TOKAT-aineistojen hyödyntäminen Metsähallituksen luonnonvarojen suunnittelussa. Lauri Karvonen Rovaniemi

Samankaltaiset tiedostot
Saamelaisten kotiseutualueen paliskunnat, Saamelaiskäräjät, Kolttien kyläkokous ja Metsähallitus sopivat tällä asiakirjalla seuraavaa:

Metsätalouden ja porotalouden yhteensovittaminen Metsähallituksessa

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

PALISKUNTAIN YHDISTYS / METSÄHALLITUS SOPIMUS (Hyväksytty ) Paliskuntain yhdistys ja Metsähallitus sopivat tällä asiakirjalla seuraavaa:

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen

KEMIN-SOMPIO MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta

PALOMA-SEMINAARI Kuusamo. Yrjö Perkkiö kertoo kokemuksia Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelmasta ja yhteistyöryhmästä

Luontomatkailu ja Metsähallituksen luontopalvelut Lapissa Saariselkä, LME-tilaisuus Jyrki Tolonen ja Pirjo Seurujärvi

Poronhoidon paikkatietojen hyödyntäminen Uusia toimintamalleja ja työkaluja suunnitteluun

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hankkeen aineistojen ja menetelmien hyödyntämismahdollisuudet paliskunnissa

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä

Luonnonvarakeskus inventoi jälleen porolaitumet

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,


TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun. TOKAT-aloitusseminaari Rovaniemi Kari Oinonen SYKE

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen

Alueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla. Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö Joensuu

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

TUULIVOIMARAKENTAMINEN JA POROELINKEINO TOKAT-SEMINAARI

Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste. 3/23/2018 Poron omistajat trk

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

Miten porolaidunten tilaa voitaisiin parantaa? Jouko Kumpula Luke, Kaamanen

Hallituskatu 20 B PL Rovaniemi info@lapinliitto.fi Dnro 65/2015

Uusi Metsähallituslaki, millainen siitä tuli?

Monikäyttö ja monimuotoisuus Metsähallituksessa

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen


Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla

Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa


Hallituksen esitys eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi (HE 132/2015 vp)

POROTALOUS SUUNNITELMA

Maankäytön yhteensovittaminen valtion mailla. Kirsi-Marja Korhonen MMT, aluejohtaja Metsätalous Lappi

Poronhoidon palvelupaketit

Metsähallituksen toimintamallin ja lainsäädännön uudistaminen. ylijohtaja Juha Ojala Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto

Porolaiduntutkimusten toteuttaminen vuosina Jouko Kumpula Luke

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa

MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ


Pohjois-Pohjanmaan liitto Sepänkatu Oulu Dnro 323/2015

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

PORONHOITO JA MAANKÄYTTÖ

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt

Kunnantie Pello Dnro 877/2015

Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi

Porokysely 2017 Vapaa-ajan asunnon omistajien vastauskooste. 3/23/2018 Vapaa-ajan asunnon omistajat/trk

Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu Etelä-Suomessa

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

Monikäyttömetsätalous valtion mailla

Talousarvioesitys Metsähallitus. 1. Peruspääoman muutokset

Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö

Peitteinen metsänkasvatus. Lapin 61. Metsätalouspäivät Lauri Karvonen Metsähallitus Metsätalous Oy

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.

Pohjois-Pohjanmaan liitto Sepänkatu Oulu Dnro 260/2017

No millaista metsätietoa jj tarvitaan?

Monikäyttönäkökulma Metsähallituksen organisaatiouudistukseen

Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa.

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Ajankohtaista Metsähallituksesta

1. Ominaisuustietojen kuvaus Lisätietoja... 19

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Alue-ekologisen tarkastelun menetelmäkuvaus

Tulevaisuuden tutkimustarpeet millaista tietoa ja työkaluja alueiden suunnittelussa tarvitaan?

PL Rovaniemi Dnro 119/2018

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Ville Hallikainen, Anu Akujärvi, Mikko Hyppönen, Pasi Rautio, Eero Mattila, Kari Mikkola

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Metsähallituksen. luonnonvarasuunnittelu Lapissa *) Lappi, pois lukien saamelaisten kotiseutualue Kuva Timo Tahvonen

Lakiesitys Metsähallituksesta Luonnon virkistys- ja matkailukäytön näkökulma

Pohjois-Pohjanmaan liitto Sepänkatu Oulu Dnro 561/2017

Pyhä-Kallion paliskunta ja maankäyttö. Mikko Ylinampa Pyhä-Kallion paliskunta

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

Toimintamalli Akwé: Kon- ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa

Ekosysteemilähestymistapa?

Monimuotoisuuden suojelu

Metsähallituksen uusi toimintamalli

1(8) Suoma Boazosámit rs Vuotsossa Suomen porosaamelaiset ry

Työryhmämuistio MMM 2003:15 Selvitys Ylä-Lapin metsä- ja porotalouden yhteensovittamisesta Helsinki 2003

Pohjois-Pohjanmaan liitto Sepänkatu Oulu Dnro 0178/2016

Onnistumme #yhdessä Metsähallitus tänään. Tuomas Hallenberg

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

Ympäristösopimus suojelualueella. Katja Raatikainen Sopimuskäsittelijöiden koulutus

Tietoja ja työkaluja alueidenkäytön suunnittelun tueksi. Kari Oinonen, SYKE Lapin MRL-päivät,

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

Metsähallituksen toimintamallin ja lainsäädännön uudistaminen. Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja Paikkatietojärjestelmä osallistamisen tukena Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelussa

Metsähallitus Ainutlaatuinen toimija

Pöytäkirja 1 1 [6) YLIMUONION KÄYTTÖSUUNNITELMAN LAADINTA YHTEISTYÖRYHMÄN 2. KOKOUS. Aika: klo 10:00 16:00

Transkriptio:

TOKAT-aineistojen hyödyntäminen Metsähallituksen luonnonvarojen suunnittelussa Lauri Karvonen Rovaniemi 15.11.2017

Metsähallituksen suunnittelujärjestelmät Toimenpidesuunnittelu työkohteille Hoidon ja käytön suunnittelu erityiskohteille Ekologinen tarkastelu osa-alueille Luonnonvarasuunnittelu suuralueille

Luonnonvaratieto on suunnittelun perusta Luonnonvarasuunnittelu suuralueille - Toiminnan mitoitus ja yhteiskunnalliset velvoitteet Kasvupaikka-ja puustotieto Alue-ekologinen suunnittelu Luontotyyppikartoitus SUOMUSSALMI Ulkopuoliset aineistot Hoidon ja käytön suunnittelu metsätalouden erityiskohteille Hankesuunnitelmat Suojelu- ja erämaa-alueiden hoidon ja käytön suunnittelu KAJAANI KUHMO Maanvuokra- ja Metsätalouden käyttöoikeussopimukset toimenpidesuunnittelu Maanmyynnit

Luonnonvaratiedot eri tasoilla Metsätalouden aineistot mm. (Silvia) Kasvupaikka- ja puustotiedot Metsätiet Tiedot luonto- ja kulttuurikohteista Ilmakuvat, keilausaineistot Toimenpidetiedot Muut Metsähallituksen ylläpitämät aineistot Kiinteistökohteet (OMG) Maankäyttökohteet (OMG) Lajitieto (LajiGis) Vuokrasopimukset (VuokraGis) Reitit, rakennelmat jne. (Pave) Ulkopuoliset aineistot mm. Hallinnolliset rajat Pohjavedet (Syke) Suojeluohjelmat (Syke) Kaivosrekisteri (Tukes) Kaava-aineistot (Liiteri)

Valtion maiden metsätalous ja maankäyttö on päällekkäiskäyttöä Metsätalouden toiminnan keskeinen erityispiirre ovat MH-lain yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet (yyv), joihin kuuluvat: mm. luonnon monimuotoisuuden suojelu sekä virkistyskäytön edistäminen. Lisäksi Metsähallituksen hallinnassa olevien luonnonvarojen hoito, käyttö ja suojelu on sovitettava yhteen saamelaiskäräjistä annetussa laissa (974/1995) tarkoitetulla saamelaisten kotiseutualueella siten, että saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan, sekä poronhoitolaissa tarkoitetulla poronhoitoalueella siten, että poronhoitolaissa (848/1990) säädetyt velvoitteet täytetään (laki Metsähallituksesta 234/2016 6 ) (laki valtion metsätalousosakeyhtiöstä 235/2016 ) Valtion metsien kestävä hyödyntäminen edellyttää useiden elinkeinojen päällekkäiskäyttöä niin, että pohjoisessa metsä- ja porotaloutta sekä myös esim. luontomatkailua voidaan pitkälti harjoittaa samoilla alueilla Liiketoiminnassa em.tavoitteita toteutetaan monikäyttömetsätaloudella ja maankäytön yhteensovittamisella. Maankäytössä tarvitaan myös priorisointia

Valtion maiden metsätalous ja maankäyttö on päällekkäiskäyttöä Maankäytön keskeisin työkalu on osallistavan suunnittelun periaatteella tehty 1) laajojen alueiden luonnonvarasuunnittelu sekä 2) kohdekohtainen toimenpidesuunnittelu Suunnittelun taustalla on valtionmaille tehdyt alue-ekologiset suunnitelmat, jotka sisältävät valtionmailta kartoitetut erityiskohteet sekä muut valtion maita koskevat tausta-aineistot. PALISKUNTAIN YHDISTYS / METSÄHALLITUS SOPIMUS (Hyväksytty 4.4.2013) Sopimuksen tavoitteena on ohjeistaa yhteistyötä ja menettelytapoja siten, että toimimalla sopimuksessa mainittujen metsänkäsittelyohjeiden ja sopimuksen mukaisesti Metsähallituksen toiminta täyttää mahdollisimman hyvin Metsähallituslain ja Poronhoitolain vaatimukset Poronhoitoalue PhL53 : Suunnitellessaan valtion maita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä valtion viranomaisten on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa. Erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettu alue PhL2 : valtion maata ei saa käyttää siten, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle.

Luonnonvarasuunnittelu ja TOKAT-aineisto Suunnitelma laaditaan yhdessä alueen sidosryhmien kanssa. Suunnittelua varten muodostetaan yhteistyöryhmä, jossa myös porotalouden edustus Suunnittelua varten TOKAT-aineisto antaa hyvän perustan määrittää porotalouden tarpeet valtion maiden käytön suunnittelussa. TOKAT-aineistoa voidaan hyödyntää suunnitelmavaihtoehtojen luomisessa ja tätä kautta voidaan arvioida, miten eri vaihtoehdot vaikuttavat porotalouteen ja porotaloudelle tärkeisiin alueisiin pitkällä aikajaksolla TOKAT-aineiston avulla voidaan hakkuulaskelmiin määrittää toimintaa ohjaavia taustamuuttujia, joilla pyritään ohjaamaan metsänkäsittelyä porotalouden kannalta arvokkailla alueilla Toisaalta vaihtoehtolaskelmien kautta arvioidaan myös erilaisten yyv-velvoitteiden vaikutus Metsähallituksen toimintaan Maankäyttö- ja alue-ekologiapäätöksillä voidaan turvata kohdekohtaisesti porotaloudelle arvokkaiden kohteiden säilyminen Esim. Metsä-Lappi-päätökset Monimuotoisuuden arvokkaat kohteet ovat usein myös porotalouden kannalta tärkeitä

Alue-ekologinen suunnittelu ja TOKAT-aineisto Ae-suunnittelu on monitavoitteista metsäsuunnittelua, jossa eri metsien käyttömuotojen arvokkaat kohteet kartoitetaan, jotta ne voidaan ottaa huomioon toiminnan suunnittelussa Tarkastellaan metsäalueen luontoa kokonaisuutena, johon kuuluvat monikäyttömetsät, luonnonsuojelualueet sekä virkistyskäytön erityisalueet Tavoitteena luontaisen monimuotoisuuden säilyttäminen (lajiston ja elinympäristöjen suojelu) pitkällä aikajänteellä. Tavoitteena on myös turvata metsien monikäytön ja luontaiselinkeinojen harjoittamisen edellytykset Poronhoitoalueella pyritään määrittelemään porotalouden kannalta paikallisesti arvokkaat kohteet. Tällaisia ovat selvästi rajattavat arvokkaat jäkälä- ja luppoalueet sekä vasonta- ja toiminta-alueet (aita-, ruokinta- ja kuljetusalueet). TOKAT-aineisto on hyvä vertailu- ja tukiaineisto ae-suunnittelun ajantasaistamisessa

Ekologisen verkoston arviointi Alue-ekologinen verkosto < Paliskunnan parhaat talvilaitumet

Metsätalouden toimenpidesuunnittelu Toimenpidesuunnittelu perustuu laajalti erilaisten paikkatietoaineistojen käyttöön Käytettävän tiedon tulee olla Ajantasaista Sijainniltaan tarkkaa ja luotettavaa Yhdenmukaista ja kattavaa Porotaloudelle tärkeiden kohteiden yhdenmukainen määrittely ja paikkatiedon saatavuus helpottaa kohteiden huomiointia etukäteen suunnittelussa ja tehtäessä metsänkäsittelyratkaisuja Porotalouden tärkeät alueet Tärkeät talvilaitumet jäkälä- ja luppoalueet Vasomisalueet Porojen erilaiset kuljetusreitit Poroaitojen ja erotuspaikkojen ympäristöt Paikkatiedon saatavuus ja ennakointi ei kuitenkaan poista nykyisin käytössä olevia yhteistyömenettelyjä Suunnitelmat laaditaan sähköisesti ja työohjeet lähetetään työkoneille karttatietona Paikkatieto lisää ymmärrystä ja helpottaa tiedonvälitystä

Paliskuntain yhdistyksen/ Metsähallituksen yhteistyösopimus (4.4.2013) 1. SOPIMUS NEUVOTTELUMENETTELYISTÄ 2. SOPIMUS METSÄHALLITUKSEN TOIMINNAN JA PORONHOIDON YHTEENSOVITTAMISESTA 2.1. Poronhoidon edellytysten huomiointi metsän käsittelyssä 2.2. Metsähallituksen ja paliskuntien toiminnasta ilmoittaminen 2.3. Toiminnan yhteinen kehittäminen 3. Haaskat 4. Maankäyttö 4.1 Maan myynti, vuokraus ja vaihto sekä käyttöoikeussopimukset 4.2 Erityinen poronhoitoalue Asioiden käsittely edellyttää mahdollisimman hyvää paikkatietoa metsänkäsittely- ja maankäyttöasioiden yhteensovittamisessa 5. Turvetuotanto- ja tuulivoima-alueet 6. Metsästys 7. Porojen ruokinta 8. Poroaitasopimukset

1.3. Metsätalous ja paliskunta/ toiminta-alueet ja rakenteet esim. Vuotuisissa paliskuntaneuvotteluissa tai tarpeen mukaan käydään läpi paliskunnan aitapaikkojen, siulojen, porojen aitoihin kuljetussuuntien tai pysyvien ruokintapaikkojen sekä tärkeiden luppo- ja jäkäläalueiden muutokset ja muutostarpeet. Paliskunnan esityksen pohjalta voidaan sopia keskeisten laidunalueiden hakkuiden siirtämisestä vuodenkierrossa. Erityisestä syystä voidaan sopia leimikon tai leimikon osan hakkuun siirtämisestä enintään viidellä vuodella.

2.1. Poronhoidon edellytysten huomiointi metsän käsittelyssä esim. Metsähallituksen ja paliskunnan yhteisesti karttoihin merkitsemien porotalouden talvi- ja kevätlaitumien (jäkälikkö- ja luppoalueet), vasontaja toiminta-alueiden (aita-, ruokinta ja kuljetusalueet) metsien hakkuista ja niitä koskevista rajoituksista sovitaan paliskuntaneuvotteluissa. Paliskunnan toiminta-alueet päivitetään paliskuntaneuvotteluissa. Toiminta-alueiden maankäsittelystä sovitaan työkohteittain. Maanmuokkausta ei tehdä jäkälämailla (karukko- ja kuivilla kankailla sekä erikseen sovittavilla kuivahkojen kankaiden jäkäliköillä) tai sellaisilla laidunalueilla, joilla maanmuokkaus ei metsälain edellyttämän metsänuudistamisajan kannalta ole välttämätöntä. Muualla käytetään keveimpiä mahdollisia menetelmiä.

2.1. Poronhoidon edellytysten huomiointi metsän käsittelyssä esim. Mikäli töiden suorittaminen edellyttää muutoksia poroaitojen rakenteisiin tai sijoittuu poronhoidon aita-alueille, tehdään tarvittaessa maastokatselmus ennen töiden aloittamista. Kiinteiden raja-aitojen ja laidunkiertoaitojen viereen jätetään mönkijäkulkua helpottava muokkaamaton vyöhyke. Vyöhykkeen leveys sovitaan paliskuntaneuvottelussa. Työohjeessa on varoitettava kiinteistä poroaidoista. Aitavahingosta on ilmoitettava heti paliskunnalle ja rajaesteaidan ollessa kyseessä Paliskuntain yhdistyksen aitatyönjohtajalle.

Esim. TOKAT-aineisto/ MHn paikkatieto Mittakaava 1:100000

Esim. TOKAT-aineisto/ alue-ekologiakohteet Mittakaava 1:20000

Esim. TOKAT-aineisto/ hakkuusuunnitelmat Mittakaava 1:20000

Aineistojen kehittäminen TOKAT-aineisto on arvokas aineisto valtion maiden maankäytön yhteensovittamiseen Toiveita jatkokehittämiseen - Laajojen alueiden suunnitteluun aineiston tarkkuus riittävä - Toimenpidesuunnitteluun kohteiden sijaintitarkkuutta pyrittävä parantamaan - Kohteiden luokittelun/ priorisoinnin täsmentäminen - Aineistojen yhdenmukaisuudesta ja kattavuudesta huolehdittava - Aineistojen ajantasaisuudesta huolehdittava!