VIESTINTÄVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2017

VIESTINTÄVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2017

2 (44) VIESTINTÄVIRASTON TOIMINTAKERTOMUS... 3 1 JOHDON KATSAUS... 3 2 TULOKSELLISUUS... 5 3 VAIKUTTAVUUS... 7 3.1 Toiminnan vaikuttavuus... 7 Viestintäpalvelujen tarjonta monipuolistuu... 7 Viestintävirasto puuttuu rohkeasti viestintämarkkinoiden epäkohtiin... 7 Viestintävirasto tarjoaa taajuudet uusille käyttötarkoituksille... 7 Viestintävirasto lisää markkinoiden läpinäkyvyyttä... 7 Viestintävirasto mahdollistaa sähköisen viestinnän palvelut... 7 Viestinnän peruspalveluiden saatavuus paranee... 8 Viestintävirasto edistää nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista... 8 Viestintävirasto varmistaa posti-, puhelin-, tv-, radio- ja laajakaistapalvelujen vähimmäistason... 8 Viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuus ja turvallisuus kehittyvät... 8 Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa... 8 Viestintävirasto terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa... 9 Kansainvälinen yhteistyö... 10 Sidosryhmäyhteistyö ja asiakkuuksien hallinta... 10 3.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus... 10 4 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS... 11 4.1 Toiminnan tuottavuus... 11 4.2 Toiminnan taloudellisuus... 11 4.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 11 5 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA... 14 5.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet... 14 5.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu... 17 6 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 20 7 TILINPÄÄTÖSANALYYSI... 22 7.1 Rahoituksen rakenne... 22 7.2 Talousarvion toteutuminen... 22 7.3 Tuotto- ja kululaskelma... 23 7.4 Tase... 24 8 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA... 24 9 ARVIOINTIEN TULOKSET... 26 10 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ... 27 10.1 Virheitä ja väärinkäytöksiä koskevat yhteenvetotiedot... 27 10.2 Takaisinperintää koskevat yhteenvetotiedot... 27 LIITE 1: MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMAT... 28 LIITE 2: MAKSULLISEN TOIMINNAN TUOTTOJEN VUOSITTAINEN KEHITYS JA ERITTELY MAKSULAJEITTAIN SEKÄ VIRASTON KOKONAISKUSTANNUSTEN VUOSITTAINEN KEHITYS... 30 2. TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA... 31 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA... 33 4. TASE... 34 5. LIITETIEDOT... 36 6. ALLEKIRJOITUS... 44

3 (44) VIESTINTÄVIRASTON TOIMINTAKERTOMUS 1 JOHDON KATSAUS Viestintäviraston tavoitteena on varmistaa kaikille Suomessa varmaa ja vaivatonta viestintää. Tätä tavoitetta virasto toteuttaa valvomalla viestintämarkkinoita, tukemalla yhteiskunnan tietoturvallisuutta ja toimintavarmuutta, sekä edistämällä viestintämarkkinoiden toimintaa etukäteisen ohjauksen ja sääntelyn keinoin. Viestintävirastossa on juhlistettu Suomi 100 -juhlavuotta kuluneen vuoden aikana. Tulevaisuuden Suomi tarvitsee toimivia, tietoturvallisia ja yhä nopeampia viestintäyhteyksiä. Varmistaessaan nämä palvelut Viestintävirasto mahdollistaa digitaalisen liiketoiminnan kehittämisen ja siten Suomen menestyksen myös jatkossa. Juhlavuosi huomioitiin myös muun muassa antamalla radioamatööreille mahdollisuus käyttää vain harvoin sallittua OF-alkuista kutsumerkkiä, jota yksityishenkilö ei normaalisti voi saada. Toimintavuoden aikana viestintäpalvelujen saatavuus kehittyi positiivisesti. Viestintäviraston kokoamien laajakaista-, puhelin- ja kiinteän verkon tv-palveluita koskevien tilastojen valossa viestintäpalvelujen käyttö noudatti aiempia trendejä. Nopeiden laajakaistapalvelujen käyttö kasvoi edelleen voimakkaasti hitaampien tiedonsiirtopalvelujen ja perinteisten puhe- ja viestipalvelujen kustannuksella. EU:n uudet verkkovierailusäännökset tulivat voimaan kesäkuun puolivälissä ja matkapuhelimen käyttö Euroopassa halpeni merkittävästi. Nopeat laajakaistayhteydet lisäävät alueiden elinvoimaisuutta ja niiden avulla kaikilla on mahdollisuus hyödyntää edistyksellisiä digitaalisia palveluja nyt ja tulevaisuudessa. Kuituverkon rakentamista vauhditettiin virastossa mm. yhteisrakentamisverkostoa edistämällä ja jakamalla laajakaistatukia. Viestintäviraston perustama yhteisrakentamisverkosto toimii palaute-, yhteistyö- ja viestintäkanavana yhteisrakentamiseen ja -käyttöön sekä verkkotietopisteeseen liittyvissä kysymyksissä. Laajakaistatukihankkeen avulla on rakennettu jo yli 20 000 kilometriä kuituverkkoa. Palveluiden digitalisoitumista edistetään Suomessa määrätietoisesti ja tavoitteena onkin olla maailman kärkijoukoissa langattoman laajakaistan seuraavan sukupolven eli 5G:n kehittäjänä ja käyttäjänä. Kansainvälinen 5G-teknologian määrittelytyö on meneillään ja laajasti 5G otetaan käyttöön vuoden 2020 jälkeen. Viestintävirasto edistää kokeilu- ja testitoimintaa myöntämällä joustavasti radiolupia 5G-testaukseen. 5G on yksi digitalisaation vetureista, sillä se vastaa langattoman viestinnän erilaisten käyttäjäryhmien tulevaisuuden tarpeisiin usealla eri sektorilla. Digitaalisten palveluiden lisääntyessä tarvitaan myös luotettavaa ja varmistettua paikka- ja aikatietoa. Eurooppalaisen Galileo-satelliittinavigointijärjestelmän julkisesti säännelty paikannus- ja aikapalvelu (PRS, Public Regulated Service) tukee viranomaistoimintaa ja huoltovarmuuskriittistä infrastruktuuria sellaisissa tehtävissä, joissa edellytetään varmistettua paikka- ja aikatietoa. Viestintävirasto on nimetty Suomen PRS-viranomaiseksi ja toiminnan käynnistymistä on valmisteltu aktiivisesti kansainvälisessä yhteistyössä. Aiemmin tehdyillä taajuusmuutoksilla ja television antenniverkon taajuusmuutostöillä voitiin käynnistää langattoman laajakaistan käyttö 700 MHz:n taajuusalueella 1.2.2017. Taajuusmuutokset olivat digi-tv-ajan suurin kuluttajiin vaikuttava verkkomuutos. Taajuusmuutosten tekninen suunnittelu ja viestintä hoidettiin menestyksellisesti tiiviissä yhteistyössä toimijoiden kanssa. Virasto järjesti kuluttajille neuvontapalvelun, joka auttoi kuluttajia television näkyvyyteen liittyvissä kysymyksissä ja neuvoi television kanavavirityksessä. Toimintavuoden aikana Viestintävirastossa selvitettiin tehokkaasti tietoturvapoikkeamia, hätäliikenteen radiohäiriöitä sekä pitkäkestoisia ja vakavia viestintäverkkojen ja -palvelujen vikoja. Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus on määrätietoisella toiminnallaan saanut aikaan merkittäviä hyötyjä ajantasaisessa kyberturvallisuuden tilannekuvassa, viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyön tiivistymisessä ja viestintäverkkojen toimintavarmuuden parantumisessa. Vuonna 2017 organisaatioita vaivasivat lähes samat tietoturvauhkat kuin 2016. Näitä olivat erityisesti päivitysten laiminlyönti, kiristyshaittaohjelmat, huijaukset ja ulkoistusten hallinta. Kiristyshaittaohjelmia levisi maailmanlaajuisesti aiheuttaen kalliita ja yhteiskunnallisesti vakavia

4 (44) seurauksia. Suomi säästyi merkittäviltä vahingoilta kansainvälisen yhteistyöverkoston toimivuuden ja keskinäisen luottamuksen sekä ennen kaikkea Viestintäviraston kansainvälisestikin arvostetun ja luotetun Kyberturvallisuuskeskuksen nopean toimeenpanokyvyn ansiosta. Kyberturvallisuuden voima on nopeudessa, yhteistyössä ja verkostoissa. Viestintävirasto jatkaakin tietoturvaloukkausten teknisten uhkatietojen välityksen kehittämistä kansallisten ja kansainvälisten CERT-toimijoiden kesken EU:n CEF-ohjelman (Connecting European Facility) myöntämällä rahoituksella. Vakavien tietoturvauhkien havainnointi- ja varoitusjärjestelmän (HAVARO) asiakasmäärä ja kattavuus jatkoivat kasvuaan. Kyberturvallisuuteen liittyy keskeisesti tietoturvatietoisuuden lisääminen niin kansalaisten kuin huoltovarmuuskriittisten ja valtionhallinnon organisaatioiden keskuudessa. Tietoturvasta ja kyberturvallisuudesta viestimiseen lanseerattiin #kybersää, jolla kerrotaan yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi kuukausittain miten kyberrintamalla tilanne etenee ja tarkastellaan kyberilmiöitä maailmalla ja Suomessa. Kotimaisten viestintäverkkojen toimintavarmuus ja käytettävyys oli hyvällä tasolla. Virasto hyväksyi myös maailman ensimmäisen älypuhelimen sekä julkisen että luottamuksellisen (ST III) tiedon käsittelyyn ja antoi KPMG IT Sertifiointi Oy:lle hyväksynnän ensimmäisenä tietoturvallisuuden arviointilaitoksena ST III -tasolle. Liikenne- ja viestintäministeriön Viestintävirastolle asettamat toiminnalliset tulostavoitteet toimintavuodelle saavutettiin hienosti. Keskeisistä saavutuksista voidaan mainita esimerkiksi sähköisen tunnistamisen kansallisen luottamusverkoston käynnistyminen aikataulussa 1.5.2017. Tämä mahdollistaa vahvojen sähköisten tunnistusvälineiden välityspalvelun tarjoamisen. Kuluttajille vahvan sähköisen tunnistuksen käytön laajeneminen tarkoittaa turvallisempaa sähköistä asiointia ja julkishallinnolle merkittäviä säästöjä, kun avautuva kilpailu alentaa tunnistuspalveluista maksettuja hintoja. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastojen yhteistyö on tiivistynyt useilla tavoin kuluneen vuoden aikana. Liikennepalvelulain tavoitteena on mahdollistaa lippujärjestelmien ja liikkumispalveluiden edellyttämien tietojärjestelmien yhteentoimivuus. Liikenne- ja viestintäministeriön perustamassa Viestintäviraston, Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston Trafin yhteisessä Lippu-hankkeessa määritellään lippu- ja maksujärjestelmien myyntirajapintaan tekninen ratkaisu sekä laaditaan käytännesäännöt toimijoiden välisten sopimusten laadinnan tueksi. Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti hallinnonalan virastouudistuksen huhtikuussa 2017. Virastouudistuksen ensisijaisena tavoitteena on parantaa hallinnonalan kykyä vastata asiakastarpeiden ja toimintaympäristön muutoksiin sekä kehittää ja vahvistaa hallinnonalan strategista ohjausta sekä saada synergiaetuja. Tavoitteena on myös parantaa edelleen hallinnon tuottavuutta ja vaikuttavuutta resurssien monipuolisemmalla ja tehokkaammalla käytöllä. Viestintävirasto on osallistunut aktiivisesti virastouudistuksen valmistelutyöhön tiiviissä yhteistyössä LVM:n ja hallinnonalan virastojen kanssa. Uuden viraston toiminnan on suunniteltu käynnistyvän vuoden 2019 alussa. Kuluneen vuoden aikana virastossa on valmisteltu tiiviisti työympäristöhanketta ja osana sitä muuttoa uusiin toimitiloihin Kumpulaan. Dynamicum-rakennukseen sijoittuvat uudet monitoimitilat ovat muuntojoustavat ja ne tukevat nykyistä paremmin monimuotoista työskentelytapaa. Viestintävirasto muuttaa tiloihin 1.8.2018. Kumpulassa toimii jo Viestintäviraston perillesaamattoman postin käsittely -toiminto, joka siirrettiin Jyväskylästä Kumpulaan huhtikuussa 2017. Toimintavuoden aikana käynnissä olleista isoista muutoshankkeista huolimatta Viestintäviraston työtyytyväisyysindeksi parani ollen 3,66 (edellisenä vuonna 3,52). Myös sidosryhmätyytyväisyys parani edelliseen vuoteen verrattuna ollen 3,76 (edellisenä vuonna 3,72).

5 (44) 2 TULOKSELLISUUS 2015 Toteuma 2016 Toteuma 2017 Tavoite 2017 Toteuma TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Liikenteen ja viestinnän palvelut ja palvelumarkkinat Viestintävirasto edistää sähköisten palvelujen kehittymistä ja käyttöä Sähköisen tunnistamisen kansallinen luottamusverkosto käynnistyy aikataulussa. Verkoston käynnistymisen pvm 1.5.2017 - Suomalaisten laitevalmistajien ja palveluntarjoajien mahdollisuudet vaikuttaa eurooppalaiseen ja kansainväliseen standardointiin paranevat. Suomalaisia yrityksiä autetaan osallistumaan standardointityöhön viestinnän luottamuksellisuutta parantavien tietoturvallisten palveluiden ja laitteiden kaupallisen saatavuuden, käytön ja viennin edistämiseksi. Viestintävirasto edistää markkinoiden läpinäkyvyyttä Viestintävirasto lisää käyttäjien tietoisuutta viestintäpalvelujen käytöstä ja kehityksestä Elinvoimainen media-ala Televisio- ja radiotoiminnan harjoittamisen hallinnollinen taakka kevenee Televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksun uudistaminen - Tiedon hyödyntäminen ja liiketoimintamahdollisuudet Tieto on lisännyt uutta liiketoimintaa Liikennekaaren sisältämien tietojen ja tietojärjestelmien yhdenmukaisuusvaatimukset on toimeenpantu Tietovarantoja ja avoimia rajapintoja kehittämällä sekä tiedon hyödyntämistä MyData-toimintamallia edistämällä tuetaan automaation, markkinoiden ja sähköisten palveluiden kehittymistä Luottamus digitaalisiin palveluihin Luottamus internetiin kasvaa Valmistelu edennyt suunnitellusti 1.5.2017 - Kansallisen verkoston toiminta on käynnistynyt Kansallisen verkoston luominen Verkoston toiminta on käynnistynyt Verkosto on ollut toiminnassa ja verkoston toimintaa tehostetaan - - Toteutuu Toteutunut Ehdotus malliksi esitelty LVM:lle Uusi malli otetaan käyttöön Toteutunut Viestintävirasto Toteutunut - - vas- taa projektin johdosta ja läpiviennistä Luotu avoin Toteutunut - - koneellinen rajapinta Kansalaisten ja organisaatioiden on mahdollista toimia turvallisesti internetissä - - Selvitetään miten yleisimpien toisiinsa kytkeytyvien internetselainten, hakukoneiden ja viestintäsovellusten käyttöehdot vaikuttavat käyttäjän mahdollisuuksiin suojata tietojaan omassa liiketoiminnassaan tai muussa toiminnassaan Toteutunut

6 (44) Teleyritysten asiakkaiden tietoturvasta - 100 100 Toteutunut huolehtiminen paranee. Viestintävirasto ilmoittaa tietoonsa tulleista automatisoidusti käsiteltävissä olevista tietoturvapoikkeamista asianomaisille Suomessa toimiville jatkotoimenpiteisiin pystyville yhteisöille keskimäärin enintään 18 tunnin kuluessa. Ilmoituksista on tehty 18 tunnin kuluessa (%) Liikenne- ja viestintäverkot Viestintäverkkojen toimintavarmuus paranee Viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuus ja käytettävyys ovat hyvällä tasolla. Pitkäkestoisten ja vakavien vikojen määrä enintään, kpl/vuosi 4 6 5 1 Hätäliikenteen radiohäiriöt selvitetään tehokkaasti. Häiriön selvittämiseen enintään kuluva aika, tuntia virkaaikana 16 <16 16 <16 Luodaan edellytyksiä uusille innovatiivisille viestintäyhteyksille Testitoiminnan (5G, IoT, M2M, ITS jne.) mahdollistaminen toimijoiden tarvetta vastaavasti, asiakaskyselyn tulos (asteikko 1-5) - 3,91 3,6 3,76 Viestintämarkkinoiden toimivuus kehittyy Valokuituliittymien saatavuus kotitalouksilla paranee, saatavuuden kasvu %- yksikkö edelliseen vuoteen verrattuna - 5 ennuste >5 Viestinnän peruspalvelujen saatavuus varmistetaan Varmistetaan postin yleispalvelun saatavuus. Kansalaisten tyytyväisyys postin yleispalveluihin, asiakaskysely (asteikko 1 5) Uuden postilain mukaiset aluemäärittelyt on tehty ennen lain voimaantuloa Nimetään tärkeimmät palvelut ja määritetään niitä koskeva palvelulupaus sekä laaditaan suunnitelma palvelujen kehittämiseksi kansallisen palveluarkkitehtuurin linjausten pohjalta. Kansallisen palveluväylän käyttöönotto toteutetaan VM:n hankkeen aikataulussa vuoden 2017 loppuun mennessä - 3,5 3,6 - - Toteutuu Toteutunut - - Toteutuu Toteutunut 2015 Toteuma 2016 Toteuma 2017 Tavoite 2017 Toteuma TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Työn tuottavuuden kehittyminen, % -16,79 12,45 1-5,91 Kokonaistuottavuuden kehittyminen, % -15,16 14,37 1-5,24 Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, 96 104 98 104 % Veroluonteisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 99 107 98 110

7 (44) 3 VAIKUTTAVUUS 3.1 Toiminnan vaikuttavuus Viestintäpalvelujen tarjonta monipuolistuu Tyytyväisyydessä telepalveluja kohtaan ei tapahtunut merkittävää muutosta vuoteen 2016 verrattuna. Viestintäviraston marraskuussa 2017 teettämän kuluttajatutkimuksen perusteella suomalaiset ovat yleisesti katsoen tyytyväisiä laajakaista- ja matkapuhelinpalveluihin. EU:n uudet verkkovierailusäännökset tulivat voimaan kesäkuun puolivälissä. Sääntelyn lähtökohtana on, että kohtuullisesta roaming-käytöstä ei peritä lisämaksuja kotimaan hinnan lisäksi. Suomalaiset matkaviestinoperaattorit hakivat kuitenkin virastolta poikkeuslupaa lisämaksujen perimiseen, sillä ne katsoivat, että lisämaksuton roaming aiheuttaisi niille kohtuuttomia tappioita. Virasto myönsi kesäkuussa DNA:lle, Elisalle, Moi Mobiilille ja Telialle poikkeusluvan periä lisämaksuja asiakkaidensa verkkovierailukäytöstä EU- ja ETA-maissa. Matkapuhelimen käyttö Euroopassa halpeni kuitenkin merkittävästi. Viestintävirasto puuttuu rohkeasti viestintämarkkinoiden epäkohtiin Viestintävirasto analysoi Suomen laajakaistamarkkinat ja vuoden alussa julkaistiin huomattavaa markkinavoimaa (HMV) koskevat päätösluonnokset. Viestintäviraston tavoitteena on edistää kilpailua kuitumarkkinoilla ja keventää sääntelyä. Viraston näkemyksen mukaan kilpailu kuitumarkkinoilla ei ole päässyt kehittymään liian korkeiden tukkuhintojen vuoksi. Kuparitilaajayhteyksien osalta virasto esitti hintasääntelyn poistamista. Lopullisten päätösten antaminen siirtyi kuitenkin vuoteen 2018 Euroopan komission vietyä päätösluonnokset toisen vaiheen tutkintaan, minkä seurauksena Viestintävirasto keskeytti kansainvälisen kuulemisen ja jatkoi päätösluonnosten valmistelua kansallisesti. Viestintävirasto tarjoaa taajuudet uusille käyttötarkoituksille Antennitelevisioverkon 700 MHz:n taajuusmuutostyöt saatiin päätökseen tammikuussa 2017 ja langattoman laajakaistan käyttö voitiin aloittaa 1.2.2017. Taajuusmuutostyöt perustuivat valtioneuvoston vuonna 2012 eduskunnalle antamaan sähköisen median viestintäpoliittiseen ohjelmaan sekä kansainvälisiin ja kansallisiin päätöksiin, joiden mukaisesti 700 MHz:n taajuusalue päätettiin siirtää langattoman laajakaistan käyttöön. Tämä edellytti tv-lähetysten poistamista Digitan valtakunnallisen UHF-verkon käytössä olleelta taajuusalueelta. Antennitelevisioverkon uusi toimilupakausi käynnistyi 17. toukokuuta 2017. Viestintävirasto myönsi vuoteen 2027 ulottuvat ohjelmistotoimiluvat DNA:n operoimaan VHF-lähetysverkkoon ja Pohjanmaan alueelliseen kanavanippuun. Valtioneuvosto myönsi samalla ohjelmistotoimiluvat UHFverkkoon, jossa lähetyskapasiteettia ei ollut jaettavissa kaikille toimilupia hakeneille. Kanavatarjontaan tuli muutoksia ja osa kanavista siirtyi uusille lähetystaajuuksille. Joidenkin kanavien peittoalueet muuttuivat toimilupakauden vaihtuessa, jolloin osalla katsojista kanavatarjonta väheni aiemmasta. Viestintävirasto lisää markkinoiden läpinäkyvyyttä Viestintävirasto kehitti edelleen MONITORi-palvelua vuoden 2017 aikana. Palvelun käytettävyyttä hiottiin ja ominaisuuksia laajennettiin erityisesti laajakaistapalvelujen saatavuutta ja maanpäällisiä tv-verkkoja koskevien tietojen osalta. Tämä näkyi osaltaan myös palvelun kävijämäärissä, jotka jatkoivat kasvuaan. Viestintävirasto mahdollistaa sähköisen viestinnän palvelut Viestintävirasto on ollut keskeisessä asemassa vahvaan sähköiseen tunnistamiseen liittyvän välityspalvelun käynnistämisessä. Lain mukaan toukokuussa 2017 tuli mahdolliseksi tarjota vahvojen sähköisten tunnistusvälineiden välityspalvelua. Viraston roolina on ollut vetää

8 (44) välityspalvelun toteuttamiseen liittyvää luottamusverkostoa. Sen sijaan, että sähköisen palvelun tarjoaja joutuisi nykyiseen tapaan tekemään sopimuksen kaikkien pankkien, operaattoreiden ja VRK:n kanssa, voi se jatkossa parhaimmillaan saada kaikkien näiden tunnistusvälineet käyttöönsä yhdellä sopimuksella yhden välityspalvelun tarjoajan kanssa ja jopa nykyistä halvemmalla. Kuluttajille muutos tarkoittaa ennen kaikkea turvallisempaa sähköistä asiointia, kun vahvan sähköisen tunnistuksen käyttö laajenee. Julkishallinnolle muutoksen odotetaan tuovan merkittäviä säästöjä, kun avautuva kilpailu alentaa tunnistuspalveluista maksettuja hintoja. Eurooppalaisen Galileo-satelliittinavigointijärjestelmän julkisesti säännelty paikannus- ja aikapalvelu (PRS, Public Regulated Service) tukee viranomaistoimintaa ja huoltovarmuuskriittistä infrastruktuuria sellaisissa tehtävissä, joissa edellytetään varmistettua paikka- ja aikatietoa. Viestintävirasto on nimetty Suomen PRS-viranomaiseksi ja toiminnan käynnistymistä on valmisteltu aktiivisesti kansainvälisessä yhteistyössä. Viestintäviraston tehtäviin kuuluu mm. toimia kansallisena yhteistyöviranomaisena Euroopan unionin PRS-palvelua tuottaviin viranomaistahoihin nähden, edistää PRS-palvelun käyttöönottoa Suomessa ja taata suomalaisille viranomaisille ja elinkeinoelämälle eurooppalaisista navigaatiosatelliiteista saatavan aika- ja paikkasignaalin häiriötön vastaanotto. Fi-verkkotunnustoiminta vakiintui vuoden 2016 toimintamallin ja tietojärjestelmän muutoksen jälkeen. Uusi toimintamalli lisäsi verkkotunnusvälittäjien vastuuta verkkotunnuksen rekisteröinnin sekä hallinnoinnin suhteen, minkä johdosta vuoden aikana huomiota kiinnitettiin verkkotunnusvälittäjien ohjaukseen. Ohjauksen painopiste oli välitystoiminnan toimintatavoissa ja tietoturvassa. Vuosi 2017 vahvisti fi-verkkotunnusten asemaa suomalaisten suosituimpana verkkoosoitteena ja vuoden lopussa voimassa oli yli 443 000 fi-verkkotunnusta. Fi-verkkotunnuksiin liittyvien riitojen määrä myös kasvoi vuoden aikana lähes kaksinkertaiseksi verrattuna edelliseen vuoteen. Kasvun taustalla oli Suomeen rantautunut drop catching -ilmiö, jossa alan toimijat ammattimaisesti rekisteröivät vanhenevia verkkotunnuksia itselleen. Viestinnän peruspalveluiden saatavuus paranee Viestintävirasto edistää nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista Verkkojen yhteisrakentamista edistettiin aktiivisella tiedottamisella yhteisrakentamisen hyödyistä. Aiheesta järjestettiin seminaareja ja tilaisuuksia sekä julkaistiin säännöllisesti uutiskirjettä, oltiin mukana messuilla ja julkaistiin blogeja. Keskeisessä roolissa on ollut Viestintäviraston perustama yhteisrakentamisverkosto. Se toimii palaute-, yhteistyö- ja viestintäkanavana yhteisrakentamiseen ja -käyttöön sekä verkkotietopisteeseen liittyvissä kysymyksissä. Verkoston jäseninä on viestintä-, energia-, liikenne- ja vesihuoltoverkkojen omistajia ja rakentajia sekä sidosryhmiä. Verkosto on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Verkkotietopisteen kehittämistä jatkettiin koko vuosi. Laajakaistahankkeessa jatkettiin valtiontuen myöntämistä nopean laajakaistan rakentamiseen hajaasutusalueille. Heinäkuun puolivälissä tuli voimaan laajakaistatukilain muutos, joka helpotti tuen saamista. Tämän seurauksena on suunnitteilla paljon uusia hankkeita. Viestintävirasto varmistaa posti-, puhelin-, tv-, radio- ja laajakaistapalvelujen vähimmäistason Postilain muuttumisen myötä virasto sai tehtäväkseen määritellä alueet, joilla ei ole saatavilla sanomalehtien varhaisjakelua ja joille yleispalvelun tarjoajan on hankittava kilpailutuksella viisipäiväinen jakelu. Ensimmäinen aluemäärittely valmistui lokakuussa. Viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuus ja turvallisuus kehittyvät Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa Viestintävirasto myönsi Bittium Tough Mobile LTE -älypuhelimelle hyväksynnän käsitellä salassa pidettävää tietoa suojaustasolle III. Kyseessä on maailman ensimmäinen sekä julkisen että luottamuksellisen (ST III) tiedon käsittelyyn hyväksytty älypuhelin. Hyväksynnän saaneessa puhelimessa on edistyksellinen kaksoiskäyttöjärjestelmätoteutus, jossa samalla alustalla on kaksi erillistä toimintatilaa: luottamuksellinen ja julkinen. Luottamuksellinen puoli sisältää kovennetun käyttöjärjestelmän, käyttäjän tunnistuksen ja tiedonsiirron. Uusi puhelin antaa erityisesti

9 (44) viranomaisille uudenlaisia ja ketteriä tapoja kommunikoida nopeasti tilanteissa, joihin liittyy turvallisuusluokiteltua tietoa. Viestintäviraston hyväksynnän jälkeen puhelimesta ovat olleet kiinnostuneita kymmenet eri maat. KPMG IT Sertifiointi Oy saavutti ensimmäisenä tietoturvallisuuden arviointilaitoksena Viestintäviraston hyväksynnän ST III -tasolle. Pitkän, noin 5 vuoden prosessin jälkeen Viestintävirastolla on apunaan arviointilaitos, joka pystyy toimimaan viranomaisen lukuun ja edistämään tietoturvallisuutta sekä salassa pidettävän tiedon suojaa niin yrityksessä kuin viranomaisessa aina ST III -tasolle saakka. EU:n CEF-ohjelma (Connecting European Facilty) myönsi Kyberturvallisuuskeskukselle noin miljoonan euron rahoituksen yhteistyöhön uhkatietojen välitykseen. Ohjelma tukee EU:n alueella hankkeita, jotka kehittävät yhteistyötä liikenteen, energian ja digitaalisten palvelujen alueella viranomaisten ja yritysten kesken. Saavutetulla rahoituksella kehitetään tietoturvaloukkausten teknisten uhkatietojen välitystä kansallisten ja kansainvälisten CERT-toimijoiden kesken. Tavoitteena on parantaa tietojen automaattista arviointia ja kehittää CERT-toimijoiden yhteistä uhkatiedon analysointialustaa. Lopputuloksen on tarkoitus nopeuttaa ja lisätä tietoturvaloukkausten ratkaisemista sekä vähentää päällekkäistä työtä. Projekti toteutetaan yhteistyössä Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen, Oulun yliopiston ja Jyväskylän Ammattikorkeakoulun kanssa. Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturvaloukkausten havainnointi- ja varoitusjärjestelmän (HAVARO) asiakasmäärä ja kattavuus jatkoi kasvuaan. Järjestelmän kehittämiseen myönnettiin rahoitusta Huoltovarmuuskeskuksen Kyber 2020 -ohjelman puitteissa. HAVARO 2.0 -järjestelmälle suunniteltiin uusi liiketoimintamalli ja tekninen arkkitehtuuri, joka mahdollistaa uusien kaupallisten palvelujen ja tuotteiden tarjoamisen osana HAVARO-ekosysteemiä. HAVARO 2.0 -luottamusverkosto käynnistettiin Viestintäviraston, palvelukeskusten ja loppuasiakkaiden pilotin muodossa. FISCin jäsenyrityksille järjestettiin hackathon-päivä, jossa työstettiin HAVARO 2.0 -järjestelmän keskeisiä tutkimuskysymyksiä. Kyberturvallisuudesta viestimisen käyttöön lanseerattiin #kybersää. Se näkyy Kyberturvallisuuskeskuksen viestinnässä niin kaikelle kansalle sosiaalisessa mediassa kuin myös huoltovarmuuskriittisille ja valtionhallinnon organisaatioille lähetettävissä katsauksissa. Kuukausittain kasattava kybersääkooste kertoo, miten kyberrintamalla tilanne etenee: onko tilanne rauhallinen, huolestuttava vai peräti vakava, kun tarkastellaan kyberilmiöitä maailmalla ja Suomessa. Kybersää on askel kohti tietoturvatietoisuuden levittämistä kaikkien tietoisuuteen yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi ilman perehtyneisyyttä tekniikkaan tai tietoturvaan. Kybersään vastaanotto on ollut mieluisa ja herättänyt positiivista kiinnostusta kyberturvallisuuteen. Kyberturvallisuuskeskuksen operatiivinen toimintakyky vaikeiden tietoturvaloukkausten hallinnassa oli erinomainen. WannaCry-kiristyshaittaohjelma levisi aggressiivisesti maailmalla toukokuussa eikä Suomi säästynyt kohulta. Erityisesti sairaaloiden toiminta maailmalla lamaantui WannaCryn osuessa. Kyberturvallisuuskeskuksessa epidemia näkyi runsaana työmääränä ja yhteydenottojen lisääntymisenä, kun tietoa tapahtumista kaipasi niin tartunnan saaneet suomalaiset yritykset, tartunnan saamista jännittävät suomalaiset yritykset, mediat, valtionhallinnon johto ja kansainväliset yhteistyöverkostot. Viestintävirasto lisäsi aktiivisesti turvallisuusviranomaisten kanssa tehtävää yhteistyötä. Lain mukaan turvallisuusviranomaisten on toimittava yhteistyössä kansainvälisten turvallisuusvelvoitteiden asianmukaiseksi hoitamiseksi. Viestintävirasto terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa Syksyllä 2016 perustettu Tietoturvan standardointiverkosto jatkoi toiminnassaan esineiden internetin (Internet of Things, IoT) tarkastelua. Lisäksi kehitettiin verkoston toimintaa yhteistyössä jäsenten kanssa vastaamaan osallistujien tarpeita. Kehitystoimenpiteillä tuetaan tietoturvastandardien käytön lisäämistä tavoitteena vaikuttamisen, kilpailukyvyn ja tietoturvallisuuden edistäminen. Häiriötilanteiden yhteistyöryhmässä (HÄTY) jatkettiin työtä suurhäiriötilanteiden hallinnan ja varautumisen kehittämiseksi. Kehityskohteina olivat ennen kaikkea sektori- ja organisaatiorajat ylittävä

10 (44) yhteistyö ja tiedonjakamiseen käytettävät työvälineet. Työryhmässä käytiin läpi myös keinoja ennalta ehkäistä tiedossa olevia häiriöiden syitä. Turvallisuusvaatimusten noudattamista valvottiin teleyritystarkastuksin. Vuonna 2016 aloitettujen osuuskuntaverkkoihin tehtyjen teknisten tarkastusten dokumentointi ja korjausvaatimusten valvonta vietiin loppuun. Myös merikaapeleiden maihintuloja ja maihintulolaitetiloja koskeneiden tarkastuksien dokumentointi ja korjausvaatimusten valvonta saatettiin pääasiassa loppuun. Kansainvälinen yhteistyö Viestintävirasto toimii Suomen edustajana useissa Euroopan unionin neuvoston ja komission sekä muissa kansainvälisiä tietoturvallisuusasioita käsittelevissä toimielimissä ja asiantuntijaryhmissä joko yksin tai kansallisen turvallisuusviranomaisen tukena. Lisäksi Viestintävirasto osallistuu eurooppalaisten tietoturva-asioista vastaavien regulaattoreiden väliseen yhteistyöhön sekä eurooppalaisella että pohjoismaisella tasolla. Viestintävirasto osallistuu eurooppalaisen valtiollisten CERT-toimijoiden EGC-ryhmän toimintaan. Vuoden aikana jatkettiin yhteispohjoismaisen CERT-yhteistyöverkoston tiivistämistä. Viestintäviraston henkilöstö osallistui esiintyjänä useisiin kansainvälisiin tietoturvaseminaareihin. Viestintävirasto toimii Suomen edustajana useissa kansainvälisen televiestintäliitto ITUn, Euroopan unionin komission sekä Euroopan posti- ja telehallintojen yhteistyöryhmä CEPT:n kansainvälisiä taajuusasioita käsittelevissä toimielimissä sekä työ- ja asiantuntijaryhmissä. Lisäksi Viestintävirasto valmistelee yhteistyössä naapurimaiden kanssa taajuuksien käyttöä koskevia koordinointisopimuksia. Sidosryhmäyhteistyö ja asiakkuuksien hallinta Viestintävirasto toimii vaikuttajana viestinnän toimialalla ja osallistuu aktiivisesti alan kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Virasto osallistuu julkiseen keskusteluun ja kertoo avoimesti ja säännönmukaisesti päätöksistään ja linjauksistaan. Sidosryhmiä kuuntelemalla viraston ratkaisuissa voidaan ottaa huomioon alan toimijoiden sekä viestintäpalvelujen käyttäjien edut ja näkemykset. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan yhteisen sidosryhmätutkimuksen mukaan Viestintäviraston toimintaan oltiin edelleen hyvin tyytyväisiä. Asiantuntemus sai arvosanan 4,17, kun se viime vuonna oli 4,10. Virastoa pidettiin yhteistyökykyisenä (3,88, ed. vuonna 3,92) ja merkittävänä yhteiskunnallisena toimijana (3,89, ed. vuonna 3,88). Tuloksellisuus (3,52) ja ennakoivuus (3,57) pysyivät lähes ennallaan. Viestintävirasto on antanut palvelulupauksen, jonka mukaisesti sähköisellä yhteydenottolomakkeella lähetettyihin kysymyksiin saa vastauksen viiden arkipäivän kuluessa. Kansallisen palveluarkkitehtuurin mukaiset Suomi.fi-palvelut otettiin Viestintävirastossa käyttöön vuoden loppupuolella. Suomi.fi-tunnistautumisen kautta pääsee henkilökohtaisen radioluvan hakemiseen, poistoon sekä katseluun. Luvan voi myös maksaa Suomi.fi-maksun kautta kaikkien suomalaisten pankkien verkkomaksupalveluilla. Viestintäviraston palvelut on kuvattu Suomi.fiverkkopalvelussa, jota täydennetään asiakastarpeiden mukaisesti. 3.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Tuettujen Nopea laajakaista -hankkeen verkkojen vaikuttavuus Hankkeiden yhteydessä on viimeisimmän vuosiraportin mukaan rakennettu yli 20 000 kilometriä valokuituverkkoa, johon on hankittu yli 30 000 valokuituliittymää ja mahdollistettu nopean valokuitulaajakaistan saatavuus yli 83 000 kotitaloudelle. Tämä on noin 1/3 kaikesta Suomen valokuitulaajakaistan saatavuudesta kotitalouksille.

11 (44) Valokuituhankkeita on toteuttanut 25 eri yritystä ja mukana on yhteensä noin 150 hanketta. Hankkeita on rakennettu eri puolilla Suomea. Maakunnittain tarkasteltuna tuettuja hankkeita on ollut eniten Lapissa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Tukea on myönnetty yhteensä 49,8 miljoonaa euroa ja maksettu tähän mennessä 33,9 miljoonaa euroa. Nopea laajakaista - hankkeen avulla valokuituverkko on laajentunut uusille alueille Suomessa, koska kaupallisesti valokuituverkkoa Suomessa rakennetaan kotitalouksille vain suurimmissa taajamissa. 4 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS 4.1 Toiminnan tuottavuus Tavoitteiden toteutuma 2015 2016 2017 tavoite 2017 Viestintäviraston työn tuottavuuden kehitys (%) -16,79 +12,45 +1-5,91 Viestintäviraston kokonaistuottavuuden kehitys (%) -15,16 +14,37 +1-5,24 Viestintäviraston tavoitteena on hallitusohjelman normin purkua koskevan linjauksen mukaisesti sääntelyn sujuvoittaminen, luvasta vapauttaminen ja toiminnan esteiden purkaminen aina mahdollisuuksien mukaan. Tämä tarkoittaa käytännössä hallinnollisten päätösten sekä lupien määrän vähenemistä. Viraston toimintaa on suunnattu asioiden ratkaisuun ennakoiden ja toimijoiden kanssa yhteistyössä neuvotellen ja opastaen. Lisäksi kuluttajien informointia on määrätietoisesti lisätty ja tämä osaltaan on vähentänyt suoria kuluttajayhteydenottoja virastoon. Tällaisia toimintamallimuutoksia ei kyetä huomioimaan suoriteperusteisessa tuottavuuslaskennassa, vaan kuluttajia ja toimialaa hyödyttävät viraston toimenpiteet aiheuttavat laskua suoritteiden määrässä. Näin ollen viraston tuottavuuden kehitys oli negatiivista. 4.2 Toiminnan taloudellisuus Tavoitteiden toteutuma 2015 2016 2017 tavoite 2017 Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus (%) Veronluonteisten maksujen kustannusvastaavuus (%) 96 104 98 104 99 107 98 110 4.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Viestintävirasto on valtion talousarviossa nettobudjetoitu virasto. Viraston kaikki menot on merkitty toimintamenomomentille. Pääosa viraston keräämistä tuloista on maksullisen toiminnan tuloja, jotka on nettoutettu toimintamenomomentille. Osa viraston keräämistä tuloista on merkitty veronluonteisiin tuloihin. Maksullisen toiminnan tulosta ja kannattavuutta on tarkasteltu kustannusvastaavuuslaskelmien avulla. Lisäksi liitteessä 1 on esitetty maksullisen toiminnan ja veronluonteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat maksulajeittain. Maksuperustelain mukaisia suuruudeltaan merkittävimpiä julkisoikeudellisia maksuja ovat radiolähettimien taajuusmaksut, viestintäverkon numerointimaksut sekä verkkotunnusmaksut.

12 (44) Lisäksi virasto saa sopimusperusteisia tuloja tietoturvapalveluiden tuottamisesta huoltovarmuuskriittisille toimijoille ja valtionhallinnolle. Valtion televisio- ja radiorahastosta maksettava korvaus rahaston hallinnoinnista ja muista rahaston käyttösuunnitelman mukaisten tehtävien hoidosta on valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain perusteella saatavaa maksullisen toiminnan tuloa. Maksullisen toiminnan tuloarvio vuonna 2017 oli yhteensä 20,5 miljoonaa euroa. Kustannusvastaavuuslaskelmissa vuodelle 2017 kohdistettavien tuottojen toteutuma on 19,0 miljoonaa euroa. Maksullisen toiminnan toteutunut kustannusvastaavuus oli 104 %, kun tulossopimuksessa kustannusvastaavuustavoite oli 98 %. Tuotto- ja kululaskelmalla maksullisen toiminnan tuottojen kertymä on 19,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 osalta maksullisen toiminnan tuottojen kertymä oli merkittävästi suurempi, koska verkkotunnusmaksujen kirjauskäytäntöä muutettiin ja jaksotuksista luovuttiin. Siirtymävuonna tulokertymä oli suuri, sillä se sisälsi kertymän vuoden 2016 tuloista sekä edellisiltä vuosilta purkautuvat jaksotetut tulot yhteensä 6,3 miljoonaa euroa. Viraston keräämiä veronluonteisia maksuja ovat tietoyhteiskuntamaksut, televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksut, postitoiminnan valvontamaksut sekä varmennemaksut. Veronluonteisten maksujen tuloarvio vuonna 2017 oli 6,7 miljoonaa euroa ja toteutuma oli 6,8 miljoonaa euroa. Veronluonteisten maksujen kustannusvastaavuustavoite tulossopimuksessa oli 98 %. Toteutunut kustannusvastaavuus oli 110 %. Tukitoimintojen kustannukset ja yhteiskustannukset on vyörytetty tukitoiminnoilta substanssitoiminnoille toteutuneiden henkilötyövuosien suhteessa. Maksullisen toiminnan tuottojen vuosittainen kehitys sekä veronluonteisten maksujen vuosittainen kehitys on esitetty liitteessä 2. Samoin liitteessä 2 on esitetty viraston kokonaiskustannusten vuosittainen kehitys.

13 (44) Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat (1 000 euroa) 2015 2016 2017 2017 (tot.) (tot.) (tot.) (tavoite) TUOTOT maksullisen toiminnan tuotot maksullisen toiminnan myyntituotot 21 054 21 500 19 050 20 511 maksullisen toiminnan muut tuotot 0 0 0 Tuotot yhteensä 21 054 21 500 19 050 20 511 KUSTANNUKSET maksullisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat 89 74 80 91 henkilöstökustannukset 8 392 5 599 5 940 8 074 vuokrat 637 28 24 26 palvelujen ostot 3 152 3 354 2 655 3 379 muut erilliskustannukset 1 328 1 276 1 286 1 161 poistot 2 513 1 555 1 074 1 060 korot 31 5 0 0 valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 Erilliskustannukset yhteensä 16 142 11 891 11 059 13 791 KÄYTTÖJÄÄMÄ 4 912 9 609 7 991 6 720 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskust. tukitoimintojen kustannukset 5 770 5 276 4 283 5 532 osuus palkallisista poissaoloista 2 603 1 943 0 osuus toimitilakustannuksista 943 996 950 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 5 770 8 822 7 222 6 482 Kokonaiskustannukset yhteensä 21 912 20 713 18 281 20 273 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) -858 787 769 238 Kustannusvastaavuus-% 96 104 104 101 Korkokustannusten laskennassa käytetty Valtiokonttorin korkoprosenttia, joka vuonna 2017 oli 0,0% Maksullisen toiminnan tuottojen toteutuma vuonna 2017 oli noin 2,5 miljoonaa euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Toteutuma oli myös noin 1,5 miljoonaa euroa budjetoitua pienempi. Erityisesti taajuumaksujen ja verkkotunnusmaksujen kertymä jäi budjetoitua pienemmäksi. Tuottojen toteutuma oli yhteensä 19,0 miljoonaa euroa. Maksullisen toiminnan tuottoja kertyi vuonna 2017 seuraavasti: taajuusmaksuja 9,0 miljoonaa euroa, verkkotunnusmaksuja 3,5 miljoonaa euroa ja viestintäverkon numerointimaksuja 2,7 miljoonaa euroa. HVK-sopimuksen ja GovCERT-sopimusten perusteella saadut tuotot tietoturvapalveluiden tuottamisesta olivat yhteensä noin 2,8 miljoonaa euroa. Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset vuonna 2017 olivat noin 18,3 miljoonaa euroa. Kustannukset alenivat edellisestä vuodesta noin 2,4 miljoonaa euroa. Budjettiin verrattuna maksullisen toiminnan kustannukset olivat noin 2,0 miljoonaa euroa pienemmät. Viestintävirastossa käytetään Valtiokonttorin suosittelemaa sisäisen laskennan mallin mukaista toteutusta, jossa tukitoimintojen kustannukset vyörytetään ydintoiminnoille. Henkilöiden palkkakustannuksista on kohdistunut suoraan ydintoiminnoille vain varsinaisen työajan palkkakustannukset. Lomien ja muiden palkallisten poissaolojen kustannukset sisältyvät vyöryviin kustannuksiin. Myös toimitilakustannusten käsittely laskennassa vastaa Valtiokonttorin ohjeistusta ja toimitilakustannukset sisältyvät vyöryviin kustannuksiin.

14 (44) 5 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 5.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut Viestintävirastolle tulossopimuksessa tuotoksia ja laadunhallintaa koskevat tulostavoitteet, joiden saavuttamista arvioidaan tässä. Suoritteiden määrä on koottu tämän kappaleen lopussa olevaan taulukkoon. Tavoite: Sähköisen tunnistamisen kansallinen luottamusverkosto käynnistyy aikataulussa. Verkoston käynnistymisen pvm 1.5.2017. Verkoston toiminta on käynnistynyt ja tunnistuspalveluiden luottamusverkoston käytännesäännöt julkaistiin. Tavoite: Suomalaisten laitevalmistajien ja palveluntarjoajien mahdollisuudet vaikuttaa eurooppalaiseen ja kansainväliseen standardointiin paranevat. Suomalaisia yrityksiä autetaan osallistumaan standardointityöhön viestinnän luottamuksellisuutta parantavien tietoturvallisten palveluiden ja laitteiden kaupallisen saatavuuden, käytön ja viennin edistämiseksi. Kansallisen verkoston luominen. Verkosto on toiminnassa ja verkoston toiminnan kehittämisessä hyödynnetään tietoturvan standardisoinnin toimintasuunnitelmaa. Tavoite: Viestintävirasto lisää käyttäjien tietoisuutta viestintäpalvelujen käytöstä ja kehityksestä. Viestintävirasto tarjoaa ajantasaista tietoa ja ohjeistusta kuluttajille omilla sivuillaan ja MONITORipalvelussa. Tavoite: Televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksun uudistaminen. Uusi maksumalli otetaan käyttöön. Tavoite: Liikennekaaren sisältämien tietojen ja tietojärjestelmien yhdenmukaisuusvaatimukset on toimeenpantu. Projekti on edennyt ohjausryhmän ja projektisuunnitelman linjausten mukaisesti. Toimijoiden välisen yhteistyön edellyttämät rajapintamäärittelyt ja sopimusten pohjana toimivat käytännesäännöt laadittiin projektisuunnitelman mukaisesti.

15 (44) Tavoite: Tietovarantoja ja avoimia rajapintoja kehittämällä sekä tiedon hyödyntämistä MyDatatoimintamallia edistämällä tuetaan automaation, markkinoiden ja sähköisten palveluiden kehittymistä. On luotu avoin koneellinen rajapinta ja uusia aineistoja on julkaistu saataville. Tavoite: Kansalaisten ja organisaatioiden on mahdollista toimia turvallisesti internetissä. Selvitetään miten yleisimpien toisiinsa kytkeytyvien internet-selainten, hakukoneiden ja viestintäsovellusten käyttöehdot vaikuttavat käyttäjän mahdollisuuksiin suojata tietojaan omassa liiketoiminnassaan tai muussa toiminnassaan. Tavoitetta saavutettiin. Selvitys on laadittu aikataulussa. Tavoite: Teleyritysten asiakkaiden tietoturvasta huolehtiminen paranee. Viestintävirasto ilmoittaa tietoonsa tulleista automatisoidusti käsiteltävissä olevista tietoturvapoikkeamista asianomaisille Suomessa toimiville jatkotoimenpiteisiin pystyville yhteisöille keskimäärin enintään 18 tunnin kuluessa. Ilmoituksista on tehty 18 tunnin kuluessa 100 %. Ilmoitusten keskimääräinen läpimenoaika oli 12,18 tuntia. Tavoite: Viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuus ja käytettävyys ovat hyvällä tasolla. Pitkäkestoisten ja vakavien vikojen määrä enintään 5 kpl/vuosi. Pitkäkestoisia ja vakavia vikoja oli 1 kpl. Tavoite: Hätäliikenteen radiohäiriöt selvitetään tehokkaasti. Häiriön selvittämiseen kuluva aika enintään 16 tuntia virka-aikana. Hätäliikenteen häiriöitä oli kahdeksan. Nämä häiriöt selvitettiin määräajassa. Tavoite: Testitoiminnan (5G, IoT, M2M, ITS jne.) mahdollistaminen toimijoiden tarvetta vastaavasti. Asiakaskyselyn tulos, asteikko 1-5. Tulos 3,76 (edellisenä vuonna 3,91).

16 (44) Tavoite: Valokuituliittymien saatavuus kotitalouksilla paranee. Saatavuuden kasvu 5 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna Tavoite ennakoidaan saavutetuksi. Kuidun saatavuustilastojen arvioidaan valmistuvan maaliskuussa. Puolivuotistietojen perusteella voidaan kuitenkin ennustaa tavoite saavutetuksi. Tavoite: Varmistetaan postin yleispalvelun saatavuus. Kansalaisten tyytyväisyys postin yleispalveluihin. Asiakaskyselyn tulos, asteikko 1-5. Tulos 3,6. Tavoite: Uuden postilain mukaiset aluemäärittelyt on tehty ennen lain voimaantuloa. Aluemäärittely oli laadittu ennen lain vahvistamista ja aluemäärittelypäätös annettiin välittömästi lain vahvistamisen jälkeen. Tavoite: Nimetään tärkeimmät palvelut ja määritetään niitä koskeva palvelulupaus sekä laaditaan suunnitelma palvelujen kehittämiseksi kansallisen palveluarkkitehtuurin linjausten pohjalta. Kansallisen palveluväylän käyttöönotto toteutetaan VM:n hankkeen aikataulussa vuoden 2017 loppuun mennessä. Viestintäviraston sähköisiä palveluja koskeva palvelulupaus määriteltiin ja kansallinen palveluväylä otettiin käyttöön joulukuussa 2017.

17 (44) Taulukko Viestintäviraston suoritteiden määristä vuosina 2013-2017 Markkinat 2013 2014 2015 2016 2017 HMV-, yleispalvelu- ja valtiontukipäätökset 84 101 55 56 15 Markkinoiden valvontaratkaisut ja ohjeet 620 625 240 220 130 Toimialaseurantasuoritteet ja tilastot 56 83 123 120 120 Markkinoiden neuvontasuoritteet 700 750 704 750 950 Teleyrityksen tarkastus 11 13 10 3 1 Televerkkojen tekniset määräykset ja ohjeet 2 15 3 5 5 Televerkkojen numerointipäätös 320 356 164 215 218 Lausunnot kansainväliseen telestandardointiin 82 78 107 82 68 Kyberturvallisuuskeskus 2013 2014 2015 2016 2017 Tietoturvan tilannekatsaukset 239 245 246 305 573 CERT-asiakastapaukset 4 050 4 646 5 794 8 911 8660 Teleyrityksen tarkastus 11 8 7 13 11 Televerkkojen tekniset määräykset ja ohjeet 15 13 2 5 7 Turvallisuuden valvontaratkaisut ja ohjeet 340 363 500 758 748 Tietojärjestelmien turvallisuustarkastukset 81 95 82 88 83 Automaattisesti käsitellyt tietoturvahavainnot 492 426 204 139 57 971 82 071 93824 Kohdennetut tietoturvaraportit 235 342 230 238 424 Taajuushallinto 2013 2014 2015 2016 2017 Postilähetysten varmennepalvelut 33 294 42 411 42 793 43 298 24 137 Yleinen neuvontasuorite 35 381 34 776 30 932 36 448 28 250 Teletoimintailmoitukset 24 57 107 36 98 Verkkotunnusten lukumäärä 335 135 358 152 379 223 410 825 443 112 Verkkotunnuslain soveltamista koskevat ratkaisut 104 100 79 140 270 Luvasta vapaille laitteille ylläpidetyt taajuuskaistat 270 272 272 276 276 Radiolupien määrä 68 323 70 026 73 449 73 375 29 318 Toimilupien määrä 139 113 134 69 Radioviestinnän pätevyystodistukset 2 181 2 253 2 288 2 214 2 184 Radioviestinnän rekisteröidyt tutkinnot 2 478 2 515 2 408 2 138 2 300 Taajuuksienkäytön valvontatapahtumat 333 219 194 172 148 Radiolaitteiden kaupanpidon valvontatapahtumat 104 175 194 124 85 Radioviestinnän neuvontasuoritteet 3 441 7 994 7 151 7 868 4 632 5.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Seuranta- ja raportointikohde: Sidosryhmien tyytyväisyys Viestintäviraston toimintaan. Sidosryhmäkyselyssä Viestintäviraston yleisarvosana on vähintään 3,6 (asteikolla 1 5). Toteutuma 2015 2016 2017 3,7 3,7 3,8 Viestintävirasto osallistui LVM:n hallinnonalan yhteiseen sidosryhmäkyselyyn. Kyselyn viidessä ensimmäisessä kysymyksessä esitettiin viisi yleistä kysymystä, joiden tuloksista laskettiin keskiarvo. Kysymykset koskivat yleistä mielikuvaa, tiettyjen ominaisuuksien sopivuutta organisaatioon, mielikuvaa johtamisesta, sidosryhmätoimintaa ja toiminnassa onnistumista. Näiden viiden kysymyksen yhteenlaskettu keskiarvo oli Viestintäviraston osalta 3,76. Tulos vuonna 2016 oli 3,72. Kyselyssä selvitettiin erikseen yleistä mielikuvaa virastoista. Viestintäviraston yleinen mielikuva koettiin positiiviseksi ja virasto sai mielikuvasta erittäin hyvän arvosanan 4,01.

18 (44) Seuranta- ja raportointikohde: Verkkotunnusten määrän kasvu vähintään 4 % vuodessa. Kasvu oli 7,86 %. Seuranta- ja raportointikohde: Fi-juuren nimipalvelun käytettävyys. Osuus ajasta, jonka fijuuren nimipalvelut ovat käytettävissä. Fi-juuren nimipalvelut olivat käytössä 100 %. Seuranta- ja raportointikohde: MONITORi-palvelun käyttö. Palvelun kävijämäärä vähintään 6000/kk. Palvelun kävijämäärä oli noin 8000/kk. Seuranta- ja raportointikohde: MONITORi-palvelun toimivuus ja hyödyllisyys. Käyttäjille suunnatun asiakaskyselyn arvosana on vähintään 3,6 (asteikolla 1 5). Asiakaskyselyn tulosten keskiarvo oli 3,7. Käytettävyyden ja toimivuuden osalta tulos oli 3,9. Seuranta- ja raportointikohde: Televisio- ja radiotoimijoiden tyytyväisyys ohjelmistotoimilupamenettelyyn on hyvällä tasolla. Asiakas- ja sidosryhmäkyselyn arvosana on vähintään 3,6 (asteikolla 1 5). Tulos 3,6. Seuranta- ja raportointikohde: Kansalaisten, yritysten ja julkisyhteisöjen tietoturvatietoisuus, luottamus viestintäpalveluihin sekä tyytyväisyys Viestintävirastoon viestinnän luottamuksellisuuden ja tietoturvan parantamisessa ovat hyvällä tasolla. Asiakas- ja sidosryhmäkyselyn arvosana on vähintään 3,6 (asteikolla 1 5). Tulos 4,0. Seuranta- ja raportointikohde: Huippunopeiden laajakaistaliittymien määrä lisääntyy. 100 Mbit/s laajakaistaliittymien osuus kotitalouksien kiinteistä laajakaistaliittymistä on vähintään 30 %. Vuoden lopulliset tiedot valmistuvat kevään aikana. Puolivuotistiedoissa toteuma oli jo 30,05 %.

19 (44) Seuranta- ja raportointikohde: Kilpailijoille vuokrattujen kuitutilaajayhteyksien määrä lisääntyy. Vuokrattujen tilaajayhteyksien määrä kasvaa vähintään 5 % vuodessa. Tavoitetta ei saavutettane. Vuoden lopulliset tiedot valmistuvat kevään aikana. Puolivuotistietojen perusteella kasvu oli 1,5 % eikä tavoitetta voida ennakoida saavutettavaksi. Seuranta- ja raportointikohde: Kansalaisten tyytyväisyys viestintäpalveluihin paranee. Asiakaskyselyn arvosana on vähintään 3,6 (asteikolla 1 5). Kyselyn tulos 3,7. Seuranta- ja raportointikohde: Huolehditaan tv-kuvan näkyvyydestä. Aluekohtaisten näkyvyysongelmien ratkaiseminen. Asiakaskyselyn arvosana on vähintään 3,6 (asteikolla 1 5). Tavoitetta ei saavutettu. Kyselyn tulos 3,0. Aluekohtaisten näkyvyysongelmien ratkaisuprosessia on kehitetty siten, että Digita hoitaa omalta osaltaan asiakasyhteydenotot. Virastoon tulevat asiakasyhteydenotot ovat vähentyneet, mutta muuttuneet haastavammiksi. Virastosta Digitaan ohjattujen ja sieltä velvoitteiden mukaisesti ratkaisun saaneiden asiakkaiden osalta tyytyväisyys oli kuitenkin parantunut. Seuranta- ja raportointikohde: Teletoiminnan ohjauksen ja valvonnan kustannukset ilman kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuja ovat enintään 0,45 euroa/yleisen televerkon liittymä (sisältää perinteiset liittymät ja laajakaistaliittymät). Kustannukset olivat 0,39 /liittymä. Seuranta- ja raportointikohde: Tietoturvallisuuden ohjauksen ja valvonnan kustannukset ilman kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuja ovat enintään 0,90 euroa/yleisen televerkon liittymä (sisältää perinteiset liittymät ja laajakaistaliittymät). Kustannukset olivat 0,82 /liittymä. Seuranta- ja raportointikohde: Postipalvelujen valvonnan kustannukset ilman kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuja ovat enintään 0,58 euroa/postinsaajatalous. Kustannukset olivat 0,36 /postinsaajatalous.

20 (44) Seuranta- ja raportointikohde: Mediapalvelujen valvonnan kustannukset ilman kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuja ovat enintään 0,34 euroa/tv-talous. Kustannukset olivat 0,26 /tv-katsojatalous. Seuranta- ja raportointikohde: Taajuushallinnon kustannukset ilman kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuja ovat enintään 152 euroa/voimassa olevien radiolupien ja kelpoisuustodistusten sekä lupa- ja todistushakemusten ja pidettyjen tutkintojen yhteenlaskettu lukumäärä. Tulos oli 150,57 euroa. 6 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistus käynnistyi esiselvityksen jälkeen huhtikuussa 2017. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa parantaa hallinnonalan kykyä vastata asiakastarpeiden ja toimintaympäristön muutoksiin sekä kehittää ja vahvistaa hallinnonalan strategista ohjausta sekä saada synergiaetuja. Viestintävirasto osallistui aktiivisesti virastouudistuksen valmisteluun yhdessä hallinnonalan virastojen ja LVM:n kanssa. Uuden Liikenneja viestintäviraston on tarkoitus aloittaa 1.1.2019. Työympäristöhankkeessa suunniteltiin viraston muuttoa uuteen toimitilaan Helsingin Kumpulaan, Dynamicum-rakennukseen. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on tukea uusia, monimuotoisia työnteon tapoja muuntojoustavilla toimitiloilla. Viraston henkilöstö on osallistunut aktiivisesti hankkeen toteutukseen. Viestintäviraston työtyytyväisyysindeksi parani lukemaan 3,66 (vuonna 2016 3,52), mikä oli hieman yli asetetun tavoitteen 3,63. Tulos on parempi kuin valtiolla yleensä. Perillesaamattoman postin käsittely siirrettiin Jyväskylän toimipisteestä Kumpulaan Ilmatieteenlaitoksen tiloihin, johon myös Viestintäviraston muu toiminta siirtyy 1.8.2018 alkaen. Toimintatavat: Henkilöstön työtyytyväisyys on vähintään 3,63 (asteikolla 1 5). Tavoite saavutettiin Toteutuma 2015 2016 2017 3,6 3,5 3,7 VMBaron tulos oli parempi kuin valtiolla keskimäärin. Toimintatavat: IPO-indeksien keskiarvo on vähintään 3,67 (asteikolla 1 5). IPO-indeksien keskiarvo oli 3,71.

21 (44) Voimavarojen hallinta ja kehittäminen: Henkilöstön määrä vuonna 2017 on korkeintaan 231 henkilötyövuotta. Toteutuma 2015 2016 2017 236,2 226,6 218,9 Henkilöstövoimavarojen tunnusluvut 1 1. HENKILÖSTÖRESURSSIT 2015 2016 2017 Vuosimuutos (%) henkilöstömäärä 234 227 222-2,2 naiset 119 107 103-3,7 miehet 115 120 119-0,8 henkilötyövuodet 236,2 226,6 218,9-3,4 keski-ikä 45,1 46 46,1 0,3 naiset 45,5 47,2 47,4 0,5 miehet 44,6 45 45,1 0,2 henkilöstömäärät ikäluokittain 15-24 - 2 100,0 25-34 45 33 21-36,4 35-44 68 69 81 17,4 45-54 79 83 77-7,2 55-64 40 40 39-2,5 65-2 2 2 0,0 koulutustasoindeksi 5,9 5,8 5,9 0,3 naiset 5,6 5,5 5,6 1,3 miehet 6,1 6,1 6,1-0,7 vakinaiset 214 209 210 0,5 naiset 110 97 97 0,0 miehet 104 112 113 0,9 määräaikaiset 20 18 12-33,3 naiset 9 10 6-40,0 miehet 11 8 6-25,0 kokoaikaiset 225 220 218-0,9 naiset 115 103 102-1,0 miehet 110 117 116-0,9 osa-aikaiset 9 7 4-42,9 naiset 4 4 1-75,0 miehet 5 3 3 0,0 säännöllisenä työaikana tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta, % 78,8 80,9 1,4 palkkasumma, /vuosi 14 870 988 14294610 13990697-2,1 kokonaistyövoimakustannukset, /vuosi 18295854 16916999 16296206-4,9 tehdyn työajan palkkojen %- osuus palkkasummasta 77,3 80,3 79,8 0,9 välilliset työvoimakustannukset, /vuosi 6807419 5445526 5134268-11,9 välillisten työvoimakustannusten %-osuus tehdyn työajan palkoista 54,4 47,5 46,0-10,8 1 Henkilöstövoimavarojen tunnusluvut on tuotettu Valtiokonttorin Tahti-järjestelmästä.

22 (44) 2. TYÖHYVINVOINTI 2015 2016 2017 Vuosimuutos (%) kokonaistyötyytyväisyysindeksi 3,6 3,5 3,7 5,7 naiset 3,4 3,4 3,6 5,9 miehet 3,7 3,7 3,7 0,0 lähtövaihtuvuus, % henkilöstöstä 5,4 5,1 * * tulovaihtuvuus, % henkilöstöstä 10,7 8,8 3,1-64,8 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen, % henkilöstöstä 0,4 0,0 0,0 0,0 sairauspoissaolot, työpäivää/htv 7,6 5,3 4,5-15,0 3. HENKILÖSTÖINVESTOINNIT työtyytyväisyyden edistäminen, /htv 58,8 56,6 * * työkunnon edistäminen, /htv 173,6 181,0 * * koulutus ja kehittäminen, työpäivää/htv 7,4 4,5 2,8-39,1 koulutus ja kehittäminen, /htv 1554,6 1076,1 707,5-34,2 työterveyshuolto, /htv 1135,9 1016,8 * * henkilöstöinvestoinnit yhteensä, /htv 2923,0 2330,5 * * *) TAHTI-tietoja ei saatavissa tilinpäätöksen allekirjoitusajankohtana 7 TILINPÄÄTÖSANALYYSI 7.1 Rahoituksen rakenne Viestintävirasto kattaa pääosan menoistaan keräämillään tuloilla. Viraston kaikki menot ja maksullisen toiminnan tulot on merkitty toimintamenomomentille 31.40.01. Näiden erotuksena syntyy talousarviossa vahvistettu nettomeno eli viraston menokehys. Suurimmat maksullisen toiminnan tulot kertyvät radiolähettimien taajuusmaksuista, viestintäverkon numerointimaksuista ja verkkotunnusmaksuista. Lisäksi virasto saa sopimusperusteisia tuloja tietoturvapalveluiden tuottamisesta Huoltovarmuuskeskuksen kanssa tehdyn sopimuksen perusteella sekä tietoturvapalveluiden tuottamisesta valtionhallinnon toimijoille valtiovarainministeriön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Osa viraston keräämistä maksutuloista on merkitty veronluonteisiin tuloihin momentille 11.19.04. Tietoyhteiskuntamaksut, postitoiminnan valvontamaksut sekä televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksut ovat veronluonteisia tuloja. Näitä tuloja vastaavat menot on otettu huomioon toimintamenomomentin määrärahan mitoituksessa ja ne ovat siten osana nettomenoa. Budjettimäärärahaa menokehyksessä on myönnetty käytettäväksi Kyberturvallisuuskeskuksen toimintamenoihin sekä väistötilan vuokraan ja käyttömenoihin. 7.2 Talousarvion toteutuminen Veronluonteisten maksujen tuloarvio vuoden 2017 talousarviossa oli 42,0 miljoonaa euroa ja toteutuma oli noin 42,1 miljoonaa euroa. Momentille on budjetoitu 35,1 miljoonan euron tuloarvio toimilupamaksuja, jotka perustuvat radiotaajuuksien huutokaupoista annettuihin lakiin. Toteutuneet toimilupamaksutulot olivat 35,1 miljoonaa euroa ja lisäksi kertyi markkinaehtoista taajuusmaksua 0,5 miljoonaa euroa. Muita veronluonteisia maksuja oli arvioitu kertyvän 6,7 miljoonaa euroa ja myös toteutuma oli yhteensä 6,5 miljoonaa euroa. Televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksun kertymä oli hieman budjetoitua suurempi, kun taas tietoyhteiskuntamaksun kertymä oli hieman budjetoitua pienempi.

23 (44) Viestintäviraston toimintamenomomentin nettomenoarvio vuodelle 2017 oli 11,0 miljoonaa euroa. Toteutunut nettomeno vuoden 2017 toimintamenomomentilla oli noin 3,6 miljoonaa euroa. Aikaisemmilta vuosilta siirtynyt määräraha 7,3 miljoonaa euroa käytettiin kokonaisuudessaan. Toimintamenomomentin bruttotulojen toteutuma oli 19,1 miljoonaa euroa. Maksullisen toiminnan tulojen toteutuma momentilla oli merkittävästi edellisvuotta pienempi, sillä verkkotunnusmaksujen kirjauskäytäntöä muutettiin ja jaksotuksista luovuttiin vuoden 2016 aikana. Näin ollen vuodelle 2016 purkautui edellisiltä vuosilta jaksotettuja tuloja 6,3 miljoonaa euroa. Tulokertymä oli toimintamenomomentilla siirtymävuonna suuri, sillä se sisälsi kertymän vuonna 2016 tuloista sekä edellisiltä vuosilta purkautuvat jaksotetut tulot. Lisäksi verkkotunnusmaksujen vuoden 2017 kertymä oli budjetoitua hieman pienempi. Verkkotunnustoiminnossa siirryttiin 5.9.2016 uuteen toimintamalliin, jossa fi-verkkotunnus ja kaikki siihen liittyvät palvelut hankitaan verkkotunnusvälittäjiltä, joille Viestintävirasto tarjoaa verkkotunnuspalvelut. Bruttomenojen toteutuma oli kaikkiaan 30,4 miljoona euroa. Bruttomenojen toteumasta 22,8 miljoonaa euroa kirjattiin vuoden 2017 toimintamenomomentille, 7,3 miljoonaa euroa kirjattiin aiemmilta vuosilta siirtyneeseen määrärahaan ja 0,3 miljoonaa euroa kirjattiin liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmäärärahaan. Suurimmat säästöt budjetoituun nähden syntyivät henkilöstömenoissa. Viraston uusia virkoja sekä henkilöstön vaihtuvuudesta aiheutuneita rekrytointitarpeita ei saatu toteutettua kuluneen vuoden aikana täysimääräisesti. Myös palveluiden ostossa ja investoinneissa syntyi säästöä. Toimintamenomomentin määrärahaa siirtyy seuraavalle vuodelle 7,4 miljoonaa euroa. Siirtyvää määrärahaa on budjetoitu käytettäväksi erityisesti työympäristöhankkeeseen ja osana sitä muuttoon uusiin toimitiloihin Kumpulaan. Viestintävirasto muuttaa tiloihin kesällä 2018. Laajakaistamomentille ei myönnetty enää uutta määräraha vuoden 2017 talousarviossa. Lisätalousarviossa uudelleen budjetoitiin 7,6 miljoonaa euroa. Lisäksi oli käytettävissä siirtyvää määrärahaa aikaisemmilta vuosilta 25,2 miljoonaa euroa. Valtuuspäätöksiä tehtiin ja valtuutta käytettiin vuonna 2017 yhteensä 1,0 miljoonaa euroa. Tukimaksatuksia tehtiin vuonna 2017 yhteensä 5,4 miljoonaa euroa. Alkuperäinen suunnitelma tukimäärärahan jakautumisesta hankkeelle on ollut liian etupainotteinen. Vuoden 2017 talousarviossa momentille 31.40.60 Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon myönnettiin määrärahaa 507,9 miljoonaa euroa. Viestintävirasto on toteuttanut määrärahasiirrot rahastoon käyttösuunnitelman mukaisesti. 7.3 Tuotto- ja kululaskelma Maksullisen toiminnan tuotot olivat vuonna 2017 yhteensä 19,0 miljoonaa euroa, kun vastaavat tuotot edellisenä vuonna olivat 27,8 miljoonaa euroa. Tuottojen alenema edelliseen vuoteen verrattuna johtuu verkkotunnusmaksujen suuresta kertymästä siirtymävuonna 2016, kun jaksotuskäytäntöä muutettiin. Lisäksi verkkotunnusmaksujen kertymä vuodelta 2017 oli edellisvuotista pienempi. Toiminnan kulut vuonna 2017 olivat yhteensä 31,5 miljoonaa euroa, kun kulut edellisenä vuonna olivat 33,1 miljoonaa euroa. Toiminnan kulut pienenivät edellisestä vuodesta noin 1,6 miljoonaa euroa. Erityisesti pienenivät poistot, sillä vuonna 2015 Kieku-järjestelmään siirtymisen valmistelun yhteydessä poistosuunnitelmaa tarkistettiin joidenkin omaisuusryhmien osalta ja näiden poistoajat lyhenivät. Myös henkilöstökulut pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna 0,8 miljoonaa euroa. Ja palvelujen ostot pienenivät 0,3 miljoonaa edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstökulujen toteutuma vuonna 2017 oli 16,1 miljoonaa euroa ja siten 51 prosenttia toiminnan kuluista. Palvelujen ostoihin käytettiin 8,0 miljoonaa euroa eli 25 prosenttia kuluista. Vuokrakulut olivat 2,4 miljoonaa euroa eli 8 prosenttia kuluista. Muut kulut, yhteensä 2,5 miljoonaa euroa, sisältävät 1,2 miljoonaa euroa kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuja, 0,8 miljoonaa euroa matkustamisesta aiheutuneita kuluja sekä 0,5 miljoonaa euroa muita kuluja, kuten ohjelmistojen käyttöoikeusmaksuja.

24 (44) Siirtotalouden kuluihin on merkitty vuonna 2017 suoritetut laajakaistahankkeen tukimaksatukset yhteensä 5,4 miljoonaa euroa sekä määrärahan siirrot talousarviotalouden ulkopuoliselle valtion televisio- ja radiorahastolle yhteensä 507,9 miljoonaa euroa. Veronluonteisten maksujen tuotot vuonna 2017 olivat 42,0 miljoonaa euroa. Radiotaajuuksien huutokaupoista annettuun lakiin perustuvia toimilupamaksuja tuloutettiin valtiolle vuonna 2017 yhteensä 35,1 miljoonaa euroa. Muita veronluonteisia viestinnän maksuja kertyi yhteensä 6,9 miljoonaa euroa. Maksullisen toiminnan tuottojen sekä veronluonteisten maksujen vuosittainen kehitys ja erittely maksulajeittain on esitetty liitteessä 2. 7.4 Tase Taseen loppusumma vuonna 2017 oli noin 7,6 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna oli noin 9 miljoonaa euroa. Investoinnit käyttöomaisuuteen vuonna 2017 olivat yhteensä 1,0 miljoonaa euroa. Suurimmat investoinnit kohdistuivat Rahas-järjestelmän kehittämiseen sekä lähiverkon laitteisiin ja ohjelmistoihin. Taseen käyttöomaisuudessa suurimman erän muodostavat aineettomat hyödykkeet, yhteensä 5,2 miljoonaa euroa, joka sisältää mm. ostetut ja teetetyt atk-ohjelmistot. Aineellisissa hyödykkeissä koneiden ja laitteiden arvo on 1,1 miljoonaa euroa, johon sisältyy mm. lähiverkon laitteet sekä taajuushallinnon mittalaitteet. Lyhytaikaisten saamisten ryhmässä myyntisaamisiin on kirjattu maksullisen toiminnan myyntisaamiset 1,2 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisen vieraan pääoman ryhmässä suurin erä 8,8 miljoonaa euroa on Viestintäviraston hallinnoiman valtion televisio- ja radiorahaston yhdystili. Vastaava tili on myös rahaston taseessa. Siirtovelat ovat yhteensä 3,6 miljoonaa euroa. Siirtovelkojen tilillä ovat lomapalkkavelka sekä muut kulujen kohdistamiseksi vuodenvaihteessa tehdyt siirtovelkakirjaukset mm. tulospalkkiokirjaukset. 8 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA Johdon vastuu Valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 24 b :n perusteella viraston johdon vastuulla on huolehtia sisäisen valvonnan asianmukaisesta ja riittävästä järjestämisestä. Viestintäviraston työjärjestyksessä on määritelty viraston toimintaorganisaatio, tulosalueiden ja esimiesten tehtävät ja vastuut sekä toimivaltamääräykset. Viestintäviraston taloussäännön 3 :n mukaisesti sisäinen valvonta on osa Viestintäviraston johtamista. Johtoryhmä, toimialojen johtajat, apulaisjohtajat ja päälliköt sekä muut toiminnoista ja tavoitteiden saavuttamisesta vastaavat ovat vastuussa valvontaprosesseista. Tavoitteiden saavuttamisessa viraston johtoa tukee Viestintäviraston sisäisen tarkastuksen ohjesäännön perusteella sisäinen tarkastus, jonka tehtävänä on selvittää viraston johdolle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuutta ja riittävyyttä. Riskienhallinta on osa viraston toiminnanohjausjärjestelmää ja viraston johtamista Viestintäviraston riskienhallintaa koskevan politiikan ja ohjeistuksen mukaisesti. Riskienhallinnalla tuetaan sisäistä valvontaa ja autetaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Viestintäviraston sisäisen valvonnan ohje kuvaa virastossa toteutettavan valvonnan sisältöä ja sen tarkoituksena on varmistaa, että yhteisesti sovittuja ja hyväksyttyjä toimintatapoja sekä ohjeita noudatetaan.

25 (44) Uusi sisäisen tarkastuksen toimija aloitti yhteistyön Viestintäviraston kanssa vuoden 2016 loppupuolella. Yhteistyö käynnistettiin Viestintäviraston johdon ja sisäisen tarkastuksen toimijan välisillä tapaamisilla sekä sopimuskauden aikaisen sisäisen tarkastuksen toiminnan suunnittelulla. Sisäisen tarkastuksen toiminnan vuoden 2017 suunnittelun lähtökohtina olivat Viestintäviraston toiminnan strateginen analyysi ja riskianalyysi. Tarkoituksenmukaisessa laajuudessa toteutettu toiminnan strateginen analyysi, päivitetty riskianalyysi sekä keskustelut viraston ylimmän johdon ja johtajiston kanssa tukivat sen varmistamista, että Viestintäviraston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kannalta merkittävimmät kokonaisuudet, olennaiset toiminnot sekä suunnitteluhetken riskiprofiili olivat riittävissä määrin huomioituna sisäisen tarkastuksen toiminnassa. Vuoden 2017 tarkastustoimenpiteet kohdistettiin Viestintäviraston toiminnan päämäärien saavuttamista uhkaavien riskien tai keskeisten menestystekijöiden näkökulmasta merkittävimpiin kohteisiin. Lisäksi vuoden 2017 tarkastusten kohdentamisessa pyrittiin huomioimaan mahdollisen virastouudistuksen näkökulmasta merkityksellisiä toiminta-alueita ja kehityskohteita. Arvioinnin toteutustapa Arviointi toteutettiin Valtioneuvoston asettaman sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunnan laatiman suppean arviointikehikon mukaisesti käymällä läpi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuuteen vaikuttavat osa-alueet, joita ovat viraston sisäinen toimintaympäristö; tavoitteiden asettaminen; riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta; kontrollit (valvontatoimenpiteet); tiedonkulku sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuuden seuranta. Arviointikehikko käsiteltiin ja sen tulokset vahvistettiin viraston johtoryhmässä. Arvioinnissa on otettu huomioon myös vuoden 2017 riskienhallinnan toimenpiteet sekä vuonna 2017 tehtyjen asiakas- ja henkilöstökyselyjen sekä sisäisten ja ulkoisten arviointien tulokset. Johtopäätös sisäisen valvonnan tilasta Tehdyn arvioinnin perusteella todetaan, että Viestintävirastossa toteutetaan sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset sisäisen valvonnan menettelyt valtion talousarviosta annetun asetuksen 69 :n mukaisesti. Toteutetut sisäisen valvonnan menettelyt varmistavat Viestintäviraston talouden ja toiminnan laillisuuden ja tuloksellisuuden, viraston hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisen sekä viraston johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot viraston taloudesta ja toiminnasta. Menettelyt käsittävät myös Viestintäviraston vastattavana olevien varojen hoidon. Tehdyn arvioinnin perusteella viraston sisäinen valvonta täyttää valtion talousarviosta annetun asetuksen 69 :ssä säädetyt tavoitteet. Kehittämiskohteet Sisäisen valvonnan arvioinnin perusteella Viestintävirastossa on valittu vuodelle 2018 seuraavat kehittämiskohteet: Yhteistyöverkostojen kehittäminen jatkuu Muutoksenhallinta ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen Kehittämiskohteet perustuvat LVM:n hallinnonalan tiivistyvään yhteistyöhön erityisesti virastouudistuksen valmistelussa sekä toteutettaessa viraston muuttoa uusiin monitoimitiloihin. Toimintaa kehitetään suhteessa hallituksen kärkihankkeisiin, toimintaympäristön muutoksiin sekä hallinnonalan strategiaan ja muihin virastoihin. Muutoshankkeet ja yhteistyön kehittyminen tuovat mukanaan uudenlaisia toimintatapoja ja nykyisen toiminnan uudelleen arviointia. Tästä johtuen kiinnitetään erityistä huomiota muutoksenhallintaan ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen mukaan lukien henkilöstöresurssien käyttö ja työtyytyväisyys. Myös viraston tulevaisuustyön

26 (44) käynnistäminen edellyttää yhteistyöverkostojen kehittämistä ja edistää osaltaan muutoksenhallintaa. Vuoden 2017 kehittämiskohteiden toteutumisen arviointi Vuoden 2017 aikana liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastojen välistä yhteistyötä tiivistettiin. Virastojen pääjohtajista muodostettu esiselvitysryhmä ehdotti helmikuussa valmistuneessa esiselvityksessä, että Trafi ja Viestintävirasto sekä Liikenneviraston viranomaistehtävät yhdistettäisiin yhdeksi virastoksi. Lisäksi ehdotuksen mukaan Liikennevirasto jatkaisi valtion väyläverkosta vastaavana virastona. Esiselvitys lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle ja liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti hallinnonalan virastouudistuksen huhtikuussa 2017. Virastouudistuksen ensisijaisena tavoitteena on parantaa hallinnonalan kykyä vastata asiakastarpeiden ja toimintaympäristön muutoksiin sekä kehittää ja vahvistaa hallinnonalan strategista ohjausta sekä saada synergiaetuja. Tavoitteena on myös parantaa edelleen hallinnon tuottavuutta ja vaikuttavuutta resurssien monipuolisemmalla ja tehokkaammalla käytöllä. Virastouudistuksen valmistelutyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä LVM:n ja hallinnonalan virastojen kesken. Yhteistyötä on tiivistetty myös viestinnän toimialalla. Tulossopimustavoitteiden mukaisesti yhteistyötä on tehty sähköisen tunnistamisen luottamusverkoston, tietoturvastandardoinnin verkoston sekä liikennekaaren sisältämien tietojen ja tietojärjestelmien yhdenmukaisuusvaatimusten toimeenpanon toimijoiden yhteistyössä. Yhteistyön kehittämiseen liittyy sekä viraston toimintatapojen että muutoshallinnan kehittäminen. Vuoden aikana on valmisteltu tiiviisti viraston muuttoa monitoimitiloihin Kumpulaan kesällä 2018. Toimintaympäristön kehityksen ja toimitilamuutoksen yhteydessä työn tekemisen tavat muuttuvat oleellisesti. Muutosjohtamisen toimintamalleja on kehitetty sekä virastouudistushankkeessa että viraston toimitilamuutoksen valmistelussa. Kehitystyö on tuottanut tulosta ulkoisilla mittareilla mitattuna. Viestintäviraston sidosryhmien tyytyväisyys on lisääntynyt ja VMBaro-kyselyn tulokset ovat parantuneet edelliseen vuoteen verrattuna. 9 ARVIOINTIEN TULOKSET Viestintävirastolla on käytössään ISO/IEC 27001:2013 -standardin mukainen tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä, joka kattaa viraston viranomais- ja tukitoiminnot lukuun ottamatta kansallisen tietoturvallisuusviranomaisen tehtäviä (NCSA-FI), viranomaisten tietojärjestelmien arviointitehtävää sekä tietoturvallisuuden arviointilaitosten hyväksyntätehtävää. Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä koostuu muun muassa tietoturvallisuuden organisoinnista, tietoturvapolitiikasta ja -ohjeista, hallintajärjestelmän toteuttamista kuvaavista hallintamenettelyistä, riskienhallinnasta, henkilöturvallisuudesta, fyysisestä turvallisuudesta, tietoliikenteen ja käyttötoimintojen turvallisuudesta, hankintoihin liittyvästä turvallisuudesta sekä tietoturvapoikkeamien hallinnasta. Hallintajärjestelmän vaatimuksenmukaisuutta arvioidaan vuosittain sisäisin ja ulkoisin arvioinnein. Hallintajärjestelmän ulkoisen arvioinnin suoritti vuonna 2017 Inspecta Sertifiointi Oy vuonna 2016 tehtyyn sertifikaattiin. Arvioinnissa ei kirjattu poikkeamia standardin vaatimuksista. Vuonna 2017 virastossa toteutettiin kolme sisäistä sekä yksi ulkoinen auditointi ja käynnistettiin yksi sisäinen ja yksi ulkoinen auditointi turvallisuuden kehittämiskohteiden tunnistamiseksi. Auditoinnin perusteella on havaittu joitakin poikkeamia, joiden osalta toimenpiteet on käynnistetty.

27 (44) 10 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ 10.1 Virheitä ja väärinkäytöksiä koskevat yhteenvetotiedot Viestintäviraston hoitamiin tai vastattavina oleviin varoihin tai omaisuuteen ei ole kohdistunut väärinkäytöksiä tai rikoksia vuonna 2017. 10.2 Takaisinperintää koskevat yhteenvetotiedot Nopea laajakaista -hankkeen valtionavustuspäätöksistä on tehty tilivuoden 2017 aikana yksi takaisinperintää koskeva päätös euromäärältään yhteensä 15 189 euroa. Takaisinperittävästä määrästä 8875 on kuitattu samalle tuensaajalle myönnetystä maksamattomasta tuesta ja loppuosan 6314 euroa osalta maksu ei ole vielä erääntynyt, koska päätös tehtiin 21.12.2017.

28 (44) LIITE 1: MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMAT Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) 2015 2016 2017 2017 (tot.) (tot.) (tot.) (tavoite) Tuotot Taajuusmaksut ja muut radiohall. Suoritteet 10 299 11 217 9 759 10 179 Verkkotunnusmaksut 3 984 4 232 3 503 4 100 Numerointimaksut 2 744 2 696 2 689 2 500 Muu maksullinen toiminta 4 027 3 355 3 099 3 732 Tuotot yhteensä 21 054 21 500 19 050 20 511 Kustannukset Taajuusmaksut ja muut radiohall. Suoritteet 11 325 11 185 9 469 10 468 Verkkotunnusmaksut 3 772 3 689 3 036 3 394 Numerointimaksut 2 825 2 520 2 682 2 697 Muu maksullinen toiminta 3 991 3 319 3 095 3 714 Kustannukset yhteensä 21 913 20 713 18 282 20 273 Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) Taajuusmaksut ja muut radiohall. Suoritteet -1 026 32 290-289 Verkkotunnusmaksut 212 543 467 706 Numerointimaksut -81 176 7-197 Muu maksullinen toiminta 36 36 4 18 Ylijäämä / Alijäämä yhteensä -859 787 768 238 Kustannusvastaavuus% Taajuusmaksut ja muut radiohall. Suoritteet 91 100 103 97 Verkkotunnusmaksut 106 115 115 121 Numerointimaksut 97 107 100 93 Muu maksullinen toiminta 101 101 100 100 Kustannusvastaavuus% yhteensä 96 104 104 101

29 (44) Veronluonteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) 2015 2016 2017 2017 (tot.) (tot.) (tot.) (tavoite) Tuotot Tietoyhteiskuntamaksut 3 977 3 931 3 951 4 000 Postitoiminnan valvontamaksut 1 533 1 529 1 504 1 510 Tv- ja radiotoiminnan valvontamaksut 951 1 114 1 057 1 000 Varmennemaksut 196 208 286 200 Tuotot yhteensä 6 657 6 782 6 798 6 710 Kustannukset Tietoyhteiskuntamaksut 3 982 3 707 3 887 4 188 Postitoiminnan valvontamaksut 1 706 1 589 1 377 1 654 Tv- ja radiotoiminnan valvontamaksut 828 881 658 734 Varmennemaksut 185 191 231 195 Kustannukset yhteensä 6 701 6 368 6 153 6 771 Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) Tietoyhteiskuntamaksut -5 224 64-188 Postitoiminnan valvontamaksut -173-60 127-144 Tv- ja radiotoiminnan valvontamaksut 123 233 399 266 Varmennemaksut 11 17 55 5 Ylijäämä / Alijäämä yhteensä -44 414 645-61 Kustannusvastaavuus-% Tietoyhteiksuntamaksut 100 106 102 96 Postitoiminnan valvontamaksut 90 96 109 91 Tv- ja radiotoiminnan valvontamaksut 115 126 161 136 Varmennemaksut 106 109 124 103 Kustannusvastaavuus-% yhteensä 99 107 110 99

30 (44) LIITE 2: MAKSULLISEN TOIMINNAN TUOTTOJEN VUOSITTAINEN KEHITYS JA ERITTELY MAKSULAJEITTAIN SEKÄ VIRASTON KOKONAISKUSTANNUSTEN VUOSITTAINEN KEHITYS Maksullisen toiminnan tuottojen jakauma maksulajeittain vuosina 2013 2017: 2013 2014 2015 2016 2017 Taajuusmaksut 9 341 000 10 019 000 9 789 000 9 789 000 8 993 000 Viestintäverkon numerointimaksut 2 774 000 2 749 000 2 746 000 2 696 000 2 695 000 Verkkotunnusmaksut 3 550 000 3 781 000 3 984 000 4 232 000 3 503 000 Muut maksut 3 788 000 4 046 000 3 966 000 4 461 000 3 678 000 Korvaus valtion tv- ja radiorahastosta 3 103 000 1 008 000 569 000 322 000 181 000 Yhteensä 22 556 000 21 603 000 21 054 000 21 500 000 19 050 000 Veronluonteisten maksujen jakauma maksulajeittain vuosina 2013 2017: 2013 2014 2015 2016 2017 Viestintämarkkina/Tietoyhteiskuntam. 3 433 000 3 002 000 3 977 000 3 931 000 3 951 000 Tietoturvamaksut 479 000 419 000 0 0 0 Posttoiminnan valvontamaksut 1 503 000 1 535 000 1 533 000 1 529 000 1 504 000 Tv- ja radiotoiminnan valvontamaksut 1 047 000 1 248 000 951 000 1 114 000 1 057 000 Varmennemaksut 184 000 208 000 196 000 208 000 286 000 * Yhteensä 6 646 000 6 412 000 6 657 000 6 782 000 6 798 000 *) Varmennemaksutulokertymä näkyy vasta vuoden 2018 kirjanpidossa veroluonteisten maksujen momentilla Viraston kokonaiskustannusten kehitys vuosina 2013 2017: 2013 2014 2015 2016 2017 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 334 000 356 000 354 000 246 000 245 000 Henkilöstökustannukset 16 872 000 17 616 000 17 680 000 16 896 000 16 112 000 Vuokrat 2 841 000 2 533 000 2 532 000 2 371 000 2 428 000 Palvelujen ostot 6 670 000 7 405 000 6 794 000 8 329 000 7 961 000 Muut kustannukset 2 195 000 2 290 000 2 338 000 2 410 000 2 485 000 Pääomakustannukset 3 719 000 3 971 000 4 971 000 2 905 000 2 235 000 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0-29 000 30 000 Yhteensä 32 631 000 34 171 000 34 669 000 33 128 000 31 496 000

2. TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA 31 (44)

Viestintäviraston talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella 32 (44)

3. TUOTTO- JA KULULASKELMA 33 (44)

4. TASE 34 (44)

35 (44)

36 (44) 5. LIITETIEDOT Viestintäviraston tilinpäätöksen liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta

Viestintäviraston tilinpäätöksen liite 2: Nettoutetut tulot ja menot 37 (44)

38 (44) Viestintäviraston tilinpäätöksen liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset Viestintävirastolla ei ole esitettävää liitteellä 3 Viestintäviraston tilinpäätöksen liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Viestintäviraston tilinpäätöksen liite 5: Henkilöstökulujen erittely

39 (44) Viestintäviraston tilinpäätöksen liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset

40 (44) Viestintäviraston tilinpäätöksen liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Viestintäviraston tilinpäätöksen liite 8: Rahoitustuotot ja -kulut Viestintävirastolla ei ole esitettävää liitteellä 8. Viestintäviraston tilinpäätöksen liite 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat Viestintävirastolla ei ole esitettävää liitteellä 9.

41 (44) Viestintäviraston tilinpäätöksen liite 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Viestintäviraston tilinpäätöksen liite 11: Taseen rahoituserät ja velat Viestintävirastolla ei ole esitettävää liitteellä 11.

42 (44) Viestintäviraston tilinpäätöksen liite 12: Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut monivuotiset vastuut Viestintävirastolla ei ole varainhoitovuoden päättyessä voimassaolleita valtiontakauksia eikä valtiontakuita. Viestintäviraston tilinpäätöksen liite 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Viestintävirastolla ei ole esitettävää liitteellä 13. Viestintäviraston tilinpäätöksen liite 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat

43 (44) Viestintäviraston tilinpäätöksen liite 15: Velan muutokset Viestintävirastolla ei ole esitettävää liitteellä 15. Viestintäviraston tilinpäätöksen liite 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio Viestintävirastolla ei ole esitettävää liitteellä 16. Viestintäviraston tilinpäätöksen liite 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot