Suomensupien luonteissa on havaittu merkittäviä eroja tilojen välillä. Joillakin tiloilla luonteen jalostukseen on panostettu merkittävästi, ja tilan eläimiä on helppo käsitellä vaikka ihan paljain käsin. WelFur kehitti eläinten hyvinvoinnin arviointi- menetelmät turkistiloille Teksti Tarja Koistinen, Leena Ahola, Itä-Suomen yliopisto, ja Jaakko Mononen, Itä-Suomen yliopisto, MTT Kuvat Tarja Koistinen WelFur-hankkeessa on kehitetty eläinten hyvinvoinnin arviointimenetelmät kettu- ja minkkitiloille. Tässä artikkelissa valotamme WelFur-hankkeen taustoja ja esittelemme kettujen ja minkkien arviointimenetelmät kokonaisuudessaan. Lisäksi kerromme WelFur-menetelmiä käytännössä kokeilevan Turkistila 2020 -hankkeen etenemisestä. Aloitteen eläinten hyvinvoinnin arviointimenetelmien kehittämisestä ketuille ja minkeille teki Euroopan kansallisten turkistarhaajien liittojen kattojärjestö (European Fur Breeders Association, EFBA). Kehittämishankkeen ja pian koko arviointijärjestelmän nimeksi vakiintui WelFur, joka tulee englanninkielisistä sanoista welfare (suom. hyvinvointi) ja fur animal (suom. turkiseläin). WelFur-hankkeella on omat englanninkieliset nettisivut: http://www. efba.eu/welfur/. Elinkeinon tahdosta ja tarpeeseen WelFur tullaan ottamaan käyttöön Euroopan kaikissa turkistuottajamaissa. Turkiseläinten hyvinvoinnin arviointimenetelmiä tarvitaan, jotta kuluttajille voidaan viestittää asianmukaista ja ajantasaista tietoa turkiseläinten hyvinvoinnista tiloilla. WelFur-arviointimenetelmiin sisältyvät mittaukset perustuvat tieteellisiin tutkimustuloksiin turkiseläinten hyvinvointiin vaikuttavista asioista. Näin on varmistettu, että arviointimenetelmissä mitattavilla 32 Turkistalous 7/2012
asioilla on todellakin merkitystä turkiseläinten hyvinvoinnille. WelFurin avulla kerättävää tietoa voidaan hyödyntää myös neuvonnassa. Mittaustulosten avulla voidaan havaita, mitkä ovat kunkin tilan vahvuudet ja heikkoudet. Kun jokaisella tilalla osataan panostaa heikkouksien korjaamiseen, parannetaan eläinten hyvinvointia loppujen lopuksi yleisellä tasolla. Kuinka mittarit valittiin? WelFur-arviointimenetelmät kuvaavat eläimen hyvinvointia kokonaisvaltaisesti ja kattavat kaikki hyvinvoinnin osa-alueet. WelFur-menetelmien kehittämisen esikuvana ovat olleet tilatason hyvinvoinnin Welfare Quality -arviointimenetelmät lehmille, sioille ja kanoille. Nämä jo aiemmin kehitetyt Welfare Quality -menetelmät perustuvat neljään hyvinvoinnin periaatteeseen, jotka jakautuvat vielä kahteentoista hyvinvoinnin kriteeriin (ks. taulukko sivulla 36). WelFur-arviointimenetelmien kehittäminen aloitettiin laatimalla 12 kettua ja 12 minkkiä käsittelevää perusteellista kirjallisuuskatsausta. Jokainen katsaus kuvaa joko kettujen tai minkkien hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja mahdollisia käyttökelpoisia hyvinvoinnin mittareita yhden Welfare Quality -hyvinvoinnin kriteerin osalta. Kettuja koskevista katsauksista, joiden kokoamisesta olivat vastuussa suomalaiset tutkijat, on julkaistu tiivistelmät Turkistalous-lehdissä tänä vuonna. Tutkimusavustaja Hanna Huuki on yksi suomensupitilojen arviointimenetelmää kehittävistä tutkijoista. Kuvassa hän arvioi satunnaisesti tilalta valitun suomensupin terveydentilaa. Kettutila saa täydet pisteet WelFur-arvioinnissa, kun - tilalla ei ole laihoja, likaisia, sairaita, vammautuneita tai epänormaalisti käyttäytyviä kettuja. - tilan ketuilla ei ole turkinpurentaa. - tilan nuorilla ketuilla on seuranaan ainakin yksi lajikaveri. Tilan siitoseläimet taas kasvavat yksittäin. - tilan ketut suhtautuvat uteliaan luottavaisesti niille outoon esineeseen ja vieraaseenkin ihmiseen. - tilan ketuilla on aina hyvälaatuista juomavettä, makuuhylly, virikkeitä, tilaa liikkumiseen, mahdollisuus suojautua tuulelta ja suoralta auringonpaisteelta ja mahdollisuus tarkkailla ympäristöään. - tilalla ei käytetä niskapihtejä kettujen käsittelyssä. - tilalla kettujen kuolleisuus on alhainen. Kuolleista ketuista suurin osa on tilanhoitajan kontrolloidusti lopettamia yksilöitä. - tilan ketut lopetetaan sähköllä asianmukaisin ja toimivin laittein. - tilalla ei harjoiteta säännönmukaista eläinten kuljettamista autolla tms. Turkistalous 7/2012 33
Seuraavaksi arvioitiin tarjolla olleiden mittareiden luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta yksityisillä tiloilla. Vain luotettaviksi ja käyttökelpoisiksi todetut mittarit valittiin alustavaan WelFur-mittaristoon. Joissakin tapauksissa valmista käyttökelpoista mittaria ei löytynyt, vaan sellainen jouduttiin kehittämään hankkeen aikana. Yksi esimerkki tällaisista hankkeen aikana kehitetyistä mittareista on kettujen stereotyyppisen käyttäytymisen mittaamiseen käytetty menetelmä. Alustavaa mittaristoa testattiin syksyllä 2010 Suomessa 18 tilalla. Tulosten perusteella valittiin lopulliset mittarit, joita testattiin vuosina 2011 2012 kymmenellä tilalla Suomessa ja viidellä tilalla Norjassa. Tätä pientä, alustavaa aineistoa on esitelty Turkistalous-lehdissä tänä vuonna. Mittaristoon on vielä tämänkin jälkeen tehty pieniä muutoksia, jotta mittaukset olisi helppo toteuttaa ja mittauksen lopputulos kuvaisi eläinten hyvinvoinnin tasoa tiloilla mahdollisimman hyvin ja kattavasti. Mitataan eläimiä jos pystytään Suuri osa WelFurissa mukana olevista mittareista mitataan suoraan eläimistä, mikä oli ensisijaisena tavoitteena myös WelFurin esikuvana toimineessa Welfare Quality -mittaristossa. Perinteisempi tapa määrittää eläimen hyvinvointia on ollut mitata vain eläimen ympäristöön liittyviä asioita ja arvioida tilan hoitokäytäntöjä. Suoraan eläimistä mitattavia mittareita käytettäessä ajatuksena on, että ei vain määritetä, millaisessa ympäristössä eläimet kasvavat ja miten eläimiä hoidetaan, vaan keskitytään siihen, kuinka hyvin eläimet ovat sopeutuneet vallitseviin olosuhteisiin. Ketuille ja minkeille ei kuitenkaan löydetty suoraan eläimestä mitattavia mittareita kuvaamaan kaikkia hyvinvoinnin osa-alueita. Esimerkiksi pitkittynyttä janoa on hyvin vaikea mitata eläimestä ilman perusteellisia tutkimuksia. Siksi mittarina käytetään mm. juottolaitteiston toimivuutta ja puhtautta. Myöskään liikkumisen helppoutta ei ole helppo mitata muutoin kuin määrittämällä ketun tai minkin käytössä olevan tilan määrää. Mittauksia kolmena vuodenaikana WelFur-arviointi käsittää kolme tilakäyntiä, kolmena eri vuodenaikana: talvella, kun tilalla on vain siitoseläimiä, kesällä pentujen ollessa 4 8 viikon ikäisiä ja syksyllä ennen nahkontaa. Eri vuodenaikoina tehtävien arviointien tarkoituksena on saada kattava käsitys eläinten hyvinvoinnista koko tuotantokierron aikana. EFBAn tämänhetkisen suunnitelman mukaan tilan ensimmäisenä arviointivuonna tehdään kaikki kolme tilakäyntiä ja seuraavina vuosina vain yksi käynti jonakin näistä vuodenajoista. Suuri osa mitattavista tekijöistä mitataan kaikkina vuodenaikoina, koska ne kertovat eläinten hyvinvoinnista vuodenajasta riippumatta. Tällaisia mittareita ovat sekä ketuilla että minkeillä mm. kuntoluokka, kuolleisuus ja stereotyyppisen käyttäytymisen yleisyys. Joitain mittareita käytetään kuitenkin vain tiettyinä vuodenaikoina. Esimerkiksi turkinpurenta mitataan vain talvella ja syksyllä, koska kesällä karvanvaihto ja emojen itsestään pesään nyppimä karva vaikeuttavat turkinpurennan arvioimista luotettavasti. Vieroitusikää ja vieroitustapaa (vain minkkimittaristossa) mitataan luonnollisesti ainoastaan kesällä. Ketuilla luonnetesti tehdään vain talvella, koska ollaan kiinnostuneita nimenomaan siitoseläinten suhtautumisesta ihmiseen. Kettujen virtsatietulehduksen yleisyyttä mitataan omana mittarinaan vain talvella, koska ongelma on harvinainen muina vuodenaikoina. Ripulin yleisyyttä puolestaan mitataan ainoastaan syksyllä, koska se on etenkin kasvavien kettujen ongelma. Kuitenkin virtsatietulehdus- ja ripulitapaukset huomioidaan myös muina vuodenaikoina, mutta silloin osana yleisempää mittaria Selkeästi sairas kettu. Mitä tilakäynnit vaativat tilalta? Yksi WelFur-tilakäynti vie hyvinvoinnin arvioijalta yhden työpäivän. Tilanhoitajalta aikaa kuluu arviointiin puolesta tunnista tuntiin, jonka aikana arvioija haastattelee tilanhoitajaa tilan käytännöistä. Muutoin arvioija tekee mittaukset tilalla itsenäisesti. Koska tilakäyntipäivänä tarkkaillaan stereotyyppistä käyttäytymistä ja talvella tehdään ketuille vielä ruokintatesti ennen stereotyyppisen käyttäytymisen mittaamista, eläimiä ei saa tilalla ruokkia ennen kuin nämä mittaukset on tehty. Tilakäynti ei vaadi mitään muita erityisiä ennakkovalmisteluja tilalla. Pisteiden laskeminen Tila saa jokaisesta yksittäisestä mittarista tuloksen. Tulokset syötetään laskentajärjestelmään, joka laskee mittarikohtaisista tuloksista pisteet (0 100) kullekin hyvinvoinnin kahdestatoista kriteeristä. Näiden kriteerikohtaisten pisteiden avulla lasketaan tilalle vielä periaatekohtaiset pisteet (0 100). Pisteytys perustuu WelFur-hankkeen asiantuntijaraatien (erikseen kettu- ja minkkiraati) arviointeihin eri tekijöiden merkityksestä eläinten hyvinvoinnille. Pisteiden laskeminen ja yhdistäminen vaatii osittain hyvin monimutkaisia laskukaavoja. Minkkien ja kettujen laskentajärjestelmät ovat kehittäneet samat ranskalaiset tutkijat kuin Welfare Quality :n laskentajärjestelmän. Myös itse laskenta suoritetaan Ranskassa. Turkistilat tulevat saamaan internetin kautta pääsyn katsomaan omia tuloksiaan. Järjestelmään tulee myös mahdollisuus kokeilla, kuinka oman tilan periaate- ja kriteeripistemäärät sekä kokonaisarvio muuttuisivat, jos tila pystyisi parantamaan tulostaan yhden tai useamman mittarin osalta. Itse arvioiden periaate on kuitenkin yksinkertainen. Asiantuntijat siis arvioivat ja pisteyttivät mittaustulokset sen mukaisesti, mitä ne kertovat kettujen ja minkkien hyvinvoinnista. Alle 20 pistettä tarkoittaa, että eläinten hyvinvointi ei ole kyseisen mittarin, kriteerin tai periaatteen osalta hyväksyttävällä tasolla. Keskinkertainen tulos tuottaa noin 50 pistettä ja 100 pistettä tarkoittaa kyseisen mittarin, kriteerin tai periaatteen osalta parasta mahdollista tilannetta. Tilan kokonaisarvio muodostetaan neljän periaatepistemäärän avulla. Lopulliset säännöt siitä, kuinka periaatepistemäärät muunnetaan kokonaisarvioksi, tehdään vasta sen jälkeen, kun mittaustuloksia on saatu riittävän monelta tilalta. 34 Turkistalous 7/2012
Kehitystyöstä toteutukseen Turkistila 2020 WelFurissa ollaan nyt siirtymässä menetelmien kehitystyöstä menetelmien käytäntöön viemiseen. Turkistila 2020 -hankkeessa, jota rahoittavat Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset sekä Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto, tavoitteena on arvioida Suomessa 100 kettutilaa, 40 minkkitilaa ja 10 suomensupitilaa WelFur-arviointimenetelmien avulla. Näistä tilakäynneistä ja saaduista tuloksista kerromme tulevissa Turkistalouslehdissä. Luova Oy tekee arvioinnit Tähän mennessä WelFur-arviointeja ovat tehneet vain WelFurmenetelmää kehittäneet tutkijat. Turkistila 2020 -hankkeessa päätettiin kuitenkin kokeilla, löytyykö yksityisiltä yrityksiltä kiinnostusta WelFur-arviointi- ja neuvontakäyntien suorittamiseen. Yksityisen yrityksen käyttö on todennäköisin tapa tulevaisuudessa, kun Wel- Fur-järjestelmä otetaan käyttöön täydessä mittakaavassa. Turkistila 2020 -hanke järjesti arviointi- ja neuvontakäyntien toteuttamisesta tarjouskilpailun, ja tarjouksia saatiin kolme kappaletta. Tarjouskilpailun voitti Kannuksen tutkimustila Luova Oy. Luovan henkilöstön kouluttaminen aloitetaan marraskuussa 2012, ja luovalaiset jalkautuvat ensimmäisille arviointikäynneille kettutiloille jo tammi-helmikuussa 2013. Turkistila 2020 -hankkeessa kerätään arviointi- ja neuvontakäyntien sujuvuudesta ja WelFur-mittariston toimivuudesta systemaattisesti tietoa Luovan henkilökunnalta ja turkistiloilta. Palautetta käytetään WelFur-mittariston ja koko WelFurjärjestelmän jatkokehittämisessä. Turkistila 2020 -hanke: Tilakäynnit minkki- ja Teksti Hanna Huuki ja Tarja Koistinen, kettutiloilla Itä-Suomen yliopisto ovat alkaneet Tutkijat aloittivat tilakäynnit kettu- ja minkkitiloilla lokakuussa. Alustavasti kettutilojen tulokset näyttävät hyvin samankaltaisilta kuin edellisinäkin vuosina. Ehkä tänä syksynä on havaittu edellisiä vuosia hieman vähemmän terveysongelmia, esimerkiksi silmätulehduksia. Tänä syksynä tehdyt minkkiarvioinnit ovat Suomessa ensimmäiset. Minkkien arviointimenetelmä on kehitetty Tanskassa, ja sen soveltuvuus suomalaisille minkkitiloille tulee testatuksi Turkistila 2020 -hankkeen aikana. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että menetelmä soveltuu hyvin suomalaisiin olosuhteisiin. Turkistila 2020 lisää tiloja tarvitaan mukaan Turkistila 2020 hankkeessa arvioitavien tilojen rekrytointi on jo alkanut, ja kiinnostuneita tiloja onkin jo jonkin verran. Lisää tiloja kuitenkin tarvitaan. Halukkaat tilat voivat ilmoittautua hankesihteeri Pekka Eskelille, pekka.eskeli@mtt.fi, puh. 040 563 4754, toiminnanjohtaja Hannu Kärjälle, hannu.karja@profur.fi, puh. 040 503 2961, tai toiminnanjohtaja Kristian Bengtsille, kristian.bengts@profur.fi, puh. 040 547 6142. Turkistalous 7/2012 35
Periaatteet Kriteeri Mittarit ketuille Ajankohta Mittarit minkille Ajankohta Hyvä ravitsemus 1. Ei pitkittynyttä nälkää 1. Kuntoluokitus 1. Kuntoluokitus 2. Ei pitkittynyttä janoa 2. Juomaveden jatkuva saatavuus Juottolaitteiston tyyppi Juomaveden ylikuumenemisen estäminen Juomapisteen toimivuus Juomapisteen puhtaus 2. Juomaveden jatkuva saatavuus 3. Juomapisteiden toimivuus ja puhtaus Hyvä kasvatusympäristö 3. Makuumukavuus 3. Turkin puhtaus 4. Mahdollisuus käyttää makuuhyllyä 4. Pääsy pesäkoppiin 5. Pesäkopin/lepopaikan laatu 6. Turkin puhtaus 4. Lämpömukavuus 5. Suojaaminen äärimmäisiltä sääoloilta 7. Suojaaminen äärimmäisiltä sääoloilta 8. Pesäkopin ja kuivikkeen materiaali 5. Liikkumisen helppous 6. Käytössä oleva tila 9. Käytössä oleva tila Hyvä terveys 6. Ei vammoja 7. Liikkumisvaikeudet 8. Ihovauriot ja muut kehon vammat 10. Ihovauriot ja muut kehon vammat 7. Ei sairauksia 9. Etujalkojen taipuneisuus 10. Silmätulehdus 11. Heikentynyt suu- ja/tai hammasterveys 12. Ripuli 13. Virtsatietulehdus 14. Selkeästi sairas kettu 15. Kuolleisuus Talvi 11. Kuolleisuus 12. Ripuli 13.Liikkumisvaikeudet 14. Muu selvä sairaus 8. Ei toimenpiteistä johtuvaa kipua 16. Niskapihtien käyttömäärä ja tyyppi 17. Lopetusmenetelmä 15. Lopetusmenetelmä nahkomisen aikana 16. Yksittäisen minkin lopetusmenetelmä Tarkoituksenmukainen käyttäytyminen 9. Sosiaalisen käyttäytymisen ilmeneminen 18. Sosiaalinen kasvatusympäristö 17. Sosiaalinen kasvatusympäristö 18. Vieroitusikä ja tapa Kesä 10. Muiden käyttäytymismuotojen ilmeneminen 19. Mahdollisuus käyttää virikkeitä 20. Mahdollisuus tarkkailla ympäristöä 21. Stereotyyppinen käyttäytyminen 22. Turkinpurenta 19. Stereotyyppinen käyttäytyminen 20. Häkin virikkeet 21. Turkinpurenta 11. Hyvä ihmisen ja eläimen välinen suhde 23. Ruokintatesti Talvi 22. Luonnetesti 23. Kuljetuksen ja käsittelyn määrä ja kesto 12. Positiivinen tunnetila 24. Luonnetesti 25. Eläinten kuljetus Talvi WelFur-arviointimenetelmät kuvaavat eläimen hyvinvointia kokonaisvaltaisesti ja kattavat kaikki hyvinvoinnin osa-alueet. Suomensupien arviointimenetelmää kehitetään Suomensupin arviointimenetelmään mahdollisesti soveltuvien mittareiden testaaminen on jo hyvässä vauhdissa. Näyttäisi siltä, että suomensupien arviointimenetelmässä voidaan käyttää useita samoja mittareita kuin kettujen arviointimenetelmässä. Menetelmässä on kuitenkin otettava huomioon suomensupien erityispiirteet. Nyt on jo selvää, että suomensupien luonteessa on eroja tilojen välillä. Stereotyyppistä käyttäytymistä on havaittu enemmän kuin ennakkoon oletettiin. Yleisesti ottaen suomensupien terveydentila näyttäisi olevan hyvä. Tähän saakka käydyillä tiloilla merkittävin terveysongelma on ollut tassutulehdus. 36 Turkistalous 7/2012