannon osalta b) jalostuksen ja kaupan pitämisen osalta OSA H: TUKI MAATALOUSTUOTTEIDEN MAINONTAAN (SUUNTAVIIVOJEN VI.D KOHTA) Kaikille vastaajille tarkoitetut kysymykset: 19. Oletteko kohdannut vaikeuksia suuntaviivojen 152 159 kohdassa esitettyjen säännösten suhteen? Kyllä x Ei
Tuen käytön rajoitukset vaikeuttavat tehokkaiden menekinedistämistoimenpiteiden toteutusta. 20. Katsotteko, että tämä toimenpide kattaa kaikki tarpeelliset tukikelpoiset menot? x Jos vastaatte ei, perustelkaa vastauksenne. Menekinedistämishankkeessa hyvin onnistuneita toimenpiteitä tulisi voida toistaa useina vuosina ja peräkkäisissä hankkeissa. Helmeksi osoittautunut toimenpide joudutaan nyt lopettamaan ja korvaamaan uudella, usein heikompitehoisella toiminnalla. Messuilla kasvoista kasvoihin tapahtuva toiminta on tehokkain menekinedistämistapa. Siksi messuosastojen kustannuksiin tulisi hyväksyä osastolla työskentelevien henkilöiden palkkakustannukset. EU:ssa tunnetaan metsämustikkaa ja puolukkaa paremmin Pohjois-Amerikassa viljelty pensasmustikka ja karpalo näiden suuren tuonnin ja menekinedistämisen vuoksi. Tämän vuoksi EU:n sisämarkkinoilla kasvavista metsämarjoista tulisi saada välittää informatiivista tietoa marjojen oikeista nimistä, kasvuympäristöstä ja ravintosisällöstä. Nyt EU:ssa tiedotetaan vain Pohjois-Amerikasta tuotavista marjoista ja kansallisella menekinedistämistyöllä ei saa harjoittaa tiedotusta muissa EU-jäsenmaissa. Tämä syrjii oman alueen tuotantoa ja antaa EU:n ulkopuolelta tuotaville marjoille etusijan. Kansainvälinen tiedotus metsämarjoista kohdentuisi lehdistölle, yrityksille ja toimijoille sekä EU:n sisämarkkinoille että kolmansiin maihin. Metsässä kasvavien luonnontuotteiden tuntemuksen lisäämiseksi tulisi menekinedistämiskustannuksiin hyväksyä osallistuminen kansainvälisille messuille ja ulkomaisten vieraiden palveleminen Suomessa sekä kansainvälisille messuille tehtävät matkat ja markkinakartoitukset. Luonnontuotealaan kytkeytyvien hankkeiden ja tutkimusten ohjausryhmiin sekä viranomaisten perustamien työryhmien työhön osallistuminen tulisi hankkeessa hyväksyä siten, että työajan palkkakustannukset voidaan sisällyttää menekinedistämishankkeeseen. Pieni ja EU:ssa tuntematon toimiala voi kehittyä vain koko maata kattavan yhdensuuntaisen työn avulla. Valtakunnallisesti toimiva menekinedistämistyö voi toimia verkostojen kokoajana ja alueellisten hankkeiden promoottorina. Tieteellisen tiedon kansantajuistaminen ja muokkaaminen yrityksissä hyödynnettävään muotoon on tärkeää. Menekinedistämisessä tulisi sallia tutkimustiivistelmien tekeminen luonnontuotteisiin liittyvistä koti- ja kansainvälisistä tutkimuksista. Näin yritykset, aluehankkeet, koulutustoiminta ja tiedotusvälineet voisivat hyödyntää uusinta tutkimustietoa, mikä tehostaisi menekinedistämistyötä. Menekinedistämisen seurantatutkimuksia sekä tiedon tuottamista luonnontuotealan strategia-, lainsäädäntö-, tutkimus- ja kehittämistyötä varten tulisi voida tehdä menekinedistämisrahoituksen avulla. Pitkäjänteisemmän työn turvaamiseksi menekinedistämishankkeita tulisi rahoittaa kolmivuotisina. Hankehaun määräaika tulisi olla loppusyksystä, jolloin menekinedistämisen tuloksia olisi jo nähtävissä meneillään olevalta toimintavuodelta ja siten voitaisiin jatkaa onnistuneita toimintoja ja karsia pois epäonnistuneita. Hankekäytäntöä menekinedistämisen ja aluekehityshankkeiden kesken olisi yhdenmukaistettava ja raportointibyrokratiaa helpotettava. Nyt raportointiin kuluu työaikaa liian paljon ja se on pois itse hankkeen toteutustyöajasta.
21. Oletteko kokemuksenne perusteella sitä mieltä, että alkuperämaininta olisi sallittava maataloustuotteissa, joilla ei ole suojattua alkuperänimitystä (SAN) / suojattua maantieteellistä merkintää (SMM)? Kyllä x Ei Esimerkiksi metsämarjojen viennistä: Japani rajasi tuontituotteiden bequerel pitoisuuden 110. Pohjoismaiden mustikka menee tuon rajan alle, mutta Ukrainasta poimittava mustikka kokonaisuudessaan ei alita tuota lukemaa ja siksi marjan vienti Japaniin ei olisi mahdollista. Joissakin Euroopan maissa Pohjoismainen ja Ukrainalainen mustikka sekoitetaan keskenään. Näin Ukrainan marjasta saadaan myös Japaniin vientikelpoista. Tämä vaikeuttaa Pohjoismaisen marjan vientiä ja alentaa sen hintaa. Tarvitaan nykyistä tarkempia alkuperämerkintöjä tällaisen keinottelun estämiseksi. Jos vastaatte kyllä, kertokaa, mitä pitäisi muuttaa, perustelkaa vastauksenne ja täsmentäkää tällaisen muutoksen ehdot. OSA I: DIREKTIIVIN 2003/96/EY MUKAISIIN VEROVAPAUTUKSIIIN LIITTYVÄ TUKI (SUUNTAVIIVOJEN VI.F KOHTA) Viranomaisille tarkoitetut kysymykset: 22. Suuntaviivojen 169 kohdassa todetaan, että direktiivin 2003/96/EY liitteessä I olevassa taulukossa B vahvistettujen verotuksen vähimmäistasojen soveltamisen maatalouden alkutuotannossa moottoripolttoaineena käytettäviin tuotteisiin katsotaan olevan perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaista edellyttäen, ettei maataloudessa sovelleta eriyttämistä. Pidättekö tätä säännöstä asianmukaisena? Jos vastaatte ei, kertokaa, mitä pitäisi muuttaa, perustelkaa vastauksenne ja täsmentäkää tällaisen muutoksen ehdot. 23. Suuntaviivojen 170 kohdassa todetaan, että nollaverotuksen soveltamisen maatalouden alkutuotannossa käytettäviin energiatuotteisiin ja sähköön katsotaan olevan perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaista 31. joulukuuta 2007 tai mihin tahansa muuhun neuvoston päättämään ajankohtaan asti edellyttäen, ettei maataloudessa sovelleta eriyttämistä. Jos direktiiviä 2003/96/EY muutetaan, tätä säännöstä on tarkistettava vastaavasti. Pidättekö tätä säännöstä asianmukaisena? Jos vastaatte ei, ilmoittakaa, mitä pitäisi muuttaa, perustelkaa vastauksenne ja täsmentäkää tällaisen muutoksen ehdot. 24. Suuntaviivojen 171 kohdassa todetaan, että jos neuvosto kumoaa mahdollisuuden soveltaa nollaverotusta maataloudessa käytettäviin energiatuotteisiin ja sähköön, direktiivin 2003/96/EY mukaisiin veronalennuksiin liittyvän valtiontuen katsotaan olevan perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaista, mikäli kyseinen alennus täyttää direktiivin kaikki asiaa koskevat säännökset eikä maataloudessa sovelleta verojen eriyttämistä. Pidättekö tätä säännöstä asianmukaisena?
Jos vastaatte ei, kertokaa, mitä pitäisi muuttaa, perustelkaa vastauksenne ja täsmentäkää tällaisen muutoksen ehdot. 25. Suuntaviivojen 172 kohdassa todetaan, että direktiivin 2003/96/EY voimaantulon jälkeen myönnetyn sääntöjenvastaisen valtiontuen katsotaan olevan perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaista, jos se täyttää tämän kohdan kaikki asiaa koskevat säännökset eikä maataloudessa sovelleta verojen eriyttämistä. Pidättekö tätä säännöstä asianmukaisena? Jos vastaatte ei, kertokaa, mitä pitäisi muuttaa, perustelkaa vastauksenne ja täsmentäkää tällaisen muutoksen ehdot. Kaikille vastaajille tarkoitetut kysymykset: 26. Onko teillä ollut vaikeuksia ymmärtää suuntaviivojen 169-172 kohdassa esitettyjä säännöksiä? 27. Onko teillä muita kommentteja tai ehdotuksia suuntaviivojen 162 172 kohdan piiriin kuuluvan verovapautuksiin liittyvän tuen suhteen? OSA J: METSÄTALOUSALAA KOSKEVAT TOIMINTAPERIAATTEET (SUUNTAVIIVOJEN VII.C KOHTA) Kaikille vastaajille tarkoitetut kysymykset: 28. Onko teillä ollut vaikeuksia määritellä, kuuluuko metsätaloustoimenpide suuntaviivojen 175 kohdan soveltamisalaan? 29. Kattaako suuntaviivojen 175 kohdan eri alakohtien nykyinen sanamuoto mielestänne kaikki mahdolliset toimet, joilla edistetään metsien säilyttämistä ja parantamista, ekologisia ja suojaavia tehtäviä, virkistyskäyttöä, biodiversiteettiä ja ekosysteemin terveyttä? Jos vastaatte ei, perustelkaa vastauksenne. 30. Onko teillä ollut vaikeuksia selvittää, ovatko tietyt menot suuntaviivojen 175 kohdan mukaisesti tukikelpoisia? 31. Onko teillä ollut vaikeuksia soveltaa suuntaviivojen 178 kohtaa (metsämaan osto)?
32. Mikä on kokemuksenne suuntaviivojen 179 ja 181 kohdan soveltamisesta metsätalousalan tekniseen apuun ja pilottihankkeisiin? 33. Oletteko kohdannut vaikeuksia 179 ja 181 kohdan mukaisten tukikelpoisten menojen suhteen? 34. Oletteko kohdannut muita vaikeuksia metsäalan tukea koskevan suuntaviivojen VII jakson suhteen? OSA K: YHTEISET SÄÄNNÖKSET Viranomaisille tarkoitetut kysymykset: 35. Oletteko kohdannut vaikeuksia soveltaa vuosikertomuksia koskevia suuntaviivojen säännöksiä? 36. Oletteko kohdannut vaikeuksia soveltaa ryhmäpoikkeusasetuksen 20 artiklan mukaisia avoimuutta ja seurantaa koskevia säännöksiä? 37. Oletteko kohdannut vaikeuksia käyttää komission asetukseen (EY) N:o 794/2004 16 liitettyjä, ilmoitusmenettelyä koskevia lomakkeita? 38. Oletteko kohdannut vaikeuksia käyttää ryhmäpoikkeusasetuksen mukaista tiivistelmän mallia (LIITE I) ja määräaikaiskertomuksen mallia (LIITE II)? 16 EUVL L 140, 30.4.2004. s. 1; komission asetus (EY) N:o 794/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta.
Kaikille vastaajille tarkoitetut kysymykset: 39. Onko kokemuksenne perusteella joitakin suuntaviivojen tai ryhmäpoikkeusasetuksen määritelmiä tai säännöksiä selvennettävä tai muutettava? Jos vastaatte kyllä, perustelkaa vastauksenne. KIITÄMME KYSELYYN VASTAAMISESTA.