Numero 38 Turun Ursa r.y.
Ceres 38-2/03 Julkaisija: Turun Ursa r.y. Toimittaja: Juhana Ahlamo Ilmestyminen: 2 kertaa vuodessa Painos: 250 kpl Postiosoite: Turun Ursa r.y. Iso-Heikkilän tähtitorni 20200 TURKU Puhelinnumero: (02) 245 2195 Sähköposti: WWW: ursa@utu.fi http://www.ursa.fi/yhd/turunursa/ Pankkiyhteys: Nordea Turku-Hämeenkatu 220518-20965 Hallitus 2003: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Varainhoitaja Muut jäsenet Mika Aarnio Marko Grönroos Senni Rytkönen Juhana Ahlamo Antti Parkkari Olli Tuominen 2
Puheenjohtajan palsta Arvoisat Turun Ursan jäsenet. Tervetuloa Turun Ursan 75-vuotisjuhlakokoukseen sekä Turun yliopiston Väisälän Avaruustutkimuskeskuksen ja Turun Ursan järjestämään esitelmätilaisuuteen Turun Ursan vuosipäivänä 27.11. (ks. kokouskutsu). Turun Ursalla on nyt tarjota jäsenistöllemme käyttöön erinomainen välineistö. Omistamme Iso-Heikkilän tähtitornissa olevat 15 ja 13 cm linssikaukoputket sekä niihin kiinnitetyn valokuvausputken. Paimion Kevolassa käytössämme on Yrjö Väisälän kuuluisa puolen metrin valokuvauskaukoputki 18 cm seurantaputkineen ja uusimpana tulokkaana on viimevuonna ostettu huippumoderni siirrettävä 28 cm peilikaukoputki ccd-kameroineen. Kaikkia kiinnostuneita opastetaan näiden, kuten kaikkien muidenkin laitteidemme, ja yleisimminkin tähtitieteen pariin perjantaisissa kerhoilloissa Iso- Heikkilän tähtitornilla. Varsinaisia kursseja emme ole laitteiden käytöstä järjestäneet, koska parhaiten ne oppii itse käyttämällä kokeneemman harrastajan opastuksessa. Jollet itse uskalla käyttää laitteitamme, olet aina tervetullut kaikkiin näytöksiimme ja jäsenenämme pääset niihin ilmaiseksi mukaan. Tervetuloa! Kaikkeen toimintaamme kaivataan jatkuvasti mukaan uusia ihmisiä. Ei tarvitse olla mikään kaikkitietävä supernero, tämä on harrastus ja kaikki pystyvät aina oppimaan lisää. Tärkeintä on oma kiinnostus tähtitieteeseen ja sen voi olettaa olevan jo valmiiksi kaikilla jäsenillämme. Tervetuloa torneillemme mukaan toimintaan ja katsomaan millaista väkeä niillä nykyään käy. Onko jäsenistössä kiinnostusta tähtitieteen kurssiin? Kerro toiveesi, jotta tiedämme mitä jäsenemme haluavat. Jos haluat sähköpostilla Turun Ursan toiminnasta, lähetä sähköpostiosoitteesi minulle. Mika Aarnio 040 510 8499 mika.aarnio@utu.fi To 27.11.2003 klo 18:00 Turun yliopiston Quantumin auditoriossa (Vesilinnantie 5) dos Harry Lehto pitää esitelmän aiheesta Elämää maailmankaikkeudessa - Mars seuraavana kohteena Esitelmän jälkeen Turun Ursan 75-vuotisjuhlakokous Kokouksessa käsitellään sääntöjen 8 asiat. Kokouksen jälkeen osa jäsenistä lähtee omakustanteiselle illalliselle juhlistamaan tapahtumaa. Jos haluat mukaan ilmoittaudu suoraan puheenjohtajalle mika.aarnio@utu.fi 3
Turun Ursa 75 vuotta 27.11.2003 tulee kuluneeksi 75 vuotta tähtitieteellisen yhdistyksen Turun Ursan perustamisesta. Viisi vuotta sitten - Turun Ursan täyttäessä 70 vuotta - kirjoitin historiikin yhdistyksemme taipaleesta. Koska yhdistykseen on liittynyt paljon uusia jäseniä (ja jotkut vanhat jäsenet ovat jo ehkä unohtaneet), lienee syytä luoda jälleen katsaus Turun Ursa r.y:n kunniakkaaseen historiaan. Kiinnostus herää Tähtinäytökset alkoivat Turun seudulla jo vuonna 1924. Samana vuonna Yrjö Väisälä, suomalaisen tähtitieteen uranuurtaja, alkoi antaa Turun yliopistossa opetusta tähtitieteen approbatur-arvosanaa varten. Asiasta innostuneet opiskelijat alkoivat pitää tähtinäytöksiä aluksi yliopiston pihalla. Jo seuraavana vuonna valmistui Iso-Heikkilään yliopiston tähtitorni. Helsinkiin oli perustettu Tähtitieteellinen yhdistys Ursa vuonna 1921 ja Turkuun perustettiin sen paikallisosasto 1926. Alusta asti turkulaiset käyttivät osastostaan nimeä "Turun Ursa". Vain pari kuukautta osaston perustamisen jälkeen turun ursalaiset rakensivat itselleen tähtitornin yliopiston tornin viereen Iso-Heikkilän pellolle. (Lähiö rakennettiin vasta kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin.) Itsenäisyyden aika Turun Ursa erkani Ursasta omaksi yhdistyksekseen 27. marraskuuta 1928. Halu itsenäistyä lienee ollut kova, sillä jo ennen perustavaa kokousta on pöytäkirjat kolmesta Turun Ursan kokouksesta. Tuona marraskuisena iltana Yrjö Väisälä kuitenkin kutsui koolle 16 tähtiharrastajaa, jotka laskivat peruskiven Turun Ursan tulevaisuudelle. Järjestäytyneellä tähtiharrastuksella on Suomessa siis pitkät juuret. Helsingin Ursa on Suomen vanhin tähtiharrastusyhdistys. Mikkelin Ursa perustettiin toisena ja Turun Ursa kolmantena. Kaikki riippuu kuitenkin näkökulmasta. Käynti Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterissä (www.prh.fi) muuttaa asiat äkkiä kiinnostavaan suuntaan. Prh:n mukaan Turun Ursa r.y. on maamme vanhin rekisteröity tähtiharrastusyhdistys. Se on lisätty rekisteriin tammikuussa 1929. Seuraavana vuorossa on Helsingin Ursa, yllättäen vasta vuonna 1944! Mistä lie viivytys johtunut, mutta tutkainta vastaan on turha potkia... tai asiakirjoja. Tähtitorneja ja asteroideja kuin sieniä sateella Syksyllä 1937 valmistui Iso-Heikkilään jälleen uusi yliopiston tähtitorni. Tämä torni oli kiivaassa käytössä riehakkaimmalla pikkuplaneettatutkimuskaudella 1935-44. Tänä aikana myös Turun Ursan toiminta oli vaisua, sillä suurelta osalta yliopistossa toimivat jäsenet suuntasivat kaikki voimavaransa uusien asteroidien löytämiseen, eikä sotaaikakaan toimintaa ainakaan helpottanut. Pikkuplaneettoja löytyi kuitenkin kasapäin. Nykyisestä Iso-Heikkilän tähtitornista löydettiin noihin aikoihin yhteensä 784 pikkuplaneettaa. 4
Turku kuitenkin kasvoi, ja Iso-Heikkilänkin ongelmaksi muodostui valosaaste. Yliopiston oli pakko muuttaa kauemmaksi kaupungin valoista. Rakennettiin Tuorla, jossa Väisäläkin toimi pääasiallisesti jo 1950-luvulla. Iso-Heikkilän tähtitorni jäi kaupungille, jolta Turun Ursa vuokrasi rakennuksen. Yhdistys toimii siellä vielä tänäkin päivänä. Uudelle ajalle 1942 Turun Ursa alkoi julkaista "Tähtitaivas"-lehteä. Lehdestä tuli niin suosittu, että monet muutkin suomalaiset tähtiyhdistykset tilasivat sen jäsenilleen. Viimeinen Tähtitaivas ilmestyi 1978, jonka jälkeen Turun Ursan lehtenä on toiminut Ceres. Cereksen ensimmäinen numero ilmestyi 1977. Turun Ursa nousi uuteen kukoistukseensa vuonna 2001, kun Jenny ja Antti Wihurin rahasto lahjoitti 80 000 markkaa uuden kaukoputken, ccd-kameran ja tietokoneen hankintaan. Lähes ammattimaiset välineet ovat osoittautuneet tehokkaiksi ja avanneet täysin uusia mahdollisuuksia Turun alueen tähtiharrastukseen. Uusia aktiiveja kaivataan kuitenkin toimintaan mukaan. Turun Ursalaiset kokoontuvat yhä perjantai-iltaisin kello 21:n aikoihin Iso-Heikkilän tähtitornilla. Kun haluat kurkistaa "Tursan" toimintaan, tule käymään! Tähtiharrastajia tarvitaan aina. Eeva-Kaisa Ahlamo Pöytäkirja Turun Ursan perustamiskokouksesta 1928 XI 27 Läsnä oli 17 Ursan Turun osaston jäsentä Kokouksen avasi prof. Y. Väisälä selostaen miten tärkeätä olisi perustaa oma tähtitieteellinen yhdistys Turkuun. 1 Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti prof. Y. Väisälä ja sihteeriksi maist. B. Karma. 2 Päätettiin puheenjohtajan ehdotuksesta perustaa yhdistys "Turun Ursa r.y." 3 Hyväksyttiin sääntöehdotus. 4 Suoritettiin vaalit, jolloin virkailijoiksi valittiin: Puheenjohtajaksi prof. Y. Väisälä. Varapuheenjoht. leht. E. Levanto. Siht. maist. B. Karma. Muiksi johtokunnan jäseniksi: maist. I. Klemola. ja neiti E. Hieta. 5
Tilintarkastajiksi: Varalle: Arkkit. Asp. ja hra J.A. Ojanen. Rva Asp. ja leht. Iisalo 5 Jäsenmaksuksi, ajalta 1928.12.-1929.9. määrättiin vuosimaksu 20:- ja kertakaikkinen 300:- sisäänkirjoitusmaksun ollessa uusilta ei Ursan jäseniltä 10:-. 6 Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin lehtorit: E. Levanto ja I. Klemola. 7 Allekirjoitettiin perustamiskirja ja päätettiin, että ne Turussa asuvat Ursan jäsenet, jotka olivat estettyjä saapumasta kokoukseen, tulisivat ilmoittautumalla seuran perustaviksi jäseniksi. 8 Perustavan kokouksen jälkeen kun oltiin vietetty rattoisa hetki teelasien ääressä puheenjohtajan ollessa isäntänä piti prof. Y. Väisälä seuran ensimmäisessä kokouksessa esitelmän linsseistä ja niiden virheistä valaisten asiaa useilla sangen kiintoisilla kokeilla. Birger Karma Sihteeri TÄHTINÄYTÖKSET Tähtikirkkaina perjantai-iltoina Iso-Heikkilän tähtitornilla klo 19-21. 31.10.-12.12. sekä 30.1.-26.3. Kuu ja planeetat viikko 2.-6.2.2004 Pääsymaksu aikuiset 3, lapset 2. Jäsenet ilmaiseksi. 6
Tarujen tähdistöt Perseus (Perseus), mukana Andromeda (Andromeda), Kassiopeija (Cassiopeia), Kefeus (Cepheus) ja Valas (Cetus) Perseus, antiikin tarustossa usein Perseus-heeros, kuuluu tähdistöjen laajimpaan tarinaan. Kefeus ja Kassiopeija olivat Etiopian kuningaspari. Heillä oli tytär, Andromeda, joka oli kuolevaisista kaunein. Kassiopeija oli ylpeä äiti, ja jaksoi aina kehuskella Andromedan kauneudella. Kerran hän meni liian pitkälle väittäessään, että Andromeda oli kauniimpi kuin merenjumala Neptunuksen tyttäret Nereidit. Neptunus suuttui tästä röyhkeydestä hirveästi ja lähetti Valaan, merihirviön, tuhoamaan Etiopian rannikkoa ja syömään maan asukkaita. Kefeus ja Kassiopeija kysyivät oraakkelilta neuvoa päästäkseen eroon kauhistavasta Valaasta. Oraakkeli ennusti, että ainoa keino lepyttää hirviö oli Andromedan uhraaminen sille. Kuningaspari oli lohduton, mutta muukaan ei auttanut: Andromeda kahlittiin rantakallioon odottamaan Valaan tuloa. Andromeda itki vuolaasti kohtaloaan, kun paikan yli sattui lentämään Perseus. Hän oli tulossa Medusan luolasta, jossa hän oli juuri surmannut tuon Valastakin kauheamman hirvityksen. (Medusan pää tuikkii Perseuksen tähtikuvion Algol-tähtenä.) Medusa oli noitanainen, jonka hiuksina oli käärmeitä ja jonka katse muutti kiveksi. Perseus oli lainannut Merkuriukselta siivekkäät kengät, joiden avulla hän pystyi lentämään, ja Pallas Athenelta kilven. Tuota kilpeä Perseus oli käyttänyt peilinä jottei olisi vahingossakaan katsonut Medusaa silmiin. Sen avulla hän oli onnistunut hyökkäämään nukkuvan Medusan kimppuun ja katkaissut tältä pään. Sen hän oli pannut pussiin ja lensi nyt kotimatkallaan itkevän Andromedan ohi. Koska Andromeda oli todella kaunis, Perseus rakastui tähän heti ja halusi tietää, miksi tyttö oli niin lohduton. Andromeda kertoi hänelle koko tarinan, ja Perseus lupasi auttaa. Hän auttoi Andromedan irti ja jäi odottamaan Valasta. Eikä aikaakaan, kun sen ruma pää pilkisti rantakallion takaa. Perseus tempaisi Medusan pään pussistaan ja pakotti Valaan katsomaan sitä silmiin. Valas muuttui hetkessä kiveksi. Sitten Perseus nappasi Andromedan syliinsä, ja yhdessä he lensivät takaisin hoviin, jossa tietysti repesi rajaton riemu ihmepelastumisesta. Perseus ja Andromeda menivät naimisiin ja elivät elämänsä loppuun asti, jonka jälkeen leppynyt Neptunus asetti koko revohkan taivaalle kaikkien nähtäväksi. Kassiopeijan hän kuitenkin asetti ylösalaisin, jotta jokainen muistaisi, kuinka ylpeys palkitaan. Eeva-Kaisa Ahlamo 7
TURUN URSA RY:N SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Turun Ursa r.y. ja sen kotipaikka on Turun kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on olla yhdyssiteenä Turussa ja sen lähiympäristössä asuvien tähtitieteen harrastajien välillä ja levittää tähtitieteen harrastusta laajempiinkin piireihin. 3. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää kokouksia, joissa käsitellään tähtitieteellisiä kysymyksiä, sekä kirjallisuutta ja havaintovälineitä hankkimalla antaa jäsenilleen tilaisuutta tähtitieteen harrastamiseen. 4. Yhdistyksen jäseneksi haluava ilmoittautukoon yhdistyksen johtokunnalle, joka ratkaisee pyrkijän anomuksen. Johtokunnalla on oikeus kutsua vakinaiseksi jäseneksi henkilö, jonka se katsoo tehneen yhdistykselle huomattavia palveluksia. Kunniajäseneksi johtokunta voi kutsua yhdistyksen tarkoitusperiä erityisen ansiokkaasti edistäneen henkilön. Johtokunnalla on myös oikeus erottaa yhdistyksen jäsen, jonka se katsoo rikkoneen yhdistyksen sääntöjä vastaan. Jos jäsen haluaa erota yhdistyksestä, on hänen tehtävä siitä kirjallinen ilmoitus johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoitettava suullisesti yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. 5. Yhdistyksen jäsenet ovat kunniajäseniä, vakinaisia jäseniä ja vuosijäseniä. Vuosijäsenmaksu määrätään vaalikokouksessa. Kunniajäsen ja johtokunnan vakinaiseksi kutsuma henkilö eivät suorita jäsenmaksua. Jos vuosijäsen jättää jäsenmaksunsa suorittamatta 6 kuukauden kuluessa sen eräpäivästä, voi johtokunta katsoa hänet yhdistyksestä eronneeksi. Näillä sääntömuutoksilla ei loukata jo saavutettuja jäsenoikeusia. 6. Yhdistyksen hallituksena on vuodeksi kerrallaan valittava johtokunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja kolme muuta jäsentä. Johtokunta valitsee keskuudestaan varainhoitajan. Johtokunta on päätösvaltainen, jos kolme sen jäsentä on paikalla niitten joukossa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. 7. Yhdistyksen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. 8
8. Yhdistyksen vaalikokous pidetään marraskuussa. Vaalikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: a. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa, b. valitaan seuraavaksi vuodeksi puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja kolme muuta johtokunnan jäsentä, c. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet, d. päätetään alkavan vuoden jäsenmaksun suuruus, e. käsitellään muut johtokunnalle edeltäpäin esitetyt asiat. 9. Yhdistyksen vuosikokous pidetään helmikuussa. Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: a. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa, b. esitetään edellisen vuoden toimintakertomus, c. esitetään selonteko yhdistyksen talouden tilasta ja tilintarkastajain lausunto, vahvistetaan tilinpäätös, sekä päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle, d. hyväksytään tulo- ja menoarvio alkanutta vuotta varten, e. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 10. Yhdistyksen kokoukset kutsutaan koolle kaikille jäsenille postitse lähetetyillä kutsuilla vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. 11. Yhdistys on oikeutettu kantamaan maksua järjestämistään esitelmä y.m. tilaisuuksista ja kartuttamaan omaisuuttaan järjestämällä varainkeräyksiä sekä vastaanottamalla lahjoituksia ja testamentteja. 12. Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja yksinään tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin kanssa. 13. Muutoksia ja lisäyksiä yhdistyksen sääntöihin voidaan tehdä vain vuosikokouksessa ja niistä on kokouskutsussa erikseen mainittava. Jäsenten tekemät sääntöjen muutosehdotukset on jätettävä johtokunnalle viimeistään joulukuussa. Sääntöjen muutosehdotukset hyväksytään vain, jos niitä puoltaa vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä. 14. Jos yhdistys lopettaa toimintansa, jätetään sen omaisuus Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursa r.y.:n tai jonkin muun tieteellisen seuran tai laitoksen haltuun käytettäväksi yleistajuisen tähtitieteen edistämiseksi maassamme. 9
Talven tähtitaivaasta Illat ovat jälleen käyneet pitkiksi ja pimeiksi, joten tähtiharrastajien kesäloma on taas tältä vuodelta ohitse. On aika suunnata katse yläilmoihin ja tarkastella, mitä taivaalla taas oikein näkyykään. Marras-joulukuu Marraskuun iltayössä pilkistelevät jo talven tähtikuviot. Orion nousee pikkuhiljaa idästä halliten yötaivasta jalokivimäisellä loistollaan. Aiemmin illalla Pegasus-neliö kopistelee korkealla etelätaivaalla, ja sen päällä vasemmalla ratsastaa Andromedan galaksi. Tämä galaksi on muuten kaukaisin paljaalla silmällä näkyvä kohde, n. 2,1 miljoonan valovuoden etäisyydellä. Kaupungissa sitä on kuitenkin valosaasteen vuoksi hankala erottaa. Näin syksyllä myös toinen galaksi, oma kotimme Linnunrata, on mainiosti näkyvissä, sillä se kulkee koko taivaan poikki. Mars näkyy yhä mainiosti iltasella, vaikka se laskeekin länteen yhä aikaisemmin. Sen kirkkaudesta ei kuitenkaan voi erehtyä. Tänä vuonna se pesii vielä Pegasuksen alla. Saturnus sen sijaan on ehtinyt vaelluksellaan jo Kaksosiin, joiden jaloissa se loistaa kuin poikien potkupallo. Jos joku suunnittelee vähän kauemmaksi ulottuvaa ulkomaanmatkaa, niin kerrottakoon, että Etelämantereella näkyy täydellinen auringonpimennys 23/24.11. Venus ilmestyy meille taas joulutähdeksi. Se alkaa joulukuussa näkyä matalalla etelälounaassa iltahämärissä ja laskee lopulta n. 3 tuntia auringon jälkeen. Venus on kirkkain planeetta, joten tarkkasilmäiset voivat yrittää etsiskellä sitä jo ennen auringonlaskua. Siinäpä haastetta työmatkojen iloksi! Jupiter, kirkas sekin, nousee Leijonan tähtikuviossa näkösälle ennen puoltayötä joulukuussa. Uudet kuut näkyvät (tai siis ovat näkymättä) 24.11. ja 23.12. Joulukuun kuutamo näkyy jo kuun alussa 8.12. Joulukuun puolenvälin tienoilla kannattaa kirkkaana iltana mennä ulos joululahjalistan kanssa. 14.12. on nimittäin Geminidien tähdenlentoparven maksimi, jolloin voi hyvällä onnella nähdä jopa useita tähdenlentoja minuutissa. Ja jos jokaisen kohdalla ehtii toivomaan, voi pukin selkä katketa säkkejä kantaessa... Tammi-helmikuu Vuoden 2004 alussa on taivaalla näkyvissä hauska letka planeettoja. Venus näkyy yhä hienosti auringonlaskun jälkeen lounaassa. Hiukan myöhemmin Mars näkyy lännessä, Saturnus etelässä ja Jupiter Idässä. Kaikki kirkkaimmat planeetat ovat siis kauniisti esillä. Kannattaa käyttää tilaisuus hyväkseen! Vuoden aloittaa myös perinteisesti Kvadrantidien tähdenlentoparvi, jonka maksimi on 4.1. Kannattaa siis toivoa kaikki ne loput lahjat, jotka jäivät jouluna saamatta. Tammi-helmikuussa voi myös helposti havaita Orionin aluetta ja Suurta talviympyrää, jonka muodostavat Orionin Rigel, Härän Aldebaran, Ajomiehen Capella, Kaksosten Pollux (ja Castor), Pienen Koiran Procyon ja Ison Koiran Sirius. Etsikääpä tämä valtava asteriski taivaalta! Sen alueella on paljon katseltavaa, tänä talvena siis 10
myös Saturnus. Leijona Jupitereineen nousee myös jo korkealle, ja kevään tähtikuviot seuraavat perässä. Kuu on täysi 7.1. ja 6.2. Uudet kuut osuvat päiviin 21.1. ja 20.2. Talvi on Suomessa parasta tähtiharrastusaikaa, jos vain kylmyys ei pelota. Kannattaa siis käyttää se hyväksi ja lähteä hankeen tuijottelemaan tähtitaivaan ihmeitä. Taivas on kartan osoittamassa asennossa 10.12. klo 23, 10.1. klo 21 ja 10.2. klo 19. Tähtiaika on 4 tuntia. M=Mars, S=Saturnus ja J=Jupiter 11
Lähettäjä: Turun Ursa r.y. 2 Iso-Heikkilän tähtitorni FIN-20200 TURKU Finland ISSN 1235-1083 12