Päätös. Munkkaan jätekeskus Munkkaanmäki 51, Lohja. Kiinteistöt: , Kiinteistöjen omistaja: Rosk n Roll Oy Ab

Etelä-Suomi Päätös Nro 147/2013/1 Dnro ESAVI/287/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.7.2013 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee yhdyskuntajätteen paalaus- ja varastokentän rakentamista sekä kentällä harjoitettavaa paalaus- ja välivarastointitoimintaa, Lohja. Päätös sisältää ympäristönsuojelulain (86/2000) 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Rosk n Roll Oy Ab Munkkaanmäki 51 08500 Lohja Y-tunnus: 0768908-2 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Yhdyskuntajätteen paalaus- ja varastokentän rakentaminen sekä kentällä harjoitettava paalaus- ja välivarastointitoiminta Munkkaan jätekeskus Munkkaanmäki 51, Lohja Kiinteistöt: 444-24-201-1, 444-24-200-2 Kiinteistöjen omistaja: Rosk n Roll Oy Ab Kiinteistöt: 444-423-1-1174, 444-407-7-3 Kiinteistöjen omistaja: Lohjan kaupunki ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 14.12.2012. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 029 501 6000 Hämeenlinnan päätoimipaikka fax 03 570 8002 Birger Jaarlin katu 15 kirjaamo.etela@avi.fi PL 150, 13101 Hämeenlinna www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 (43) LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4) Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 g) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Uudenmaan ympäristökeskuksen Rosk n Roll Oy Ab:lle myöntämä ympäristölupa No YS 794/15.6.2007, joka koskee Munkkaan jätekeskuksen toimintaa. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 1499/30.11.2009, joka koskee ympäristölupapäätöksen No YS 794/15.6.2007 määräyksissä 59. ja 60. velvoitetun jäteveden sekä pinta- ja pohjavesien tarkkailuohjelman hyväksymistä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 14.3.2012 päivätty hyväksyntä (dnro UUDELY 490/07.00/2010), joka koskee Munkkaan jätekeskuksen vesitarkkailuohjelman muutoksen hyväksymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston 27.7.2012 Rosk n Roll Oy Ab:lle myöntämä ympäristölupa Nro 122/2012/1, joka koskee Uudenmaan ympäristökeskuksen 15.6.2007 antaman päätöksen No YS 794 määräysten muuttamista. VIREILLÄ OLEVAT LUPAHAKEMUKSET Rosk n Roll Oy Ab:n 30.3.2012 vireille tullut ympäristölupahakemus (ESA- VI/79/04.08/2012), joka koskee Munkkaan jätekeskuksen kaatopaikan pohjarakenteen toteutusta. KAAVOITUS Uudenmaan maakuntakaavassa Munkkaan jätekeskuksen alue on merkitty jätteenkäsittelyalueeksi (EJ). Merkinnällä varustetut alueet osoitetaan jätteiden vastaanottoon, käsittelyyn ja loppusijoitukseen. Maakuntakaava on hyväksytty Uudenmaan maakuntavaltuustossa 14.12.2004. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 8.11.2006. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valitukset 15.8.2007 antamallaan päätöksellä taltionumero 1995.

3 (43) Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavalla, jolla on hyväksytty Uudenmaan liiton maakuntavaltuustossa 17.12.2008 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 22.6.2010, on kumottu muun muassa Munkkaan jätekeskuksen aluetta koskeva maakuntakaavamerkintä (EJ) ja -määräykset. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa Munkkaan jätekeskuksen alue on merkitty jätteenkäsittelyalueeksi (EJ1). EJ1-merkinnällä osoitetaan jätteiden vastaanottoon, käsittelyyn ja/tai loppusijoitukseen varatut alueet. Munkkaan jätekeskuksen osayleiskaavassa jätekeskuksen alue on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi, läjitysalueeksi ja läjityksen loputtua metsätalousalueeksi (ET-lä/M). Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan 27.1.1999 ja Uudenmaan ympäristökeskus vahvistanut sen 27.9.1999. Osayleiskaavan vahvistamista koskeva valitus on hylätty korkeimmassa hallinto-oikeudessa, joka vahvisti kaupunginvaltuuston päätöksen 17.1.2000. Lohjan Ventelän kaupunginosan asemakaavassa Munkkaan jätekeskuksen alue on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi, läjitysalueeksi ja läjityksen loputtua metsätalousalueeksi merkinnällä (ET-lä/M). Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan 27.1.1999 ja Uudenmaan ympäristökeskus on vahvistanut sen 27.9.1999. Asemakaavan vahvistamista koskeva valitus on hylätty korkeimmassa hallinto-oikeudessa, joka vahvisti kaupunginvaltuuston päätöksen 17.1.2000. Taajamaosayleiskaavassa (hyväksytty Lohjan kaupunginvaltuustossa 10.10.2012) lupahakemusalue on merkitty jätteenkäsittelyalueeksi, joka on tarkoitettu jätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn (EJ). Alueelle voidaan sijoittaa myös soveltuvia jätteiden hyödyntämiseen liittyviä toimintoja. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Sijainti Lähimmät häiriintyvät kohteet Paalaus- ja välivarastointitoiminta sijoitetaan Munkkaan jätekeskuksen itäosaan kiinteistölle 444-407-7-3. Alueen länsipuolella sijaitsee käytöstä poistettu kaatopaikka 1 ja luoteispuolella käytössä oleva kaatopaikka 3. Itäpuolella on kallioseinämä. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat lupahakemusalueesta noin 300 metriä itä-koilliseen ja noin 500 metriä etelään.

4 (43) Ympäristön tila Luontoarvot Siuntionjoen Natura 2000 -alueen (FI0100085) Lempanså sijaitsee Kivikoskenpuron purkureitin kautta mitattuna noin 3,3 kilometrin etäisyydellä ja Munkkaanojan reitin kautta mitattuna noin 4,5 kilometrin etäisyydellä. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Ilman laatu Jätekeskuksen alueen pintavedet valuvat maaston muotoja noudatellen etelän suuntaan. Purkautumissuuntia jätekeskuksesta on kaksi. Jätekeskuksen jätetäyttöalueelta vedet ohjautuvat ojituksin vanhan tasausaltaan ohi peltojen keskellä kulkevan ojan kautta Kivikoskenpuroon, jonne etäisyys purkureittiä myöten jätekeskuksesta on 1,3 km. Hyödynnettävien jätteiden vastaanottoalueen ja kenttä-alueen pintavedet ohjataan jätekeskukseen johtavan tien viertä pitkin Suitiantien ali Munkkaanojaan. Munkkaanoja laskee Lempansåhon, johon myös Kivikoskenpuro yhdistyy. Lempanså vaihtuu Kirkkojoeksi ennen yhtymistään Siuntionjoen päähaaraan. Alueella ei ole tehty kyseiseen toimintaan liittyviä ilmanlaatuselvityksiä. Maaperän tila Jätekeskuksen ympäristössä olevien jyrkkärinteisten kalliokohoumien välissä painanteissa maalajeina on pääasiassa hienojakoisia ja huonosti vettä johtavia maalajeja, kuten silttiä ja savea. Kallioperä on kiillegneissiä ja graniittia. Graniittisilla alueilla on havaittavissa vaakarakoilua. Kallion yläosassa rakoilu on selvästi tiheämpää kuin syvemmällä. Lupahakemusalue maapohja on pääosin louhittua kalliopohjaa. Kallio on irtilouhittu vähintään metrin paksuudelta. Länsireunalla on enintään 10 metrin leveydeltä luonnontilaista moreenia. Moreenin päällä on noin metrin paksuinen louhekerros ( < 300 mm). Lupahakemusalueen louhepinnan taso on +48,68 +51,97 metriä (N60). Itäpuoleinen louhitun kallion lakialue on tasolla +65 +80 metriä. Länsipuolella olevan kaatopaikan 1 lakialue on noin tasolla +78 metriä. Kentän eteläpuolella maanpinnan taso on +50 +51,5 metriä ja pohjoispuolella +49 +50 metriä. Pohjaveden tila Alueella muodostuu sadevedestä pohjavettä pääasiassa vain ohuen maapeitteen peittämillä kalliorinteillä, joilla sadevesi suotautuu kallioperän rakoja ja halkeamia pitkin kalliopohjavedeksi.

5 (43) Jätekeskuksen alueen pohjaveden tasot vaihtelevat pinnanmuotojen mukaan. Kalliossa pohjavesi esiintyy rakovetenä. Pohjaveden arvioitu virtaussuunta jätekeskuksen alueella on luoteesta kaakkoon. Liikenne Munkkaan jätekeskuksen raskaiden jäteajoneuvojen keskimääräinen liikennesuorite on 60 ajoneuvoa vuorokaudessa. Hiljaisimpana aikana liikenne on ollut alle 50 autoa vuorokaudessa ja vilkkaimpaan aikaan yli 90 autoa. Liikennemäärät eivät muutu merkittävästi hakemuksen mukaisen toiminnan käynnistyttyä. Poltettavan jätteen välivarastointi ei lisää jätteiden kuljetustarvetta Munkkaan jätekeskukseen ennen Vantaan Energia Oy:n Långmossebergenin jätevoimalan valmistumista, koska välivarastoitava jäte kuljetettaisiin joka tapauksessa Munkkaan jätekeskukseen. Jätevoimalan seisokkien, vuosihuoltojen ym. aikana jätteen kuljetukset Munkkaalle lisääntyvät väliaikaisesti, kun muuten jätevoimalalle menevä jäte kuljetetaan Munkkaalle. Välivarastosta paalattu jäte kuljetetaan suurissa yksiköissä jätevoimalalle. Liikennemäärät eivät kasva merkittävästi, koska osa pakatusta jätteestä ajetaan tulevaisuudessa suoraan polttolaitokselle käymättä Munkkaalla. YLEISKUVAUS Munkkaan jätekeskuksen kokonaispinta-ala on noin 32 hehtaaria. Jätekeskuksen alueella on kolme kaatopaikkaa, jätetäyttöalueet 1, 2 ja 3, jätteen vastaanottorakenteet, kaatopaikkakaasulaitos, jätevedenpuhdistamo sekä toimistorakennus. Alueen ensimmäinen 1960-luvulla avattu kaatopaikka, jätetäyttöalue 1, on lähes kokonaan suljettu ja alueelle on rakennettu pintarakenteet. Tällä hetkellä suljetaan 1990-luvulla perustettua kaatopaikkaa, jätetäyttöaluetta 2. Vuodesta 2000 lähtien on ollut käytössä jätetäyttöalue 3, jota on laajennettu kolmessa vaiheessa. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti jätekeskukseen voidaan loppusijoittaa vuosittain noin 60 000 t/a yhdyskuntajätteitä, 25 000 t/a teollisuus- ja rakennusjätettä, 30 000 t/a jätteiden energiahyötykäytön jätettä, 5 000 t/a erityisjätteitä ja lietteitä sekä 2 000 t/a asbestijätettä. Aiemmin haetut muutokset lisäävät jätetäyttöalueen 3 läjitystilavuutta 500 000 m 3. Munkkaan jätekeskuksessa harjoitetaan kaatopaikkatoiminnan lisäksi seuraavia toimintoja: asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen sekä puupitoisen ja suurikokoisen jätteen käsittelyä vaarallisten jätteiden vastaanottoa, lajittelua ja välivarastointia pilaantuneiden maa-ainesten hyödyntämistä kenttärakenteessa.

6 (43) Lisäksi alueella sijaitsee pelastusviranomaisen savusukellusharjoituspaikka. Rosk Roll Oy Ab:lle on varattu polttokapasiteettia Vantaan Energia Oy:n rakennuttamaan jätteenpolttolaitokseen Vantaan Långmossebergeniin, joka valmistuu vuoden 2014 aikana. Rosk n Roll Oy Ab hakee ympäristölupaa rakentaa varastokenttä, jolla on tarkoitus paalata jätettä ja varastoida jätepaaleja. Toimintaa harjoitetaan noin kymmenen vuoden ajan. Toiminnan päätyttyä alue muutetaan jätteen loppusijoitusalueeksi. Lupahakemuksen mukaisella toiminnalla varmistetaan sopimuksen mukaisen jätemäärän toimitus polttolaitoksen käynnistyessä. Myöhemmin toiminnalla tasataan jätetoimitusten vuodenajoista johtuvia kausivaihteluja ja luodaan järjestelmä jätteen välivarastointiin esim. polttolaitoksen huoltoseisokkien ajaksi. JÄTTEEN VÄLIVARASTOINTI- JA PAALAUSTOIMINTA Aikataulu Tiedottaminen Rakennusalue Pinta-ala Paalaus- ja välivarastokenttä rakennetaan sekä sekajätteen paalaus- ja välivarastointitoiminta aloitetaan vuonna 2013. Rakentamisen aloittamisesta tehdään aloitusilmoitus valvontaviranomaiselle ennen työn aloittamista. Paalaus- ja varastokentän pinta-ala on noin 0,58 hehtaaria. Kantavuus ja vakavuus Paalaus- ja varastokentän alue on pääosin louhittua kalliota. Alueella on liikennöity ja sen pinta on kiilautunut tiiviiksi. Moreenialue on pinta-alaltaan 0,1 hehtaaria. Painokairausten perusteella moreeni on pääosin keskitiivistä ja tiivistä. Moreenin kantavuus on riittävä ja painuma merkityksetön.

7 (43) Kentän rakentaminen Rakenteet ja varusteet Kentän rakentamisessa käytetään normaalia maarakennuskalustoa, kuten kaivinkonetta, pyöräkuormaajaa, tiehöylää ja tiivistysjyrää. Kenttärakenne Kentän pohjarakenne on ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava: kulutuskerros; AB20/120; 50 mm tiivisasfaltti; ABT20/120; 50 mm murske 0 16; 50 mm tasausmurske 0 45/65; > 150 mm kiilautunut ja tiivistynyt kenttä. Rakentaminen Louhittu kalliopohja kiilataan. Pohjalle tehdään vesien hallinnan tarvitsemat muotoilut. Pohja tasataan viettokaltevuuteen 2,2 %. Pinta viettää luoteeseen. Varastokenttä mitoitetaan raskaalle liikenteelle. Kiilautuneen louhepenkereen pinta tasataan murskekerroksella. Kerroksen päälle rakennetaan murskeesta profilointikerros. Kenttä asfaltoidaan vettä ohjaavalla tiivisasfaltilla ABT20, joka levitetään ja tiivistetään yhtenä kerroksena 120 kg/m 2 Tiivisasfaltin tyhjätilavaatimus on 3 tilavuus-%. Lastausalueella tiivisasfaltti suojataan kulutuskerrosasfaltilla AB20/120. Kentän reunat muotoillaan asfalttikoneen levyiseltä alueelta (noin 2 m) ylöspäin viistoiksi kaltevuuteen 1:4 estämään valumavesien ja paalainkentällä käsiteltävän jätteen kulkeutuminen kentän ulkopuolelle. Viiste voidaan rakentaa loivemmaksi (vähintään 1:10) kentän itäreunassa. Asfaltti ulotetaan viisteen yläreunaan saakka. Rakentamisen laadunvalvonta Laadunvalvontasuunnitelma perustuu mm. Suomen ympäristökeskuksen ympäristöoppaaseen Asfalttiset ympäristönsuojausrakenteet. 2006.. Suunnitelman tekee urakoitsija. Asfaltissa käytettävien materiaalien tulee täyttää Päällystealan neuvottelukunta PANK ry:n julkaisemissa Asfalttinormeissa (2011) esitetyt laatuvaatimukset. Massan valmistuksessa, kuljetuksessa, levityksessä ja tiivistyksessä noudatetaan Asfalttinormit 2011 esitettyjä vaatimuksia.

8 (43) Paalaus- ja välivarastointi Toiminta-aika Jätteen paalaustoimintaa harjoitetaan klo 6 22 Munkkaan jätekeskuksen voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti. Rakenteet ja varusteet Paalien lastaukseen ja pinoamiseen käytetään paalipihdeillä varustettua pyöräkuormaajaa tai vastaavasti varusteltua kurottajaa. Paalauslaitteiston tarvitsee 18 m x 8 m tilan. Laitteiston korkeus on noin viisi metriä. Varastoitavat ja käsiteltävät jätteet Paalattava ja varastoitava jäte on yhdyskuntajätettä (20 03 01). Vuonna 2013 jätettä paalataan enimmillään 15 000 tonnia. Seuraavina vuosina paalattavan jätteen määrä on enimmillään 5 000 10 000 t/a. Paalaustarve voi muuttua jätteenpolttolaitoksen huoltoseisokkien muutosten mukaan. Paalauslaitteiston kapasiteetti on noin 15 paalia/h ja noin 100 t/d. Vastaanotto ja tarkastaminen Paalattava yhdyskuntajäte tulee pakkaavilla jäteautoilla Lohjan Munkkaan jätekeskukseen vaa alle, jossa kuormat punnitaan. Punnitut kuormat ohjataan purettavaksi paalauskentälle. Jäte puretaan betonisilla seinäelementeillä rajatulle vastaanottoalueelle. Purkupaikan koko on noin 1 000 m 2. Kuormien soveltuvuus paalaukseen tarkastetaan purkupaikalla silmämääräisesti. Mahdolliset isokokoiset jätteet poistetaan kahmarilla tai kuormaajalla. Paalattavan jätteen välivarastointi Kesto Normaalitilanteessa jäte paalataan alle vuorokaudessa. Jätteen välivarastointiaika vastaanottoalueella on maksimissaan 1 3 vuorokautta. Jos jätettä joudutaan välivarastoimaan kauemmin, järjestetään jätteelle tila kaatopaikka-alueella.

9 (43) Paalaus Jätteen varastointi kentällä Jäte varastoidaan betoniseinäisessä noin 10 m x 20 m kokoisella asfaltoidulla alueella. Betonisten suurtukielementtien korkeus on 2,5 metriä. Varastoalue sijoittuu sisääntulon vasempaan reunaa. Kerrallaan yön yli varastoitavan jätteen määrä on enintään 20 tonnia. Jätteet voidaan peittää tarvittaessa aumamuovilla. Jätteen varastointi jätetäyttöalueella Poikkeustilanteissa paalattavaa jätettä varastoidaan kaatopaikka-alueella. Poikkeustilanne on esim. paalauskoneen rikkoontuminen tai seikka, josta johtuen paalausta ei voida suunnitellusti suorittaa ja katko tulee kestämään yli 3 vuorokautta. Lisäksi jätettä voidaan sijoittaa kaatopaikalle, jos yli vuorokauden varastointi aiheuttaa todetusti merkittävää haittaa. Poikkeustilanteessa kaatopaikka-alueelle järjestetään riittävän kokoinen kenttä, johon paalausta odottava jäte vastaanotetaan. Jäte erotetaan jäteverollisesta kaatopaikkajätteestä esim. 0,2 metrin puuhakekerroksella. Jäte aumataan kaivinkonetyönä ja peitetään tarvittaessa puuhakekerroksella tai aumamuovilla. Poikkeustilanne puretaan heti, kun paalausta voidaan jatkaa. Paalausta tehdään vuonna 2013 noin kuuden kuukauden ajan. Muina vuosina paalausta harjoitetaan kesäaikana noin 1 3 kuukauden ajan. Vastaanottoalueelta jäte siirretään kuormaajalla pyöröpaalaimeen. Valmiiden paalien halkaisija on noin 1,4 metriä ja korkeus noin 1,2 metriä. Paalin paino on 600 850 kg/paali ja tiheys 350 500 kg/m 3. Paalit kääritään muoviin. Muovikalvokerrosten lukumäärää voidaan säätää. Yleensä käytetään 4 6 muovikerrosta. Käärintä auttaa paalien koossapysymistä ja vähentää myös muita paalien varastoinnista mahdollisesti aiheutuvia ympäristöhaittoja. Paalien käärinnässä käytettäviä kalvoja on erivärisiä. Yleisimmin käytetty väri on valkoinen. Kalvon valintaan vaikuttavat UV-valonkestävyys, kalvon lämmönabsorptio-ominaisuudet (lämpötilan nousu paalissa) ja lintujen houkuttelevaisuus. Kalvon tulee kestää vähintään kolme vuotta ulkovarastointia, UV-säteilyä ja varastoinnin jälkeiset siirtokuljetukset. Paalit sidotaan palavalla sidosmateriaalilla. Paalit tehdään säänkestäviksi, jotta ne voidaan välivarastoida avoimella tasaisella kentällä.

10 (43) Paalien välivarastointi Paalien varastointialue on kooltaan 36 m x 140 m eli noin 0,5 hehtaaria. Paalien varastointilogistiikka toteutetaan siten, että varastossa olevien paalien ikä ei ylitä kolmea vuotta. Valmiit paalit siirretään paalaimen ja vastaanottoalueen viereiselle varastointialueelle ja pinotaan kuuden kerroksen pyramidimuodostelmaan. Paalien siirtomatka on noin 50 100 metriä. Lisävarastointialueena käytetään tarvittaessa nykyisen kaatopaikan jätetäyttöalueen osa-alueiden 3.1 ja 3.2 lakiosaa. Paalivaraston tilantarve on noin 0,35 m 2 /t. Paalit tarvitsevat enimmillään noin 4 000 m 2 :n varastointialueen. Tilantarpeen arvioinnissa paalien keskimääräiseksi tilavuuspainoksi on oletettu noin 800 kg/m 3, paalien pinoamiskerrosten lukumääräksi 6 kerrosta ja limitykseksi reunoilla 0,6 metriä. Kuuteen kerrokseen ladottuna paaleja mahtuu 15 000 t/4 000 m 2. Jätteiden edelleen toimittaminen Lastauksen yhteydessä paalit viilletään auki ja jäte kuljetaan irtonaisena massana siirtolavalla. Kuormat peitetään. Jos kuljetuksessa käytetään vaihtolavaa, on kuormapaino noin 35 40 tonnia. Jätekuljetuksia on arviolta 2 3/d. Kuljetusmäärä riippuu polttolaitoksen vastaanottomahdollisuudesta ja poltettavan jätteen tarpeesta. Käytöstä poistaminen Kun kenttä käy tarpeettomaksi, puretaan asfaltit ja vesienhallintajärjestelmät. Vedenkäyttö sekä vesien keräys ja johtaminen Suoto- ja valumavedet kertyvät kentän länsireunaan, josta ne johdetaan rakennettavien kaivojen ja viemärien kautta nykyiseen kaatopaikkavesien kokoojaviemäriin sekä kentän eteläpäässä sijaitsevalla suotovesipumppaamolle (P1). Viemäri on rakennettu 400 mm:n betoniputkella ja siihen johdetaan jätekeskuksen alueella muodostuvat kaatopaikkavedet kokoojakaivon yläpuolisesta pumppaamosta P3. Liitoskaivoista rakennetaan viemäriyhteydet myös kokoojaviemärin rinnalla kulkevaan puhtaiden vesien viemäriin, jonka vedet johdetaan painovoimaisesti vanhan altaan ympärysojaan ja edelleen avo-ojaa myöten Kivikoskenpuroon. Viemäri on rakennettu 400 mm:n betoniputkella. Tukkeutumisen estämiseksi kaivojen ympärille asennettaan teräsverkosta rakennetut siivilät, jotta mahdolliset irralliset muovipussit tms. eivät tuki ritiläkaivojen veden virtausta. Kaivot varustetaan 0,5 metrin lietepesällä.

11 (43) Irtilouhittu kallio ja moreenialueen louhetäyttö toimivat salaojakerroksena. Polttoaineet ja kemikaalit Työkoneiden polttoainesäiliöt ovat kaksivaippaisia tai varoaltaalla varustettuja. Säiliöt ovat lukittavia ja ne on varustettu ylitäytönestimellä. Voiteluaineet säilytetään lukitussa, valuma-altaallisessa kontissa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Yleistä Kenttärakenne Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on sovellettu jätteenkäsittelyalueen teknisissä ratkaisuissa. Työkoneet ovat nykyaikaisia ja siten parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Koneet huolletaan huoltosuunnitelmien mukaan. Näin varmistetaan koneiden turvallisuus ja päästöjen asianmukaisuus. Henkilökunta on koulutettua ja ovat varautuneet ongelmatilanteisiin. Kenttä rakennetaan asianmukaisten vaatimusten mukaisesti vastaamaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja materiaalivalintoja. Rakentamisessa otetaan huomioon vallitsevat olosuhteet. Välivarastointi- ja paalaustoiminta Toiminta toteutetaan ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla siten, että kokonaisuutena otetaan huomioon toimintojen energiatehokkuus sekä ympäristöriskien ja onnettomuuksien ehkäisy. Jätteen paalauksella, välivarastoinnilla ja kuljettamalla jäte poltettavaksi poistetaan merkittävästi kaatopaikkatoiminnan haittoja, koska jätteen määrä kaatopaikalla vähenee. Paalaus- ja välivarastointialueella vesien keräily on eroteltu puhtaisiin salaojavesiin sekä kaatopaikkavesiin. Salaojavedet on ohjattu hallitusti ympärysojaan ja kaatopaikkavedet viemäriin. Kenttä on päällystetty tiiviillä asfalttikerroksella. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kentän hulevedet Liitosviemärit varustetaan venttiileillä. Paalausta harjoitetaan ainoastaan osan aikaa vuodesta, joten toiminnan olleessa keskeytyksessä ja kun alueella on vain paalien varastointia, kuivatusvedet johdetaan puhtaiden vesien viemäriin. Kun jätettä on vastaanottoalueella ja/tai paalaustoiminta on käynnissä, johdetaan kentän hulevedet jätekeskuksen jätevesiviemäriin ja edelleen tasausaltaaseen. Jätevedet käsitellään luvan hakijan omalla jäteveden puhdistamolla tai ohjataan Lohjan kaupungin vesihuoltolaitoksen viemäriin.

12 (43) Päästöt vesiin Päästöt ilmaan Kaatopaikkavesien kokoojaviemärin sekä puhtaiden vesien viemärin kapasiteetti on noin 220 l/s. Suurimman vuorokausisadannan aiheuttamaksi valunnaksi arvioidaan 3,1 l/s. Viemärien nykyiset virtaamat eivät ole tiedossa. Kaatopaikkavesiviemärin yläpuolisen pumppaamon vedet voidaan tarvittaessa pumpata toista kautta puhdistamolle, jolloin ko. kokoojaviemäri jää kokonaan paalaus- ja välivarastokentän käyttöön. Rankkasateen aikainen virtaama joka kymmenes vuosi toistuvalle kestoltaan viiden minuutin pituiselle sateelle on 119 l/s. Rankkasateen aikana ja mahdollisessa viemärin tukkeumatilanteessa voidaan varastokentälle sallia padotusta enintään tasolle +49,40 metriä. Paalaus- ja varastokentältä syntyvät vedet hallitaan nykyisillä vesien käsittelyjärjestelmillä eikä ko. vesimäärällä ole vaikutusta viemäreiden ja vesien käsittelylaitteistojen välityskykyyn ja kapasiteettiin. Jätekeskuksen aiheuttama suotovesikuormitus vesistöön on peräisin vanhoista jätetäyttöalueista 1 ja 2. Jätekeskuksen toiminta aiheuttaa kuormitusta sekä lounaisessa että kaakkoisessa purkuojassa. Paalaustoiminnalla ei ole vaikutuksia pintavesiin, koska toiminnassa syntyvät hulevedet tullaan viemäröimään. Jätteiden paalaustoiminnasta ei ole vaikutuksia pintaveteen, koska vedet viemäröidään käsiteltäväksi. Esitettyjen muutosten ei arvioida lisäävän päästöjä voimassa olevan ympäristöluvan mukaisiin lupamääräyksiin verrattuna. Kaatopaikkakaasu Haju Kaatopaikkakaasua, metaania ja hiilidioksidia, muodostuu jätteen sisältämän orgaanisen aineksen hajotessa anaerobisesti. Sekajätteen paalaus ja välivarastointi vähentävät sekajätteenkäsittelystä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Murskatusta, isokokoisesta jätteestä ja kotitalousjätteen sekoituksesta on tehty varastointikoe (Kozmiensky-Thomé, Versteyl-Beckmann 2006), jossa paaleista on mitattu metaania pitoisuuksina nollasta enintään kahteen prosenttiin. Kaatopaikalle sijoitettuna jätteen sisältämän orgaanisen aineen hajoaminen jatkuisi vuosikymmeniä tuottaen metaania. Jätekeskuksen toiminnoista aiheutuu hajuhaittaa ajoittain. Paalaus- ja välivarastointitoiminnassa hajuhaittaa aiheutuu vain, jos paali syystä tai toisesta rikkoutuu. Hajua voi ilmetä myös, jos esimerkiksi käsittelemätöntä jätettä pidetään liian kauan avoimella kentällä. Tällöin jätteestä muodostuneet ha-

13 (43) jukaasut pääsevät leviämään ympäristöön. Paalien rikkoutumisriski on suurin siirtojen yhteydessä. Rikkoutumisesta aiheutuva hajuhaitta riippuu paalin iästä. Hajuhaitta on suurin yli kolmen kuukauden ikäisissä paaleissa, joissa haisevia rikkiyhdisteitä on ehtinyt muodostua ja pienin vasta muovitetussa paalissa, missä happea on vielä jäljellä. Jäte voidaan tarvittaessa peittää esimerkiksi aumamuovilla hajun leviämisen rajoittamiseksi. Sekajäte tiivistetään suljettuun muovipaaliin. Muuten sekajäte vietäisiin loppusijoitettavaksi kaatopaikalle, josta aiheutuisi normaalista kaatopaikkatoiminnasta syntyviä haittoja. Paalauksella kokonaishaittojen määrä vähenee. Kaatopaikan ajoittainen hajuhaitta ei pääsääntöisesti ole lähtöisin suhteellisen tuoreesta loppusijoitettavasta jätteestä, vaan kaatopaikkaprosessista. Suhteellisen tuoreesta jätteestä vapautuva haju ei ole yhtä voimakas kuin kaatopaikkaprosessista peräisin oleva haju. Toiminnan huolellinen harjoittaminen asianmukaisella tavalla on kaatopaikan ympäristön haittavaikutuksien hallitsemisen kannalta erittäin tärkeää. Pöly Jätekeskuksessa jätteidenkäsittely aiheuttaa pölyämistä ja mikrobipäästöjä. Pölyämistä aiheuttaa myös jätteiden peittämiseen käytettävä peitemaa sekä puumateriaalin haketus, ja betoni- ja tiilijätteen murskaus. Pölyt ja mikrobit leviävät tuulen mukana ympäristöön. Haitat keskittyvät kuivaan ja lämpimään kauteen. Paalaus- ja välivarastointitoiminnassa sekajätteen käsittelystä aiheutuu hyvin vähän pölyä, koska sekajätteessä oleva biojäte on kiinteää ja kosteaa. Pölyhaitat ovat lähinnä työsuojelullisia ja rajoittuvat toiminta-alueelle. Kallioseinämä estää pölyn leviämistä. Paalaustoiminta ei lisää pölyämistä. Jätteiden paalaamisesta ja välivarastoinnista on Euroopasta paljon kokemusta. Kokemuksista voidaan todeta, että jätteiden paalaus ja muoviin kääriminen on siisti ja tehokas keino vähentää sekajätteen tilavuutta. Sen etuina on julkaisuissa mainittu mm. se, että paalit eivät aiheuta terveyshaittoja eivätkä pölyä ja jäte on stabiilissa tilassa (RVF 2006, HSY 2010d, Wagner & Bilitewski 2009). Kun jäte on paalattu ja siirretään välivarastoalueelle, ei siitä aiheudu pölyhaittaa. Paalien kuormauksen yhteydessä, kun paalit leikataan auki, tapahtuva pölyhaitta on hetkellistä ja rajoittuu pienelle alueelle. Jos pölystä aiheutuu haittaa, varaudutaan kasteluun. Kuormat peitetään välittömästi lastauksen päätyttyä.

14 (43) Yhteenveto Paalauksen ja välivarastoinnin ei arvioida lisäävän päästöjä ilmaan. Melu Jätekeskuksen alueella melua aiheutuu normaalin toiminnan aikana jäteautojen liikenteestä, jätteenkäsittelytoiminnoista ja kaatopaikan hoidon vaatimista rakennustöistä. Paalaustoiminnasta aiheutuva melu on normaalia työkoneista lähtevää melua eikä poikkea normaaleista maanrakennusja kaatopaikan hoidossa tarvittavien koneiden melusta. Paalauksen ja välivarastoinnin ei arvioida lisäävän melupäästöjä. Paalaus vähentää kaatopaikkatoiminnasta aiheutuvaa melua. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Haittaeläimet Roskaantuminen Jätekeskuksen alueen vanhoilla jätetäyttöalueilla 1 ja 2 ei ole tiiviitä pohjarakenteita. Näiltä alueilta likaisia suotovesiä voi päästä pohjaveteen varsinkin kallioperän heikkousvyöhykkeen kohdalla. Kuormitusta on vähennetty ja vähennetään edelleen rakentamalla tiiviit pintarakenteet vanhoille jätetäyttöalueille. Paalaus- ja välivarastointitoiminnalla ei ole vaikutuksia pohjaveteen eikä kallio- ja maaperään, koska toiminta-alue pinnoitetaan eristeasfaltilla ja vedet viemäröidään käsiteltäväksi. Paalauksen ja välivarastoinnin ei arvioida lisäävän päästöjä maaperään ja pohjaveteen. Jätekeskuksen alueella on meneillään jatkuvatoiminen rottatorjunta. Lokkien aiheuttamaa haittaa torjutaan tekemällä alue lintujen ravinnonhankinnan kannalta mahdollisimman vähän houkuttelevaksi. Keinoina on biojätteen erilliskeräyksen tehostaminen, jätetäytön säännöllinen peittäminen ja huolellinen tiivistäminen. Paalaus- ja välivarastointialue sijoittuu syvään kallioiden ja kaatopaikan rajaamaan painanteeseen, jolloin se ei ole altis tuulille. Roskaantumista vähennetään säännöllisellä ja riittävän usein tehtävällä siivoamisella. Lisäksi paalausalue siivotaan aina jokaisen paalauskerran jälkeen harjaamalla. Myös tienvarsia jätekeskuksen lähellä puhdistetaan säännöllisesti. Vastaanotto- ja paalaustoiminnan alueet harjataan ja tarvittaessa pestään, kun jätteen käsittelytoiminta päättyy.

15 (43) Lisäksi roskaantumista vähennetään jätetäytön tiivistämisellä ja säännöllisellä peittämisellä sekä alueen aitauksella. Kulloinkin käytössä oleva jätetäyttöala pidetään mahdollisimman pienenä. Jätteenkuljettajia muistutetaan myös jätekuormien peittämisen tärkeydestä. Paalaustoiminnasta aiheutuva roskaantumishaitta on merkittävästi pienempi kuin normaalissa kaatopaikkatoiminnassa. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Vastaanotetun jätteen joukossa saattaa olla sinne kuulumatonta jätettä, jotka toimitetaan edelleen asianmukaiseen käsittelyyn. Vastaanotetusta jätteestä poistettavat jätteet siirretään punnituksen jälkeen loppusijoitettavaksi viereiselle kaatopaikka-alueelle tai käsiteltäväksi seuraavasti: Jäte Jätenimike Käsittely Yhdyskuntajäte 20 03 01 D 1 Sähkö- ja elektroniikkajäte 20 01 35* R 13 Kyllästetty puu 20 01 37*, 17 02 04* D 15 Metalli 20 01 40 D 15 Vaaralliset jätteet D 15, R 13 Käsittelykoodit ovat jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) liitteen 1 mukaiset. Kentän kaivojen lietepesät tyhjennetään säännöllisesti. Kaivoihin kertyvä kiintoaines tutkitaan ja toimitetaan laadun vaatimaan asianmukaiseen käsittelyyn. Kaatopaikkakelpoinen kiintoaines voidaan sijoittaa kaatopaikalle. Lähtökohtaisesti kiintoaines on myös käsiteltävissä normaalin jäteveden käsittelyn yhteydessä kaupungin jätevedenpuhdistamolla. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminta toteutetaan Munkkaan jätekeskuksen alueella, joka on kaikilla kaavatasoilla merkitty jätteenkäsittelytoiminnan alueeksi. Toiminta vastaa niitä tavoitteita, jotka alueen käytölle ja yhdyskuntarakenteelliselle asemalle on kaavoituksessa annettu. Toiminnalla ei arvioida olevan kielteisiä vaikutuksia alueen maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen. Kesällä 2003 jätekeskuksen laitostoiminnoille varatulla alueella tehtiin kasvillisuus- ja kasvistoselvitys. Tutkimusaluetta rajattiin hieman laitostoiminnoille varattua aluetta laajemmalle, jotta myös niin sanotun puskurivyöhykkeen luonnonarvot tulisivat tutkituiksi. Tutkimusalueelta ei havaittu kartoituksen yhteydessä uhanalaisia, harvinaisia tai muuten huomionarvoisia lajeja. Toimintojen sijoittamisella ei ole siten vaikutuksia jätekeskuksen kasvillisuuteen eikä luonnon monimuotoisuuteen. Toimintojen kehittymisellä on

16 (43) vaikutuksia jätekeskuksen lintu- ja rottakantaan heikentävästi, koska niiden ravinnonsaanti vaikeutuu jätteiden ominaisuuksien muuttuessa. Jätekeskuksen ympäristö on pintamuodoiltaan vaihtelevaa. Aluetta leimaavat voimakkaat kalliokohoumat. Kaatopaikka-aluetta ympäröivät korkeat kalliot, jotka estävät näkyvyyden jätteiden vastaanotolle ja laitostoiminnoille varatulle alueelle. Jätekeskuksen alueella ei sijaitse merkittäviä maisematai rakennuskohteita. Paalaus- ja välivarastointitoiminta sijoittuu jätekeskuksen aiemmin louhitulle alueelle eikä aiheuta maisemahaittaa. Toiminta sulautuu jätekeskuksen nykyisiin laajalle alueelle sijoittuviin ja monelta osin mittaviin toimintoihin eikä niistä aiheudu merkittävää maisemallista haittaa. Asutusta ei sijoitu toimintojen välittömään läheisyyteen ja suoraa näköyhteyttä alueelle ei suojavihervyöhykkeen ja kallioseinämän takia juuri ole. Lähimmät kiinteistöt sijoittuvat noin 300 metrin päähän. Kaatopaikka-alueen kaakkoiskulmaa lukuun ottamatta asuntoja ei ole näköetäisyydellä jätekeskusalueelta. Arvioiden mukaan jätekeskuksen alueella voi käydä jopa 10 000 lokkia vuodessa. Näiden lisäksi jätekeskuksen alueella tehdään vuosittain havaintoja ketuista ja supikoirista. Jätekeskuksen rottien aiheuttamaa haittaa vähennetään jatkuvatoimisin myrkytyksin ja tehokkaalla jätteen tiivistämisellä ja peittämisellä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Jätekeskuksen monet tekniset suojausrakenteet ja ohjeistetut menettelytavat vähentävät toimintaan liittyviä riskejä ja niiden ympäristövaikutuksia. Haettu toiminta ei aiheuta lisäriskiä ympäristölle. Poikkeus- ja häiriötilanteissa toimintaan voi kuitenkin liittyä riskejä. Paalivaraston sortuminen voi aiheuttaa henkilövahinkoja ja paalien rikkoontumista. Jos paaleja kasataan hajanaisesti, varaston rakennelma on yleensä epästabiili. Tällöin paalien kantokyky voi heiketä varastoinnin aikana ja varaston sortumisen riski kasvaa. Paalien purkuvaiheessa hajut tulisi minimoida mahdollisuuksien mukaan. Paaleja on käsiteltävä purkuvaiheessa varoen, koska niiden stabiilisuus on voinut vähentyä pitkän varastoajan kuluessa. Ennen jätevoimalan valmistumista paalattavaa jätettä välivarastoidaan pisimmillään lähes kolme vuotta. Jätevoimalan valmistumisen jälkeen paalivaraston kiertoaika nopeutuu merkittävästi. Paalien pitkä varastointiaika asettaa käärintään käytetylle muovikalvolle kestävyysvaatimuksia. Täyttä varmuutta kalvon pitkäaikaiskestävyydestä erilaisissa sää- eikä muissa olosuhteissa ole olemassa. Paalien kestävyyttä parantaa olennaisesti useamman kalvokerroksen käyttö.

17 (43) Paalien rikkoontumisella on vaikutuksia mm. hajun muodostumiseen ja haittaeläimien (lokit, rotat) ravinnonsaannille. Tiettyjen eläinten on lisäksi todettu jonkin verran rikkovan paalien kalvomateriaalia. Vihreän kalvomateriaalin on todettu houkuttelevan lokkeja vähemmän kuin muiden värien. Liikenneonnettomuuden sattuessa voi aiheutua henkilö- ja materiaalivahinkoja sekä vaaraa ympäristölle polttoainevuodon tai tulipalon seurauksena. Paalien kuljetuksesta aiheutuu vain vähäistä liikenteen lisäystä ja siksi onnettomuuksien riskin on arvioitu olevan vähäinen. Työkoneissa on öljynimeytysainetta onnettomuustilanteiden varalle. Sekajäte ei mm. kosteuden takia ole herkästi syttyvää. Paalien kääriminen rajoittaa metaanin muodostumista, jolloin tulipalon vaara vähenee. Käsittelemättömän sekajätteen kentällä tulipalon riski on merkittävämpää kuin paalivarastossa. Pitämällä jätteen määrä pienenä, vähenee tulipalon riski olennaisesti ja mahdollisen tulipalon hallitseminen helpottuu. Palaessaan sekajäte aiheuttaa huomattavia päästöjä, kuten hiukkaspäästöjä, PAH, kloorattuja dioksiineja ja furaaneja sekä raskasmetalleja (lyijy ja kadmium). TARKKAILU Yleistä Jätekeskuksen ympäristötarkkailua koskevat lupaehdot on annettu ympäristölupapäätöksen No YS 794/15.6.2007 lupamääräyksissä 59. 64. Paalaus- ja välivarastointitoiminnasta ei aiheudu sellaisia lisäpäästöjä tai ympäristövaikutuksia, jotka vaatisivat muutoksia nykyisiin kuormitus- tai ympäristötarkkailuohjelmiin. Myöskään kirjanpito- tai raportointimääräyksiin, lupamääräykset 65. 67., ei aiheudu muutostarvetta. Tarkkailuja esitetään jatkettavaksi nykyisellä tavalla. Vesien tarkkailusta on Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 1499/30.11.2009 ja Uudenmaan ELY-keskuksen 14.3.2012 antama hyväksyntä. Lisäksi Rosk n Roll Oy Ab on mukana Siuntionjoen yhteistarkkailussa. Jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma Yleistä Munkkaan jätekeskuksessa vastaanotetaan ympäristöluvan mukaisesti jätteitä ja sijoitetaan ne tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Osa sekajätteestä paalataan.

18 (43) Jätteen käsittely Jätteen loppusijoitusalueelle sijoitetaan ympäristöluvan No YS 794/15.6.2007 mukaisia jätteitä. Paalaukseen vastaanotetaan yhdyskuntajätettä pakkaavilla jäteautoilla. Vastaanotettavan jätteen laadun tarkastus Kaikki alueelle tulevat jätekuormat punnitaan vaa alla, jossa jäte tarkistetaan kuormantarkastuskameralla, jos jäte ei ole suljetussa tilassa tai jos kuormaa ei ole peitetty. Vaa alta jäte ohjataan oikeaan sijoituspaikkaan. Tulevan jätteen laadun tarkkailu tehdään Munkkaan jätekeskuksen täyttöja hoitosuunnitelman mukaisesti. Jätteet vastaanotetaan jätteen loppusijoitusalueella Munkkaan jätekeskuksen täyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisesti. Paalaukseen tuleva jäte puretaan vastaanottoalueelle. Paalaaja tarkastaa kuormien soveltuvuuden paalattavaksi purkupaikalla silmämääräisesti. Mahdolliset isokokoiset jätteet, vaaralliset jätteet sekä muut paalaukseen soveltumattomat jätteet poistetaan paalattavan jätteen joukosta kuormaajalla erilliselle lavalle. Käsittelyprosessi Jätteen loppusijoitusalue: Jätteet käsitellään jätteen loppusijoitusalueella Munkkaan jätekeskuksen täyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisesti. Poikkeaviin ja häiriötilanteisiin on varauduttu Munkkaan jätekeskuksen Suunnitelma poikkeuksellisiin tilanteisiin -ohjeen mukaisesti. Jätekeskukselle on tehty valmiussuunnitelma sekä pelastussuunnitelma. Paalaus: Paalaustoiminta ja varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin on kirjattu edellä Jätteen välivarastointi- ja paalaustoiminta ja Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen -kappaleissa. Lisäksi paalit varastoidaan paloviranomaisten ohjeiden mukaan. Palotarkastus on tehty 11.6.2013. Tarkastuspöytäkirja liitetään suunnitelmaan, kun paloviranomaiset ovat sen toimittaneet. Toimet päästöjen ja käsittelyssä syntyvien jätteiden tarkkailun järjestämiseksi ja laadun selvittämiseksi

19 (43) Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Jätteen loppusijoitusalueella ei synny jätettä. Jätteen loppusijoitusalueelle kuulumaton jäte poistetaan tulevan jätteen joukosta ja ohjataan jätekeskuksen ympäristöluvan mukaiseen käsittelyyn. Tarkkailu ja päästöjen hallinta suoritetaan ympäristöluvan mukaisesti. Mahdolliset isokokoiset jätteet, vaaralliset jätteet sekä muut paalaukseen soveltumattomat jätteet poistetaan paalattavan jätteen joukosta kuormaajalla erilliselle lavalle ja toimitetaan jätelajin mukaiseen käsittelyyn Munkkaan jätekeskuksen ympäristöluvan mukaisesti. Paalauksen ympäristökuormitus ja sen rajoittamistoimet on esitetty edellä Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen -kappaleessa. Käsittelyssä syntyvien jätteiden käsittelymenetelmät ja -paikat Jätekäsittely on esitetty edellä Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen -kappaleessa. Ympäristötarkkailuohjelmassa seurataan jätemääriä, kuten vastaanotettuja, käsiteltyjä ja eteenpäin toimitettuja, jätelajeittain sekä lievästi pilaantuneiden maiden pitoisuuksia ja määriä että kaatopaikan rakenteita ja jätetäyttöjen sisäisiä vesiä. Ohjelma sisältää toimintaohjeet vesienhallinnan, vesienkeräilyjärjestelmien ja pumppaamoiden toimivuuden, kaatopaikkakaasun seurannan, kaatopaikkarakenteiden ja kenttien kuntotarkkailun sekä jätekeskuksen energiankulutuksen että saapuvan jätteen tarkkailun toteuttamiseksi. Rakentamistoiminnasta pidetään kirjanpitoa. Kenttärakenteiden kuntoa ja vesienhallintarakenteiden toimivuutta tarkkaillaan jatkuvasti työn aikana. Havaitut viat ja puutteet korjataan viipymättä. Ympäristötarkkailuohjelmassa tarkkaillaan viemäriin johdettavia vesiä, ekobetonikentän vesiä, kaatopaikkakaasun määriä ja pitoisuuksia sekä hajua. Toiminnan aikaista hajun, pölyn, melun ja roskaantumisen tarkkailu toteutetaan osana muun kaatopaikkatoiminnan tarkkailua. Tarkkailu tehdään jätekeskuksen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten ja tarkkailuohjelmien mukaisesti. Ympäristötarkkailuohjelmassa seurataan pinta- ja pohjavesien pitoisuuksia ja melua.

20 (43) Munkkaan jätekeskuksen kuormituksen vesistövaikutuksia tarkkaillaan Siuntionjoen yhteistarkkailussa. Kaatopaikka-alueen pintavesien sekä jätekeskuksen puhdistamolla puhdistetun jäteveden vaikutuksia tarkkaillaan Kivikoskenpuron laskevassa ojassa havaintopaikalla Ki8. Laskuoja johtaa Kivikoskenpuroon, jossa sijaitsee yhteistarkkailun havaintopaikka Ki9. Kaatopaikan yläpuolella sijaitsee havaintopiste Ki7 ja referenssipiste Ki10. Jätekeskuksen vaikutuksia tarkkaillaan myös ojapisteissä O8, O7 ja O5, jotka sijaitsevat täyttöalueiden 1 ja 2 kaakkois-, etelä- ja lounaispuolilla sijaitsevissa ojissa. Ojiin ohjataan kaatopaikan puhtaita pinta- ja hulevesiä. Lisäksi ojiin kulkeutuu pohjavesiä kaatopaikka-alueen lounais- ja eteläosista. Siuntionjoen vesistön tilaa seurataan koko vesistön alueella sekä fysikaalis-kemiallisin menetelmin että biologisin menetelmin. Pintavesitarkkailusta raportoidaan yhteistarkkailun puitteissa vuosittain. Perusteellinen yhteenveto tarkkailutuloksista laaditaan kolmen vuoden välein. Jätekeskusalueen pohjaveden laatua seurataan kuudesta pohjavesiputkesta. Kolmesta pohjavesiputkesta vesinäytteet otetaan kahdesti vuodessa. Viiden vuoden välein suoritetaan laajempi tutkimus, jossa on edellä mainittujen lisäksi kolme muuta pohjavesiputkea. Jätekeskuksen lähialueiden 17 kaivon vesien laatua tarkkailtiin kaksi kertaa otetuilla vesinäytteillä vuosina 2000 2002. Tarkkailun ainakin joissakin kaivoissa havaittiin yksittäisiä vedenlaatupuutteita, joiden ei voitu osoittaa johtuvan kaatopaikkavesien vaikutuksesta. Nykyisin tarkkailuun kuuluu kolme lähintä kaivoa, joiden vettä tarkkaillaan ympäristötarkkailuohjelman mukaisesti kaksi kertaa vuodessa. Raportointi Kentän valmistuminen dokumentoidaan loppuraporttina. Tarkkailun tulokset raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä ja toimitetaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Lohjan kaupungin ja Siuntion kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Tiedot paalaustoiminnasta ja varastoinnista raportoidaan vuosiraportoinnin yhteydessä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä osana jätekeskuksen vuosiraportointia. TOIMINNAN ALOITTAMISLUPA Rosk n Roll Oy Ab anoo lupaa aloittaa paalaustoiminta muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen (YSL 101 ). Perusteluna on jätevoimalan tasaisen polttoainevirran turvaaminen ja Munkkaan alueen kaatopaikkatoiminnasta aiheutuvien haittojen vähentäminen.

21 (43) Rosk n Roll Oy Ab esittää vakuudeksi 20 000 euroa. Vakuudella katetaan paalien sijoittaminen kaatopaikalle tai siirtäminen toiseen jätteen polttolaitokseen, jos lupapäätöstä ei tulla myöntämään. TOIMINNAN VAKUUS Ympäristölupapäätöksen No YS 794/15.6.2007 määräyksen 68. mukaan jätetäyttöalueiden 1 ja 2 vakuuden on katettava kaatopaikka-alueen jälkihoidon ja tarkkailun. Jätetäyttöalueen 3 vakuuden on katettava edellä mainittujen lisäksi pintarakenteiden rakentaminen. Jätetäyttöalueiden 1 ja 2 vakuus on 0,4 milj. euroa. Nykyisin käytössä olevan täyttöalueen 3 vakuus on 1,1 milj. euroa. Kaatopaikan laajennusosan vakuus on 1,0 milj. euroa ja se on asetettava sitten, kun laajennusalue otetaan käyttöön. Lisäksi toiminnanharjoittajan on asetettava jätekeskuksen muuta kuin kaatopaikkatoimintaa varten 100 000 euron vakuus asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Paalaus- ja varastointitoiminta-alue sisältyy ympäristölupapäätöksessä No YS 794/15.6.2007 jätetäyttöalueeseen 3. Esitämme, että jätekeskuksen muuta kuin kaatopaikkatoimintaa varten määrätty vakuus 100 000 euroa kattaa paalaus- ja varastointitoiminnan aloittamisen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 7.1.2013, 15.1.2013, 25.4.2013, 19.6.2013 ja 4.7.2013. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla 18.2. 20.3.2013 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Lohjan kaupungin ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Kuulutuksesta on ilmoitettu Länsi-Uusimaa ja Västra Nyland -nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Lohjan kaupungin terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisilta, Lohjan kaupungilta, Siuntion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa 18.2.2013 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa:

22 (43) Paalauskenttä: Paalauskenttä perustetaan kantavalle pohjalle. Kenttä asfaltoidaan 50 mm:n paksuisella tiivisasfalttikerroksella, jonka tyhjätila on < 5 %. Jätteiden vastaanottoalueen kohdalla paalauskentän tiivisasfalttipinta suojataan normaalilla asfaltilla. Paalauskentän kuivatus järjestetään pinnan kallistuksin siten, että hulevedet on mahdollista johtaa jätevesiviemäriin. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että paalauskentän maa- ja kallioperä on suojattava tiiviillä eristeellä siten, että päästöt maa- ja kallioperään estyvät. Tiivistyskerroksen alapuoliselle pohjarakenteelle on annettava kantavuusvaatimus, jotta tiivistysrakenteen tiiviyden edellyttämä tiivistystyö voidaan suorittaa luotettavasti. Tiivistyskerrosmateriaalina voidaan käyttää tiivisasfalttia (ABT). Asfalttibetoni on tiivis, jos sen tyhjätila on < 3 %. Suojaamaton tiivisasfalttirakenne on alttiina ilmastollisille, kemiallisille ja mekaanisille kuormituksille, jotka voivat heikentää rakenteen toimivuutta ja kestoikää. Koska vain ehjät tiivisterakenteet suojaavat maa- ja kallioperää pilaantumiselta, koko paalauskentän alueella tiivisasfalttikerros on suojattava kulutuskerroksella. Kulutuskerroksen materiaalina voi käyttää asfalttia ja se on mitoitettava kestämään kentällä käytettävien työkoneiden rasitukset ja ajoneuvojen kuormitukset. Päätöksessä on lisäksi annettava määräykset paalauskentän rakentamisen laadunvarmistuksesta. Yhdyskuntajätteen paalaus: Alueella varaudutaan välivarastoimaan paalaamatonta yhdyskuntajätettä paalauskentällä 1 3 vuorokautta ennen paalausta. Mikäli varastointiaika olisi yli 3 vuorokautta, jäte välivarastoitaisiin viereisellä kaatopaikkaalueella tarvittaessa puuhakkeella tai aumamuovilla peitettynä. Valmiit paalit on tarkoitus varastoida paalauskentällä ja tarvittaessa nykyisen kaatopaikan lakiosalla. Paalit lastataan poistoimittamista varten paalauskentällä, jossa lastauksen yhteydessä paalit viilletään auki ja valmiit kuormat peitetään. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että käsittelemättömästä yhdyskuntajätteestä aiheutuvien pöly-, mikrobi- ja haju- sekä haittaeläinhaittojen estämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska toiminta on suunniteltu tapahtuvan ulkokentällä. Munkkaan jätekeskuksen voimassa olevassa ympäristöluvassa määrätään kaatopaikalla avoinna oleva jätetäyttö pitämään mahdollisimman pienenä ja se on työpäivän päättyessä peitettävä yöksi. Kaatopaikkatoiminnasta on aiheutunut hajuhaittoja naapurustoon. Nyt haetaan lupaa pitää alueella yhdyskuntajätettä peittämättä 1 3 vuorokautta. Uudenmaan ELY-keskus kat-

23 (43) soo, että käsittelemättömien yhdyskuntajätteiden varastointi taivasalla tai aumamuovilla peitettynä yli työpäivän pituuden ei ole parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja aiheuttaa Munkkaalla merkittävää hajuhaitan sekä haittaeläinhaittojen lisääntymistä alueen ympäristössä. Päätöksessä on annettava määräykset suurimmasta sallitusta yhdyskuntajätteen välivaraston koosta sekä enimmäisvarastointiajasta ennen paalausta sekä toiminnan aiheuttamista haju- ja haittaeläinhaittojen estämisestä. Yhdyskuntajätteiden vastaanotto, välivarastointi ennen paalausta ja paalaus olisi suoritettava sisätiloissa. Päätöksessä on lisäksi otettava kantaa, miten muovikalvojen kestävyyttä seurataan varastoitaessa paaleja ja mitä tehdään haju- sekä haittaeläinhaittojen estämiseksi, kun havaitaan paalien rikkoutuneen. Paalauskentän vesien käsittely: Paalauskentän hulevedet johdetaan hakemuksen mukaan jätevesien käsittelyyn silloin, kun alueella on käynnissä jätteiden vastaanotto, paalaus tai valmiiden paalien lastaus. Kun paalauskentällä ainoastaan varastoidaan paaleja, hulevedet johdetaan purkuojaan. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että paalauskentän hulevedet on johdettava jätevesiviemäriin aina, kun alueella säilytetään jätettä myös paaleissa, koska paalien rikkoutuessa varastoinnin aikana alueen hulevedet saattavat likaantua. Siuntion kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa 13.3.2013 päivätyssä lausunnossaan, että ympäristölupahakemuksesta ei löydy huomautettavaa. Kierrätyskelpoista materiaalia ei saa päätyä jätteenpolttolaitokselle. Lohjan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa 21.3.2013 päivätyssä lausunnossaan Lohjan ympäristö- ja rakennuslautakunta yhtyy Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnossa 18.2.2013 esitettyihin vaatimuksiin koskien paalauskenttää, yhdyskuntajätteen paalausta ja paalauskentän vesien käsittelyä. Lisäksi lautakunta katsoo, että paalauskenttä tulee rakentaa siten, että sen tiiviyttä pystytään tarkkailemaan ja että kentältä viemäriin johdettavien pintavesien laatua pystytään tarkkailemaan. Lohjan ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että päätöksessä tulee antaa riittävät määräykset paalaus- ja välivarastointitoiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen torjuntaan ja estää haittaeläinhaittojen lisääntyminen alueella. Jätteen vastaanottoa, välivarastointia ja paalausta varten tulee rakentaa halli haittojen minimoimiseksi. Lisäksi lautakunta toteaa, että toiminnanharjoittajan tulee käydä pelastuslaitoksen kanssa läpi paalien varastointisuunnitelma, jotta voidaan vähentää paalaus- ja väli varastointitoi-

24 (43) Muistutukset ja mielipiteet minnasta aiheutuvaa tulipalon riskiä ja hallitaan paremmin tilanne mahdollisen tulipalon sattuessa. Lautakunta pitää kaikessa toiminnassa tärkeänä, että hyödyntämiseen kelpaavaa yhdyskuntajätettä ei loppusijoiteta kaatopaikalle, vaan mahdollistetaan jätteen välivarastointi kunnes se voidaan hyödyntää muulla tavoin. Hakemuksesta jätettiin yksi muistutus. AA esittää 14.3.2013 sähköpostitse saapuneessa muistutuksessaan seuraavaa: Suunniteltu paalaus- ja välivarastoalueen sijoituspaikka on kaatopaikkaalueen rajalla ja mahdollisimman lähellä kiinteistöämme. Jätekeskuksen toiminta häiritsee normaalia elämää jo nykyisellään monin tavoin. Haju, melu, pöly ja roskat sekä lokit ovat todella ikäviä Munkkaan jätekeskuksen aiheuttamia häiriötekijöitä. Paalaus- ja varastokentän rakentaminen ja siellä harjoitettava toiminta tulevat entisestään lisäämään haittoja. Hajut: Munkkaan hajut haittaavat elämää kohtuuttomasti niin ulkona kuin sisällä. Hajut ovat sopivalla ilmavirtauksella tai tyynellä säällä niin voimakkaita, että ne ovat sisätiloissakin sietämättömiä. Voimassa olevaa ympäristölupaa ei siis noudateta. Luvan määräysten mukaan toiminta ei saa aiheuttaa kohtuuttomia hajuhaittoja. Olen vuosien varrella antanut Rosk n Roll Oy:lle palautetta hajuista monen monta kertaa, mutta tilanne vain huononee. Nyt vireillä olevassa ympäristölupahakemuksessa on maininta, että hajuhaittaa voi esiintyä, jos jätettä pidetään liian kauan avoimella kentällä tai jos jätepaali rikkoontuu. Mielestäni lupaehdoissa pitää määritellä ajat, miten kauan jätettä voidaan pitää avoimella kentällä. Tämä aika ei voi olla muutamaa päivää pidempi. Paalien eheys pitää pystyä tarkistamaan ja rikkinäiset pitää paalata uudestaan. Hajut ovat jo nyt sietämättömiä ja kohtuuttomia. Ne eivät saa missään tapauksessa lisääntyä, vaan korjauksia on tehtävä pikaisesti hajuhaittojen poistamiseksi. Melu ja lokit: Äänet kuuluvat jätekeskuksesta uskomattoman hyvin. Koneiden ja autojen äänet kantautuvat meille voimakkaina, niiden äänenvaimennukseen on kiinnitettävä erityisesti huomiota. Autojen ja koneiden äänten lisäksi kolina, ryske ja peruutuspiippaukset häiritsevät varsinkin kesällä ulkona viihtymistä. Meluntorjunta on siis otettava vakavasti huomioon. Lokit aiheuttavat myös meluhaittaa. Ikävin niiden aiheuttama haitta on kuitenkin ulosteet. Avoin jätekasa tulee olemaan lokeille entistä houkuttelevampi ruokapaikka.

25 (43) Roskat: Hakijan kuuleminen ja vastine Kaatopaikalta lentelee usein muovipusseja piha-alueellemme. Kaatopaikan ja kiinteistömme välinen metsä on hyvin roskainen. Avoimella kentällä mahdollisesti olevista jätekasoista roskat lentelevät varsinkin kovalla tuulella myös jätekeskuksen ulkopuolelle. Miten tämä haitta estetään? Pölyntorjunta on tähänkin asti ollut puutteellista. Ympäristölupa on edellyttänyt kuivana aikana kastelua, mutta sitä ei todennäköisesti ole koskaan tehty. Miten kastelu mahdollistetaan paalausalueelle, onko siihen olemassa laitteisto? Yhteenvetona voin todeta, että kaatopaikan toiminta aiheuttaa jo nykyisellään kohtuuttomia haittoja. Paalaus- ja varastokentän rakentaminen ja kentällä harjoitettava toiminta tulevat tuntuvasti lisäämään haittoja, ellei lupaehtoihin aseteta tiukkoja vaatimuksia. Ympäristöluvan ehtojen noudattamista pitää myös jonkun säännöllisesti valvoa. Naapureiden elinmukavuutta on arvostettava. Luvan hakijalle on 5.4.2013 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus esittää vastine annetuista lausunnoista ja muistutuksesta. Rosk n Roll Oy Ab toteaa 10.4.2013 päivätyssä vastineessaan seuraavaa: Lupahakemuksessa haetaan lupaa välivarastoida paalauskentällä yhdyskuntajätettä 1 3 vuorokautta. Paalaus on suunniteltu toteutettavan ja kalusto on mitoitettu siten, että jätteen varastointiaika kentällä ei normaalisti ylitä yhtä vuorokautta. Vain tasauksen kannalta välttämättömissä tilanteissa jätettä on suunniteltu varastoitavan kentällä yli vuorokauden. Eli tarkoituksena on, että jätteen välivarastointiaika on normaalisti huomattavasti kolmea vuorokautta lyhyempi, mutta välttämättömissä tilanteissa enintään kolme. Mikäli yli vuorokauden varastointi aiheuttaa todetusti merkittävää haittaa, varastoinnin sijaan jäte voidaan sijoittaa kaatopaikalle. Näkemyksemme mukaisesti jätteen paalaus yli vuorokauden varastointikin huomioiden on kokonaisuuden kannalta parempi vaihtoehto kuin jätteen loppusijoittaminen kaatopaikalle. Korostamme lisäksi, että kaatopaikan ajoittainen hajuhaitta ei pääsääntöisesti ole lähtöisin suhteellisen tuoreesta loppusijoitetusta jätteestä vaan kaatopaikkaprosessin myötä tulevista hajukaasuista. Käsitys perustuu vuosien aistinvaraiseen arviointiin. Paalivaraston kuntoa seurataan säännöllisin havainnoin. Toteutuneissa paalauksissa (esim. Oulussa) paalien kestävyys on todettu erittäin hyväksi. Mikäli paalien kunnossa havaitaan myöhemmin merkittäviä ongelmia, paalivarasto voidaan peittää, rikkoutuneet paalit voidaan ohjata ensimmäisten joukossa hyödynnettäväksi tai viimeisenä keinona ennenaikaiseen käsitte-

26 (43) lyyn. Linnut eivät ole aiheuttaneet tuhoja paaleille. Alueen jatkuvatoimiset rottientorjuntatoimet laajennetaan myös paalivarastoon ja paalauskentälle. Uudenmaan ELY-keskus esittää, että paalaus tulisi toteuttaa sisätiloissa. Kaikki aikaisemmat Suomessa toteutetut paalaukset on tehty ulkokentillä ilman merkittäviä ongelmia. Hallien rakentaminen paalaukseen ei näkemyksemme mukaan ole perusteltua ja käytännössä todennäköisesti estäisi suunnitellun paalauksen ja sen myötä kyseisen jäte-erän myöhemmän hyödyntämisen kaatopaikkasijoituksen sijaan. Roskaantumisen estämiseksi sekä paalaus- että varastointialue siivotaan säännöllisesti ja riittävän usein. On myös mahdollista ja jopa todennäköistä, että nyt suunniteltu paalaus jää kertaluontoiseksi toimenpiteeksi. Olemme neuvottelemassa HSY:n kanssa siitä, että kaikki Vantaan jätevoimalan tarvitsema jätemäärien tasaus tehtäisiin paalaamalla Ämmässuolla. Tämä olisi kaikin puolin järkevintä. Tätäkin taustaa vasten vaatimus hallista on ylimitoitettu. Samaten olemme suunnittelemassa Munkkaalle isoa hallia, jossa tehtäisiin tulevaisuudessa jätteiden siirtokuormaus Vantaalle sekä muun muassa rakennusjätteiden lajittelua, jonka tuleva kaatopaikkakielto tulee edellyttämään. Tähän samaan halliin mahtuisi myös paalaus, jos sitä jatkossa kuitenkin tehdään Munkkaalla. Tämä halli on tarkoitus rakentaa käsittelylaitosten alueelle, joka sijaitsee lähes 1 km:n päässä lupahakemuksen ajatellusta paalausalueesta ja -kentästä. Ison hallin yhteyteen on tarkoitus rakentaa myös tarvittavat varastokentät. ELY-keskus esittää mielestämme turhan järeää paalien varastokentän rakennetta ottaen huomioon, että toiminta tapahtuu kuitenkin jätekeskusalueella. Esimerkiksi Oulussa paalaus ei tarvinnut lainkaan erillistä ympäristölupaa. Näillä vaatimuksilla kentästä tulisi erittäin kallis ottaen huomioon sen todennäköinen kertakäyttöisyys. Emme usko löytävämme kentälle uutta käyttöä tällä paikalla, mutta ison hallin suunnitellulla paikalla kentällä olisi käyttöä. Yksinkertainen asfalttirakenne olisi käsittääksemme täysin riittävä tiiviin ja muodonmuutoksia kestävän kentän tarpeisiin. Paalien varastokenttä rakennetaan siten, että kentän vedet voidaan ohjata käsittelyyn. Näkisimme kuitenkin tarkoituksenmukaisena, että mikäli paalivarastokentän vesien laatu ei tutkitusti poikkea ympäristön alueen pintavesien laadusta, vedet voitaisiin ohjata puhdistamon sijaan pintavesien joukkoon. Mikäli paalit pysyvät suunnitellusti ehjänä, varastokentän vesien johtamiseen puhdistamoon ei pitäisi olla tarvetta.

27 (43) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Toiminta Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Rosk n Roll Oy Ab:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Munkkaan jätekeskuksen (liite 1.) yhdyskuntajätteen paalaus- ja välivarastotoiminnalle seuraavin lupamääräyksin. 1. Jätekeskuksella saa paalata yhdyskuntajätettä (kuten 20 03 01) yhteensä enintään 15 000 t/a vuonna 2013 ja seuraavina vuosina yhteensä enintään 10 000 t/a välivarastoida yhdyskuntajätettä (kuten 20 03 01) jäljempänä määräyksissä 7. ja 8. edellytetyn mukaisesti. 2. Toimintaa saa harjoittaa Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen No YS 794/15.6.2007 määräyksen 1. mukaisesti maanantaista perjantaihin klo 6 22 pois lukien yleiset juhlapyhät. 3. Tulevat jätekuormat on tarkastettava kuormia vastaanotettaessa ja purettaessa. Kuormien laadusta ja määrästä on pidettävä kirjaa. Jätekuormista on tarkastusten yhteydessä poistettava vaaralliset jätteet ja muut paalattavaksi kelpaamattomat jätteet. Poistetut jätteet on toimitettava käsiteltäväksi jäljempänä määräyksessä 19. velvoitetun mukaisesti. 4. Kenttäalue on mitoitettava siten, että alueella on riittävästi tilaa ottaa vastaan ja paalata yhdyskuntajätettä sekä välivarastoida jätepaaleja että lastata jätepaalit kuljetuskalustoon. Rakenteet 5. Paalaus- ja välivarastointitoiminta-alueen pohjamaan on oltava riittävän kantavaa. Pohjarakenteet on rakennettava siten, että pohjamaa ja kenttärakenne kestävät painumatta paalaus- ja paalien varastointitoiminnan aiheuttaman kuormituksen. Alue on oltava kallistettu siten, etteivät hulevedet lammikoidu alueelle ja siten, että alueella muodostuvat vedet on mahdollista kerätä hallitusti hulevesikaivoihin. Alueelle on oltava reunakorokkeet tai ulkopuolisten vesien kulkeutuminen alueelle on estettävä muulla tarkoitukseen soveltuvalla tavalla. Kenttä on päällystettävä asfaltilla, jonka tyhjätila on 3 % tai muulla vastaavan suojaustason antavalla materiaalilla. Tiivisasfaltti on suojattava kulutusasfaltilla tai muulla vastaavantasoisella materiaalilla.

28 (43) 6. Paalattavaksi tulevien jätteiden varastoalue on oltava varustettu riittävän korkeilla seinämillä. Rakenteen on oltava sellainen, että jätteet on mahdollista peittää pressuilla tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla materiaalilla. Välivarastointi 7. Vastaanotettua paalausta odottavaa yhdyskuntajätettä saa varastoida kenttäalueella yhden yön yli, kuitenkin enintään kolmen vuorokauden ajan, jos jätteestä aiheutuva haju-, haittaeläin- ja roskaantumis- sekä muut ympäristöhaitat saadaan varmuudella estettyä. Varastoon jäävä jäte on peitettävä tiiviisti päivittäin työvuoron päättyessä. Kenttäalueella saa varastoida paalaamatonta jätettä yön yli vähäisiä määriä, kuitenkin enintään 20 tonnia. Yli kolme vuorokautta kestävä yhdyskuntajätteen varastointi on tehtävä Munkkaan jätekeskuksen käytössä olevalla jätetäyttöalueella. Jäte on varastoitava peitettynä ja muutoin hakemuksessa esitetyn mukaisesti. 8. Paalattua yhdyskuntajätettä saa olla varastoituna enintään 15 000 tonnia, kuitenkin siten, että varastoalueella ei tapahdu stabiliteettiongelmia, pinottujen paalien sortumista eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Paalien tulipaloriski on minimoitava ja alueella on oltava riittävät varusteet alkusammutukseen. Paalaus Paalattua jätettä saa varastoida enintään kolmen vuoden ajan jätteen vastaanottamisesta ennen jätteen toimittamista hyödynnettäväksi. 9. Jäte on paalattava tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla mahdollisimman pian vastaanoton jälkeen. Paalauksessa on käytettävä sellaista paalausmuovia, että jätepaalit kestävät sää- ja muuta rasitusta ja säilyvät tiiviinä suunnitellun varastoinnin ajan. Paalatun jätteen siirrot on toteutettava siten, että paalien muovi ei rikkoonnu. Jätteiden edelleen toimittaminen 10. Paalattu jäte on toimitettava laitokseen, jolla on voimassa oleva ympäristölupa kyseisenlaisen jätteen käsittelyyn. Jäte on toimitettava ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, on jäte loppusijoitettava. Paaleista puretut jätteet on peitettävä kuljetuksen ajaksi.

29 (43) Suunnitelmat 11. Kentästä on tehtävä rakennussuunnitelma sekä materiaalien ja rakentamisen laadunvalvontasuunnitelma Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen No YS 794/15.6.2007 määräyksen 54. mukaisesti. Paalaus- ja välivarastointitoiminnosta on tehtävä toteutussuunnitelma sekä toimintojen mitoitussuunnitelma suunnitellulle kentälle. Suunnitelmiin on liitettävä selvitykset rakentamisen sekä yhdyskuntajätteen paalaus- ja välivarastointitoimintojen aloittamisajankohdista sekä selvitys Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen No YS 794/15.6.2007 määräyksen 55. mukaisesta kenttärakenteen tiivistysrakenteen tarkastamismenettelystä. 12. Suunnitelmat on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä tiedoksi Lohjan kaupungin ja Siuntion kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille viimeistään kahta viikkoa ennen rakentamisen ja paalaus- ja välivarastointitoimintojen aloittamista. Vastuuhenkilö 13. Paalaus- ja välivarastointitoiminnoille on nimettävä vastuuhenkilö Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen No YS 794/15.6.2007 määräyksen 2. mukaisesti. Vastuuhenkilön on vastattava toiminnan asianmukaisesta hoidosta, käytöstä, käytöstä poistamisesta ja niihin liittyvästä toiminnan seurannasta ja tarkkailusta. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Melu 14. Kentän rakentamisesta sekä paalaus- ja välivarastointitoiminnoista jätekeskuksen muu toiminta sekä liikenne mukaan lukien aiheutuva melu ei saa lähimmissä, melulle eniten altistuvien pysyvään asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla, ylittää päivällä klo 7.00 22.00 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db eikä yöllä klo 6.00 7.00 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 50 db. Päästöt ilmaan 15. Jätekuormien vastaanotosta, käsittelystä, varastoinnista ja lastaamisesta sekä toiminnan liikenteestä ei saa aiheutua pölyhaittaa alueen ulkopuolelle. Pölyämistä on ehkäistävä kentän puhtaanapidolla ja pölyäminen on estettävä muilla asianmukaisilla menetelmillä. Tarvittaessa paalattavan jätteen pölyäminen on ehkäistävä tarkoitukseen soveltuvalla menetelmällä.

30 (43) 16. Jätteen vastaanotosta, käsittelystä, varastoinnista ja lastauksesta ei saa aiheutua kohtuutonta hajuhaittaa lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Hajuhaitta on ehkäistävä puhdistamalla jätteen varasto- ja käsittelyalue sekä paalauslaitteet säännöllisesti sekä peittämällä haiseva jäte viipymättä hajua rajoittavalla materiaalilla, kuten hakkeella, biosuodattimen tavoin toimivalla materiaalilla tai muutoin hajuhaittaa ehkäisevällä materiaalilla. että huolehtimalla jätepaalien eheydestä. Lisäksi käytännön järjestelyillä, ottamalla huomioon vallitseva tuulensuunta ja muilla tarkoitukseen soveltuvilla tehokkailla menetelmillä on ehkäistä yhdyskuntajätteen vastaanotosta, käsittelystä, välivarastoinnista ja lastaamisesta aiheutuvia hajuhaittoja. Roskaantuminen 17. Roskaantumisesta on ehkäistävä siivoamalla kenttäalue säännöllisesti ja muilla tarkoitukseen soveltuvilla menetelmillä. Haittaeläimet 18. Haittaeläinten esiintymistä on ehkäistävä pitämällä käsittelemättömän yhdyskuntajätteen varastointi mahdollisimman lyhyenä ja muilla tarkoitukseen soveltuvilla menetelmillä. Alueelle on järjestettävä riittävä haittaeläinten torjunta. Jätehuolto 19. Vastaanotetusta jätteestä erotetut ja toiminnassa syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet on toimitettava Munkkaan jätekeskuksen hyötyjäte-erien vastaanottopisteisiin Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen No YS 794/15.6.2007 mukaisesti. Vaihtoehtoisesti jätteet on vietävä hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokselle, jolla on lupa hyödyntää tai käsitellä kyseisiä jätejakeita, jos hyödyntäminen on kohtuullisin kustannuksin järjestettävissä. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti jätteen sisältämä energia. Jätekuormista poistettavat hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet ja vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäväksi ja/tai varastoitavaksi Munkkaan jätekeskukselle Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen No YS 794/15.6.2007 mukaisesti tai laitokselle, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa on hyväksytty hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden ja/tai vaarallisten jätteiden vastaanotto. Vesien johtaminen ja käsittely 20. Yhdyskuntajätteen käsittelyn ja varastoinnin aikana kentällä muodostuvat hulevedet on kerättävä hallitusti ja johdettava tarkoitukseen soveltuvan kiintoaineenerottimen kautta jäteaseman likaisten vesien käsittelyjärjestelmään Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen No YS 794/15.6.2007 lupamääräysten 17. ja 18. mukaisesti.

31 (43) Jos jäljempänä määräyksessä 30. velvoitettu likaisten vesien laadun tarkkailu osoittaa jätepaalien varastoalueen laadun sellaiseksi, että vedet ovat luokiteltavissa puhtaiksi, voi Rosk n Roll Oy Ab tehdä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi esityksen jätepaalien vesien johtamisjärjestelyjen muutoksesta. Muut pilaantumista ehkäisevät määräykset 21. Jos toiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja ei ole mahdollista ehkäistä tämän ympäristölupapäätöksen määräyksillä, on ympäristöhaittoja aiheuttavien toimintojen sijoittamisesta sisätilaan tehtävä teknis-taloudellinen selvitys. Selvitys on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle lupamääräysten mahdollista tarkistamista varten kahden kuukauden kuluessa kohtuuttomien ympäristöhaittojen ilmaantumisesta. 22. Lisäksi toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen rajoittamisessa ja selvittämisessä on noudatettava Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen No YS 794/15.6.2007 määräyksiä. Polttoaineet ja kemikaalit 23. Polttoainesäiliön sijoitusalue on oltava pinnoitettu tai alueella on käytettävä muovikalvoa tai muuta tiivistysrakennetta. Alueen ympärillä on oltava reunakoroke tai muu rakenne, joka rajoittaa ylivuototilanteessa polttonesteen kulkeutumista ympäristöön. Polttoainesäiliön täytöistä on pidettävä kirjaa. Polttoainesäiliön on oltava kaksoisvaipallinen tai varustettu kiinteällä suojaaltaalla. Suoja-altaan tilavuuden on oltava vähintään 100 % säiliön tilavuudesta. Säiliö on oltava varustettu ylitäytönestolaitteella ja lapon estolla. Polttoaineen jakelulaitteen täyttöpistooli on lukittava, kun alueella ei työskennellä. Säiliö on suojattava riittävin törmäysestein. Polttoaineen tankkauspaikalla on oltava riittävästi imeytysmateriaalia. Poikkeukselliset tilanteet 24. Vahingoista, onnettomuuksista ja muista häiriötilanteista, joista aiheutuu tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, pinta- tai pohjaveteen, maaperään tai jätekeskuksen jätevesijärjestelmään, on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle sekä Lohjan kaupungin ja Siuntion kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Toiminnanharjoittajan on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin poikkeuksellisten tilanteiden päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi sekä päästöistä aiheutuvien ympäristövaikutusten ja vahinkojen torjumiseksi että tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet on kerättävä välittömästi talteen.

32 (43) 25. Jos toiminnasta havaitaan aiheutuvan kohtuutonta haju- tai muuta ympäristöhaittaa, on toiminta keskeytettävä viipymättä ja torjuttava päästö tarkoitukseen soveltuvalla tavalla. Toimintaa saa jatkaa, kun päästön syyt on varmuudella saatu selvitettyä, ja kun haitat saadaan estettyä teknisillä muutoksilla tai muilla toimenpiteillä. Tarkkailu Käyttötarkkailu 26. Kenttäalueen pinnoitteen kuntoa, kuten halkeilua, painumista ja lohkeilua, sekä hulevesien keräys-, käsittely- ja johtamisjärjestelmän toimivuutta on tarkkailtava viikoittain. Havaitut vauriot ja viat on korjattava viipymättä. Varastoitujen yhdyskuntajätepaalien eheyttä on seurattava jatkuvalla tarkkailulla. Rikkoontuneet jätepaalien muovipinnoite on korjattava tai rikkoontuneet paalit on toimitettava viipymättä jätteenpolttolaitoksella tai loppusijoitettavaksi tai rikkoontuneet paalit on muutoin käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristö eikä terveyshaittaa. 27. Edellä määräyksessä 26. tarkoitetuista tarkastuksista on tehtävä pöytäkirjat. Pöytäkirjat on liitettävä jäljempänä määräyksessä 33. velvoitettuun kirjanpitoon. Päästötarkkailu 28. Yhdyskuntajätteen paalaus- ja välivarastointitoiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta, kuten melua, pölyämistä, hajua ja roskaantumista, on tarkkailtava työtapatarkkailuna. Hajutarkkailun on oltava päivittäistä vähintään kesäaikana. 29. Likaisten vesien laadun tarkkailu on tehtävä Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen No YS 794/15.6.2007 perusteella tehdyn tarkkailusuunnitelman ja sen päivitysten mukaisesti. Vaikutustarkkailu 30. Toiminnasta aiheutuvan melun, hajun ja pölyn seuranta jätekeskuksessa ja sen ympäristössä sekä pinta- ja pohjavesien laadun tarkkailu on tehtävä Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen No YS 794/15.6.2007 perusteella tehdyn tarkkailusuunnitelman ja sen päivitysten mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmat 31. Käyttötarkkailusta ja edellä määräyksessä 28. tarkoitetuista päästötarkkailuista on tehtävä tämän päätöksen määräysten mukaisesti päivitetty tarkkailusuunnitelma. Suunnitelma on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lohjan kaupungin ja Siuntion kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille viimeistään kahta viikkoa ennen toiminnan aloittamista.

33 (43) Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkkailutulosten tai muiden vastaavien syiden perusteella tarkentaa tai muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. 32. Rosk n Roll Oy Ab:n on arvioitava ja tarkastettava jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma, jos käsiteltävän jätteen laatu tai määrä tai käsittelyn järjestelyt muuttuvat. Suunnitelman muutoksista on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Kirjanpito ja raportointi 33. Laitoksen toiminnasta, päästöistä ja jätteistä on pidettävä kirjaa jätelain (646/2011) 119 :n ja jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 22 :n mukaisesti. Lisäksi kirjanpidossa on otettava huomioon Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen No YS 794/15.6.2007 määräyksessä 65. velvoitettu. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. 34. Toteutuneet kenttärakenteet on raportoitava Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen No YS 794/15.6.2007 määräyksen 56. mukaisesti. Toiminnasta ja tarkkailusta on tehtävä vuosiraportti. Raportissa on esitettävä yhteenveto kirjanpidosta. Lisäksi raportissa on esitettävä selvitys toiminnan ympäristökuormituksesta sekä vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset laitoksen toiminnassa. Raportoinnin saa tehdä sähköisesti suoraan ympäristöhallinnon tietojärjestelmään sähköisen palvelun tuottajan tarjoaman käyttöliittymän raportointilomakkeilla niiltä osin kuin se on mahdollista. Paalaus- ja välivarastointitoiminnan raportointi on tehtävä Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen No YS 794/15.6.2007 määräysten 66. ja 67. mukaisesti. Toiminnan lopettaminen 35. Toiminnan lopettamisesta on tehtävä suunnitelma Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen No YS 794/15.6.2007 määräyksen 21. mukaisesti.

34 (43) Vakuus 36. Uudenmaan ympäristökeskuksen 15.6.2007 myöntämän ympäristöluvan No YS 794 lupamääräyksessä 68. asetettu 100 000 euron vakuus muulle kuin kaatopaikkatoiminnalle pysytetään sellaisenaan. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Ympäristöluvassa annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta paalaus- ja välivarastointitoiminta täyttää ympäristönsuojelu- ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetetut lupamääräykset huomioituna aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tutkinut lupaharkinnassa toiminnasta aiheutuvan ympäristökuormituksen. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Toiminnanharjoittajalla on oltava toiminnan laajuus, laatu ja ympäristöluvan vaatimukset huomioon ottaen käytettävissä ympäristönsuojelulain 42 :n 4 momentissa tarkoitettu riittävä asiantuntemus. Kun yhdyskuntajätteen paalaus- ja välivarastointitoiminnassa toimitaan esitettyjen suunnitelmien ja asetettujen lupamääräyksien mukaisesti, ei toiminnasta ennalta arvioiden aiheudu edellä kuvattuja haitallisia vaikutuksia. Yleiset perustelut Lupamääräyksissä on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaisesti otettu huomioon toiminnan luonne, ominaisuudet alueella, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet.

35 (43) Toiminnan voidaan arvioida edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun toimintaa harjoitetaan tämän ympäristöluvan mukaisesti. Lupamääräysten tarkistaminen on velvoitettu tehtäväksi samanaikaisesti Uudenmaan ympäristökeskuksen 15.6.2007 Munkkaan jätekeskuksen toiminnalle myöntämän ympäristöluvan No YS 794 lupamääräysten tarkistamisen kanssa. Päätöksen No YS 794/15.6.2007 lupamääräysten tarkistamishakemus on tehtävä viimeistään 30.6.2014 mennessä. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräys 1. Yhdyskuntajätteen paalaus- ja välivarastointitoiminnassa käsiteltävä jätemäärä on hyväksytty hakemuksessa esitetyn mukaisena. Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan jätteen laitos- ja ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. (YSL 43, 45 ) Määräys 2. Toiminta-aika on hyväksytty hakemuksessa esitetyn mukaisena. Toiminta-aika on vastaava kuin Uudenmaan ympäristökeskuksen 15.6.2007 myöntämän ympäristöluvan No YS 794 lupamääräyksessä 1. muille jäteasematoiminnoille määrätty toiminta-aika. Arkipyhät on rajattu toiminta-ajan ulkopuolelle ennalta arvioiden ympäristökuormituksen perusteella. Yleisellä juhlapäivällä tarkoitetaan uudenvuodenpäivää, loppiaista, pitkäperjantaita, 1. ja 2. pääsisäispäivää, vappua, helatorstaita, helluntaipäivää, juhannusaattoa, juhannuspäivää, pyhäinpäivää, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, 1. ja 2. joulupäivää sekä uudenvuodenaattoa. (YSL 43, JL 13, NaapL 17 ) Määräys 3. Kuormien tarkistamisella varmistetaan, ettei laitokselle tuoda muita kuin tässä päätöksessä hyväksyttyjä jätejakeita. Vastaanotettavien kuormien kirjanpidolla seurataan tuotavien materiaalien määrää ja alkuperää. Vastaanotettavaksi soveltumattomien jätteiden poistamisella varmistetaan, että paalattava jäte soveltuu toimitettavaksi polttolaitokseen ja että toiminnasta ei aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa. (YSL 43, 45, JL 13, 15 ) Määräys 4. Kenttäalueen mitoituksella varmistetaan, että alueella on riittävästi tilaa harjoittaa hakemuksessa tarkoitettuja toimintoja. Mitoituksella ja toimintojen asianmukaisella sijoittamisella varmistetaan, että toiminnasta aiheutuvat ympäristö- ja terveyshaitat tulevat tehokkaasti ehkäistyksi. (YSL 43, 45, JL 13 ) Määräykset 5. ja 6. Pohjamaan riittävän kantavuuden varmistamisella ehkäistään toiminta-alueiden haitallisia painumia. Alueiden kallistukselle ja reunakorokkeilla kerätään ja johdetaan hallitusti alueilla muodostuvat hule-

36 (43) vedet sekä alueiden ulkopuoliset sade- ja sulamisvedet. Toiminta-alueen pinnoitteella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Kulutusasfalttikerros suojaa tiivisasfalttikerrosta. Ratkaisussa on arvioitu, että kulutuskerros on tarpeen paalattavan jätteen varastointi- ja paalausalueen lisäksi muilla alueilla, kun otetaan huomioon käsiteltävän jätteen laatu ja tiedot toiminnasta. (YSL 43, 45, YSA 37, JL 13 ) Määräykset 7. ja 8. Yhdyskuntajätteen varastointi on hyväksytty pääsääntöisesti hakemuksessa esitetyn mukaisena. Enimmäisvarastointiajat ja kenttäalueella varastossa olevan paalaamattoman jätteen enimmäisvarastointimäärä ovat tarpeen, jotta toiminnasta ei aiheudu haju- eikä muita ympäristö- tai terveyshaittoja. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 3 :n mukaan kaatopaikkana ei pidetä alle kolmen vuoden pituista jätteen varastointia ennen sen hyödyntämistä tai esikäsittelyä. (YSL 43, 45, JL 6, 13, VNA (331/2013) 3 ) Määräys 9. Yhdyskuntajätteen paalaustoiminta on hyväksytty tehtäväksi hakemuksessa esitetyn mukaisena. Jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 11 :n mukaan jäte on kuljetettava tiiviissä pakkauksessa tai umpinaisessa kuljetusvälineessä. Jäte voidaan kuljettaa myös peitettynä tai muulla tavoin, jos voidaan varmistua siitä, ettei jätettä pääse ympäristöön kuormauksen tai kuljetuksen aikana eikä jätteestä aiheudu tapaturmavaaraa. (YSL 43, YSA 37, JL 13, VNAJ (179/2012) 11 ) Määräys 10. Jätepaalien edelleen toimittaminen on hyväksytty hakemuksessa esitetyn mukaisena. (YSL 43, 45, JL 8, 13 ) Määräykset 11. ja 12. Kentänrakennussuunnitelma sekä materiaalien ja rakentamisen laadunvalvontasuunnitelma sekä suunnitelma paalaus- ja välivarastointitoiminnan toteutuksesta ovat tarpeen, jotta valvontaviranomainen voi tarkistaa toimintojen toteutuksen asianmukaisuuden, ja jotta valvontaviranomainen voi valvoa kentän rakentamista ja toimintoja. (YSL 43, JL 122 ) Määräys 13. Jätelain (646/2011) 141 :n mukaan jätteenkäsittelylaitoksen tai -paikan toiminnanharjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. Vastuuhenkilön on oltava toiminnanharjoittajan palveluksessa ja hänellä on oltava tehtävien hoitamiseksi riittävä ammattitaito. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan harjoittajan käytettävissä tulee olla lisäksi toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. (YSL 42, 43, JL 12, 141 ) Määräys 14. Melutasoa koskeva määräys on annettu melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) ohjeiden mukaisena.

37 (43) Ennalta arvioiden kentän rakentamisesta sekä yhdyskuntajätteen paalausja välivarastoiminnasta ei aiheudu sellaista meluhaittaa, mikä edellyttäisi melutason mittaamista lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Jätekeskuksen eri toimintojen aiheuttama kokonaismelutaso tulee selvitetyksi Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen No YS 794/15.6.2007 lupamääräyksen 62. mukaisesti. (YSL 43, JL 13, NaapL 17, VNp 993/1992) Määräykset 15. ja 16. Työskentelytavat ja liikenneväylien puhdistaminen vähentävät toiminnasta mahdollisesti syntyvän pölyn leviämistä ympäristöön. Yhdyskuntajätteen paalaus- ja välivarastotoiminnan oleellisin ympäristöhaitta on ennalta arvioiden hajuhaitta. Hajuhaittojen esiintyminen on siten torjuttava tehokkaasti. (YSL 43, JL 13, NaapL 17 ) Määräykset 17. ja 18. Jätelain 72 :ssä on kielletty roskaaminen. Roskaantuminen on ehkäistävä siten, että toiminnasta ei aiheudu epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisvaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. Haittaeläinten torjunta on tarpeen toiminnassa käsiteltävän jätteen laadun vuoksi. (YSL 43, JL 13, 72 ) Määräys 19. Jätelain 13 :n mukaan jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Jätelain 15 :n mukaan lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on kerättävä ja pidettävä jätehuollossa toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi, 8 :n 1 momentissa säädetyn etusijajärjestyksen noudattamiseksi taikka jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. (YSL 43, JL 8, 13, 15, VNAJ (179/2012) 7 ) Määräys 20. Toiminta-alueella jätepaalien varastointi mukaan lukien muodostuvat hulevedet ovat ennalta arvioiden laadultaan sellaisia, että ne on pääsääntöisesti johdettava likaisten vesien käsittelyjärjestelmään. Jos vesien laadun tarkkailu osoittaa vesien olevan laadultaan johtamiskelpoisia puhtaiden vesien keräys- ja johtamisjärjestelmään, voi valvontaviranomainen hyväksyä kentän hulevesien johtamisjärjestelymuutoksen luvan hakijan esityksestä. Kiintoaineenerottimella varmistetaan jäteaseman jätevesijärjestelmien toimivuus ja poikkeava kuormitus jäteaseman jätevedenpuhdistamolle. (YSL 43, JL 13 )

38 (43) Määräykset 21. ja 22. Jos toiminnasta aiheutuva haju- tai muu haitta on kohtuutonta lähimmissä häiriintyvissä kohteissa eikä haittaa kyetä estämään käytettävissä olevilla parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisilla menetelmillä, on ympäristöhaittoja aiheuttavien toimintojen sijoittamisesta sisätiloihin tehtävä riittävä teknis-taloudellinen selvitys. Etelä-Suomen aluehallintovirasto antaa selvityksen perusteella tarvittavat lisämääräykset ympäristöhaittojen torjumiseksi. Tässä päätöksessä annettujen määräysten lisäksi toiminnassa on tarpeen ottaa huomioon Munkkaan jätekeskuksen ympäristöluvassa määrätyt ympäristöhaittojen rajoittamistoimenpiteet. (YSL 43, JL 13, 122 ) Määräys 23. Polttoainesäiliötä, säiliön varusteita ja polttoaineen käsittelyja jakelualueen pohjarakenteita koskevalla määräyksellä ehkäistään polttoaineen pääsy maaperään ja aineesta aiheutuva maaperän sekä pinta- ja pohjaveden pilaantuminen. (YSL 7, 8, 43, YSA 37 ) Määräykset 24. ja 25. Ympäristönsuojeluasetuksen 30 :n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi lupaviranomaisena toimivalle valvontaviranomaiselle tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen. Toiminnan keskeyttäminen kohtuuttomien hajuhaittojen esiintyessä on tarpeen eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :n perusteella. (YSL 5, 7, 8, 43, YSA 30, JL 13,, 122, NaapL 17 ) Määräykset 26. ja 27. Rakenteiden kunnosta huolehtimalla ehkäistään toiminnasta mahdollisesti aiheutuvaa maaperän, pintavesien sekä pohjaveden pilaantumisriskiä. Varastoitujen jätepaalien eheyden säännöllinen tarkkailu on tarpeen, jotta toiminnasta aiheutuvat haju- ja muut haitat pystytään ehkäisemään tehokkaasti. (YSL 43, 46 ) Määräys 28. Työtapatarkkailuna tehtävällä, melun, hajuhaittojen ja pölyämisen seurannalla tarkoitetaan aistinvaraisiin havaintoihin perustuvaa pölyämisen sekä melu- ja hajupäästöjen esiintymisen arviointia. (YSL 43, 46 ) Määräykset 29. ja 30. Likaisten vesien sekä pinta- ja pohjaveden laadun että muutoin kuin aistinvaraisesti tehtävän melun, hajun ja pölyn esiintymisen tarkkailut on hyväksytty tehtäväksi jäteaseman aiemmin hyväksytyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. (YSL 5, 43, 46 ) Määräykset 31. ja 32. Tarkkailusuunnitelma on tarpeen, jotta valvontaviranomainen voi valvoa toimintojen luvan mukaisuutta ja toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia.

39 (43) Jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma on määrätty tehtäväksi jätelain (646/2011) 120 :ssä ja jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 25 :ssä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on arvioinut Rosk n Roll Oy Ab:n 19.6.2013 päivätyn Munkkaan jätekeskuksen jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelman riittäväksi. Suunnitelman muutokset on tarvittaessa ilmoitettava valvontaviranomaiselle. (YSL 46, JL 120, 122 ja VNAJ (179/2012) 25 ) Määräykset 33. ja 34. Kirjanpito, ja vuosiraportointi ja ovat tarpeen toiminnan dokumentoinnin ja viranomaisvalvonnan järjestämisen kannalta. (YSL 43, JL 118, 122, VNAJ (179/2012) 22 ) Määräys 35. Ympäristönsuojelulain 43 a :n jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuus voidaan jättää vaatimatta muuta kuin kaatopaikkatoimintaa harjoittavalta, jos vakuudella katettavat kustannukset toimintaa lopetettaessa ovat jätteen määrä, laatu ja muut seikat huomioon ottaen vähäiset. Kyseisessä toiminnassa vastaanotettavan ja paalattavan jätteen enimmäismäärä on sellainen, että Etelä-Suomen aluehallintovirasto on arvioinut Munkkaan jätekeskuksen Uudenmaan ympäristökeskuksen 15.6.2007 myöntämässä ympäristöluvassa No YS 794 velvoitetun vakuuden riittäväksi. (YSL 43 a, 43 b, 43 c ) Määräys 36. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan luvassa on annettava määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä. Jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 13 :n mukaan jätteen vastaanoton lakattua jätteen käsittelylaitos tai -paikka on viipymättä saatettava sellaiseen tilaan, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu jätelain 13 :n 2 momentissa tarkoitettua vaaraa tai haittaa. Ympäristönsuojelulain 90 :n mukaan lopettamista koskeva suunnitelma tulee esittää toimivaltaiselle lupaviranomaiselle. (YSL 43, 90, JL 13, VNAJ (179/2012) 13 ) VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Etelä-Suomen aluehallintovirasto on lupamääräyksessä 21. määrännyt tehtäväksi selvityksen ympäristöhaittoja aiheuttavien toimintojen sijoittamisesta sisätilaan, jos toiminnasta aiheutuu kohtuuttomia ympäristöhaittoja eikä haittoja ole mahdollista torjua tämän päätöksen lupamääräyksillä. ELY-keskuksen lausunnossa esitetty toimintojen sijoittaminen sisätiloihin on tullut siten otetuksi huomioon. Muutoin lausunnossa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä.

40 (43) Siuntion kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta Lausunnossa esitetty on otettu huomioon lupamääräyksissä. Lohjan kaupungin ympäristölautakunta AA Toiminnan harjoittamiseen sisätiloissa on annettu vastaus edellä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnosta annetussa vastauksessa. Muutoin lausunnossa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä. Muistutuksessa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamisesta 30.6.2014 mennessä. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tehdyistä tarkkailuista ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä säädetyt tiedot soveltuvin osin. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkastamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. (YSL 100 )

41 (43) Päätöksen noudattaminen muutoksenhausta huolimatta Perustelut Luvan saaja saa aloittaa ympäristölupapäätöksen mukaisen toiminnan tämän lupapäätöksen määräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Luvan saajan on ennen toiminnan aloittamista asetettava 20 000 euron suuruinen hyväksyttävä vakuus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korjaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Vakuus voidaan asettaa takauksena, vakuutuksena tai pantattuna talletuksena. (YSL 101 ) Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon. (101 a ). Luvan hakija on perustellut luvan täytäntöönpanohakemustaan jätevoimalan tasaisen polttoainevirran turvaamisella ja Munkkaan alueen kaatopaikkatoiminnasta aiheutuvien haittojen vähentämisellä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on arvioinut, ettei toiminnan aloittaminen muutoksenhakua hyödyttömäksi, kun otetaan huomioon toiminnan sijoittuminen Munkkaan jätekeskuksen alueelle, toiminnan luonne sekä tässä päätöksessä toiminnalle asetetut määräykset. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 31, 36, 38, 41, 42, 43, 43 a, 43 b, 43 c, 45, 46, 53, 54, 56, 58, 96, 97, 100, 101, 101 a, 105 Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (196/2012) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 16, 18, 19, 19 a, 37 Jätelaki (646/2011) 5, 6, 12, 13, 72, 118, 119, 120, 122, 141 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 2, 4, 7, 11, 13, 22, 25, 37, liitteet 1, 4 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) 3 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 8 220.

42 (43) Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteen kohdan 2.1. maksutaulukon mukaan kompostointilaitosta tai jätteiden hyödyntämis- tai loppukäsittelylaitosta, jossa hyödynnetään tai loppukäsitellään jätettä vähintään 10 000 tonnia vuodessa, koskevan ympäristölupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 8 220 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Rosk n Roll Oy Ab Munkkaanmäki 51 08500 Lohja Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Lohjan kaupunginhallitus Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Lohjan kaupungin terveydensuojeluviranomainen Siuntion kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoesavi-287-04-08-2012 mukaisesti. Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla. Päätös kuulutetaan Lohjan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. (YSL 54 ) Kuulutuksesta ilmoitetaan Länsi-Uusimaa- ja Västra Nyland -nimisissä lehdissä.

43 (43) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. Liite Liite 1. Toiminnan sijainti Liite 2. Valitusosoitus Pekka Häkkinen Jaakko Heinolainen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Pekka Häkkinen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Jaakko Heinolainen. JHe/tv

Liite 1