KUOLEMANSYYT DÖDSORSAKER

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK OFFICIAL STATISTICS OF FINLAND VI B: 113 KUOLEMANSYYT TEKSTI DÖDSORSAKER TEXT CAUSES OF DEATH TEXT 1951-1955 H E L S I N K I 1 9 5 8

H elsinki 1959. V altioneuvoston kirjapaino

Alkusanat Förord T ä m ä selostu s valaisee k u olem an syiden e s iin ty m istä m aassam m e vu o sin a 1951 55 ja peru stu u vira llisen tila sto n sa rja ssa ju lk a istu ih in tietoih in ku o lem a n syistä ( S V T V I B : 107, 1 0 9 1 1 2 ). K u o le m a n syid e n m erkin tä on vu o sin a 1952 55 su oritettu L ä ä k in tö h a llitu k sen 19. 11. 1952 (lo p u l lisessa m u odossa 18. 11. 1 9 5 3 ) va h vista m a n uuden n im istö n m u kaan ja vu on n a 1951 sekä vu on na 1935 vah vistettu a että u u tta n im istö ä noudattaen. T äten on koko k ä siteltä vä n ä olevan v iisiv u o tisk a u d e n a i n eisto saatu p ä ä k o h d ilta a n vertailu kelpoiseksi. T eks- tie sityk se n jälkeen on ju lk a isu ssa 6 erillistä liite tau lu a, jo tk a y k sity isk o h ta ise m m in va la iseva t tekstis sä k ä site lty jä a sio ita. J u lk a isu n lopu ssa on liite, jo ssa on verrattu to isiin sa vu o sin a 1936 51 n ou datetu n ja M a a ilm a n T erveysjä rjestö n su o situsten peru steella käytäntöön vah vistetu n k u o lem a n sy yn im istö n n im ik k e itä. u u den T ek stin on k irjo itta n u t v.t. y lia k tu a a ri K. H. K a h a n p ä ä. H e lsin g issä, T ila sto llisessa p ä ä to im isto ssa jo u lu ku u ssa 1958. D en n a redogörelse belyser de o lika dödsorsakern a i vá rt lan d áren 1951 55 och gru n dar sig p d de u p p g ifte r om dödsorsakern a som pu blicerats i den officiella Statistiken (F O S VIB: 107, 109 1 1 2 ). K o d ifie rin g en a v dödsorsakern a skedde áren 1952 55 en ligt den n y a n om en klatu r som fastställdes 19. 11. 1952 ( i sin slu tlig a form 18. 11. 1 9 5 3 ) av M e d icin a lstyreisen ; a/r 1951 an vän des báde den ár 1935 fastställda och den n y a n om en klatu r en. S ä lu n d a äro m aterialen för heia den fem ársperiod som h är behandlas i h u vu dsak jäm förbara m ed varandra. E fte r textöversikten pu bliceras 6 separata tabellbilagor som m era in gäen de belyser de äm nen som behandlats i texten. E n bilaga i slu tet a v P u blikation en u p p ta r en jäm förelse m ellan de olika g ru p p ern a över dödsorsaker en ligt den u n der áren 1936 51 a n vä n d a n om en klatu r en och den n ya n om en klatu r som fa ststä llts p á basen a v V ärldsh älsoorgan isation en s rekom m en dation er. T exten har sk riv its a v t.f. överaktu arien K. H. K a h a n p ä ä. H elsin gfors, S ta tistisk a cen tralbyrán i decem ber 1958. Valter Lindberg A a rre T u n kelo

Sisällys Inneháll T eksti Sivu T ext Sida A lkusanat... 3 Kuolem ansyynim istö... 6 Aineiston lu o te tta v u u s... 7 K u o lem antap aukset... 10 K uolem ansyyt... 10 Pienten lasten k u o lem a n sy y t... 17 K uolem ansyiden sukupuolihakuisuus... 18 K uolem ansyiden esiintym inen kaupungeissa ja kauppaloissa sekä m aa se u d u lla... 20 F ö r o r d... 3 D ödsorsaksnom enklaturen... 6 M aterialets tillförlitlighet... 7 D ö d sfallen... 10 Dödsorsakerna... 10 D ödsorsakerna hos sm á b a r n... 17 Dödsorsakernas könsbundenhet... 18 Dödsorsakernas förekom st i städer och köpingar sam t i landskom m uner... 20 L iitetauluja 1. K uolintodistusten ja -selvitysten diagnoosien perusteet lääneittäin, kaupungeissa, kauppaloissa ja m aalaiskunnissa sekä eri kuolem ansyyryhm issä vuosina 1951 5 5... 24 2. Kuolleet keskim äärin vuosina 1951 55 kuolem ansyyn sekä iän ja sukupuolen m ukaan keskiväkiluvun 100 000 henkeä kohden... 26 3. Kuolleet iän ja kuolem ansyyn m ukaan % :na kaikista vastaavan ikäryhm än kuolleista vv. 1951 55 30 4. Alle vuoden ikäisinä kuolleet kuolem ansyyn, iän ja sukupuolen m ukaan 1 000 elävänä sy n ty n y ttä kohden vuosina 1951 55... 31 5. Kuolleet kuolem ansyyryhm än m ukaan lääneittäin vuosina 1951 55 keskiväkiluvun 100 000 henkeä kohden 32 6. K uolem ansyyt elinkeinohaaran ja am m attiasem an m ukaan vuosina 1951 55... 34 L iite... 36 Tabellbilagor 1. Dödsbevis och dödsredogörelser enligt gründen för diagnosen, länsvis, i städer, köpingar ooh landskom m uner sam t i olika dödsorsaksgrupper áren 1951 5 5... 24 2. Döda i m edeltal áren 1951 55 efter dödsorsak, álder och kön pá 100 000 personer av fo lk m ä n g d en... 26 3. Döda efter álder och dödsorsak i procent av alia döda i m otsvarande áldersgrupp áren 1951 55... 30 4. Döda under 1 ár efter dödsorsak, kön och álder pá 1 000 levande födda áren 1951 55... 31 5. Döda efter dödsorsaksgrupp länsvis áren 1951 55 pá 100 000 personer av medelfokmängden... 32 6. Dödsorsakerna efter näringsgren och yrkesställning áren 1951 55... 34 B ila g a... 36 Contents Text Page P reface... 3 List of causes of dea th... 6 Reliability of the m aterial... 7 Cases of death... 10 Causes of d ea th... 10 Infant deaths... 17 Sex preponderance of the causes of d ea th... 18 Occurrence of the causes of death in towns and market towns and in rural communes... 20 Summary... 22 Tables 1. Basis of diagnosis of death certificates and statements of death by county, in towns and market towns and in rural communes as well as by group of causes of death... 24 2. Deaths by causes of death, age and sex per 100 000 mean population, average for the years 1951 55... 26 3. Deaths by age and by cause of death in percentage, average numbers for the years 1951 55... 30 4. Deaths under 1 year of age by causes of death, age and sex, per 1 000 live birth 1951 55... 31 5. Deaths by group of causes of death and by counties in the years 1951 55 per 100 000 mean population 32 6. Causes of death according to industry and industrial status in the years 1951 55... 34 Appendix... 36

K uolem ansyynim istö K an sain v älin en k u o lem an sy y n im istö on ta r k is te ttu u se ita k e rto ja. V iim eksi se ta p a h tu i M aailm an te rv e y s jä rje stö n to im e s ta v. 1948, jolloin h y v ä k s y ttiin a sia n tu n tija k o m ite a n eh d o tu s u u d ek si ta u tie n, ta p a tu rm ie n ja k u o lem an sy id en lu o k itte lu k si n iih in liitty v in e säännöksineen. N im istö n u u d istu k sen a v u lla p y rittiin sa a m a a n k u o le m a n sy y tila sto t y h ten äisem m ik si ja tie d o t tu tk ijo ille k äy ttö k elp o isem m ik si. T ä tä silm älläp itäen M aailm an te rv e y sjä rje s tö n n im istö ä ta rk is ta v a konferenssi p ä ä tti, e ttä tila s to ja la a d itta e ssa k u o lem an sy y k si m e rk itä ä n peruskuolem ansyy, joksi m ä ä rite ltiin a) sairau s ta i v am m a, jo k a on p a n n u t alulle k u o lem aan jo h ta n e e n sa ira u s ta p a u k s e n k u lu n, ta i b) olosuhde, jossa k u o lem aan jo h ta n e e n v a m m a n a ih e u tta n u t ta p a tu rm a ta i v ä k i v a lta ta p a h tu i. T ä m ä n sy y n v a lin ta ta p a on eri m aissa ollu t erilainen ja k u o le m a n sy y tila sto t o v a t v a sta a v a s ti olleet v a ik e a sti k esk en ään v e rra tta v issa. P eruskuolem ans y y n v a litsem isp e ria a tte id e n y h d en m u k aisen so v e lta m isen v arm istam isek si konferenssi s u u n n itte li u u d e n kuolem an sy y n im istö n, jo k a on n y k y ä ä n u seim pien m a i d en k ä y ttä m ie n n im istö jen p o h jan a. T ä m ä u u si n im istö on sam alla ta r k o ite ttu ta u tinim istö k si, jolloin sa m a a n im istö ä v o id a a n k ä y ttä ä sekä ta u tie n e ttä k u o lem an sy id en luokittelem iseen, m ik ä h e lp o tta a v e rta ilu a. T ä stä sy y stä siihen sisä lty y sellaisia n im ik k eitä, jo tk a e iv ä t voi tu lla k y sy m y k seen k u o lem an sy in ä. R y h m ity s on k o lm inum eroinen. Y k sity isk o h ta in e n ta u tin im istö k ä s ittä ä n u m e ro t 001 795, jo tk a on ry h m ite tty k u u te e n to is ta p ä ä ry h m ä ä n. T a p a tu rm ie n m erk itsem istä v a rte n on k ä y te ttä v is s ä k ak si eri m a h d o llisu u tta : ns. E -n im istö ( = E x te rn a l Cause), jossa ry h m itte ly p e ru s tu u v am m an a ih e u tta ja a n, ja to isen a ns. N -n im istö ( = N a tu r e o f In ju ry ), jo k a p e ru s tu u v a m m a n la a tu u n. K ä y tö ssä on m yös k ak si s u p p e a m p a a k a n sa in v ä listä n im istö ä, 150 sy y tä ta i syyry h m ä ä k ä s ittä v ä k e sk ip itk ä eli A -nim istö ja 50 n im i k e ttä k ä s ittä v ä B -nim istö. Suom essa oli v u o d e sta 1936 v u o te e n 1950 sa a k k a k ä y tö ssä nelin u m ero in en p o h jo ism ain en k u o lem an sy y - n im istö. N y k y ä ä n k ä y tö ssä oleva ta u ti- ja k u o le m a n sy y n im istö la a d ittiin M aailm an T e rv e y sjä rje stö n esity s te n p o h ja lta y h te isty ö ssä m u id en pohjo ism aid en k an ssa. L ä ä k in tö h a llitu s v a h v isti sen 18. 11. 1953 ja se a s tu i v o im a a n 1. 1. 1954. K u ite n k in oli jo v. 1952 m aalisk u u ssa v a h v is te ttu k ä y ttö ö n h iem an su p p eam p i 3-num eroinen k u o lem an sy y n im istö v. 1948 kan sain - D ödso rsak sn o m en k latu ren D en in te rn a tio n e lla d ö d so rsak sn o m en k latu ren h a r flere g än g er g ra n sk a ts och o m a rb e ta ts. S en ast skedde d e t p ä in itia tiv a v V ärld sh älso o rg an isatio n en ä r 1948 d a d e t förslag om en n y klassificering a v sju k d o m ar, o lyckshändelser och d ö d so rsak er en e x p e rtk o m m itte s a m m a n stä llt jä m te d ire k tiv om a n v ä n d n in g e n a v k lassificeringen godkändes. S y fte t m ed a t t o m a rb e ta n o m e n k la tu re n v a r a t t a sta d k o m m a en h etlig are och för fo rsk are m e r an v ä n d - b a ra d ö d so rsa k ssta tistik e r. I a n slu tn in g h ä rtill b eslö t d en konferens V ärld sh älso o rg an isatio n en sam m an - k a lla t fö r a t t g ran sk a och k o m p le tte ra n o m e n k la tu re n a t t d ö d so rsa k ssta tistik sk all sam m an ställas p& b asen a v grunddödsorsaken, v ilk en d efin ierad es som a) sju k d o m eller sk a d a som ig ä n g s a tt d en sjukdom sprocess som le tt tili d ö d en eller b) fö rh älla n d e u n d e r v ilk en d e t v äld u tö v a d e s eller d en olyckshändelse in trä ffa d e v a ra v d en sk a d a u p p k o m som ledde tili döden. P rin c ip e rn a fö r v al a v g ru n d d ö d so rsak h a i olika lä n d e r v a rit olika v a rfö r sv ä rig h e te r u p p s tä tt v id jäm förelse a v olika län d ers d ö d so rsa k ssta tistik e r m ed v a ra n d ra. F ö r a t t p rin c ip e rn a för v a l a v g ru n d d ö d so rsak e n h e tlig t skulle k u n n a tillä m p a s sam m an ställd e k o n feren sen d e n n y a d ö d so rsak sn o m en k latu ren som n u ä r b a se n fö r de fle sta länders n o m e n k la tu re r. D en n a n y a n o m e n k la tu r ä r av sed d a t t s a m tid ig t a n v ä n d a s fö r k lassificerin g a v sju k d o m a r och d ö d s o rsak er, v ilk e t u n d e rlä tta r jäm fö relser. P ä g ru n d h ä ra v o m fa tta r n o m e n k la tu re n b ete c k n in g a r som in te k u n n a k o m m a ifrag a som dödso rsak er. V id klassificeringen h a r en tre-siffrig k o d a n v ä n ts. D en d e ta lje ra d e sju k d o m s- n o m e n k la tu re n o m fa tta r siffro rn a 001 795, som g ru p p e ra ts i sex to n h u v u d g ru p p e r. F ö r k o d ificerin g a v oly ck sh än d elser fin n s d e t tv ä m öjligheter: dels d en sk. E -n o m e n k la tu re n ( = E x te rn a l C ause), v id v ilk en g ru p p erin g en sk er e fte r o rsak en tili sk a d a n s u p p k o m st, dels d en sk. N -n o m e n k la tu re n ( = N a tu re o f In ju ry ) so m b a se ra r sig p ä sk ad ans n a tu r. I b ru k fin n es ocksä tv ä k o rta re in te rn a tio n e lla n o m e n k la tu re r n äm lig en d en m ed ellän g a A -n o m en k latu ren so m o m fa tta r 150 d ö d so rsak er eller d ö d so rsak sg ru p p er sa m t B -nom enk la tu re n m ed 50 g ru p p er. I F in la n d an v än d es frä n ä r 1936 t.o.m. ä r 1950 en fyrsiffrig n o rd isk d ö d so rsak sn o m en k latu r. D en sju k - dom s- och d ö d so rsa k sn o m e n k la tu r so m n u ä r i b ru k i F in la n d h a r p a b asen a v V ärld sh älso o rg an isatio n en s förslag sa m m a n stä llts i sa m m a rb e te m ed de övrig a n o rd isk a lä n d e rn a. D en n u i b ru k v a ra n d e n o m e n k la tu re n sta d fä ste s a v M ed icin alsty relsen d en 18. 11. 1953 och trä d d e i k ra f t 1. 1. 1954. D ock h a d e re d a n ä r 1952 i m ars sta d fä sts och ta g its i b ru k en n ä g o t

7 välisen eh d o tu k sen p o h ja lta. S u om alainen n im istö n o u d a tta a se u ra a v in p o ik k eu k sin k a n sa in v ä listä n im istö ä. T a p a tu rm ie n m erkitsem isessä se u ra ta a n k a n sa in v ä listä N -n im istö ä, m u tta sen lisäksi o n o te ttu k ä y tä n tö ö n v äk iv altaisissa k u olem ansyissä su p p ea v a m m a n a ih e u tta ja a ilm aiseva ry h m ity s. L isäksi k ä y te tä ä n ta p a tu rm issa 10-ry h m äistä a la ja o tte lu a, jo k a o so itta a ta p a tu rm a n ta p a h tu m a p a ik k a a. U u si n im istö p o ik k eaa e n tisestä h u o m a tta v a s ti p a itsi ry h m itte ly n y k sity isk o h ta isu u d e n ta k ia m yös siinä, e ttä erinäisiä ta u te ja on sijo ite ttu to isiin ry h m iin k u in aik aisem m assa n im istössä. T ä m ä n ju lk a isu n lo p p u u n on liite tty ta u lu k k o, jo ssa on e s ite tty rin n a k k a in v a n h a n ja u u d e n n im istö n n im ik k eet. U u tta n im istö ä k ä y te ttiin k u o lem an sy id en m e rk in tä ä n jo v u o d en 1951 ain eisto ssa s u o ritta m a lla m e rk in tä sek ä v a n h a n pohjo ism aisen e ttä u u d e n n im istö n m u k a a n. T ä te n on koko k ä site ltä v ä n ä olevan v iisiv u o tisk a u d e n aineisto s a a tu eräin p ä ä k o h d in v e rta ilu kelpoiseksi. V e rta ilu k e lp o isu u tta h e ik e n tä ä k u ite n k in se, e ttä v u o d en 1951 k u o lin to d istu k se t on k irjo ite ttu v a n h a n k u o lem ansy y n im istö n o h je ita n o u d a tta e n. T a p a tu rm ie n ry h m itte ly y n v a m m a n a ih e u tta ja n m u k a a n p ä ä stiin u u tta n im istö ä so v e lta m a a n v a s ta v. 1952. U u te e n n im istö ö n sisä lty y m yös k an sain v älisen eh d o tu k s e n p o h ja lla la a d ittu k u o lleen a sy n ty n e id e n k u o le m a n sy y nim istö. A ikaisem m in ei ole o llu t la in k a a n tila s to a kuolleen a sy n ty n e id e n k u o lem an sy istä, ja m u u tk in sa a ta v issa o le v a t tie d o t kuolleen a sy n ty n e istä o v a t olleet e p ä lu o te tta v ia, m m. k o sk a n iid en ilm o itta m is e sta rek isteriin ei h u o le h d ittu v iran o m aisten to im esta. K uolleen a sy n ty n e istä a n n e tta v ie n tie to je n ilm o itta m ista v a rte n lä ä k in tö h a llitu s v a h v is ti 5. 1. 1955 erity isen to d istu k se n kuolleen a sy n ty n e istä. T iedot k u o lleen a sy n ty n e id e n k u o lem an sy istä on ensi k e rra n e s ite tty ju lk aisu ssa SV T V I B: 112, K u o lem an sy y t v u o n n a 1955. U usi k a n sa in v ä lin e n n im istö ja siihen liitty v ä t esity k s e t m m. k u o lin to d istu k se n m u o d o sta e d e lly ttiv ä t m u u to s ta m yös k u o lin to d istu slo m ak k eessa. U usi asetu s k u o lin to d istu k sista a n n e ttiin 26. 1. 1951 ja u u si k u o lin to d istu s o te ttiin k ä y tä n tö ö n 25. 5. 1951. U u d essa asetu k sessa o n p äähuom io k iin n ite tty siihen, e ttä k u o lin to d istu k se n k irjo itta a lääkäri lääk e tieteellisen tu tk im u k se n p eru steella ta i p o ik k e u sta p a u k sissa k e rto m u k sen p e ru steella n e u v o te ltu a a n ta rv itta e s s a p o liisiv iran o m aisen, lä h im m ä n om aisen ta i m u u n v a in a ja a h o ita n e e n h en k ilö n k an ssa. K u ite n k in voi siinä ta p a u k sessa, e ttä lä ä k ä riä ei ole p a ik k a k u n n a lla ta i k u o lin to d istu k se n h a n k k im in e n m u u s ta sy y s tä tu o tta a k o h tu u tto m ia v aik eu k sia, p a ik k a k u n n a n p oliisiviranom aifö rk o rta d tresiffrig d ö d so rsak sn o m en k latu r, som b aserar sig p ä d e t in te rn a tio n e lla fö rslag et a v ä r 1948. D en fin sk a n o m e n k la tu re n följer m ed fö ljan d e u n d a n ta g d e n in te rn a tio n e lla. V id kodifierin g a v o lyckshändelser följer m a n d en in te rn a tio n e lla N -n o m en k latu ren, m en d essu to m a n v ä n d s v id v ä ld sa m död en k o rta re g rupperin g efte r o rsak en tili sk a d a n s u p p k o m st. V idare a n v ä n d s v id oly ck sh än d elser en u p p d eln in g p& tio u n d e rg ru p p e r efte r p la tse n fö r olyekshändelsens inträffan d e. D en n y a n o m e n k la tu re n sk iljer sig b e ty d lig t fr&n d en tid ig a re dels p ä g ru n d a v a t t d en n y a n o m e n k la tu re n ä r m era d e ta lje ra d dels p ä g ru n d d ä ra v a t t v issa sjukd o m a r i d en n y a n o m e n k la tu re n fö rek o m m a i a n d ra g ru p p e r ä n i d en g am la. I s lu te t a v d e n n a p u b lik a tio n fin n es en b ilag a i v ilk en p re se n te ra s jäm sid es g ru p p e rn a i d en gam la och d en n y a n o m enklatu ren. D en n y a n o m e n k la tu re n a n v ä n d e s re d a n vid k o d i fierin g a v m a te ria le t för ä r 1951; kodifierin g en d e tta ä r sk ed d e n äm lig en b äd e en lig t d e n g am la n o rd isk a n o m e n k la tu re n och en lig t d en n y a. S älu n d a äro m a te ria len för alla ä r u n d e r d en fem ärsp erio d som h ä r skall b eh an d la s su m m a risk t jä m fö rb a ra m ed v a ra n d ra ; jä m fö rb a rh e te n försvagas dock a v a t t d ö d sa tte ste rn a ä r 1951 skrevos en lig t d ire k tiv e n i d en g am la n o m e n k la tu re n. F ö r o lyckshändelser fördelade efte r o rsaken tili sk a d a n s u p p k o m st h a r d en n y a n o m e n k la tu re n a n v ä n ts fö rst fr.o.m. ä r 1952. I d en n y a n o m e n k la tu re n in g är ocksä en d ö d so rsak s n o m e n k la tu r fö r d ö dfödda, som ä r u p p g jo rd p ä b asen a v d e t in te rn a tio n e lla förslaget. T id ig are h a r överh u v u d ingen S ta tistik över de d ö dföddas d ö d so rsak er sa m m a n stä llts och ocksä ö v rig a u p p g ifte r om d ö d fö d d a h a v a rit otillfö rlitlig a bl.a. em ed a n m y n d ig h e te rn a ej d ra g it försorg om d eras a n m ä la n fö r reg istrerin g. D en 5.1. 1955 fa ststä lld e M edicinalstyrelsen en särsk ild a tte s t fö r ra p p o rt a v u p p g ifte r om d ö d fö d d a. U p p g ifte r om d ö d so rsak er hos d ö d fö d d a h a r fö rsta g ängen p u b licerats i FO S V I B: 112, D ö d so rsak er ä r 1955. A ineiston lu o tettav u u s A in eisto a h e ik e n tä v ä n ä seik k ana on m a in itta v a, e ttä u u d e n n im istö n o m ak su m in en on tu o tta n u t v aik eu k sia, v a rsin k in k u n ta rk e m m a t o h jeet ilm e sty iv ä t v a s ta v. 1953. T a u tie n ry h m itte ly ssä ta p a h tu n e e t m u u to k se t v a ik e u tta v a t v e rta ilu a aik aisem p iin vuosiin. M aterialets tilliörlitlighet E n o m stä n d ig h e t som fö rsv agar m a te ria le ts tillfö rlitlig h e t ä r a t t de a n m älan d e lä k a rn a h ad e svärigh e te r a t t lä ra sig tillä m p a de n y a d irek tiv en, speciellt bero en d e d ä rp ä a t t d e ta lje ra d e d ire k tiv p u b licerad es fö rst ä r 1953. D e fö rä n d rin g a r som in trä ffa t i g ru p p e rin g en a v sju k d o m a r fö rsv ä ra jäm fö relser m ed tid ig are är. D e t förslag om d ö d sa tte ste n s fo rm som d en n y a in te rn a tio n e lla n o m e n k la tu re n in n eh äller fö ru ts a tte a t t d ö d s a tte s tb la n k e tte n o m arb etades. E n n y förord n in g om d ö d sa tte ste r g av s 26. 1. 1951 och d en n y a d ö d sa tte ste n togs i b ru k 25. 5. 1951. D e t v äsentlig a i d en n y a fö ro rd n in g en ä r a t t d ö d sa tte st sk all sk riv as a v läkare p ä b a se n a v m edicinsk u n d ersö k n in g eller i v issa u n d a n ta g sfa ll p ä b asen a v b e rä tte lse a v polism y n d ig h et, a v de n ä rm a ste an h ö rig a eller a v a n n a n p erso n som s k ö tt d en av lid n a. D ock k a n, i särsk ild a fall d ä läk are ej fin n es p ä o rte n eller in fö rsk affan d e av d ö d s a tte s t a v a n n a n o rsak skulle m ed fö ra orim liga sv ärig h ete r, dödsredogörelse sk riv as a v polism yndigh e te n p ä o rten. P o lism y n d ig h eten a n m äler m ö jlig ast

n en k ir jo itta a k u o lin selv ity k sen. P o liisiv iran o m ain en ilm o itta a m a h d o llisim m an ta r k k a a n kuolin selv ity s- lo m ak k eessa p y y d e ty t tie d o t, jo id en p e ru steella lä ä n in lä ä k ä ri m a h d o llisu u k sien m u k a a n m ä ä ritte le e k u o le m a n sy y n. A ikaisem pi re k iste riv ira n o m a iste n eräissä ta p a u k sissa la a tim a k u o lin ilm o itu s p o is te ttiin k o k o n a a n k ä y tä n n ö s tä. K u o lin to d istu ste n ja -selv ity sten m ä ä rä v iisiv u o tisk a u d e lla 1951 55 ilm enee s e u ra a v a s ta asetelm asta. noggrant de uppgifter som efterfrágas p& dödsredogörelseblanketten; p& basen av dessa uppgifter diagnostiserar länsläkaren s& v itt m öjligt dödsorsaken. D en i vissa fall tidigare förekom m ande dödsanm älan, som utfärdades av registerm yndighet, är icke m era i bruk. A n talet död sattester och -redogörelser under fem - ärsperioden 1951 55 fram gár a v sam m anställningen nedan. Yht. Summa 1951 1952 1953 1954 1955 Total K uolintodistuksia D öd sattester Death certificates... 39 886 38 751 39 751 37 829 39 439 195 656 K uolinselvityksiä - D ödsredogörelser Statements of death... 500 273 174 159 134 1 240 U u d e n k u o lin to d istu k sia k o sk evan a se tu k se n a s tu ttu a v o im aan on k u o lin se lv ity ste n m ä ä rä e n tise stä ä n la sk e n u t. V. 1950 oli 4.8 % k u o lin ta p a u k s ista sellaisia, jo ista oli k irjo ite ttu k u o lin ilm o itu s, m u tta v. 1955 oli k u o lin selv ity k sien osuus v a in 0.8 %. K u o lin selv ity ste n osuus eri ry h m issä k ä y ilm i s e u ra a v a s ta a se te lm a sta. Statements of death in percentage o f a ll deaths S ed an d e n n y a fö ro rd n in g en o m d ö d s a tte s te r t r ä t t i k ra f t h a r a n ta le t d ö d sredogörelser s ju n k it i förh ä lla n d e tili v a d d e t tid ig a re v a r. Ä r 1950 sk revs dödsa n m ä la n om 4.8 % a v sa m tlig a d ö d sfall m e n &r 1955 v a r d ö d sred o g ö relsem as a n d e l e n d a st 0.3 %. A ndelen d ö dsredogörelser i o lik a g ru p p e r fra m g á r a v fö ljan d e sam m an ställn in g. Ryhmä Kuolleita K uolinselvityksiä Grupp Döda Dödsredogörelser Group Deaths Statements of death % Morbi (I X V )...... 169 684 664 0.4 Sym ptom ata, senilitas, casus m ale d efin iti (X V I)..... 13 198 302 2. s T raum ata, veneficia, injurise (X V I I )...... 14 014 274 2.0 Yhteensä Summa - T o ta l 196 896 1 240 0.«K u o lem an sy y n diagnoosi k u o lin to d istu k sessa p e ru s tu u sairaalah o ito o n, lä ä k ä rin tu tk im u k se e n v a sta a n o to lla ta i sairask äy n n illä, lä ä k ä rin su o ritta m a a n kuolleen tu tk im u k se e n, ru u m iin av au k seen, p o liisiv iran o m aisen D iag n o sen a v d ö d so rsaken p ä d ö d s a tte s te n g ru n d a r sig p ä sju k h u sv ä rd, läk ares u n d ersö k n in g p ä m o tta g n in g eller v id sju k b esö k, läk ares u n d ersö k n in g e fte r döden, o b d u k tio n, a n m ä la n a v p o lism y n d ig h et eller b e rä tte lse A. Kuolintodistukset ja -selvitykset diagnoosin perusteen mukaan lääneittäin vuosina 1951 55 Dödsattester och -redogörelser efter gründen för diagnosen länsvis ären 1951 55 B a sis of d iagn osis of death certificates and statem ents of death by county in the years 1951 55 Diagnoosin peruste Gründen för diagnosen Basis of diagnosis L ääni L än County Sairaalahoito Sjukhusvärd Hospital care L ääkärin suorittam a tu tk i m us sairaskäynnillä tai vastaanotolla Av läkare utförd undersökning vid sjukbesök eller pä m ottagning Medical attendance Lääkärin suorittam a kuolleen tutkim us Av läkare utförd undersökning av den döda Exam ination oi body by physician Ruum iinavaus O bduktion Autopsy V iranom aisen ilm oitus A v m yndighet gjord rapport Report of authorities Omaisen ta i m uun henkilön kertom us B erättelse av anhörig eller annan person Report of relatives ele. Y hteensä Summa Total 0/ /o U udenm aan N y la n d s... 46.0 27.8 2.7 19.9 0.2 3.4 100.0 Turun-Porin Äbo-B:borgs.. 41.1 43.1 4.9 1.7 0.5 8.7 100.0 42.9 39.4 3.1 1.1 0.6 12.9 100.o 46.3 37.8 5.3 2.3 0.4 7.9 100.0 43.1 38.4 5.2 2.0 0.6 10.7 100.0 Mikkelin S :t M ic h e ls... 45.0 32.1 4.8 1.2 0.5 16.4 100.0 K uopion Kuopio... 39.4 35.9 4.2 1.3 0.6 18.6 100.0 V aasan Vasa... 37.2 43.4 4.1 1.4 0.6 13.3 100.0 Oulun U le äb o rg s... 43.4 29.0 4.2 2.3 1.0 20.1 loo.o 47.8 25.3 6.4 1.8 0.7 18.0 100.o Koko maa Hela riket T o td i 42.7 36.0 4.4 4.9 0.5 11.5 1 0 0.0 K aupungit ja kau p p alat Städer och köpingar T o w n s a n d m a rk e t tovm s... M aalaiskunnat Landskom - m uner B u r a l com m unes.. 54.3 37.4 25.9 40.6 4.6 4.3 12.1 1.5 0.2 0.7 2.9 15.5 1 0 0.0 1 0 0.0

9 B. Kuolintodistukset ja -selvitykset diagnoosin perusteen mukaan kuolemansyyryhmittäin vv. 1951 55 Dödsattester och -redogörelser efter gründen för diagnosen och dödsorsaksgrupp ären 1951 55 D eath certificates a n d statem en ts of death by b a sis of d ia g n o sis a n d b y causes of death 1951 55 K uolem ansyyryhm ä D ödsorsaksgrupp Groups oi causes of death Sairaalahoito Sjukhusvärd H ospital care L ääkärin suorittam a tu tk i m us sairaskäynnillä tai vastaanotolla Av läkare utförd undersökning vid sjukbesök eller p& m ottagning Medical attendance L ääkärin suorittam a kuolleen tutkim us Av läkare utförd undersökning av den döda Exam ination of body by physician Ruum iinavaus O bduktion Autopsy Viranom aisen ilm oitus Av m yndighet gjord rapport Report of authorities Omaisen tai m uun henkilön kertom us Berättelse av anhörig eller an n an person Report of relaiives etc. Y hteensä Sum m a Total I Morbi infectiosi et parasitarii... 55.2 33.7 0.9 2.2 0.3 7.7 100.0 II Neoplasmata. Tumores. 44.0 47.5 0.4 3.0 0.1 5.0 100.0 III-IV Morbi allergici, system a- tis endocrini, metabolismi et nutritionis. Morbi systematis h matopoetici et sanguinis... 55.2 33.8 0.8 4.4 0.2 5.6 100.O y Morbi mentis. Psychoneuroses. Person p athologic... 68.9 18.5 1.6 1.9 0.5 8.6 100.0 VI Morbi systematis nervosi et organorum sensus 44.4 39.0 1.8 2.6 0.5 11.7 100.0 VII Morbi organorum circulationis... 35.1 45.0 5.0 4.0 0.3 10.6 loo.o VIII Morbi organorum respirationis... 45.3 36.4 1.4 2.9 0.7 13.3 loo.o IX Morbi organorum digestionis... 68.6 16.7 1.4 6.2 0.4 6.7 loo.o X Morbi organorum urogenitalium... 65.3 25.6 0.3 5.8 0.1 2.9 loo.o XI Partus. Morbi et complicationes gravidarum, parturientium, puerperarum... 76.0 7.9 0.9 12.2 0.6 2.4 loo.o XII, Morbi cutis et tel XIII subcutane. Morbi ossium et organorum locom otoriorum... 49.6 36.3 0.4 2.3 0.7 10.7 100.0 XIV Maleformationes congenit... 67.6 15.5 1.4 4.4 2.8 8.3 loo.o XV Morbi neonatorum et anni p r im i... 71.7 7.1 1.5 4.1 3.4 12.2 loo.o XVI Symptomata, senilitas, casus male definiti.. 27.8 29.0 1.9 0.5 0.9 39.9 loo.o XVII Traumata, veneficia et injuri... 25.9 8.2 29.9 25.4 0.3 10.3 100.0 Yhteensä - Summa - Total 42.7 36.0 4.4 4.9».5 11.5 100.0 ilm oitukseen, ta i v a in a ja a h o ita n e e n om aisen ta i m u u n hen k ilö n k erto m u k see n. K u o lin to d istu ste n su h teellin en ja k a a n tu m in e n eri diagnoosin p eru ste id e n m u k a a n n ä k y y ta u lu s ta A lä ä n e ittä in ja ta u lu s ta B kuolem ansy y ry h m ittä in (a b so lu u ttise t lu v u t liite ta u lu ssa 1). S a ira a la tu tk im u k se n osuus, jo k a e n n en so tia jä i lä ä k ä rin h o ito a h u o m a tta v a s ti p ien em m äk si, o n n y t k a s v a n u t su u rim m ak si. K o lm an n ella sijalla on edelleen»om aisen ta i m u u n h en k ilö n kertom us», jo h o n sisälty y m yös tu n te m a to n p e ru ste. R u u m iin a v a u ste n osuus on edelleen v a rsin pieni. R y h m ä n»sairaalahoito diagnoosin perusteena» osuus o n to d ellisu u d essa su u re m p i k u in tila s to o so itta a, jo s n im ittä in p o tilas, jo n k a k u o lin ta u tia o n h o id e ttu sairaalassa, ei k u o le sairaalassa, ei k u o lin to d istu k se sta a in a k ä y ilm i, e ttä v a in a ja n sairau s on d iag n o stiso itu sairaalassa. 2 a v anhörig eller a n n a n perso n som s k ö tt d en avlid n a. D ö d sa tte ste rn a s re la tiv a fö rd eln in g efte r g rü n d e n för diagnosen fra m g ä r a v ta b e ll A efter län och a v ta b e ll B efter d ö d so rsak (ab so lu ta ta l fin n a s i tab ellb ilag a 1). G ru p p en sju k h u sv ä rd, som före k rig en v a r v ä se n tlig t m in d re ä n g ru p p en lä k a rv ä rd, ä r n u d en s tö rs ta g ru p p en. P ä tre d je p la ts ä r n u liksom tid ig are g ru p p e n»berättelse a v an h ö rig eller a n n a n person»; tili d e n n a g ru p p h ö r ooksä o k än d g ru n d. A ndelen fö r g ru p p e n O bduktion ä r fo rtfa ra n d e r ä t t liten. A ndelen för g ru p p e n sju k h u s v ä rd som g ru n d för diagnosen ä r i v e rk lig h e te n stö rre ä n v a d som fra m g ä r a v S tatistik en ; om p a tie n t som v ä rd a ts p ä sju k h u s fö r d en sju k d o m h a n sen are av lid er a v in te av lid er p ä sju k h u s fra m g ä r d e t in te a lltid av d ö d sa tte ste n a t t d en av lid n es sju k d o m d iag n o stiserats p ä sju k h u s.

10 K u o le m a n sy y tila sto n lu o te tta v u u tta ja ta r k k u u tta o so itta v a t m yös n e n u m e ro t, jo tk a ilm aisev at, m issä m ä ä rin on k ä y te tty v ä h e m m ä n ta rk k o ja diagnooseja. U u d en n im istö n k ä y tä n tö ö n o tta m ise n jä lk e e n o n e p ä ta rk k o je n diagnoosien osuus h u o m a tta v a s ti v ä h e n ty n y t. D ö d so rsak sstatistik en s tillfö rlitlig h et ooh noggrannh e t fra m g á r ocksa a v i v ilk en m&n o b e stä m d a och opreoisa diagnoser k ö m m it tili an v ä n d n in g. A ndelen s& dana o b e stä m d a diagnoser h a r b e ty d lig t m in sk a t efte r d e t d en n y a n o m e n k la tu re n k om i b ru k. K u o lem an tap au k set S eu raavassa v iisiv u o tisk a u d e lta 1951 55 e site ty t lu v u t ta r k o itta v a t läsn äo lev an v äestö n k u o lleisu u tta. Y. 1950 v äestö lask e n n an y h te y d e ssä su o rite tu n väestöre k iste re id e n ta rk istu k se n jälk een ei ole en ää k y s y tty tie to ja tu o m io istu im ien kuolleeksi ju lis ta m ista h e n k i löistä. S e u ra a v a sta a se te lm a sta selv iää k u o le m a n ta p a u k s ie n lu k u vv. 1951 55. Dödsf alien S iffrorna i d e t fö ljan d e fö r fem & rsperioden 1951 55 avse d ö d sfall b la n d p erso n er tillh ö ran d e d en n ä rv a ra n d e befolkningen. E fte r d e t befo lk n in g sreg istren i sa m b and m ed fo lk räk n in g en 1950 g ra n sk a ts och k o rrig erats h a u p p g ifte r om a v d o m sto lar d ö d fö rk larade perso n er icke m era in sam lats. A v sam m an ställn in g en n ed an fram g& r a n ta le t dödsfall ä re n 1951 55. Vuosi M iespuolisia Naispuolisia Mol. sukup. Är M ankön K vinnkön Bäda könen Year Males Females Both sexes 1951... 20761 19 625 40 386 1952... 19862 19 162 39 024 1953... 20408 19 517 39 925 1954... 19437 18 551 37 988 1955... 20439 19 134 39 573 K uolleisuus on ja tk u v a s ti a le n tu n u t. S eu raav assa asetelm assa on e s ite tty kuolleisuus k esk iv äk ilu v u n 1 000 h en k eä k o h d en v u o d e sta 1941 alk aen. V iisiv u o tisk a u sien 1941 45 ja 1946 50 lu v u t ta r k o itta v a t siv iilik u o lleisu u tta. V v. 1951 55 s a ttu i v a in 5 s o ta to im ien, lä h in n ä m iin a rä jä h d y ste n a ih e u tta m a a k u o le m a n ta p a u s ta. N äm ä 5 k u o le m a n ta p a u s ta s isä lty v ä t v u osien 1951 55 lukuih in. D odlig h eten h a r fortg& ende nedg& tt. A v fo ljan d e sam m an stalln in g fram g& r a n ta le t dodsfall p& 1 000 p erso n er a v m ed elfolkm angden are n 1941 55. S iffrorna fo r fem & rsperioderna 1941 45 oeh 1946 50 avse d en civila dodlig h eten. Á ren 1951 55 in tra ffa d e e n d a st 5 dodsfall fo ro rsak ad e a v k rig so p eratio n er; d e t á r h á rv id n á rm a s t fra g a om m in sp rangnin g ar. D essa 5 d odsfall in g á i siffro rn a fo r á re n 1951 55. D eaths per 1 000 m ean population 1941 45 1946 50 1951 55 1951 1952 1953 1954 1955 M iespuol. M ankön M a l e s... 14.4 12.7 10.2 10.7 10.2 10.3 9. 7 10.1 N aispuol. K v in n k ö n F e m a le s... 11.7 10.3 8.9 9.3 9.0 9.0 8.5 8.7 M olem m at sukup. B&da könen B oth sexes... 13 o 11.4 9.5 10.o 9.5 9.6 9.1 9.3 K a u p u n g it ja k a u p p a la t S tä d e r och k ö p in g ar Tow ns and m arket t o w n s... 12.0 11.0 9.0 9.5 9.2 9.0 8.7 8.8 M aalaisk u n n a t L a n d sk o m m u n er R u ra l com m unes... 13.3 11.0 9. 7 10.2 9. 7 10. o 9. 3 9.6 Y lläo lev ista lu k u sa rjo ista k u v a s tu u kuolleisuuden vo im ak as lask u so d an jälkeen. T ä m ä lask u on o llu t n o p e a m p a a k u in y h te n ä k ä ä n aik aisem p an a a ja n ja k so n a (vrt. K uolleisuus- ja elo o n jä ä m ista u lu ja 1951 55, SV T V I A: 114). E rity is e sti m e rk ille p a n ta v a on k u o l leisuuden alen em in en m aaseu d u lla. A v sifferserierna o v an fra m g á r dödlig h eten s sn a b b a nedg&ng efte r k rig e t. N ed g än g en h a r v ä rit sn a b b a re ä n u n d e r n ägon tid ig a re p erio d (jfr. D ödlighets- och liv slängdstabeller 1951 55, FO S V I A: 114). S ärsk ilt an m ä rk n in g sv ä rd ä r dödlig h eten s nedg&ng p ä landsb y g d en. K uolem ansyyt Y k sity isk o h ta iset tie d o t vuosien 1951 55 k u o le m a n sy istä on e s ite tty eri ju lk aisu issa (SVT V I B : 107, 109 112). Y leisk atsau k sellisesta ta u lu s ta C ilm enev ät k u o lleet k u o le m a n sy y ry h m ä n ja su k u p u o len m u k a a n v u o sik esk iarv o n a v iisiv u o tisk a u te n a 1951 55 ja m olem m a t su k u p u o le t y h te e n sä k u n a k in n ä is tä v u o sista s u h teessa v a s ta a v a n k esk iv äk ilu v u n 100 000 h en k eä k o h den. S a m a sta ta u lu s ta se lv iä v ä t m yös eri k u o lem ansyyry h m issä s a ttu n e e t k u o le m a n ta p a u k se t p ro sen tte in a k a ik ista k u o le m a n ta p a u k sista v iisiv u o tisk a u te n a 1951 55. T au lu ssa 2 on e s ite tty k u o lleet k esk im äärin v u o sin a D odsorsakerna D e ta lje ra d e u p p g ifte r om d o d so rsakern a á re n 1951 55 h a p u b licerats i v o ly m ern a 107 och 109 112 a v serien FO S V I B. A v o v e rsik tsta b e lle n C fra m g á r a n ta le t a v lid n a efter d ó d so rsak sg ru p p deis efter k o n 1 m ed eltal p e r á r u n d e r á re n 1951 55, deis b&da k ó n en sa m m a n la g t sk ilt fo r v a rje &r u n d e r fem & rsperioden, p á 100 000 a v m o tsv a ra n d e m edelfolkm ángd. A v sam m a ta b e ll fram g& r ocksá den p ro centu ella fó rdelnin g en a v dódsfallen á re n 1951 55 efter d ó d so rsak sg ru p p. T abell 2 v isar a n ta le t d ó d a i m ed eltal á re n 1951 55 efter

11 C. Kuolleet kuolemansyyryhmittäin keskiväkiluvun 100 000 henkeä kohden sekä prosentteina kaikista kuolleista vuosina 1951 55 Antalet döda efter dödsorsaksgrupp pä 100 000 av mcdelfolkmängden samt i procent av samtliga avlidna, ären 1951 55 D eath s b y grou ps of causes of death p er 100 000 m ean p o p u la tio n an d per 100 of a ll deaths 1951 55 K uolem ansyyryhm a Dodsorsaksgrupp Groups of causes of death K eskiväkiluvun 100 000 henkeä kohden P ä 100 000 personer avm edelfolkm ängden Per 100 000 mean population 1951 1952 1953 1954 1955 1951 55 % :na kaikista kuolleista 1951 55 I procent av antalet avlidna 1951 55 P.c. oi all deaths 1951 55 Ms Mä Mä Ms Ms M N Ms M N Ms I Morbi inf. et parasit... 98.7 70.7 56.3 51.4 52.6 85.5 47.5 65.7 8.4 5.3 6.9 001 008 Tub. org. resp... 73.1 50.7 40.7 37.0 39.0 66.2 31.1 47.9 6.5 3.5 5.0 010 019 Tub. form a li... 10.6 6.9 3.9 3.5 2.8 5.9 5.2 5.5 0.6 0.6 0.6 Alii morbi inf. et parasit... 15.0 13.1 11.7 10.9 10.8 13.4 11.2 12.3 1.3 1.2 1.3 II N eoplasm ata... 145.9 149.2 152.4 148.3 148.4 160.8 137.8 148.8 15.8 15.5 15.7 140 199 Neoplasma malign... 136.9 139.6 142.2 138.3 138.2 150.1 128.9 139.0 14.8 14.5 14.7 200 205 Neoplasma tel lymph, et h matop... 5.8 6.4 6.4 7.1 7.7 7.6 5.8 6.7 0.7 0.7 0.7 210 239 Neopl. benigna et non definita.. 3.2 3.2 3.8 2.9 2.5 3.1 3.1 3.1 0.3 0.3 0.3 III Morbi allergici etc... 11.6 10.3 11.6 10.2 9.8 9.1 12.1 10.7 0.9 1.4 1.1 IV Morbi system. h mat. etc... 6.2 5.5 4.7 4.6 3.8 4.4 5.5 4.9 0.4 0.6 0.5 V Morbi mentis etc... 2.4 3.0 3.3 3.7 2.7 2.7 3.3 3.0 0.3 0.4 0.3 VI Morbi syst. nervosi... 132.7 130.7 129.9 127.1 129.8 103.1 154.8 130.0 10.1 17.4 13.7 VII Morbi org. circulationis... 258.3 292.7 291.1 287.0 305.8 311.1 265.3 287.2 30.6 29.8 30.2 V III Morbi org. respirationis... 62.2 58.4 88.9 60.2 69.5 69.4 66.5 67.9 6.8 7.5 7.1 IX Morbi org. digestionis... 29.8 30.1 31.8 29.3 30.6 35.1 25.9 30.3 3.4 2.9 3.2 X Morbi org. urogenitalium... 17.5 17.5 17.5 18.0 17.4 22.2 13.3 17.6 2.2 1.5 1.8 XI Partus, morbi grav. etc... 2.8 2.9 2.9 2.3 2.2 5.0 2.6 0.6 0.3 X II Morbi cutis et tel. subcutane 0.6 0.8 0.8 0.7 0.5 0.5 0.8 0.8 (0.0 4 ) 0.1 0.1 X III Morbi ossium etc... 3.2 2.8 2.9 2.8 1.7 1.7 3.6 2.7 0.2 0.4 0.3 XIV Maleformationes congenit... 9.2 8.5 8.3 8.7 8.6 9.7 7.7 8.7 1.0 0.9 0.9 XV Morbi neonat. et anni p rim i... 43.0 40.5 38.7 36.5 33.9 47.2 30.5 38.4 4.6 3.4 4.1 XVI Symptomata, senilitas etc... 110.1 64.5 52.5 47.3 45.8 50.5 75.8 63.7 5.0 8.5 6.7 XVII Traumata, veneficia, injuri 63.6 65.7 70.4 68.4 70.0 104.8 33.6 67.7 10.3 3.8 7.1 A ccidentia... 44.7 44.7 49.7 46.3 47.5 70.6 24.6 46.6 6.9 2.8 4.9 Suicidia... 15.7 17.6 17.4 18.9 19.9 29.7 7.1 18.0 2.9 0.8 1.9 Homicidia... 3.2 3.4 3.3 3.2 2.6 4.5 1.9 3.1 0.5 0.2 0.3 Yhteensa - Summa - Total 997.8 953.8 964.0 906.5 933.1 1 017.8 889.0 950.7 100.O 100.O 100.O 1951 55 kuolem ansyyn, iän ja sukupuolen m ukaan keskiväkiluvun 100 000 henkeä kohden. E räiden kuolem ansyiden kohdalla oli h avaittavissa h u om attavaa alenem ista. N äistä m ainittakoon tartu n tatau d it, keuhkokuum e, raskauden, syn n ytyk sen ja lapsivuodeajan lisätaudit sekä vastasyn tyn eid en ja varhaislapsuuden taudit. T artuntatautien ryhm ässä on suurin kuolem ansyy tuberkuloosi, jonka aiheuttam an kuolleisuuden keh itystä (keskiväkiluvun 100 000 henkeä kohden) esittää seuraava asetelm a. dödsorsak, älder och kön p& 100 000 personer av m edelfolkm ängden. I fräga om vissa dödsorsaker kan en betydande nedgäng konstateras. A v dessa m& näm nas infektionssjukdom ar, lunginflam m ation, havandeskapssjukdom ar sam t sjukdom ar hos nyfödda och spädbam. Bland infektionsjukdom ar är tuberkulösen d en största dödsorsaken. A n talet dödsfall av tuberkulös p ä 100 000 personer av m edelfolkm ängden fram gär av sam m anställningen nedan. Deaths from tuberculosis per 100 000 mean population H engityselinten tuberkuloosi R espirationsorganens tuberkulös M uut tuberkuloosim uodot Tuberculosis oi the respiratory A ndra tuberkulosform er M system Other forms of tuberculosis N M N 1941 45...... 203.4 138.5 32.4 25.3 1946 50...... 163.0 88.» 23.9 19.0 1951 55...... 66.2 31.2 5.9 5. 2 E rityisesti viim eisenä viisivu otisk auten a on tuberk u loosikuolleisuuden alenem inen ollut voim akasta. V aik u ttavan a tekijänä voidaan m ainita suojarokotus sekä taudin hoidossa käytän töön o tetu t an tib ioottiset aineet. E d ellisten viisivuotiskausien lu v u t oliv a t vielä korkeat sota- ja pula-ajan vaikeuksista johtuen. Särskilt under den senaste fem ärsperioden har tuber - kulosdödligheten k räftigt nedgätt. Som orsaker tili nedgängen m ä näm nas vaccineringen och de antibiotica, som tagits i bruk vid värden av tuberkulös. Siffrom a för de föregäende fem ärsperioderna voro ännu höga beroende pä i svärigheterna under krigsärenoch kristiden.

12 K e u h k o ta u tik u o lle isu u d e n p ain o p iste on edelleen s iirty n y t v an h em p iin ik älu o k k iin. M iesten kuolleisuus on y leen sä p a ljo n su u rem p i k u in v a sta a v a ssa iässä olevien n a iste n, su h te e n vaihdellessa eri ik äry h m issä. M u u ta tu b erk u lo o sia, en n en k aik k e a aivokalvo- ja k esk u sh erm o sto n tu b erk u lo o sia, esiin ty y e rity ise sti n u o rim m issa ikäluokissa. A lle v iisiv u o tiailla p o jilla m u o d o s tiv a t v iisiv u o tisk a u te n a 1951 1955 m u u h u n tu b e rk u lo o siin k u o lleet 26. l % k a ik ista tä m ä n k u o lem a n sy y n k u o lin ta p a u k sista ; ty tö illä oli v a s ta a v a p ro se n ttilu k u 30.5. K uolleisuus m u u h u n tu b erk u lo o siin on a le n tu n u t erity isen jy rk ä s ti ju u ri lapsuusiässä. L a s te n ta u tie n a ih e u tta m a kuolleisuus on h u o m a t ta v a s ti v ä h e n ty n y t ta i eräissä ta p a u k sissa m elkein p o is tu n u t. K u rk k u m ä tä on su o jaro k o tu k sen k ä y tä n - tö ö n o tta m ise n jälk een k ä y tä n n ö llise sti k atso e n h ä v in n y t m a a sta m m e k u te n m u ista k in p o h jo ism aista. K u rk k u m ä d ä n a ih e u tta m ia k u o le m a n ta p a u k sia oli keskiväkilu v u n 100 000 h en k eä k o h d en v u o sin a 1941 45 18.8, 1946 50 5.1 ja 1951 55 0.2. K u o le m a n ta p a u k se t k e s k itty iv ä t alle 1-v u o tiaisiin ja 1 4 v u o tiaisiin. H in k u y sk ä ä n kuolleisuus on viim e v u o sin a v e rra te n ta rk o in se u ra n n u t sa ira stu n e isu u d e n v a ih te lu ita sen sija a n e ttä se aik aisem m in p y sy i m elk ein v ak io n a eikä a in a k a a n m e rk ittä v ä s ti riip p u n u t sairastu n eisu u d e n v a ih te lu ista. H in k u y sk ä ä v a s ta a n ro k o tta m in e n alkoi v arsin aisesti v. 1952. S airastu n eisu u s ja kuolleisuus o so itta v a t la sk u a ro k o tu k se n a le ttu a. H in k u y sk ä ä n k u o lleita oli v iisiv u o tisk a u te n a 1951 55 keskiväkilu v u n 100 000 h en k eä k o h d en 0.8. E d ellisen ä v iisiv u o tisk a u te n a oli v a s ta a v a lu k u 3.8. S u u rin osa k u o le m a n ta p a u k s ista s a ttu i alle v u o d en ikäisillä. T ässä ik ä ry h m ä ssä oli kuolleisuus h in k u y s k ä ä n v u o sin a 1951 55 k esk iv äk ilu v u n 100 000 h en k eä k o h d en p o jilla 23. l ja ty tö illä 28. l. V u o n n a 1954 oli m aassam m e erity isen la a ja lapsihalvaus-ep idem ia, jo n k a seu rau k sen a kuolleisuus tähän ta u tiin m a in ittu n a v u o n n a h iem an nousi, m u tta yleensä o n tä m ä n k in ta u d in a ih e u tta m a kuolleisuus a le n tu n u t. P a ra n tu n e e n te rv e y d en h o id o n v a ik u tu s ilm enee e rity ise sti im eväis- ja ä itiy sk u o lleisu u d en alenem isessa. R askauden, syn n ytyksen ja lapsivuodeajan lisätäuteihin kuolleiden lu k u su h teessa 100 000 s y n n y ttä jä ä n oli v iisiv u o tisk a u te n a 1951 55 118, edellisenä v iisiv u o tisk a u te n a se oli vielä 191. Im e v ä isk u o lle isu u tta on k ä site lty seu raav assa luvussa. V aik k a kuolleisuus yleensä o n o s o itta n u t alen em ista, on k u ite n k in kuolleisuus eräisiin ta u te ih in lisä ä n ty n y t. T ällaisia ta u te ja o v a t p a h a n la a tu is e t k asv a im e t, h e r m o sto n ja aistim ien ta u d it, sy d än - ja v eren k ierto elin ten ta u d it ja h en g ity selin ten ta u d it; m y ö sk in k u o le m a n ta p a u k s e t k u o lin sy y ry h m ässä ta p a tu rm a t, m y rk y ty k se t ja p a h o in p ite ly t o v a t lisään ty n eet. K uolleisuus p a h a nlaatuisiin kasva im iin on ja tk u v a s ti lisä ä n ty n y t. S e u ra a v a sta a se te lm a sta selviää sy ö p ä ä n ku o lleid en lu k u v v. 1936 55. K u o lin sy y n im istö ssä ta p a h tu n e e t m u u to k se t o n o te ttu huom ioon. P a h a n la a tu is te n k asv aim ien v a a ra lisä ä n ty y h u o m a t ta v a s ti 40 v u o d en iässä ja edelleen v o im a k k a a sti 60 ik ä v u o d e n jälk een, jo te n on lu o n n o llista, e ttä k e sk i m ääräisen elin iän p id en ty essä sy ö p ätau tik u o lleisu u s lisä ä n ty y. M yös d iag n o stiso im ism ah d o llisu u d et o v a t n y k y ä ä n p a re m m a t k u in aikaisem m in. L isäk si on L u n g so tsd ö d lig h eten s ty n g d p u n k t h a r fo rtfa ra n d e fö rsk ju tits m o t äld re äld ersg ru p p er. M ännens dödlig h et ä r i allm ä n h e t m y c k e t stö rre ä n d ö d lig h eten för k v in n o r i m o tsv a ra n d e aider; förh& llandet v ä x la r dock m ed äldern. A n n a n tu b erk u lö s, fram fö r a llt tu b e rk u lö s in fek tio n i h jä rn h in n a n oeh d e t e e n tra la n e rv sy ste m e t, förekom - m er speciellt i y n g re äld ersg ru p p er. A v alla dödsfall i a n n a n tu b e rk u lö s in trä ffa d e u n d e r fem & rsperioden 1951 55 26.1 % b la n d gossar i äld e rn u n d e r fern är, m o tsv a ra n d e p ro c e n t fö r flick o r v a r 30.5. D ödlig h eten i a n n a n tu b e rk u lö s h a r sju n k it sä rsk ilt b ra n t b la n d b a rn. D ödsfallen i b a rn s ju k d o m a r h a m in sk a t b e ty d lig t i a n ta l och i v issa sju k d o m a r a v d e n n a a r t fö rek o m m a dödsfall n ä s ta n icke alls. D ijteri förekom m er p ra k tis k t ta g e t icke m era i F in la n d s&som icke heller i övriga n o rd isk a lä n d e r sedan v accin atio n en to g s i b ru k. PA 100 000 a v m ed elfolkm ängden in trä ffa d e Aren 1941 45 18.8 dödsfall i d ifteri, ä re n 1946 50 5. l och Aren 1951 55 0.2 dödsfall. F ra m fö r a llt fö rek o m m a dessa dödsfall b lan d b a rn i Aldern u n d e r 1 Ar och i Aldern 1 4 Ar. V a ria tio n e rn a i a n ta le t a v lid n a i kikhosta h a d e senaste ä re n r ä t t n ä ra fö ljt v ä x lin g a rn a a v a n ta le t in sju k n ad e. D ä re m o t v a r a n ta le t dödsfall i k ik h o sta tid ig a re i d e t n ä rm a ste k o n s ta n t och b ero d d e i v a rje fall in te i h ögre g ra d a v v ä x lin g a rn a a v a n ta le t in sju k n ad e. V accin atio n m o t k ik h o s ta k o m tili v id s trä c k ta re a n v ä n d n in g fö rst Ar 1952. SAväl a n ta le t in sju k n ad e som a n ta le t av lid n a i k ik h o sta h a r sju n k it se d a n v accin atio n k o m i b ru k. PA 100 000 a v m ed elfo lk m än g d en av led a v k ik h o sta 0.8 p erso n er äre n 1951 55. F ö r föregäende fem A rsperiod v a r m o tsv a ra n d e ta l 3.8. D en stö rs ta delen a v dödsfallen in trä ffa d e b la n d b a rn i Aldern u n d e r e tt är. I d e n n a Aider v a r a n ta le t d ö d sfall a v k ik h o s ta a re n 1951 55 p ä 100 000 a v m edelfo lk m än g d en för p o jk a r 23. l och fö r flick o r 28. l. Ä r 1954 h ad e F in la n d en b arn fö rlam n in g sep id em i m ed v id s trä c k t sp rid n in g ; p ä g ru n d h ä ra v steg n ä m n d a ä r dödligheten i barnförlam ning n ä g o t, m en i allm ä n h e t h a r ocksä a n ta le t dödsfall i d e n n a sju k d o m m in sk at. A tt h älso v ärd en fö rb ä ttra ts v isar sig sä rsk ilt d ä ri a t t d ö d lig h eten i spädbarns- och havandeskapssjukdom ar n e d g ä tt. A n ta le t a v h avandesk aps- o.a. dyl. sju k d o m a r a v lid n a p ä 100 000 b a rn a fö d e rsk o r v a r u n d e r fem ärsp erio d en 1951 55 118, m o tsv a ra n d e ta l fö r föregäende fem ärsp erio d v a r 191. S p äd b arn sd ö d lig h eten b eh an d la s i fö ljan d e k ap itel. E h u ru d ö d lig h eten i a llm ä n h e t h a r n e d g ä tt h a r a n ta le t dödsfall i v issa sju k d o m a r ö k a t. S äd an a sju k d o m a r äro m alig n a tu m ö re r, n e rv sy ste m e ts och sinnesorganens sju k d o m ar, h jä rtsju k d o m a r och c irk u la tio n ssju k d o m a r och resp iratio n so rg an en s sju k d o m a r; a n ta le t d ödsfall i d ö d so rsak sg ru p p en olycksfall, fö rg iftn in g ar och m issh a n d e l h a r ocksä ö k at. A n ta le t dödsfall i m align tum ör h a r fo rtg äen d e stig it. A v sam m an ställn in g en n e d a n fra m g ä r a n ta le t av lid n a i k rä f ta ä re n 1936 55. F ö rä n d rin g a rn a i dödsorsaksn o m e n k la tu re n h a b e a k ta ts. D isken fö r m an lig n tu m ö r ö k a r b e ty d lig t i 40-ärs Aldern och ä n n u k ra ftig a re efte r 60-ärs Aldern, v arfö r d e t ä r n a tu rlig t a t t d ä m ed ellivslängden ö k a r a n ta le t dödsfall i k rä f ta ocksä ö k ar. Ä ven m ö jlig h etern a a t t d iagnostisera m alig n tu m ö r äro n u b ä ttre ä n tid ig are. V idare b ö r b e a k ta s a t t em ed an d en fö rb ä ttra d e sju k -

13 D eaths from m alignant neoplasm s 1 9 3 6..... 3 871 1 0 7.5 1 9 4 6... 1 9 3 7..... 4 051 1 1 1.7 1947... 1 9 3 8..... 4 122 1 1 2.7 1 9 4 8... 1 9 3 9..... 3 811 1 0 3.4 1 9 4 9... 1 9 4 0..... 4 0 2 7 1 0 8.9 1 9 5 0... 1941..... 3 921 1 0 5.9 1 9 5 1... 1 9 4 2..... 4 187 1 1 2.9 1 9 5 2... 1943..... 4 141 1 1 1.3 1 9 5 3... 1 9 4 4..... 4 4 0 7 1 1 8.0 1 9 5 4... 1 9 4 5..... 4 601 1 2 2.4 1 9 5 5... h u o m a tta v a, e ttä sa iraan h o id o n p a ra n tu m ise n v a ik u t ta e ssa m u id en ta u tie n esim. in fe k tio ta u tie n k u o le m a n ta p a u k siin v ä h e n tä v ä s ti lisä ä n ty y sy ö p ä ta u tie n osuus k a ik ista k u o le m a n ta p a u k sista, k o sk a tä h ä n ta u tiin ei vielä ole k e k s itty m itä ä n tä y s in te h o k a s ta v a sta - to im e n p id e ttä. M iehillä p a h a n la a tu is iin k asv aim iin k uolleiden osuus k a ik ista k u o lleista oli v u o sin a 1951 55 15. B % ja naisilla 15.3 %. V iisiv u o tisk au ten a 1946 50 o liv a t v a s ta a v a t p ro s e n ttilu v u t 10. e ja 12. o. T a u lu t D ja E v a la ise v a t lähem m in p a h a n la a tu is te n kasv aim ien a ih e u tta m a a k u o lle isu u tta. K u m m a lla k in su k u p u o lella m u o d o s ta v a t ru o a n su la tu selin te n k a sv a im e t y li p u o let k a ik ista p a h a n la a tu is iin k asv aim iin k u o lleista; m iehillä on se u ra a v a k si su u rim p a n a ry h m ä n ä h en g ity selin ten k asv a im e t, n aisilla su k u p u o lielin ten k asv aim et. K ä sitte ly n a la ise n a v iisiv u o tisk a u te n a oli kuolleisuus herm oston ja a istim ien tauteihin k eski v ä k ilu v u n 100 000 v& rden m in sk a r a n ta le t dödsfall i a n d ra sju k d o m a r t. ex. in fek tio n ssju k d o m ar stig e r d en re la tiv a andelen a v d ö d sfall i k rä f ta em ed an n ä g o t fü llt e ffe k tiv t b o tem edel m o t d en n a sju k d o m ä n n u in te u p p fu n n its. För m ä n v a r an d elen i m alig n tu m ö r av lid n a a v alla av lid n a 15.6 % och för k v in n o r 15.3 %. A ren 1946 50 v a r m o tsv a ra n d e p ro c e n tta l 10. 6 resp ek tiv e 12. o. T ab ellern a D och E b ely sa n ä rm a re dödsfallen i m alig n tu m ö r. H os b ä d a k ö n en u tg ö ra d ödsfallen i m atsm ältn in g s- org an en s tu m ö re r m er ä n h ä lfte n a v alla d ö d sfall i m alig n tu m ö r; hos m ä n ä r d en d ä rn ä s t s tö rs ta g ru p p e n tu m ö r i andnin g so rg an en, hos k v in n o r tu m ö r i g en italorganen. A n ta le t dödsfall i nervsystem ets och sinnesorganens sjukdom ar v a r u n d e r d e n h ä r b e h a n d la d e fem ärsp erio d en D. Pahanlaatuisiin kasvaimiin kuolleet kasvaimen sijainnin, kuolleen iän ja sukupuolen mukaan %:na kaikista vastaavan ikä- ja sukupuoliryhmän pahanlaatuisiin kasvaimiin kuolleista vuosina 1951 55 Döda i malign tumör efter tumörens lokalisation, den avlidnas aider och kön i % av alla i malign tumör döda i resp. aiders- och könsgrupp ären 1951 55 D eath s from m a lig n a n t n eoplasm s b y location of tum our, age a n d sex, in percentage of a ll deaths from m a lig n a n t n eoplasm s in the sam e age an d sex grou ps 1951 55 Kasvaimen sijainti Tumörens lokalisation Location of tumour Ikä Aider Ane 24 25 34 35 44 45 54 55 64 65 74 75 84 85 Yhteensä Summa Total 7 5 Miespuo iset - ] dankön - 140 148 Neoplasma malignum: cavitatis oris et pharyngis.... 2.3 1.7 2.7 2.1 1.7 150 159 organorum digestionis et peritonei... 5.2 29.6 46.7 46.8 50.1 57.5 62.5 57.7 52.1 160 165 organorum respirationis... 4.2 6.1 21.7 34.2 34.9 25.7 15.8 6.1 27.1 170 m am m aa... 0.1 0.1 O.o 0.0 O.o 171 181 organorum urogenitalium... 9.1 5.6 3.1 4.4 5.9 9.7 14.3 22.4 8.2 1 9 0-1 9 9 loci alterius s.non in d ic a ti 27.1 23.5 13.7 7.0 4.5 3.0 3.2 4.1 5.5 200 205 tel lym phatics et hsmatopoetic... 52.1 33.5 12.0 5.4 2.9 2.0 1.0 1.5 4.8 Kaikkiaan Inalles T otal 100.0 100.0 100.0 100.0 100.o 100.0 100.0 100.O 100.O - Male 2.1 3.2 8.2 2.3 Neoplasma malignum: Naispuoliset K> dnnkön - - Female 140 148 cavitatis oris et pharyngis.... 0.3 2.0 1.5 1.5 1.6 1.4 1.5 3.9 1.5 150 159 organorum digestionis et peritonei... 5.8 26.1 30.8 36.7 53.1 66.2 73.4 70.1 56.3 160 165 organorum respirationis... 2.3 4.4 3.8 5.2 5.3 5.3 3.9 3.6 4.8 170 m a m m a... 8.2 17.6 18.1 10.3 6.9 4.9 5.3 9.4 171 181 organorum urogenitalium.... 16.1 21.0 29.8 27.2 20.2 13.6 10.2 10.1 17.5 190 199 loci alterius s.non indicati.... 31.6 17.6 10.4 6.6 5.4 4.2 4.7 6.5 6.2 200 205 telse lymphatic et h»matopoetic... 43.9 20.7 6.1 4.7 4.1 2.4 1.4 0.5 4.3 Kaikkiaan Inalles Total 100.O 10 0.o 100.0 100.0 100.O loo.o 100.0 100.O loo.o

14 E. Pahanlaatuisiin kasvaimiin kuolleet kasvaimen sijainnin, kuolleen iän ja sukupuolen mukaan keskiväkiluvun 100 000 henkeä kohden vuosina 1951 55 Döda i malign tumör efter tumörens lokalisation, den avlidnas aider och kön pä 100 000 personer av medelfolkmängden ären 1951 55 Deaths from malignant neoplasms by location of tumour, age and sex per 100 000 mean population 1951 55 Kasvaimen sijainti Tumörens lokalisation Location of tumour Ikä Alder A ge 24 25 34 35 44 45 54 55 64 65 74 75 84 85 Yhteensä gumma Total Neoplasma malignum: Miespuol set Ä iankön - - Male 140 148 cavitatis oris et pharyngis.... 0.2 0.3 1.5 4.5 11.3 27.0 54.2 118.5 3.6 150 159 organorum digestionis et peritonei... 0.4 4.7 26.7 101.6 327.1 732.8 1 065.0 837.0 82.3 160 165 organorum respirationis... 0.3 1.0 12.4 74.3 228.1 327.8 269.3 88.9 42.7 170 m am m ae... 0.1 0.1 0.1 0.3 (0.04) 171 181 organorum urogenitalium.... 0.7 0.9 1.8 9.6 38.7 123.1 244.6 325.9 12.9 190 199 loci alterius s.non indicati.... 2.2 3.8 7.8 15.2 29.1 37.8 54.2 59.3 8.7 200 205 tel» lymphatic et hsematopoetic... 4.2 5.4 6.9 11.8 19.1 25.2 17.8 22.2 7.6 K aikkiaan Inalles Total 8.0 16.1 57.2 217.1 653.5 1 274.0 1 705.1 1451.8 157.8 Neoplasma malignum: Naispuoli set Kv innkön Female 140 148 cavitatis oris et pharyngis.... (0.02) 0.4 0.9 2.4 5.5 10.1 17.7 50.6 2.1 150 159 organorum digestionis et peritonei... 0.4 5.0 18.0 59.0 190.7 477.2 871.1 920.9 75.8 160 165 organorum respirationis... 0.2 0.8 2.2 8.4 19.1 38.4 46.0 47.5 6.5 170 m am m... 1.5 10.3 29.1 36.9 49.7 58.3 69.6 12.6 171 181 organorum urogenitalium.... 1.1 4.0 17.5 43.6 72.5 97.8 120.3 132.9 23.5 190 199 loci alterius s.non indicati.... 2.1 3.4 6.1 10.6 19.5 30.7 55.8 85.5 8.4 200 205 tel lymphatic et h»m atopoetic... 2.9 3.9 3.6 7.5 14.7 17.2 16.8 6.3 5.8 Kaikkiaan Inalles Total 6.7 19.0 58.6 160.6 358.9 721.1 1186.0 1 313.3 184.7 h e n k e ä k o h d e n m ieh illä 103.1 ja n a isilla 154.8. N ä id e n ta u tie n a ih e u tta m is ta k u o le m a n ta p a u k s is ta tu li 92. o % k e sk u s h e rm o s to n v e risu o n is to n sa ira u k sie n osalle. P o. ta u d it k o h d is tu v a t v a lta o s a lta a n v a n h im p iin ik ä lu o k k iin. K u o lleisu u s a iv o v e re n v u o to o n ja m u ih in k e s k u s h e rm o sto n v e risu o n isto n sa ira u k siin o n h u o m a tta v a s ti n o u ssu t. T ä m ä n o u s u s e litty y o s itta in k e sk im ä ä rä ise n e lin iä n p ite n e m ise stä ; o s itta in siih en o n v o in u t v a ik u tta a m y ö s u u d e n k u o le m a n sy y n im istö n m u k a in e n p eru s- k u o le m a n sy y n v a lin ta. Sydän- ja verenkiertoelinten tautien ry h m ä o n su u rin k a ik is ta k u o le m a n sy y ry h m is tä ja sen o su u s k a ik is ta k u o le m a n ta p a u k s is ta oli v iisiv u o tisk a u te n a 1951 55 30.2 % v a s ta te n 22.2 % edellisenä v iisiv u o tisk a u te n a. K e sk iv ä k ilu v u n 100 000 h e n k e ä k o h d e n oli kuolleisu u s n ä ih in ta u te ih in v iisiv u o tisk a u te n a 1951 55 m ieh illä 311.1 ja n aisilla 265.3. E d e llise n ä v iisiv u o tisk a u te n a o liv a t v a s ta a v a t lu v u t m ieh illä 290.5 ja n aisilla 219.5. S y d ä n ja v e re n k ie rto e lin te n ta u tie n k u o lleisu u d en n o u su u n o v a t m m. o lleet v a ik u tta m a s s a s a m a t sy y t, jo is ta jo o n m a in ittu s y ö p ä ta u tie n se k ä a iv o v e re n v u o d o n ja m u id e n k e sk u sh e rm o sto n v e risu o n isto n sa ira u k sie n lis ä ä n ty m isen y h te y d e ssä. V e re n k ie rto e lin te n ta u d e illa ei ole s u u re m p a a m e rk ity s tä en n e n k esk i-ik ää. H engityselinten taudeissa (jo ih in in flu enssa u u d e n n im is tö n m u k a a n sisä lty y ) v ilu s tu m is ta u tita p a u s te n lu k u m ä ä rä p y sy i v iisiv u o tisk a u te n a 1951 55 h u o m a t ta v a n k o rk e a n a. In flu e n ssa ta p a u k sia oli e rity ise n ru n s a a s ti v u o sin a 1951, 1953 ja 1955. K u o lleisu u s in flu en ssaan ja y lem p ien h e n g ity se lin te n ta u te ih in oli k o rk e a v a rs in k in alle v u o d e n v a n h o illa ja y li 75- v u o tiailla. p ä 100 000 a v m e d e lfo lk m ä n g d e n 103.1 fö r m ä n och 154.8 fö r k v in n o r. A v d ö d sfa lle n i d e ssa sju k d o m a r v o ro 92.0 % o rsa k a d e a v s ju k d o m a r i d e t c e n tra la n e rv s y ste m e ts k ä rlsy ste m. N e rv sy ste m e ts o ch sin n eso rg a n e n s s ju k d o m a r d ra b b a i h u v u d s a k p e rso n e r i h ö g re ä ld ra r. D ö d lig h e te n i h jä m b lö d n in g o ch a n d ra d e t c e n tra la n e rv s y ste m e ts k ä rls ju k d o m a r h a r b e ty d lig t ö k a t. Ö k n in g en b e ro r d els p ä a t t m ed elliv slän g d en ö k a t, dels m ö jlig en p ä d e t s ä t t p ä v ilk e t g ru n d d ö d s- o rs a k e n b e stä m m e s e n lig t d ire k tiv e n i d e n n y a d ö d s- o rs a k sn o m e n k la tu re n. G ru p p e n sjukdom ar i hjärta och cirkulationsorgan ä r d e n s tö r s ta a v a lla d ö d so rsa k sg ru p p e r och d ess a n d e l a v a lla d ö d sfall v a r u n d e r fe m ä rsp e rio d e n 1951 55 30.2 % m o t 22.2 % u n d e r fö regäende fem ärsp erio d. P ä 100 000 a v m ed elfo lk m än g d en v a r a n ta le t d ö d a i d essa sju k d o m a r ä re n 1951 55 311.1 fö r m ä n och 265.3 fö r k v in n o r. U n d e r fö reg äen d e fe m ä rsp e rio d v o ro m o tsv a ra n d e ta l 290.5 fö r m ä n o ch 219.5 fö r k v in n o r. Ö k n in g en a v d ö d sfallen i h jä r ta ts o ch cirk u la tio n so rg a n e n s s ju k d o m a r b e ro r bl. a. p ä sa m m a o rsa k e r so m o m ta la d e s ifrä g a o m ö k n in g en a v m alig n tu m ö r, h jä m b lö d n in g o ch ö v rig a k ä rlsju k d o m a r i d e t c e n tra la n e rv s y ste m e t. C irk u latio n so rg an en s s ju k d o m a r b li b e ty d e lse fu lla so m d ö d so rsa k e r fö rst i och e fte r m ed eläld em. B la n d respirationsorganens sju k d o m a r (tili v ilk a in flu e n sa en lig t d e n y a d ire k tiv e n h ö r) v a r a n ta le t fall a v fö rk y ln in g ssju k d o m a r r ä t t s tö r t u n d e r p erio d en 1951 55. A n ta le t in flu ensafall v a r sä rsk ilt s tö r t ä re n 1951, 1953 och 1955. D ö d lig h eten i in flu e n sa och sju k d o m a r i d e ö v re resp iratio n so rg an en v a r sp eciellt hög b la n d b a m i ä ld e m u n d e r 1 ä r och b la n d p e rso n e r i ä ld e m ö v er 75 är.

15 K euhkokuum ekuolleisuus o n v o im a k k a a sti la sk e n u t, m u tta se o n k u ite n k in y h ä edelleen y k si h u o m a tta v im p ia k u o lem an sy itä. V iisiv u o tisk au ten a 1936 40 k e u h k o k u u m een osuus k a ik ista k u o le m a n ta p a u k sista oli 6.8 % ja v u o sin a 1951 55 4.7 %. T ä m ä n ta u d in a ih e u tta m a kuolleisuus o n a le n tu n u t sek ä m iehillä e ttä n aisilla k aik issa ik äry h m issä lu k u u n o tta m a tta y li 75-v u o tiaita; tä h ä n la sk u u n o v a t v a ik u tta n e e t erik o isesti a n tib io o t tis e t lääkkeet. U u d essa k u o lin sy y n im istö ssä o n v a sta - A n ta le t dödsfall i lu n ginflam m ation h a r b e ty d lig t sju n k it m en d en ä r d o ck fo rtfa ra n d e en a v d e s tö rsta d ö d so rsak ern a. A ren 1936 40 v a r a n ta le t dödsfall i lu n g in flam m atio n 6.8 % a v sa m tlig a dödsfall och ä re n 1951 55 4.7 %. D ö d lig h eten i d e n n a sju k d o m h a r n e d g ä tt säv äl b la n d m ä n so m k v in n o r i a lla äldersg ru p p e r u to m i â ld e rn ö v er 75 âr; m in sk n in g en b ero r fram fö r a llt p ä d e a n tib io tis k a läkem edlen. E n lig t d e n n y a d ö d so rsak sn o m en k latu ren ä r lu n g in flam m atio n F. Kuolemaan johtaneet tapaturmat niiden aiheuttajan mukaan vuosina 1952 551) Olycksfall som lett tili döden efter skadans tillkomstsätt ären 1952 55x) D eaths from accidents by external cause of in ju ry 1952 5 5 1) Vuosi Ä r Year Vamman aiheuttaja»skadans tillkom stsätt External cause of injury 1952 1953 1954 1955 1952 55 M N M N M N M X Ms % Rautatieliikennetapaturma Järnvägsolyckor Railway accident.. 78 19 75 22 60 22 84 16 376 4.8 Moottoriajoneuvoliikenne Motorfordonsolyckor Motor vehicle traffic accident... 240 80 277 85 296 90 340 108 1516 19.3 Muu maaliikennetapaturma Övriga olyckor vid trafik till lands Other road accident... 45 12 45 7 30 14 32 5 190 2.4 Vesiliikennetapaturma Olyckor i trafik till sjöss Water transport accident... 4 4 1 5 3 17 0.2 Ilmaliikennetapaturma Lufttrafikolyckor Aircraft accident... 6 _ 8 _ 8 4 1 27 0.4 Myrkytys Förgiftning Accidental poisoning... 159 26 160 27 176 32 169 37 786 10.0 Putoaminen tai kaatuminen Fall F a ll... 152 206 176 228 164 225 165 214 1530 19.5 Konetapaturma Olyckor förorsakade av maskin Accident caused Try m achinery... 18 1 25 4 30 1 33 1 113 1.4 Terä- tai leikkaavien aseiden ja välineiden aiheuttam a tapaturm a Olyckor förorsakade av skärande eller stickande föremäl eller vapen Accident caused by piercing or cutting instrument... 4 5 1 6 1 5 1 23 0.3 Sähkötapaturm a Olyckor orsakade av elektrisk ström Accident caused by electric current... 12 3 14 5 10 2 14 2 62 0.8 Tulipalo tai räjähdys Eld och explosion Fire or explosion ".... 49 29 60 29 61 30 46 37 341 4.4 Kuuma tai syövyttävä aine Frätande eller hett ämne Hot substance or corrosive liquid... 18 15 12 11 9 7 7 11 90 1.2 Ampuma-aseen aiheuttam a tapaturm a Olyckor orsakade av skott Accident caused by firea rm s... 20 2 29 1 23 3 24 1 103 1.3 Hukkuminen Drunkning Drowning... 331 66 428 98 Muut tapaturm at Övriga olyckor 348 71 374 74 1790 22.8 153 64 153 52 875 11.2 1379 562 1453 560 7 839 100.0 Other accidents... Koko maa Hela riket Total 178 1314 54 513 160 1478 61 580 Kaupungit ja kauppalat Städer och köpingar Towns and market towns 458 196 532 196 496 202 513 217 2 810 35.8 Maalaiskunnat Landskommuner Rural com m unes... 856 317 946 384 883 360 940 343 5 029 64.2 x) Uusi väkivaltaisten kuolem antapausten ryhm ittely vam m an aiheuttaneiden olosuhteiden m ukaan tuli käytän tö ö n v asta v. 1952, joten v:n 1951 tieto ja ei voida rin n astaa m yöhem pien vuosien tietoihin. V uonna 1951 sattu i tapaturm aisia kuolem antapauksia kaikkiaan 1 809, joista m iesten osalle tuli 1 370 ja naisten 439. *) D en nya indelningen av olycksfall, förgiftningar och m isshandel cfter förhällande under vilket skadan uppkom m it togs i bruk först ä r 1952; pä grund härav kunna uppgifterna för är 1951 inte fördelas pä sam m a grupper som uppgifterna för övriga ä r under fem ârsperioden 1951 55. Âr 1951 inträffade inalles 1 809 olyckor med dödlig päföljd, därav 1 370 dödsfall hos m än och 439 hos kvinnor. *) The new classification of accidents, poisonings and violence by external cause of injury was taken into use in 1952, and therefore the repartition of accidental deaths by external cause is not available for 1951. The total number of accidental deaths in 1951 was 1809 (1370 males and 439 females).

16 sy n ty n e e n k euhkokuum e (ikä alle 4 viikkoa) o m an a k u o lem an sy y n ään. J o s m yös tä s sä iässä k e u h k o kuum eeseen k u o lleet h u o m io id aan, oli koko kuolleisuus k eu h k o k u u m eeseen v iisiv u o tisk a u te n a 1951 55 keskiv ä k ilu v u n 100 000 h en k eä k o h d en 48.2, v iisiv u o tisk a u te n a 1936 40 v a s ta a v a lu k u oli 91.4. T apatu rm ien, m yrkytysten ja pahoinpitelyjen a ih e u t ta m ie n k u o le m a n ta p a u ste n osuus k a ik ista k u o le m a n ta p a u k s is ta on ja tk u v a s ti lisä ä n ty n y t. V uosina 1946 50 oli n ä id e n k u o le m a n ta p a u ste n osuus k a ik ista k u o le m a n ta p a u k s ista 6.4 %, m u tta v u o sin a 1951 55 se oli n o u ssu t 7. l % :iin. T a p a tu rm ie n a ih e u tta m ie n k u o le m a n ta p a u k sie n osuus oli v iisiv u o tisk a u te n a 1946 50 4.6 %, ja v iisiv u o tisk a u te n a 1951 55 4.9 %. Itse m u rh ie n osuus k a ik ista k u o le m a n ta p a u k sista oli v iisiv u o tisk a u te n a 1951 55 1.9 % ; edellisenä v iisiv u o tisk a u te n a se oli 1.4 %. T a u lu sta F selviää ta p a tu rm ie n a ih e u tta m ie n k u o le m a n ta p a u s te n lu k u m ä ä rä n iid en sy y n m u k a a n e rik seen v u o sin a 1952 55 sek ä eri sy id en osuus k a ik ista ta p a tu rm is ta m a in ittu n a k a u te n a. T a u lu sta G k ä y v ä t ilm i itse m u rh a t su o ritu s ta v a n m u k a a n v u o sin a 1952 55. (V uonna 1951 ei u u si ta p a tu rm ie n ja itsem u rh ien s y y n m u k a in e n ja o itte lu o llu t vielä k äy tän n ö ssä). hos n y fó d d a (b arn i áld ern u n d e r 4 veckor) en skild d ódsorsak. O m ocksá dódsfall i lu n g in flam m atio n b la n d n y fó d d a m ed rak n as v a r a n ta le t dódsfall i lu n g in fla m m a tio n a re n 1951 55 p á 100 000 a v m edelfolkm an g d en 48. 2, á re n 1936 40 v a r m o tsv a ra n d e ta l 91. 4. A ndelen avlid n a i d ó d so rsak sg ru p p en olyckshandelser, forgiftningar och m isshandel a v alia dódsfall h a r fo rtg áen d e ó k a t. A n ta le t a v lid n a i d e n n a d ó d so rsak sg ru p p a v alia av lid n a v a r á re n 1946 50 6.4 % m en áren 1951 55 h ad e p ro c e n te n stig it till 7.1. Ifra g a om oly ck sh an d elser h a r en ó k ning in trá ffa t frá n 4. o % a v alia dódsfall á re n 1946 56 till 4.9 % á re n 1951 55. S jálv m o rd en s an d el a v alia dódsfall v a r á re n 1951 55 1.9 %, u n d e r fóregáende fem ársp erio d v a r andelen 1.4 %. T ab ell F v isar a n ta le t av lid n a i o lyckshandelser efter orsak en till sk a d a n s u p p k o m st sk ilt fór v a rje á r 1952 55 s a m t d e n p ro cen tu ella fórdelningen a v sam tlig a o ly ck s h an d elser u n d e r p erio d en efte r o rsak en till sk adan s u p p k o m st. A v ta b e ll G fra m g á r sjálv m o rd en áren 1952 55 efter sjá lv m o rd ssá tte t. (Á r 1951 v a r u p p - d elningen a v o lyckshandelser och sjá lv m o rd efter sk a d a n s tillk o m s ts á tt in te i b ru k ). G. Itsemurhat suoritustavan mukaan vv. 1952 55 ) Självmord efter självmordssätt áren 1952 551) S u ic id e s b y m ean s of su icid e 1 9 5 2 5 5 1) Itsem urhatapa Självm ordssätt Suicides by means of Vuosi Ar Year 1952 1953 1954 1955 1952 55 M ÍÍ M it M N M Jf Ma % M yrkyttäytyminen Förgiftning Poisoning... 62 40 52 47 96 63 98 77 535 17.3 H irttäytyminen Hängning Hanging and strangulation... 261 56 267 48 258 50 321 55 1 316 42.7 H ukuttautum inen Drunkning D row ning... 31 24 41 32 38 34 36 27 263 8.5 Itsensä ampuminen Självmord genom skott Shooting... 130 3 125 4 136 2 119 4 523 17.0 Itsensä räjähdyttäm inen Självmord genom sprängning Exploxives.. 52 _ 42 _ 51 1 47 1 194 6.3 Itsemurha pistämällä, leikkaamalla ja iskemällä Självmord med skärande eller stickande vapen eller huggvapen Piercing and stabbing 26 17 5 20 3 13 3 87 2.8 Korkealta hyppäämällä Självmord genom hopp frän höjd Jumping from high p la ce... 10 7 7 11 15 9 13 11 83 2.7 Itsemurha muulla tavoin Andra självmordssätt Suicide by other or unspecified m eans... 15 5 13 11 12 5 11 10 82 2.7 Koko maa Hela riket Total 587 135 564 158 626 167 658 188 3 683 100.O Kaupungit ja kauppalat Städer och köpingar Towns and market towns 212 63 200 80 220 82 263 87 1 207 39.2 Maalaiskunnat Landskommuner Rural communes... 375 72 364 78 406 85 395 101 1 876 60.8 *) K atso a lav iittaa sivulla 15. Vuonna 1951 tehtiin kaikkiaan 663 itsem urhaa, joista m iesten osalle tuli 511 ja naisten osalle 125. *) Se noten pä sidan 15. Är 1951 gjordes inalles 663 självm ord, därav 511 självm ord av m än och 125 självm ord av kvinnor. See footnote on page 15. The number of suicides in 1951 was 663: 511 male and 125 female.

17 Pienten lasten kuolemansyyt J a tk u v a s ti p a ra n tu n e e n terv ey d en- ja sairaanhoid o n sam o in k u in elin taso n n o u su n jo h d o sta on im ev äiskuolleisuus (alle v u o d en ik ä iste n la ste n kuolleisuus) la sk e n u t v o im ak k aasti. S e u ra a v a sta a se te lm a sta k ä y ilm i alle v u o d en ik äisin ä kuolleiden m ä ä rä 1 000 elävänä s y n ty n y ttä kohden. Dödsorsakerna lios smä barn P ä g ru n d a v a t t hälso- och sju k v ä rd e n fö rb ä ttra ts och le v n a d ssta n d a rd e n s tig it h a r sp äd b arn sd ö d lig h eten (d ödligheten hos b a rn i äld e rn u n d e r 1 är) k rä ftig t sju n k it. A v sam m an ställn in g en n e d a n fra m g ä r a n ta le t d ö d a i äld ern u n d e r 1 ä r p ä 1 000 levan d e födda. D eaths 0 1 years per 1 000 live births 1941 45 1946 50 1951 55 1951 1952 1953 1954 1955 M iehet M än M a l e... 67.1 57.4 36.0 38.5 34.3 38.7 35.0 33.5 N aiset K v in n o r F e m a le... 55.3 45.9 28.5 32.1 29.1 29.5 26.0 25.7 M olem m at sukupuolet Bägge könen Both sexes... 61.4 51.9 32.4 35.4 31.8 34.2 30.6 29.7 A v iolapset B a rn inom ä k te n sk a p Legitim ate 59.2 50.3 31.3 34.4 30.9 33.1 29.6 28.5 A v io tto m a t B a rn u to m ä k te n sk a p Illegitim ate 92.3 78.4 54.1 54.7 50.4 57.3 52.2 56.4 K a u p u n g it ja k a u p p a la t S tä d e r och k ö p in g ar T ow ns and m arket to w n s... 55. o 47.6 44. o 30.6 25.2 28.3 28.2 25.6 M aalaisk u n n a t L an d sk o m m u n er R u ra l co m m u n e s... 63.2 53.1 42.6 37.4 34.5 36.8 31.8 31.7 V iisiv u o tisk au d esta 1946 50 v iisiv u o tisk au teen 1951 55 koko im eväiskuolleisuus laski 38 % ; sa m a a n a ik a a n ta p a h tu i im eväiskuolleisuudessa ta s o ittu m is ta m a a n eri osien välillä. K e h ity s tä eri lään eissä valaisee se u ra a v a asetelm a, jo ssa lu v u t ta r k o itta v a t k u o lleita 1 000 eläv ä n ä s y n ty n y ttä kohden. E rity is e n v o im a k k a a sti on kuolleisuus a le n tu n u t m a a n pohjoisosissa, v a rsin k in L ap in lään issä. M ellan fem arsp erio d ern a 1946 50 och 1951 55 sjö n k hela sp äd b a rn sd ö d lig h e te n m ed 38 % ; sa m tid ig t sk ed d e en u tjä m n in g m ellan rik e ts olika d e la r i fr&ga om sp ä d b arn sd ö d lig h et. U tv ecklin g en efte r län fra m g a r a v fö ljan d e sam m anställn in g ; siffro rn a avse a n ta l d ö d a p ä 1 000 födda. S ärsk ilt k rä ftig t h a r d ö d lig h eten n e d g ä tt i rik e ts nordligare delar, speciellt i L ap p lan d s län. D eaths 0 1 years per 1 000 live births by county Lääni Län. County 1941-45 1946 501) 1951 55 1951 1952 1953 1954 1955 U u d e n m a a n N y l a n d s... 51.7 43.3 21.9 23.8 22.3 23.4 20. o 20.3 T u ru n -P o rin Ä b o -B jö rn e b o rg s... 47.8 45.6 28.7 30.8 27.7 27.0 30.3 27.3 A h v en an m aa Ä lan d... 47.4 27.7 30.3 32.4 30.4 18.3 30.2 42.9 H äm e e n T a v a ste h u s... 50.3 44.3 28.8 30.9 27.4 27.9 29.9 27.9 K y m e n 2) K y m m e n e 2)... 61.8 45.4 28.5 33.6 28.7 27.2 25.5 27.4 M ikkelin S :t M ichels... 57.7 51.1 33.2 41.3 30.6 34.0 30.3 29.3 K u o p io n K u o p i o... 68.0 59.2 37.3 38.5 41.3 39.2 34.6 32.0 V aasan V a s a... 60.7 49.8 33.1 39.5 30.6 36.4 30.4 28.1 O ulun U le & b o rg s... 76.4 67.9 41.6 43.1 39.7 47.6 37.3 40.4 L ap in L a p p la n d s... 106.5 67.9 44.8 44.2 41.9 53.4 42.4 42.3 S eu raav a asetelm a valaisee kuolleisuuden k e h ity stä v v. 1936 55 ta rk e m m a n iän m u k a a n alle 1 v u o d en v an h o illa (lu v u t ta r k o itta v a t k u o lleita 1 000 eläv ä n ä s y n ty n y ttä k ohden). K a h d e n k y m m e n e n v u o d en a ik a n a on koko im ev äiskuolleisuus v ä h e n ty n y t puoleen, o ltu a a n 1 000 eläv ä n ä s y n ty n y ttä k o h d en v. 1936 66 se oli v. 1955 30. K u o l leisuus alle v u o ro k a u d e n v an h o illa laski sa m an aik aisesti F ö lja n d e sam m a n stä lln in g v isar d ö d lig h eten s u tv eck - ling b la n d b a rn i äld ern u n d e r 1 ä r efte r n o g g ran n are áld e r ä re n 1936 55 (siffrorna avse a n ta l d ö d a p ä 1 000 lev an d e födda). U n d e r tju g o ä r h a r sp ä d b a rn sd ö d lig h e te n sju n k it tili h älften ; efter a t t h a v a rit 66 p ä 1 000 lev an d e fö d d a ä r 1936 v a r d en 30 ä r 1955. D ö d lig h eten b la n d b a rn i ä l d e rn u n d e r 1 d y g n sjö n k sa m tid ig t m ed 24 %, b la n d b a rn *) Ilm an luovutetun alueen väestötietoja. 0 U ppgifter om den evakuerade befolkningen ingä icke. 0 Data about the transferred population excluded. a) E nnen v u o tta 1946 V iipurin lääni. 2) 1'öre ä r 1946 Viborgs län. 2) Prior to the year 1946 county of Viipuri. 3 440 59 5, 73

18 D eaths O 1 years per 1 000 live births Vuosi Ar Year 0 vrk 0 dygn 0 day 1 6 vrk dygn days Ik a Alder Age 0 6 vrk dygn days 7 27 vrk dygn days 0 27 vrk dygn days 28 vrk 1 vuosi 28 dygn 1 &r 28 days 1 year Y ht. alle 1 v u o tta Summa under 1 dr Total under 1 year 1936... 8.2 10.2 18.4 8.4 26.8 39.1 65. 9 1937... 8.0 11.6 19.6 9.4 29.o 39.6 6 8.6 1938... 7.0 11.8 19.4 9. 8 29.2 38.6 67.8 1939... 7.6 1 1.1 18.7 8.7 27.4 42.3 69.7 1940... 7.3 12.3 19.6 10.1 29.7 58.6 88.3 1 9 4 1... 6.3 10.1 16.4 7.9 24.3 34.9 59.2 1942... 5.6 8. 8 14.3 9.6 23.9 43.4 67.3 1943... 5.7 8.6 14.3 8. 3 22.6 26.9 49.5 1944... 6.2 8.7 14.9 10.7 25.6 43.0 6 8.6 1945... 7.1 9.4 16.5 8.8 25.3 37.9 63.2 1946... 6.7 9.5 16.2 9. 2 25.4 30.8 56.2 1947... 6.5 9.2 15.7 8.6 24.3 34.2 58.5 1948... 7.0 9.8 16.8 6.6 23.4 28.5 51.9 1949... 6.7 10.4 17.1 5. 8 22.9 25.4 48.3 1950... 6.3 9.9 16.2 5.6 21.8 21.7 43.5 1 9 5 1... 5.9 9.6 15.6 4. 2 19.7 15.7 35.4 1952... 6.1 9.3 15.4 3.7 19.i 12.7 31.8 1953... 6. o 9.8 15.8 3.9 19.7 14.5 34.2 1954... 6. o 9.4 15.4 3.9 19.3 11.3 30.6 1955... 6.2 9.2 15.4 3.2 18.6 11.1 29.7 24 %:lla, alle viikon vanhoilla 16 %:lla ja alle 4 viikon vanhoilla 31 %:lla. Suurin alenem inen oli kuitenkin h avaittavissa y li 4 viikon vanhoilla lapsilla nim ittäin 72 %. A lle neljän viikon vanhoina kuolleiden im eväisten osuus kaikista alle vuoden vanhoina kuolleista on po. kehityksen seurauksena noussut viisivuotiskau desta 1936 40 viisivuotiskauteen 1951 55 40% :sta 60% :iin. P ienten lasten kuolem anvaara onkin yh ä enem m än k esk itty n y t ensim m äiseen elinviikkoon. Im eväiskuolleisuutta eri kuolem ansyiden osalta v a la i see taulu 4. Suurim m an kuolem ansyyryhm än, 54 % kaikista kuolem antapauksista, m u odostavat v a sta syn tyn eid en ja varhaislapsuuden ta u d it, erityisesti vastasyn tyn een keuhkokuum e ja ripuli sekä keskosuus. Toisena huom attavan a ryhm änä olivat synnynnäiset epäm uodostum at. N äiden kahden kuolem ansyyryhm än vaikutus tu n tu i varsinkin alle viikon ikäisillä. Sen jälkeen lisään tyvät m uut taudit, pääasiassa h en g ity s elinten ja ruoansulatuselinten taudit. V arsinaisten tartu n tatau tien vaikutus alkaa tu n tu a vasta y li neljän viikon ikäisillä. i &ldern under 1 vecka 16 % oeh bland barn i itldern under 4 veckor 31 %; den storsta nedg&ngen, nam ligen en nedgang m ed 72 %, kan dock konstateras bland spadbarn i Idem over 4 veckor. A ndelen doda barn i Idem under fyra veckor av alia avlidna b a m i Idem under 1 &r har till foljd a v ovanbeskrivna utveckling stig it fr&n 40 % Aren 1936 40 till 60 % ren 1951 55. D odsrisken for spadbarn har allt mer koncentrerats till den forsta levnadsveckan. Spadbam sdodligheten efter dodsorsak framg&r av tabell 4. D en storsta dodsorsaksgruppen ar sjukdom ar hos nyfodda oeh spadbarn fram forallt lunginflam m a- tion hos nyfodda, diarre och om ogenhet som om - fattar 54 % a v alia dodsfall i Idem under 1 &r. D en darn ast storsta dodsorsaken ar m edfodda m issbildningar. Fram for a llt forekom m a ovannam nda tv& dodsorsaksgrupper hos b a m i Idem under 1 vecka. B lan d aldre b a m okar forekom sten av andra sjukdom ar, sarskilt respirations- och m atsm altningsorganens sjukdom ar. D e egentliga infektionssjukdom arna f& betydelse forst bland b a m i aldern over 4 veckor. Kuolemansyiden sukupuolihakuisuus K uolem ansyiden esiintym isessä on, k u ten tunnettua, erilaisuutta sen m ukaan, onko k ysym yk sessä m ies vai nainen. Seuraavassa tarkastellaan eräiden kuolem ansyyryhm ien esiin tym istä eri sukupuolilla. T utkim uksen kohteeksi on v a littu eräitä kokoonpanoltaan yhtenäisiä, suuria tai erityistä m ielenkiintoa herättäviä kuolem ansyyryhm iä. Seuraavassa asetelm assa on esitetty tu tk i m ukseen v a litu t k u olem ansyyt tai -syyryhm ät sekä niiden aiheuttam ien kuolem antapausten osuus kaikista kuolem antapauksista. Dodsorsakernas konsbundenhet A lla dodsorsaker aro som bekan t inte lika vanliga hos kvinnor som hos m an. I d et foljande skall undersokas huru frekventa vissa dodsorsaksgrupper aro hos m an respektive kvinnor. N gra enhetliga dodsorsaksgrupper, som aro stora eller sarskilt intressanta ha u tvalts for undersokningen. A v foljande sam m anstallning framg&r vilka dodsorsaksgrupper som u tv a lts sam t andelen avlidna i dessa dodsorsaksgrupper av sam tliga doda.

19 K uolem ansyy D ödsorsak Cause oi death Luku A ntal Number % kaikista kuolem antapauksista I % a v alla dödsfall Percentage of all deaths Kuolleita kaikkiaan Samtliga döda A ll deaths.. 196 896 100. o 001 008 T uberculosis o rg anoru m r e s p ir a tio n is... 9 924 5. o 151 N ep o lasm a m al. v e n tr ic u l i... 10 221 5. 2 162, 163 N eo p lasm a m al. tracheae, b ro n chi e t p u lm o n is... 4 317 2.2 330 334 M orbi v aso ru n cerebri e t medullse spinalis... 24 786 12.6 420 422 M orbi arterio sclero tici e t d eg en erativ i cordis... 40 158 20.4 440 447 H y p e r to n ia... 6 601 3.4 480 483 I n f lu e n z a... 2 292 1.2 490 493 P n e u m o n ia... 9 291 4.7 540 545 M orbi v e n tric u li e t d u o d e n i... 1 110 0. 6 A c c id e n tia... 9 648 4. 9 S u ic id ia... 3 719 1.9 Yhteensä S u m m a Total 122 067 62.1 J o n k u n k u o lem an sy y n m ie sh a k u isu u tta ilm aiseva lu k u m ä ä rä ty s sä ik ä ry h m ä ssä on la s k e ttu siten, e ttä tä m ä n k u o lem ansy y n v u o sin a 1951 55 m iehillä tä ssä ik ä ry h m ä ssä a ih e u tta m ie n k u o le m a n ta p a u k sie n m ä ä rä o n ja e ttu v a sta a v a lla k esk iv äk ilu v u lla, tä m ä o sam äärä o n ja e ttu sa m a n k u o lem an sy y n ja sa m a n ik ä ry h m ä n v a sta a v a lla o sam äärällä n a is te n o salta; senjälk een tä m ä o sam äärien o sa m ä ä rä on k e rro ttu 1 OOOdla. Y h te is lu v u ssa on ko. k u o lem ansy y n o sa lta m iesten koko k u o lle isu u tta su h teessa m iesten k e sk iv ä k ilu k u u n o so itta v a lu k u ja e ttu n a iste n koko k u o lle is u u tta su h teessa n a iste n k esk iv äk ilu k u u n o so itta v a lla lu v u lla; sen jälk een o sam äärien o sam äärä on k e rro ttu 1 OOOdla. H u o m a u te t ta k o o n, e ttä laskelm ien p e ru s ta n a eri ik äry h m issä m iehillä ta i naisilla esiin ty v ien k u o le m a n ta p a u ste n lu k u m ä ä rä v a rsin k in sellaisten tu tk im u k se e n o te t tu je n k u o lem an sy id en k o h d alla, jo id en k o k o n aism äärä on pien i s a a tta a jä ä d ä alhaiseksi, jo te n jo h to p ä ä tö k se t m ies- ta i n a ish a k u isu u d e sta p ien en k u o lem an sy y n su h te e n jo ssak in ik ä ry h m ä ssä o v a t ep äv arm o ja. L askelm ien tu lo k se t on e s ite tty ta u lu ssa H. D e t ta i som an g er k ö n sb u n d e n h c te n fö r en viss d ö d so rsak i en viss äldorsg ru p p h a r u tr ä k n a ts p ä sä s ä tt a t t a n ta le t m än, som ä re n 1951 55 av led o a v d e n n a d ö d so rsak i äld ersg ru p p en, d iv id e ra ts m ed m o tsv a ra n d e m edelfolkm ängd, d e n n a k v o t h a r d ä re fte r d iv id e ra ts m ed m o tsv a ra n d e k v o t fö r k v in n o r i sam m a ä ld e r ooh i sa m m a dödso rsak sg ru p p ; d ä re fte r h a r k v o te n a v k v o te r m u ltip lic e ra ts m ed 1 000. D e ta i som ange k ö n sb u n d e n h e t o b eroende a v äld e r h a u tr ä k n a ts sä a t t sam tlig a av lid n a m ä n i en viss d ö d s o rsak sg ru p p d iv id e ra ts m ed m ed elfo lk m än g d en för m ä n, d ä re fte r h a r k v o te n d iv id e ra ts m ed m o tsv a ra n d e k v o t fö r k v in n o r och k v o te n a v k v o te r m u ltip lic e ra ts m ed 1 000. D e t m ä p äp ek as a t t de a n ta l a v lid n a m ä n och k v in n o r som u tg ö ra u tg ä n g s p u n k te n fö r n ä m n d a b e rä k n in g a r i n äg o n äld ersg ru p p k u n n a v a ra r ä t t sm ä sä rsk ilt om to ta la a n ta le t a v lid n a i d e n d ö d so rsak sg ru p p b e rä k n in g e n g äller ä r lite t v a rfö r slu tsa tse rn a om de m in d re d ö d so rsak sg ru p p ern as k ö n sb u n d e n h e t i n äg o n äld ersg ru p p k u n n a v a ra o säk ra. R e s u lta te t a v b e rä k n in g a rn a fra m g ä r a v ta b e ll H. H. Kuolemansyiden sukupuolihakuisuus vv. 1951 55 Dödsorsakernas könsbundenhet ären 1951 55 S ex preponderance of certain cau ses of death 1951 55 K uolem ansyy Dödsorsak Causes of death Ik ä - Alder Age 0 1 4 5 9 10-14 15-19 20-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 75-84 85- Yhteensä Summa Total o 0h-L 1 oo00 151 162, 163 Tuberculosis org. respir... 1 164 2 064 1 170 588 747 1 124 1345 1961 3 675 4 759 3 172 2 181 1 509 2 129 Neoplasma ventriculi... 0 782 968 1 716 2 149 2 036 1697 1365 992 1242 Neoplasma trachea, bronchi et pulmonis; prímarium, secundarium, s.non definitum... --- 0 0 + 977 1 237 5 829 9 432 12 938 10 426 6 762 2 917 7 635 Morhi vasorum cerebri et medul 330 334 la sp in a lis... 1912 958 956 242 4 863 1 626 1 205 1154 965 1048 915 868 4 390 626 420 422 Morbi arteriosclerotici et degenerativi co rd is... + 0 1 276 322 2 723 2 020 2 952 4 959 4 818 3166 1 966 1 403 1143 1475 440 447 Hypertonia cum morbo cordis. Hypertonia morbo cordis non indicato... 0 + 1 465 725 975 569 673 536 567 567 410 480 483 Influenza... 1154 913 1307 482 809 869 1 181 958 1351 1 222 1 193 1151 1 018 833 490 493 Pneumonia... 1 120 1170 959 698 1 348 1 428 938 1303 1 484 1598 1 247 980 1921 855 540 545 Morbi ventriculi et duodeni.. 1334 4 778 0 1 953 4 186 7 407 6 759 4 762 4 238 3 298 1 487 3 459 A ccidentia... 1 213 2 046 2 771 3 783 4 462 7 910 9 244 7 979 6 511 3 976 2 140 797 623 2 866 Suicidia... 4181 4 471 5 391 4 413 4 481 4 218 4195 4 902 8 427 4148 Kaikkiaan Inalles Total.. 1272 1388 1 582 1500 1682 1911 1 777 1940 2113 2 013 1508 1185 1029 1145 M uist. Ristiä on k ä y te tty jossakin ikäsarakkeessa, milloin siinä ikäryhm ässä naisilla ei ole sattu n u t yhtään ko. sairauden aiheuttam aa kuolemantapausta; m erkkiä 0 on käy tetty jossakin ikäsarakkeessa, milloin siinä ikäryhm ässä ei ole sattu n u t miehillä yhtään ko. sairauden aiheuttam aa kuolem antapausta. Anm. K ors h ar använts som symbol i en älderskolumn, ifall i denna äldersgrupp intet enda dödsfall i ifrägavarande sjukdom inträffat bland kvinnor; symbolen 0 har använts i en älderskolumn, ifall i denna äldersgrupp intet enda dödsfall i ifrägavarande sjukdom inträffat bland män. Note. A cross in an age column signifies that there have not been in that age group any deaths from the disease in question among females; zero in an age column signifies that there have not been in that age group any deaths from the disease in question among males.

20 S u h d elu v u n ollessa 1000 on h ak u isu u s y h tä s u u ri m olem m illa sukupuolilla. T uberkuloosikuolleisuus o so itta a m ie sh a k u isu u tta, erity ise sti v an h em m issa ikäluokissa. M ahasyövässä oli h a v a itta v is s a liev ää m ie sh a k u isu u tta m ik ä v a h v istu i v an h em m issa ik äluokissa. K euhkosy ö p ä on ty y p illin en m iesten ta u ti. K esk u sh erm o sto n v e risu o n isto n ta u d it ja k o h o n n een v eren p ain een ta u d it o s o itta v a t n a is h a k u isu u tta, k u n ta a s sk le ro o ttiset s y d ä n ta u d it o liv a t m askuliinisia. In flu e n ssa ei o so itta n u t selv ää k a llistu m ista k u m m allek aan puolelle, m u tta k eu h k o k u u m e oli yleensä m iesh ak u in en, lu k u u n o tta m a tta p u b e rte e tti-ik ä ä ja v a n h im p ia ik älu okkia. M a h a ta u d it o so ittiv a t v o im a k a sta m ie sh a k u isu u tta. J o h ta v is ta k u o lem an sy istä m iesh ak u isin o n its e m u rh a, jo ta m ie h et te k e v ä t n eljä k e rta a n iin p a ljo n k u in n aiset. T ap atu rm ak u o lleisu u s on n iin ik ä ä n v o i m a k k a a sti m ieshakuinen. T a p a tu rm a k u o lle isu u d e n m iesh ak u isu u s iässä 25 34 on y h d e k sä n k e rta a n iin su u ri k u in v a sta a v a n ik ä isillä naisilla; v a n h a lla iällä m iesh ak u isu u s heikkenee ja m u u ttu u v an h im m issa ik älu o k issa naish ak u isu u d ek si. K uolem ansyiden esiintym inen k aupungeissa ja k a u p p a loissa sekä m aalaisk u n n issa E ri kuolem an sy id en esiin ty m istä k aupungeissa ja k au p p alo issa sekä m aaseu d u lla v o id a a n v a la ista k ä y t tä m ä llä sa m a a m enetelm ää k u in edellä kuolem an sy id en su k u p u o lih a k u isu u tta tu tk itta e s s a. T u tk itu t k u o le m a n sy y t o v a t sa m a t k u in k u o lem an sy id en su k u p u o lih a k u is u u tta selv itettäessä. K u o lem ansy id en e siin ty m istä k au p u n g eissa ja k auppalo issa ta i m aalaisk u n n issa v a la ise v a t lu v u t on la s k e ttu sam alla ta v o in k u in s u k u p u o lih a k u is u u tta e s ittä v ä t lu v u t, ts. lu v u t o v a t osam ä ä riä, jo issa o s o itta ja n a on vv. 1951 55 m ä ä rä ty n k u o lem ansy y n m aaseudulla m ä ä rä ty s sä ik äry h m ässä a ih e u tta m ie n k u o le m a n ta p a u s te n m ä ä rä n ja v a s ta a v a n k esk iv äk ilu v u n su h d e, ja n im ittä jä n ä v a s ta a v a k a u p u n k ie n ja k a u p p alo id en su h d elu k u. K o sk a k u o le m a n sy id en esiintym isessä on h a v a itta v is s a su k u p u o lih a k u i s u u tta, on k u o lem an sy id en e siin ty m istä k au p u n g eissa j a k au p p alo issa ta i m a alaisk u n n issa e s ittä v ä t lu v u t la s k e ttu erikseen m iehille ja naisille. L ask elm ien tu lo k se t k ä y v ä t ilm i ta u lu s ta I. K u o lem an sy istä o so itta v a t m iehillä v o im a k k a in ta m a a s e u tu h a k u is u u tta m ah asy ö p ä ja influenssa. H e n g i ty se lin te n sy ö p ä ja itse m u rh a t o v a t m iehillä k a u p u n g eissa ja k au p p alo issa yleisem piä k u in m a a la isk u n n issa; jo n k in v e rra n y leisem piä k au p u n g eissa ja k au p p alo issa o v a t m yös h e n g ity selin ten tu b erk u lo o si, n u o rem p ia ik ä ry h m iä lu k u u n o tta m a tta, sek ä t a p a tu r m a t. M u u t tu t k itu t k u o le m a n sy y t ja k a a n tu v a t jo k seen k in ta saise sti k a u p u n k e ih in ja k au p p alo ih in sek ä m aalaisk u n tiin. N aisilla o v a t h en g ity selin ten tu b erk u lo o si, m a h a sy ö p ä, k o rk e a v eren p ain e ja siihen liitty v ä t ta u d it sek ä in flu enssa yleisem piä m aalaisk u n n issa, k u n ta a s k e u h k o sy ö p ä ja itse m u rh a t o v a t tav allisem p ia k a u p u n geissa ja k au p p alo issa. M u u t tu t k it u t k u o le m a n sy y t e iv ä t oso ita m itä ä n m ä ä r ä tty ä su u n ta a. R e la tio n s ta le t 1000 v isar a t t k ö n sb u n d e n h e te n tili m ä n ä r lik a s to r som k ö n sb u n d e n h e te n tili k v in n o r. T u b erk u lo sd ö d lig h eten v isar k ö n sb u n d e n h e t tili m än speciellt i äld re äldersklasser. M ag k räfta ä r sv a g t k ö n sb u n d en tili m än, en ten d en s som ö k a r i styrk.a i i högre äld rar. L u n g k rä fta ä r en ty p isk m an ssju k d o m. D e t c é n tra la n e rv sy ste m e ts k ä rlsju k d o m a r ooh h y p e rto n isk a sju k d o m a r äro k ö n sb u n d n a tili k v in n o r d a d ä re m o t sk lero tisk a h jä rtsju k d o m a r äro k ö n s b u n d n a tili m än. In flu e n sa v isar ingen k la r k ö n sb u n d e n h e t m en lu n g in flam m atio n v a r i allm ä n h e t k ö n sb u n d en tili m ä n u to m i p u b e rte tsa ld e rn ooh i äld re äld ersg ru p p er. M ag sju k d o m ar äro s ta r k t k ö n sb u n d n a tili m än. B la n d de d o m in eran d e d ö d so rsa k e rn a ä r själv m o rd d en d ö d so rsak som ä r m est h u n d e n till d e t m an lig a k ö n et. S jälv m o rd fö rek o m m er fy ra g än g er sä o fta hos m ä n so m hos k v in n o r. D ödsfall a v olyckshändelse ä r ocksä s ta r k t k ö n sb u n d e t tili m än. K ö n sb u n d e n h e te n tili m ä n v id d ö d so rsak en oly ck sh än d elser ä r fö r m ä n i ä ld e rn 25 34 ä r nio g än g er sä sto r so m fö r k v in n o r i m o tsv a ra n d e älder. I h ögre ä ld ra r försv ag as k ö n s b u n d e n h e te n tili m ä n och överg&r i de ä ld s ta äldersk lassern a tili k ö n sb u n d e n h e t tili k v in n o r. D ödsorsakernas fö rek o m st i städ er och köpin g ar sam t lan d sk o m m u n er G enom a t t a n v ä n d a en m o tsv a ra n d e m eto d som o v an i frä g a om d ö d so rsak ern as k ö n sb u n d e n h e t k a n d ö d so rsak ern as fö rek o m st i stä d e r och k ö p in g ar sa m t lan d sk o m m u n er belysas. D e d ö d so rsak er som u n d ersö k ts äro d esam m a som b eh an d la d es i fräg a om d ö d s orsak ern as k ö n sb u n d e n h e t. D e ta i som b ely sa d ö d s o rsak ern as b u n d e n h e t v id b o n in g so rten s a r t h a r b e rä k n a ts p ä m o tsv a ra n d e s ä tt som ta le n fö r k ö n s b u n d e n h e te n, d.v.s. ta le n äro k v o te r d ä r tä lja re n ä r fö rh ä lla n d e t m ellan a n ta le t á re n 1951 55 av lid n a i lan d sk o m m u n er i en viss d ö d so rsak och en viss äldersg ru p p och m o tsv a ra n d e m edelfo lk m än g d och n ä m n a re n ä r m o tsv a ra n d e fö rh ällan d e fö r stä d e r och k ö p in g ar. E m e d a n d e t fin n s k ö n sb u n d n a sk illn ad er i d ö d so rsa k e r n as fö rek o m st h a r siffror fö r d ö d so rsak ern as b u n d e n h e t v id b o n in g so rten s a r t b e rä k n a ts sk ilt fö r m ä n och k v in n o r. R e s u lta te t a v b e rä k n in g a rn a fra m g ä r a v ta b e ll I. D e d ö d so rsak er som för m ä n v isa d en s ta rk a ste b u n d e n h e t tili lan d sk o m m u n er äro k rä f ta i m ag säck en och in flu en sa. V anligare b la n d m ä n i s tä d e r och k ö p in g ar ä n i lan d sk o m m u n er äro d ö d so rsak ern a k rä fta i a n d n in g so rg an en sa m t själv m o rd, n ä g o t v an lig are i stä d e r och k ö p in g ar äro ocksä lu n g tu b erk u lo s, u to m i y n g re ä ld ra r, sa m t olyckshändelser. Ö vriga u n dersö k ta d ö d so rsak er äro r ä t t jä m t fö rd elad e p ä la n d s k o m m u n er och stä d e r och k ö p in g ar. B la n d k v in n o r äro lu n g tu b erk u lo s, m ag säck sk räfta, h y p e rto n isk a sju k d o m a r och in flu en sa v anlig are i la n d sk o m m u n er m ed an lu n g k rä fta och sjä lv m o rd äro v an lig are i stä d e r och k ö p in g ar. Ö vriga u n d e rs ö k ta dödso rsak er visa in g a b e stä m d a ten d en ser.

21 I. Kuolemansyiden esiintyminen kaupungeissa ja kauppaloissa sekä maalaiskunnissa1) vuosina 1951 55 Dödsorsakernas iörekomst i städer oeh köpingar samt i landskommuner1) ären 1951 55 O ccurrence of the cau ses of death in u rban a n d ru ra l d istric ts 1951 5 5 ') Kuolem ansyy Dödsorsak Causes of death Ik ä - ~ Aide Ag e Yhteensä Sum 0 1 4 5 9 10-14 15-19 20-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 75-84 85- ma Total Miehet M än M a le Tuberculosis org. respir... 3 283 1 909 1 486 2 431 1 759 1 477 1098 799 822 901 832 769 366 883 151 Neoplasma ventriculi... 1 247 890 1 291 1189 1 233 1 174 871 740 1317 162, 163 Neoplasma trach ea, bronchi et pulmonis; prim arium, secundarium, s.non definitum.... + 0 1 578 641 715 669 638 595 1 884 722 330 334 Morbi vasorum cerebri et medull a s p in a lis... 1 311 + 436 382 3 022 473 995 918 817 812 775 884 822 1062 420 422 M orbi arteriosclerotici et degenerativi c o rd is... + + 0 2 018 1 871 1 058 695 763 746 867 891 957 958 440 447 H ypertonia cum m orbo cordis. H ypertonia morbo cordis non indicato... + 0 790 1 024 824 887 867 1 022 1 605 1112 480 483 In flu e n z a... 4191 2 361 1 742 + + + 2 617 2 464 2 318 1 781 2 330 1 504 2 033 2 910 490 493 Pneum onia... 1700 1 792 436 328 1346 1559 1336 907 753 768 704 595 489 1087 540 545 Morbi ventriculi et duodeni.. 5 035 1 667 416 831 1303 759 1 119 844 657 157 966 A c c id e n tia... 766 1028 438 859 1025 972 938 677 715 734 784 679 573 820 Suicidia... 445 812 1010 883 704 818 893 993 539 1 256 771 Kaikkiaan Inalles T o ta l.. 1186 1 231 1079 4 093 1149 1095 1026 803 819 827 874 915 951 1036 o oh - O OCO Naiset Kvinnor Fem ale 001 008 Tuberculosis org. respir... 5 698 1382 7 442 1605 2 009 1 833 1273 1 182 1 555 1622 1 734 1040 987 1313 151 Neoplasma ventriculi... + + 842 1494 1 109 1 455 1 446 1 111 988 1300 162, 163 Neoplasma trach ea, bronchi et pulmonis; prim arium, secundarium, s.non definitum.... + + + 3 896 1 526 853 1 019 751 531 247 789 330 334 Morbi vasorum cerebri et medull a spinalis... 1 315 414 + 644 + 1163 1085 973 1087 1 087 977 951 1 046 1042 420 422 Morbi arteriosclerotici et degenerativi c o rd is... 831 877 + 1581 1 748 1951 927 916 949 1048 1 033 892 1059 440 447 H ypertonia cum morbo cordis. H ypertonia morbo cordis non indicato... + 582 742 1 042 1 282 1 241 1308 1663 1 160 1283 480 483 In flu e n z a... 3 413 3 319 + + 1 976 2 046 + 1 617 4 068 2 772 3 477 2 238 1 272 2 910 490 493 Pneum onia... 1 589 1386 1 118 775 6 718 1 309 1 306 1 256 1025 849 897 699 694 982 540 545 Morbi ventriculi et duodeni.. 3 490 + + 0 651 901 1147 1 063 783 683 719 912 A c c id e n tia... 1 086 1 192 1 272 922 1 260 1 266 784 808 653 697 836 757 611 923 Suicidia... 0 923 1 481 545 642 694 598 862 1576 598 Kaikkiaan Inalles T o ta l 1288 1487 1313 1206 1654 1406 1146 1041 983 998 1047 1 032 1094 1110 *) K atso m uistutusta taulussa H. *) Se anm ärkning i tabell H. *) See footnote in table H.