Liikenneverotus 23.03.2017 Leo Parkkonen Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä
Esityksen rakenne Liikenneverotuksen rakenne, tasot ja toiminta Verotuotot Ajoneuvokannan kehitys Yhteenveto verojärjestelmästä 2
Liikenteen verotus Kokonaisuutena verotuksen painopistettä on pyritty siirtämään työn verotuksesta välilliseen verotukseen Liikenneverotuksen ensisijainen tavoite on fiskaalinen, 2017 verotuotoksi arvioidaan n 4,7 mrd. Liikenneverojen osuus on 11 % valtion verotuloista, osuus on säilynyt melko samana 2000-luvulla (10,9 % - 12,9 %), vaikka liikenteen verotus on kiristynyt Fiskaalisten tavoitteiden lisäsi liikenneverotuksella toteutetaan ympäristöohjausta CO2 -päästöjen sekä terveydelle haitallisten hiukkaspäästöjen vähentämiseksi Liikenteen vero-ohjaus kohdistuu ajoneuvon hankintaan (autovero), käytettävissä oloon (ajoneuvovero) sekä todelliseen käyttömäärään (polttoainevero) Viimeisen 10 vuoden aikana verotus on painottunut yhä enemmän käyttöön Tutkimushanke (TEAS) liikenteeseen ja autoiluun liittyvien verojen simulointimallin rakentamiseksi
Liikennepolttoaineiden verotus Energiaverouudistus 2011 Käytön verotusta, tuottoarvio 2017 on 2,7 mrd. Veronalaisia moottoribensiini, dieselöljy ja niitä korvaavat nestemäiset biopolttoaineet Polttoainevero koostuu energiasisältöverosta (0,01631 / MJ), CO2-verosta (62 /CO2 -tonni) ja huoltovarmuusmaksusta Dieselpolttoaineilla alennettu energiasisältövero (n. 26 snt/l) ammattiliikenteen tukemiseksi (tuen määrä 450 miljoonaa euroa/vuosi henkilö- ja pakettiautojen käyttövoimavero huomioiden) Biopolttoaineet: litramääräinen vero alempi kuin fossiilisilla vaikka veron laskentaperuste sama (energiasisältö, CO2) lisäksi kestävien biopolttoaineiden CO2-vero puolitettu ja jäteperäisten biopolttoaineiden CO2-vero on 0 (CO2-alennuksissa otetaan huomioon elinkaaripäästövähenemä) Lähipäästöalennus hyvälaatuisilla dieselpolttoaineilla (parafiininen diesel) Maakaasulla ja sähköllä lämmityspolttoaineen verokanta (n ¼ liikennepolttoaineiden verotasosta, biokaasu verotonta)
Ajoneuvoveron käyttövoimavero Henkilöautojen osalta täydentää ympäristöperusteista polttoaineverotusta Polttoaineveroa ei kanneta kaikista käyttövoimista energiaverotuksen ympäristömallin mukaisesti -> alempaa energiaverotusta kompensoidaan henkilöautojen käyttövoimaverolla Tasaa dieselhenkilöautojen verokustannuksen bensiiniautojen tasolle keskimääräisellä ajosuoritteella (25 000 km /vuosi) Sähkö- ja kaasuautoille alempi ajosuoritteen laskentaperuste (7 000-10 000 km /vuosi) -> käyttövoimaverotus energiaverotuksen ympäristömallia edullisempaa Pakettiautoilla henkilöautoja alempi käyttövoimavero Kuorma-autojen käyttövoimaverolla täytäntöönpannaan vinjettidirektiivin edellyttämä raskaan liikenteen verotus Suomessa Käyttövoimaveron tuottoarvio 2017 on 373 milj.
Liikennepolttoaineiden verotasoja, /MWh, Verotus perustuu polttoaineen energiasisältöön (energiasisältövero), CO2-päästöön ja elinkaaren aikaiseen CO2-päästövähenemään (CO2-vero) sekä lähipäästöjen huomioimiseen) 6
Autovero Verouudistus 2008 (pakettiautot 2010) Henkilö- ja pakettiautojen veroprosentti määräytyy CO2 päästöjen mukaan Pakettiautojen verotus kevyempää kuin henkilöautoilla Vero lasketaan auton vähittäismyyntiarvosta Veroa alennettu merkittävästi ohjausvaikutuksen parantamiseksi ja lisäksi päästöjen aleneminen laskee veroa: - Keskipäästöisen uuden henkilöauton veroprosentti 2007 oli 32 %, 2016 19 % - Veronalennukset painottuvat selvästi pienipäästöisiin autoihin - Suuripäästöisten autojen vero on korkeampi kuin 2007. Verotuottoarvio 2017 on 853 milj.
Autovero ja CO2-päästöt Autovero perustuu henkilö- ja pakettiauton vähittäismyynti arvoon (verotusarvo), josta kannetaan veroa ajoneuvon hiilidioksidipäästöön (CO2g/km) perustuvan veroprosentin mukaisesti. 8
Ajoneuvoveron perusvero Ajoneuvoverouudistus 2010 Henkilö- ja pakettiautojen vero perustuu CO2 päästöihin Vero vuodessa 106-654 päästöistä riippuen Vanhimmilta autoilta, joilla ei ole mitattua CO2 päästöä, vero kannetaan massan mukaan (223-632 ) Ajoneuvoveroa ei kanneta siltä ajalta, jolloin auto on poistettu liikennekäytöstä Perusveroa korotettu ohjausvaikutuksen tehostamiseksi ja valtiontaloudellista syistä (keskimäärin 57 % 2015-2017) Perusveron tuottoarvio 2017 on 782 milj.
Ajoneuvovero ja CO2-päästöt Ajoneuvoveron perusvero määräytyy henkilö- ja pakettiauton hiilidioksidipäästön perusteella 0-päästöisen sähköauton 110 eurosta 400 grammaa päästävän ajoneuvon noin 660 euroon vuodessa. 10
Liikenteen verokustannukset erilaisille uusille autoille 10 vuodessa 11
Liikenneverotuksen tulokertymät 2007-2016 (polttoaineet, auto- ja ajoneuvovero) 12
Ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimääräiset CO 2 - päästöt ovat laskeneet merkittävästi vuosina 2006-2016 3.4.2017 Lähde: Trafi 13
Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä ja romutettujen autojen keski-ikä 2000-2016 3.4.2017 Lähde: Trafi ja Autoalan 14 tiedotuskeskus
Ajoneuvokannan kehitys1970-2016 15
Ajoneuvokannan kehitysennuste 2016-2030 (KAISU-luonnos) 16
Ensirekisteröityjen henkilöautojen käyttövoimien määrät ja osuudet 2016 3.4.2017 Lähde: Trafi 17
Verotuottojen kehitys pitkällä aikavälillä 1/3 Laskelmien lähtökohdat Laskelmat eivät ole ennusteita vaan esimerkki-laskelmia olettaen, että VTT:n LIPASTO-mallin oletukset autojen myynnin jakautumisesta polttomoottoriautoihin ja vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimiviin autoihin toteutuisivat Verotuottolaskelmat 2030 on laskettu 1) LIPASTO:n pohjaskenaariolla eli vuosina 2017-2030 myydään n. 125 000 vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivaa autoa ja 2) näiden autojen myyntimäärä olisi n. 250 000. Vertailutasona on v. 2017 verotuotto. 18
Verotuottojen kehitys pitkällä aikavälillä 2/3 Liikennepolttoaineet Liikennepolttoaineiden verotuotot alenisivat 1) vaihtoehdossa vajaa 400 milj. euroa. Tuplalaskenta poistuu ja jakeluvelvoitetta kasvatetaan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, verotuotot alenevat hieman yli 550 milj. euroa. 2) vaihtoehdolla ei ole suuruusluokat huomioiden merkittävää vaikutusta polttoaineverotuottoihin. Jos polttoaineverotuotot halutaan pitää nykytasolla, tarkoittaisi tämä nykyisellä verorakenteella esimerkiksi sitä, että liikenteen polttonesteiden energiaveroja korotettaisiin 1-2 % vuodessa. Korotuksen suuruus vastaisi vajaata senttiä litralta. 19
Verotuottojen kehitys pitkällä aikavälillä 3/3 Autovero Autoveron tuoton lasketaan olevan 1) vaihtoehdossa 200-400 milj. euroa alempi kuin v. 2017. 2) vaihtoehdossa verotuottomenetystä tapahtuisi 15-40 milj. euroa vuodessa lisää. Laskelman lopputulos vaihtelee hyvin paljon riippuen siitä, mikä oletetaan päästökehitykseksi ja myytyjen autojen määräksi. Ajoneuvovero Ajoneuvoveron tuoton lasketaan säilyvän 1) vaihtoehdossa n. 1,2 miljardin euron tuntumassa. 2) vaihtoehto merkitsisi enimmillään n. 10 milj. euron vähennystä vuotuiseen verotuottoon. Tuottoa pienentää ajoneuvokannan aleneva CO2-kehitys, mutta toisaalta ajoneuvokannan kasvu ja dieselautojen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien lisää tuottoa. 20
Yhteenveto liikenneverotuksesta (Liikenteen) verotus muuttuu ajassa, myös tulevaisuudessa Taustalla mm. tutkimustiedon lisääntyminen (esim. TEAS), teknologian (digitalisaatio/ajoneuvot) ja sääntelyn kehitys (EU, liikennekaari), tavoitteiden muuttuminen (verotuotot/ympäristö) ym. Liikenteen verotuksessa käytössä monipuolinen hankinnan ja käytön eri vaiheisiin kohdistuva ympäristöperusteinen verotus se on tekniikkaneutraali, ohjaava ja ennakoitava Nykyinen veromalli vähentää päästöjä kustannustehokkaasti Verotuotot vähenevät energiatehokkuuden parantuessa, uusiutuvan energian käytön lisääntyessä ja tehtyjen veronalennusten johdosta, mutta mitään dramaattista tuottojen romahdusta ei ole näköpiirissä Pitkälläkin aikavälillä (2030) ennakoiduilla ja maltillisilla korotuksilla ja/tai rakenteen muutoksilla voidaan kehittää ohjaavuutta ja säilyttää verotuottojen taso Pidemmällä aikavälillä teknologian kehitys tuo lisää mahdollisuuksia Verotus on edullinen tapa kerätä tuloja, esim. polttoaineveron kantokustannukset 0,01 % 21