Järjestö 2.0 -hankkeiden lähtötilannekartoituksen yhteenveto

Järjestö. -hankkeiden lähtötilannekartoituksen yhteenveto toukokuu 8 Tutkimus ja Kehitys Ajatustalo Oy Antti Pelto-Huikko

Tiivistelmä Järjestöt mukana muutoksessa -ohjelman lähtötilannekartoitus suunnattiin maakunnallisen hankkeen kautta sekä maakuntien sosiaali,- terveys- ja hyvinvointialan toimijoille että Järjestö. -hankkeen työntekijöille. Kyselyyn vastasi helmi-maaliskuun aikana henkilöä. Näistä 8% edusti kolmatta sektoria, % julkista sektoria ja loput muita toimijoita, kuten yksityisen sektorin edustajia, seurakuntia yms. Kyselyn tulokset voidaan tiivistää seuraavasti: - Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen maakunnallisten järjestöstrategioiden laadinta on vielä alkuvaiheessa. Kaikissa maakunnissa tämä ei ole edes tavoitteena. Laadinnan haasteena on kentän moninaisuus ja tästä johtuva yhtenäisen strategia-asiakirjan laadinnan vaikeus. Kysymys kuuluu, miten luoda asiakirja, jonka suurin osa maakunnan järjestöistä voi hyväksyä ja toimia sen mukaisesti. - Tulevan maakunnan ja maakunnallisten järjestöjen yhteistyörakennetta luodaan suurimmassa osassa maakunnista. Samoin kuin maakunnallisen järjestöstrategian osalta, niin myös yhteistyörakenteen kanssa ollaan vielä suurimassa osassa maakuntia vielä alkuvaiheessa. - Sekä maakunnallisen järjestöstrategian että maakunnan ja maakunnallisten järjestötoimijoiden yhteistyörakenteen kehittämisessä suurin haaste tuntuu liittyvän tiedottamiseen. Puolet kaikista vastaajista ei tiennyt näistä kehittämistehtävistä tai ei osannut sanoa niiden tilanteesta. - Järjestöjen rooli ja asema tulevien maakuntien palvelujen suunnittelussa vaihtelee maakunnittain, joka on ihan luonnollista. Osassa maakuntia ja maakuntien kuntia on erilaiset perinteet ja käytänteet järjestöjen osaamisen hyödyntämisestä yhteisten palvelukokonaisuuksien suunnittelussa. Se, mikä vastauksissa herätti mielenkiinnon, oli kuinka eri tavoin kolmannen sektorin ja julkisen sektorin vastaajat näkevät tilanteen. Julkisen sektorin toimijat kokeva lähtökohtaisestit, että järjestöt ovat vahvemmin mukana palvelujen suunnittelussa ja että niillä on merkitystä myös lopputuleman kannalta. Sen sijaan järjestötoimijat näkevät oman roolinsa paljon pienempänä eikä niin merkityksellisenä tässä isossa kokonaisuudessa kuin mitä julkisen sektorin toimijat. - Järjestöjen toimintaedellytyksien muutoksia kuluneen vuoden osalta arvioitaessa puolet kaikista vastaajista kertoi, että toimintaedellytykset ovat pysyneet ennallaan. % vastaajista koki niiden parantuneen ja 8% niiden heikentyneen. Viidesosa vastaajista ei osannut ottaa asiaan kantaa. Tuloksen tarkastelu muuttuu mielenkiintoiseksi, kun vertaa julkisen sektorin toimijoiden ja järjestötoimijoiden näkemyksiä asiasta. Lähtökohtaisesti julkisen sektorin toimijat arvoivat järjestöjen toimintaedellytysten muuttuneen selvästi parempaan suuntaan kuin mitä järjestötoimijat itse arvioivat. - Järjestöt mukana muutoksessa ohjelmassa pyritään edistämään maakunnallisten hankkeiden pääsemistä mukaan keskeisiin maakunnallisen kehittämistyön rakenteisiin. Alkukartoituksen perusteella kahdeksastatoista maakunnallisesta hankkeesta kaksi ei ole mukana tai ei ole edes pyrkimässä keskeisiin maakunnallisiin rakenteisiin. Neljässä hankkeessa tehdään töitä rakenteisiin pääsemiseksi. Kuusi hanketta ilmoitti olevansa mukana osassa rakenteita ja neljä hanketta ilmoitti olevansa mukana keskeisissä rakenteissa. Kaksi hanketta kertoi, että he ovat mukana kaikissa keskeisissä maakunnallisissa rakenteissa ja että heillä on siellä myös painoarvoa toiminnan ja palvelujen suunnittelussa.

Sisällysluettelo. Johdanto.... Kyselyn toteutus ja analysointi.... Kyselyyn vastanneiden taustatietoja.... Kysymyskohtaiset tulokset..... Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen järjestöstrategiat..... Järjestöjen ja tulevien maakuntatoimijoiden yhteistyörakenne..... Järjestöjen rooli tulevan maakunnan palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä... 8.. Järjestöjen toimintaedellytykset..... Järjestö. -hankkeet osana maakuntien kehittämistyötä.... Yhteenveto ja johtopäätökset.... Kyselyiden jatkaminen...

. Johdanto Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti kolme Suomi -avustusohjelmaa vuosille -. Ohjelmilla vähennetään eriarvoisuutta, parannetaan työikäisten toimintakykyä ja kehitetään järjestötoimintaa. Järjestöt mukana muutoksessa -ohjelma on valtakunnallinen, järjestöjen toimintaedellytyksiä muuttuvassa toimintaympäristössä edistävä kokonaisuus. Ohjelma koostuu maakunnallisesta Järjestö. -hankkeesta sekä seitsemästä digihankkeesta. Tätä hankkeen kokonaisuutta koordinoi ja tukee SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. maakunnallisessa hankkeessa organisoidaan sote- ja maakuntamallia tukevat rakenteet suomalaiseen järjestötoimintaan. Ohjelman tavoitteena on maakunnallisten hankkeiden kautta parantaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia sote- ja maakuntauudistuksessa vahvistamalla sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen muutosvalmiuksia ja yhteistyötä alueellisten toimijoiden kanssa. Samalla vahvistetaan kuntien ja järjestöjen työtä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Näin aktivoidaan kansalaisia ja tehdään järjestötyötä näkyväksi sekä rohkaistaan järjestöjä kehittämään uusia toimintamuotoja. Tässä käsillä olevassa raportissa esitellään maakunnallisten hankkeiden lähtötilannekyselyn tulokset. Järjestöt mukana muutoksessa -ohjelma on merkittävä taloudellinen panostus sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen toimintaedellytysten kehittämiseen. Tehtävä ei myöskään ole helppo. Näistä lähtökohdista on tärkeää tietää, mitä maakunnallisen hankkeen ja seitsemän digihankkeen avulla konkreettisesti saadaan aikaan, millaisia maakuntia meillä on järjestöjen toiminta-alustoiksi hankkeiden päätyttyä ja miten maakuntien toimijat niin viranomaiset, yritykset kuin kolmannen sektorin toimijat voivat vastata kansalaisten sosiaalisen eheyden sekä terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen yhdessä. Raportin toisessa kappaleessa on kuvattu tiiviisti kyselyn toteutus- ja analysointiprosessit. Kolmas kappale keskittyy kuvaamaan kyselyn tuloksia eri näkökulmat huomioiden ja luomaan niiden pohjalta muutamia konkreettisia johtopäätöksiä sekä kehittämisehdotuksia. Neljännessä ja viimeisessä kappaleessa luodaan kuvaa siitä, miten kyselyiden toteuttaminen jatkossa ja niiden hyödyntämistä on ajateltu toteuttaa.. Kyselyn toteutus ja analysointi Kyselyn suunnittelu aloitettiin marraskuussa ja siihen liittyviä luonnoksia käytiin läpi jo hyvin varhaisessa vaiheessa yhdessä maakunnallisten hanketoimijoiden kanssa. Tammikuun 8 verkostopäivässä kysely käytiin vielä kertaalleen läpi yhdessä maakunnallisten hanketoimijoiden kanssa ja sieltä saatiin kyselyyn viimeiset muokkaukset. Tämän jälkeen kysely muokattiin Webropol-ohjelmaan. Kyselystä tehtiin erikseen myös ruotsinkielinen versio. Kyselyn (suomi + ruotsi) vastauslinkki toimitettiin maakunnallisille hanketoimijoille tammikuun lopussa. Hanketoimijoille annettiin hyvin vapaat kädet linkin edelleen toimittamisessa. Toiveena oli, että sitä levitettäisiin sellaisille toimijoille maakunnassa, joilla on heidän mukaansa sanottavaa ja kommentoitavaa kysyttyihin sisältöihin. Maaliskuun alkuun mennessä kyselyyn oli tullut yhteensä vastausta (sis. ruotsinkielistä vastausta) Kyselyn vastaukset on koottu tähän raporttiin. Vastauksista ajettiin suorat jakaumat sekä vertailtiin mm. julkisen sektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden vastauksia. Mikäli näiden kahden eri sektorin vastauksissa oli merkittäviä eroja, niin niistä tehtiin omat kuvaajat, jotka osoittavat erot (kuviot ja ). Koko valtakunnan tilannetta kuvaavien yhteenvetokuvien lisäksi tehtiin maakunnittaiset ajot, joilla voidaan kuvata vastausten vaihtelua ja eri kysymyksiin liittyviä tilanteita maakunnittain.

. Kyselyyn vastanneiden taustatietoja Maaliskuun alkuun mennessä kyselyyn oli tullut yhteensä vastausta. Kuvio osoittaa, että suurin osa vastaajista (8%) edustaa kolmatta sektoria, % edustaa julkista sektoria ja vain yksittäiset vastaukset tulivat yrityksiä edustavilta henkilöiltä. Joku muu, mikä -vaihtoehtoon tuli % vastauksista, mutta käytännössä niistäkin suurin osa voidaan lukea kolmannen sektorin edustajiksi. Yksittäisiä rajapinnoille sijoittuvia vastaajia olivat mm. säätiöiden ja seurakuntien edustajat. Mitä tahoa / sektoria edustat? Viranomainen (kunta, maakunta, sairaanhoitopiiri, tms.) % Kolmas sektori (järjestö, yhdistys, säätiö) 8% Yritys Joku muu, mikä % Kuvio. Vastaajien edustama sektori tai toimijataho. % % % % % % % % 8% % Kuvio esittää vastaajien maantieteellistä jakaumaa. Ylivoimaisesti eniten vastaajia tuli Lapista lähes joka viides vastaus edusti Lapin maakuntaa. Seuraavaksi eniten vastauksia tuli Uudeltamaalta (%) ja Pohjois-Savosta (%). Muiden maakuntien osalta vastausmäärät ovat paljon pienempiä, joskaan tällä ei ole suurta merkitystä eikä se vähennä näiden maakuntien vastausten arvoa. Toki täytyy muistaa, että kolmen eniten kommentoineen maakunnan vastaukset edustavat lähes puolta (%) kaikista vastauksista. Sen vuoksi jokaisen kysymyksen ja teeman ohella on esitetty myös maakuntakohtaiset jakaumat vastauksista. Maakunta, jossa työskentelet Lappi Uusimaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Päijät-Häme Keski-Suomi Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Kainuu Satakunta Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa % % % % % % % % % % % % % % % % % 8% % % % % 8% % % % % 8% % Kuvio. Maakunta, jossa vastaajat työskentelevät.

. Kysymyskohtaiset tulokset.. Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen järjestöstrategiat Järjestöt mukana muutoksessa -ohjelman yhtenä yleisenä tavoitteena on, että maakuntiin saataisiin sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen yhteinen, maakunnallinen strategia siten, että se olisi huomioitu osana tulevaa maakuntastrategiaa. Tämä on tärkeä tavoite kahdesta näkökulmasta. Ensinnäkin sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen yhteinen, maakunnallinen strategia luo yhtenäisyyttä ja yhteistä suuntaa muuten hyvin heterogeenisessä järjestökentässä. Se sitoo järjestötoimijat yhteen yhteisten päämäärien saavuttamiseksi, jolloin sillä voidaan uskoa olevan merkittävää ohjausvaikutusta järjestöjen keskinäisen yhteistyön lujittamisessa ja edistämisessä. Toisekseen järjestöjen yhteinen strategia antaa heterogeenisestä järjestökentästä yhtenäisemmän kuvan suhteessa kuntien ja maakunnan tulevia toimijoita kohtaan. Mikäli maakunnallinen strategia vielä tulevaisuudessa huomioi järjestöjen keskinäisen maakunnallisen strategian, on sillä entistä enemmän painoarvoa niin järjestöjen keskuudessa kuin osana koko maakunnan palvelukokonaisuutta. Maakunnassamme on maakunnallinen sote- ja hyvinvointialan järjestöjen järjestöstrategia ja se on huomioitu osana maakuntastrategiaa Järjestöstrategiaa ei ole tai sen laadinta ei ole tavoitteena % Järjestöstrategia on valmisteilla % Järjestöstrategia on olemassa, mutta sitä ei olla virallisesti hyväksytty Järjestöstrategia on olemassa ja se on hyväksytty ja käsitelty järjestötoimijoiden keskuudessa Järjestöstrategia on olemassa ja se on hyväksytetty järjestötoimijoiden keskuudessa ja se on myös tiedossa maakunnan keskeisimmissä toimielimissä % % % En tiedä / en osaa sanoa % % % % % % % % Kuvio. Järjestöjen maakunnallisten sote- ja hyvinvointistrategioiden olemassa olo koko maassa. Yllä oleva kuvio osoittaa maaliskuun 8 tilanteen järjestöjen keskinäisten maakunnallisten sote- ja hyvinvointistrategioiden osalta. Ottaen huomioon, että maakunnalliset hankkeet oli tässä kohtaa olleet aktiivisesti toiminnassa noin puoli vuotta, niin oli ihan odotettavaa, että maakunnalliset järjestöstrategiat eivät vielä ole suurimmassa osassa maakuntia valmiita ja hyväksytettyjä. Kolmevuotinen ohjelma on juuri tätä varten olemassa. Kuvio kuitenkin herättää ajattelemaan, sillä merkille pantavaa on, että yli puolet vastaajista ei tiedä tai osaa sanoa, onko tällaista työtä valmisteilla tai missä tilanteessa ollaan. Koko ohjelmaa ja siinä toimivia maakuntia ajatellen toivottava tulos hankkeen aikana olisi se, että en tiedä / en osaa sanoa -vastausten määrä vähenisi ja vastaajilla olisi joku kuva siitä, mitä tämän tavoitteen osalta ollaan tekemässä ja missä vaiheessa ollaan menossa. Kuvion tilanne kertoo erityisesti siitä, että maakunnallista tiedottamista hankkeen tilanteesta tulee toteuttaa enemmän samalla kun järjestöjen keskinäisen, yhteisen strategian edistämistä viedään eteenpäin.

Viranomaiset nostavat kommenteissaan ja avovastauksissaan esille mm. työn varhaisen vaiheen. Asiasta on keskusteltu, mutta toistaiseksi se ei vielä näy strategia-asiakirjoissa. Myös maakunnallisen järjestöstrategian laajuus ja siihen liittyvät vaihtelut tulevat hyvin esille kommenteissa. Maakunnassa on järjestöstrategia, mutta se koskee koko järjestökenttää, ei vain sotea tai hyteä. En osaa sanoa onko virallista järjestöstrategiaa, mutta järjestöt ovat voimakkaasti mukana sote-uudistuksen valmistelussa ja palveluverkoston kehittämistyössä. Maakunnan hyvinvointistrategiassa on järjestöasiaa mutta se ei kata kaikkea järjestötoimintaa ja sen näkökulmia.. sektorin toimijoiden kommentteja tulkittaessa tulee nopeasti kuva siitä, että yhtenäinen maakunnallinen strategia on tärkeä ja sen eteen tulee nähdä vaivaa. Työ ei ole kentän moninaisuudesta johtuen helppo, mutta se ei saa olla este asian edistämiselle. Ei ole vielä, mutta yhteisellä strategialla olisi hyvä tuoda järjestöjen työtä näkyviin Toinen asia, joka järjestöjen keskinäisen maakunnallisen strategian laadintaan liittyen nousee kommenteissa esiin, on haaste, joka liittyy laajaan ja heterogeeniseen kenttään ja siinä tapahtuvaan käytännön yhteistyöhön vaikeuteen En ole löytänyt tietoa, ei ole tietoa työryhmistä tms. Törmään ensimmäistä kertaa koko käsitteeseen maakunnallinen järjestöstrategia. Järjestöstrategia on tehty ja hyväksytty. Se on kuitenkin tehty nopeasti kyselemättä järjestöjen mielipiteitä. Lehtitietojen mukaan asia olisi vireillä, mutta ainakaan meidän liitolle ei ole tullut asiasta tietoa. Alla olevassa kuviossa maakunnallisen järjestöstrategian nykytilannetta on tarkasteltu maakunnittain. Kuvion perusteella paras tilanne maakunnallisen järjestöstrategian suhteen on Satakunnassa, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla. Vaikka kuvio antaa vastauksia, niin se avaa myös mielenkiintoisella tavalla maakunnittaista ristiriitaisuutta tähän kysymykseen liittyen. maakunnasta tulee vastauksia, että maakunnallinen järjestöstrategia ei ole valmisteilla tai että se ei ole tavoitteena. Samoista maakunnista tulee kuitenkin tietoa myös, että maakunnallinen järjestöstrategia on valmisteilla osassa maakuntia jo niin, että se olisi jo valmiina ja hyväksytty. Vastausten tulkinnassa tuleekin korostaa, että työ on alkuvaiheessa ja maakunnallisen järjestöstrategian sisällöllinen ymmärrys voi olla erilaista eri vastaajilla. Kuvion tilannetta saadaan varmasti oikaistua tai saada saman suuntaiseksi aktiivisella tiedottamisella ja maakunnallisen työn näkyväksi tekemisellä. Kuvio toimii myös työtä ohjaavana työkaluna antamalla tietoa siitä, missä maakunnissa erityisesti pitää panostaa tiedottamiseen sekä työn ja sen sisältöjen näkyväksi tekemiseen. Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla yli % vastaajista sanoi, että ei tiedä tai ei osaa sanoa, mikä tilanne on maakunnallisen järjestöstrategian suhteen.

Maakunnassamme on maakunnallinen sote- ja hyvinvointialan järjestöjen järjestöstrategia ja se on huomioitu osana maakuntastrategiaa Lappi Kainuu Pohjois- Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Satakunta Etelä-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Varsinais-Suomi Uusimaa Kymenlaakso 8 % % % % 8 % % Ei ole tai sen laadinta ei ole tavoitteena Valmisteilla On olemassa, mutta sitä ei olla virallisesti hyväksytty Olemassa ja se on hyväksytty ja käsitelty järjestötoimijoiden keskuudessa Järjestöstrategia on olemassa ja se on hyväksytetty järjestötoimijoiden keskuudessa ja se on myös tiedossa maakunnan keskeisimmissä toimielimissä En tiedä / en osaa sanoa Kuvio. Maakunnallisten sote- ja hyvinvointistrategioiden olemassa olo maakunnittain. Palkit kuvaavat vastausten prosentuaalista jakautumista ja palkkien sisällä olevat arvot vastausten määrää... Järjestöjen ja tulevien maakuntatoimijoiden yhteistyörakenne Yhteisen, maakunnallisen järjestöstrategian lisäksi Järjestöt mukana muutoksessa -ohjelman tavoitteena on edistää maakunnan järjestöjen ja tulevan maakuntaorganisaation keskinäisen yhteistyörakenteen kehittämistä. Maakunnan järjestöjen ja maakuntaorganisaation yhteistyörakenteen luomisen taustalla on samoja lähtökohtia kuin jo aiemmin eri puolilla Suomea toteutetuissa kuntien ja kunnan alueella toimivien järjestöjen yhteistyörakenteisissakin. Kun järjestötoimijoita on paljon ja toiminta-alue laaja, niin toimivan ja tavoitteellisen yhteistyön toteuttamiseksi on välttämätöntä olla olemassa hyväksytty rakenne ja aukikirjoitetut toimintakäytänteet. Yksittäisten kaupunkien osalta tämä on jo pitkään nähty tärkeäksi julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyön hedelmällisen yhteistyö varmistamiseksi ja tarve ja perustelut vain vahvistuvat, kun toiminta ympäristönä onkin koko maakunta ja vastapuolen toimijana koko maakunnan sote-kokonaisuutta koordinoiva maakunnallinen organisaatio.

Kuvio avaa maaliskuun 8 tilanne maakuntien järjestöjen ja maakunnan yhteistyörakenteen kehittämistyön osalta. Kaikista vastaajista noin neljäsosa kertoo, että yhteistyörakenne on valmisteilla. Kuusi prosenttia vastaajista kertoo, että yhteistyörakenne on olemassa, mutta sitä ei ole vielä virallisesti hyväksytty eikä käyttöönotettu. Neljä prosenttia vastaajista puolestaan kertoo, että yhteistyörakenne on olemassa ja että se on jo maakunnan järjestöjen kesken hyväksytty, mutta julkisen sektorin osalta sitä ei vielä ole tunnustettu tai hyväksytetty virallisesti. Sen sijaan % kaikista vastaajista kertoo, että yhteistyörakenne on olemassa, se on hyväksytty sekä julkisen sektorin että järjestösektorin toimijoiden osalta ja että sitä hyödynnetään yhteisiä palvelukokonaisuuksia suunniteltaessa. Huomiota herättävää on jälleen se, että puolet vastaajista ei tiedä tai ei osaa sanoa, mikä tilanne on. Tässä kuten aiemmassakin kysymyksessä näkyy se, että maakunnalliset hankkeet ovat olleet toiminnassa vasta puoli vuotta tai jopa alle kyselyn aikoihin. Aktiivisella tiedottamisella ja hankkeen asioiden esillä pitämisellä saadaan varmasti en tiedä / en osaa sanoa -vastausten osuutta pienemmäksi, jolloin kysymyksen muut vastausvaihtoehdot myös elävät ja muuttuvat. Maakunnassamme on järjestöjen ja maakunnan yhteistyörakenne Yhteistyörakenne ei ole suunnitteilla % Yhteistyörakenne on valmisteilla % Yhteistyörakenne on suunniteltu ja se olemassa, mutta sitä ei ole virallisesti hyväksytetty ja käyttöönotettu Yhteistyörakenne on olemassa ja se on järjestöjen hyväksymä, mutta sitä se ei ole hyväksytetty maakunnan viranomaistoimijoilla % % Yhteistyörakenne on olemassa ja se on hyväksytetty sekä järjestö- että viranomaistoimijoiden ja sitä hyödynnetään mm. yhteisiä palvelukokonaisuuksia suunniteltaessa % En tiedä / en osaa sanoa 8% Kuvio. Järjestöjen ja maakunnan yhteistyörakenteiden tilanne koko maassa. % % % % % % % Viranomaiset nostavat kommenteissaan ja avovastauksissaan tärkeänä valmistelun ajankohtaisuuden huomioimisen. Yhteistyörakennetta pyritään valmistelemaan ennen maakunta- ja sote-uudistusta. Ihan kaikissa maakunnissa tieto ei ole myöskään kulkenut riittävästi. Ihan tarkkaan en tiedä, missä vaiheessa yhteistyörakenteen valmistelu on menossa. Ainakaan viranomaistaholle (kuntaan / maakuntaan) siitä ei ole toistaiseksi tullut tietoa. En osaa sanoa, onko yhteistyörakenne hyväksytty millä tavalla järjestötoimijoilla. Meillä kuntayhtymän johtoryhmä on käsitellyt asiaa. Kolmannen sektorin kommenteista ja avovastauksista huomaa maakunnittaiset erot rakenteen laadinnan osalta.

Järjestöstrategia, osallisuussuunnitelma ja HYTE-rakenteen hahmotelma ovat kaikki valmisteilla. Järjestöneuvottelukunta on toiminut jo vuodesta. Nähtävästi rakenteilla, mutta en ole varma... Kolmannen sektorin vastauksista myös paistaa tiedotustoimien lisäämisen tarve. Yhdistyksemme ei ole mukana yhteistyökuvioissa, ei tietoa. Mielellään olisimme, jos tulisi tietoa. Teemme ja olemme tehneet jo vuosikymmeniä työtä maakunnan hyväksi tällä saralla. Nämä termit ovat outoja tavallisille järjestöjen jäsenille, muistaisin varmaan, jos ne olisivat olleet esillä jossain. Kuvio avaa järjestöjen ja maakuntien yhteistyörakenteen kehittämisen tilannetta maakuntakohtaisesti. Paras tilanne vastausten jakautumisen perusteella näyttäisi olevan Pohjois-Pohjanmaalla. Yli puolet vastaajista kertoo, että yhteistyörakenne on jo olemassa ja sitä hyödynnetään maakunnan palveluja suunniteltaessa. Muita, jo tässä vaiheessa hyvin eteneviä maakuntia, ovat Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Satakunta, Varsinais-Suomi, Etelä-Karjala sekä Pohjanmaa. Uudenmaan osalta vastauksia saatiin paljon, mutta jälleen lähes % vastaajista vastasi en tiedä / en osaa sanoa. Muita vastaavia (yli puolet vastaajista vastaa en tiedä / en osaa sanoa) maakuntia ovat Lappi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Päijät-Häme. Näissä maakunnissa tulee erityisesti panostaa viestintään ja tiedottamiseen. Maakunnassamme on järjestöjen ja maakunnan yhteistyörakenne Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi 8 Pirkanmaa Satakunta Etelä-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Varsinais-Suomi Uusimaa Kymenlaakso % % % % % % % % 8 % % % Rakenne ei ole suunnitteilla On olemassa, mutta ei ole virallisesti hyväksytty On olemassa hyväksyttynä ja sitä hyödynnetään On valmisteilla On olemassa ja on järjestöjen hyväksymä en tiedä / en osaa sanoa Kuvio. Järjestöjen ja maakunnan yhteistyörakenteiden tilanne maakunnittain tarkasteltuna. Palkit kuvaavat vastausten prosentuaalista jakautumista ja palkkien sisällä olevat arvot vastausten määrää.

.. Järjestöjen rooli tulevan maakunnan palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä Järjestöt mukana muutoksessa -ohjelman tavoitteena on myös tukea järjestöjä pääsemään mukaan suunnittelemaan ja luomaan tulevien maakuntien sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluja. Järjestöjen rooli palvelujen suunnittelussa, luomisessa ja kehittämisessä on moninainen ja tärkeä. Ensinnäkin järjestöt tuovat oman, asiakaslähtöisen tiedon ja kokemuksen olemassa olevien palvelujen toimivuudesta ja tulevaisuuden palvelujen kehittämistarpeista. Toisekseen järjestöt ovat myös itse palvelujen tuottajia, joten heillä on intressinsä varmistaa oma roolinsa ja mahdollisuutensa toimia palvelutuotannossa myös jatkossakin. Kolmas rooli liittyy siihen, että järjestöt ovat jo kautta aikain toimineet palvelujen ja vapaaehtoistyön rajapinnoilla ja täydentäneet omalla toiminnallaan palvelujärjestelmän aukkopaikkoja. Kolmannen sektorin rooli on ollut ja on tulevaisuudessakin tärkeä myös palvelujen kehittämisen näkökulmasta. Alla olevassa kuviossa on esitetty kaikkien vastausten perusteella kokonaiskuva siitä, miten järjestöt ovat päässeet mukaan tulevan maakunnan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Toisin kuin aiemmissa kuvissa, nyt vastauksista on eroteltu viranomaisten ja kolmannen sektorin edustajien vastaukset. Erottelu tehtiin tässä kysymyksessä sen vuoksi, että vastaajatahojen välillä on sen verran näkemyseroja, että ne oli perusteltua nostaa esiin. Maakunnassamme sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöt ovat mukana tulevanmaakunnanpalveluidensuunnittelussaja kehittämisessä Järjestöjä ei hyödynnetä maakunnan palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä % % Järjestöjen mahdollisuuksia hyödynnetään satunnaisesti maakunnan palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä % % Järjestöjen mahdollisuuksia hyödynnetään säännöllisesti maakunnan palvelujen suunittelussa ja kehittämisessä 8% % Järjestöt ovat yhdenvertaisia kumppaneita maakunnan sosiaali,- terveys- ja hyvinvointipalvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä % % En tiedä / en osaa sanoa % % % % % % % % % % % Viranomainen Kolmas sektori Kuvio. Järjestöjen asema ja rooli tulevan maakunnan palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Kuvio osoittaa mielenkiintoisella tavalla sen, kuinka eri tavoin kolmannen sektorin ja julkisen sektorin vastaajat näkevät tilanteen. Julkisen sektorin toimijat kokevat järjestöjä vahvemmin, että ne ovat mukana palvelujen suunnittelussa ja että niillä on merkitystä myös lopputuleman kannalta. Sen sijaan järjestötoimijat näkevät oman roolinsa paljon pienempänä eikä niin merkityksellisenä tässä isossa kokonaisuudessa kuin mitä julkisen sektorin toimijat.

Yksi selitys tälle voi olla siinä, että julkisen sektorin toimijat tekevät varmasti yhteistyötä palvelujen kehittämisessä järjestötoimijoiden kanssa, mutta se joukko järjestöistä, jotka pääsevät tähän mukaan, on vain pieni osa koko kentästä. Näin ollen viranomaisille näyttäytyy siltä, että järjestöt ovat edustettuina palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä, mutta todellisuudessa valtaosa järjestöistä ei ole tässä mukana ja se laskee järjestöjen kokemusta palveluihin vaikuttamisesta kokonaisuutena. Viranomaisten kommentteja tähän liittyen kuvaa hyvin seuraavat kommentit STEAn rahoittama VEKE -hankkeen yhtenä tavoitteena on luoda malli siitä, miten sosiaali- ja terveysjärjestöt voivat olla mukana maakunnan palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen muutosohjelma LAPEssa järjestöt ovat osatoteuttajia hankkeessa ja siten yhdenvertaisia kumppaneita kehittämistyössä. Järjestöt ovat mukana maakunnan sote-valmistelun työryhmissä. Myös empivimpiä vastauksia saatiin viranomaistoimioilta. Ymmärtääkseni löyhästi ajatellen sote-järjestöt ovat mukana jotenkin. Tuskimpa muuten? Kolmannen sektorin toimijoiden avovastauksissa näkyi kokonaiskuvan mukaisesti hieman pessimistisempi kuva tilanteesta. Käsitykseni mukaan järjestöjä hyödynnetään satunnaisesti. Käsitykseni on, että mukaan suunnitteluun pääsee, mutta eri asia on kuunnellaanko järjestöjä, kun päätöksiä tehdään. En ole ainakaan kuullut, että järjestöt olisivat mukana. Voi olla, että siellä on vain suurimmat järjestöt. Jos näin on, pidän sitä suurena puutteena. Järjestö. kautta jotakin nyt tapahtuu. Meille on kyllä luvattu, että saamme olla mukana suunnittelussa, mutta asiat eivät ole ainakaan meidän kohdallamme mitenkään konkretisoituneet. Kuviossa 8 on kuvattu vastaukset maakuntakohtaisesti liittyen järjestöjen mukana oloon tulevien maakuntien palvelujen suunnittelussa. Kyselyn perusteella parhaiten järjestöt pääsevät osallistumaan maakuntien palvelujen suunnitteluun Satakunnassa, Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Huonoin tilanne kyselyn perusteella on Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Lapin maakunnassa lähes puolet vastaajista ei osaa sanoa tai ei tiedä tilanteesta. Järjestöjen mahdollisuudet päästä vaikuttamaan tulevan maakunnan palvelujen kehittämiseen tuntuu jakavan järjestökentän myös eri leireihin. Ne, jotka eivät ole mukana valmistelemassa kokevat luonnollisesti tyytymättömyyttä. Fakta on kuitenkin se, että satojen järjestöjen maakunnissa kaikki eivät voi istua yhteistyöpöydissä neuvottelemassa. Tämänkin vuoksi on erittäin tärkeää, että maakuntiin saadaan jo ohjelman aikana luotua sekä järjestöjen keskinäinen strategia (tulevaisuuskuva) ja yhteistyökäytönteet sekä rakenne siihen, kuinka järjestöt toimivat yhtenäisesti ja samoin pelisäännöin tulevan maakuntaorganisaation kanssa.

Maakunnassamme sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöt ovat mukana tulevan maakunnan palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä Lappi 8 8 Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Satakunta Etelä-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Varsinais-Suomi 8 Uusimaa Kymenlaakso % % % % % % % % 8 % % % Järjestöjä ei hyödynnetä Hyödynnetään satunnaisesti Hyödynnetään säännöllisesti Yhdenvertaisia kumppaneita En tiedä / en osaa sanoa Kuvio 8. Järjestöjen asema ja rooli tulevan maakunnan palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä maakunnittain tarkasteltuna. Palkit kuvaavat vastausten prosentuaalista jakautumista ja palkkien sisällä olevat arvot vastausten määrää... Järjestöjen toimintaedellytykset Kuviossa on avattu vastauksia kysymykseen järjestöjen toimintaedellytysten muutoksesta viimeisen vuoden aikana. Kysymys ei erittele toimintaedellytyksiä sen tarkemmin (raha, tilat, vapaaehtoiset), vaan käsittää ne yleisesti, kokonaisuutena. Kysymykseen tulleista avovastauksista tosin huomaa, että valtaosa vastaajista käsitti toimintaedellytykset rahaan liittyen (avustukset, hankerahoitus). Vastauksia tarkasteltaessa huomaa, että lähes puolet vastaajista koki, että sosiaali- ja hyvinvointialan järjestöjen toimintaedellytykset ovat pysyneet ennallaan kuluneen vuoden aikana. % vastaajista koki niiden parantuneen ja 8% niiden heikentyneen. Viidesosa vastaajista ei osannut ottaa asiaan kantaa.

Miten sote- ja hyvinvointialan järjestöjen toimintaedellytykset ovat muuttuneet maakunnassanne viimeisen vuoden aikana? Järjestöjen toimintaedellytykset ovat pysyneet samana % Järjestöjen toimintaedellytykset ovat parantuneet % Järjestöjen toimintaedellytykset ovat heikentyneet % En tiedä / en osaa sanoa % Kuvio. Järjestöjen toimintaedellytysten koettu muutos viimeisen vuoden aikana. % % % % % % % % % % % Kuviossa saman kysymyksen tulokset on eroteltu siten, että siinä näkyvät järjestötoimijoiden ja julkisen sektorin toimijoiden kokemuksiin erillisinä. Mielenkiintoisen tuloksesta tekee se, että julkisen sektorin toimijat näkevät järjestöjen toimintaedellytysten kehittyneen huomattavasti parempaan suuntaan kuin mitä järjestöt itse arvioivat. Miten sote- ja hyvinvointialan järjestöjen toimintaedellytykset ovat muuttuneet maakunnassanne viimeisen vuoden aikana? Järjestöjen toimintaedellytykset ovat pysyneet samana % 8% Järjestöjen toimintaedellytykset ovat parantuneet. % % Järjestöjen toimintaedellytykset ovat heikentyneet. % % En tiedä / en osaa sanoa % % Viranomainen % % % % % % % Kolmas sektori Kuvio. Järjestöjen toimintaedellytysten koettu muutos viimeisen vuoden aikana viranomaistoimijoiden ja järjestötoimijoiden vastausten perusteella.

Viranomaisten antamissa avovastauksissa parantunutta tilannetta perustellaan sillä, että monissa kunnissa järjestöjen toiminta on tunnistettu ja arvokkaaksi todettu, siihen liittyviä kuntien avustuskäytäntöjä on uudistettu ja sitä myöten vuosittaisia avustusmäärärahoja on korotettu. Edellä kuvatun positiivisen kokemuksen ohella kaikki viranomaistoimijat eivät kuitenkaan näe järjestöjen toimintaedellytyksiä parantuneen. Osa vastaajista joskin vähemmistö ovat jopa eri mieltä. Ei mielestäni ainakaan vielä mitään muutoksia ole havaittavissa. Järjestöjen toimintaolosuhteet ylipäätään ovat heikentyneet kuntarahoituksen leikkausten johdosta. Viranomaistoimijoiden vastauksissa pohditaan jopa syitä järjestöjen muuttuneisiin toimintaedellytyksiin. Kuntarahoituksen muutosten ohella vastauksia haetaan yleisesti järjestöjen ja siellä toimivien ihmisten muutoksista, jotka ovat toki olleet esillä jo aiemminkin. Eräs vastaaja avaa tilannetta näin. Moni järjestö toimii hyvin paljon vapaaehtoistyön pohjalta ja se ei kiinnosta ihmisiä kuten ennen. Kolmannen sektorin toimijat tunnistavat toimintaedellytysten muutoksiin mm. seuraavat syyt. Ensinnäkin kilpailu järjestöjen kesken jaossa olevista resursseista on koventunut. Myös kilpailutuksista haetaan syytä toimintaedellytysten muutokseen. Kokonaisuutena voisi todeta, että rahoitusmahdollisuudet ovat heikentyneet huomattavasti viime vuosina kilpailutuksien myötä Mielenkiintoinen nosto liittyy kuntakentän siirtymisestä yhteistyöhön järjestöjen kanssa. Eräs vastaaja katsoi, että tällä voi olla vaikutusta kunnan myöntämiin avustuksiin ja siten sillä olisi vaikutusta kunta-avustusten jakautumiseen. Osa järjestöistä on hyvässä asemassa ja osa kokee olevansa kilpailuasemassa muiden toimijoiden kanssa. Myös kuntien oma toiminta aiheuttaa kilpailua - ovat siirtyneet järjestöjen "tontille" kehittämishankkeissaan. Näihin on mukaan otettu "sopivia" järjestöjä. Kuviossa järjestöjen toimintaedellytysten muutoksiin liittyviä kokemuksia on tarkasteltu maakunnittain. Suhteessa eniten parannusta toimintaedellytyksiin koetaan tapahtuneen Satakunnassa, Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla. Huonompaan suuntaan toimintaedellytysten osalta koetaan menneen erityisesti Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä. Valtaosassa maakuntia toimintaedellytysten koetaan enimmäkseen pysyneen samana viimeisen vuoden aikana.

Miten sote- ja hyvinvointialan järjestöjen toimintaedellytykset ovat muuttuneet maakunnassanne viimeisen vuoden aikana? Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa 8 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Satakunta Etelä-Karjala 8 Kanta-Häme Päijät-Häme Varsinais-Suomi Uusimaa 8 Kymenlaakso % % % % % % % % 8 % % % Pysyneet samana Parantuneet Heikentyneet En tiedä / en osaa sanoa Kuvio. Järjestöjen toimintaedellytysten koettu muutos viimeisen vuoden aikana maakunnittain tarkasteltuna. Palkit kuvaavat vastausten prosentuaalista jakautumista ja palkkien sisällä olevat arvot vastausten määrää... Järjestö. -hankkeet osana maakuntien kehittämistyötä Lähtötilannekyselyn viiden ja viimeinen kysymys oli tarkoitettu vain maakunnallisten Järjestö. -hankkeiden hankehenkilöstön vastattavaksi. Kysymys lähetettiin erillisenä Webropol-kyselynä, jotta kysymys ei menisi suotta muille maakuntien toimijoille vastattavaksi. Kysymyksessä tiedusteltiin maakunnallisten Järjestö. -hankkeiden roolia ja asemaa niissä maakunnallisissa kehittämistyön rakenteissa, joissa suunnitellaan tulevaisuuden maakunnan sote- ja hyvinvointipalveluja. Kysymyksellä haluttiin saada tietoa siitä, miten maakunnallinen järjestöhanke pääsee mukaan ajamaan järjestöjen asiaa yhdessä suurimmista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakuntarakenteen uudistuksessa. Kuviossa on avattu tilannetta koko maan osalta. Seitsemän prosenttia vastaajista kokee, että hanke ei ole edustettuna keskeisissä maakunnallisissa kehittämistyön rakenteissa. Reilu neljäsosa vastaajista totesi, että hankkeessa tehdään aktiivisesti työtä näihin rakenteisiin pääsemiseksi. Hieman vajaa kolmasosa

vastaajista kertoi, että hanke on mukana osassa keskeisiä maakunnallisia rakenteita. Ilahduttavaa oli havaita, että jo näin alkuvaiheessa ohjelmaa % vastaajista ilmoitti, että hanke on mukana keskeisissä rakenteissa ja % ilmoitti, että hanke on mukana ja että hankkeella uskotaan olevan painoarvoa toiminnan ja palvelujen suunnittelussa. Järjestö.: mukana muutoksessa -maakuntahanke on edustettuna järjestöjen kannalta keskeisissä maakunnallisissa rakenteissa Hanke ei ole edustettuna keskeisissä rakenteissa % Hankkeessa tehdään työtä rakenteisiin pääsemiseksi 8% Hanke on mukana osassa keskeisiä rakenteita % Hanke on päässyt mukaan keskeisiin rakenteisiin Hanke on mukana kaikissa keskeisissä rakenteissa ja hankkeella on painoarvoa toiminnan ja palvelujen suunnittelussa % % En tiedä / en osaa sanoa % % % % % % % % % Kuvio. Järjestö. -maakunnallisten hankkeiden edustus järjestöjen kannalta keskeisissä maakunnallisissa rakenteissa. Järjestö. -hankkeen maakuntien toimijat kokivat, että keskeisiin valmistelurakenteisiin pääsemistä helpottavia asioita olivat mm. tiedonvaihto muiden hankkeiden kanssa sekä maakunnan valmistelijoiden että hankkeen työntekijöiden oma aktiivisuus. Aktiivisen työotteen lisäksi rakenteisiin pääsyä edistävät olemassa olevat ja toimivat yhteistyöverkostot sekä hyvä yhteistyö johtavien viranhaltijoiden kanssa. Myös valtakunnalliseen ohjelmaan kuuluminen on koettu eduksi. Se, että olemme osa valtakunnallista ohjelmaa ja joka maakunnassa on vastaava hanke, on auttanut. Jotta rakenteisiin pääseminen ja siellä vaikuttaminen ei olisi liian helppoa ja itsestään selvää, hanketoimijat tunnistivat myös joukon vaikeuttavia asioita. Suurin ja eniten mainintoja saanut haaste liittyi koko valmistelutyöhön liittyvään keskeneräisyyteen. Ohjelman tavoitteisiin liittyen se, että monesta maakunnasta puuttuvat entuudestaan selkeät ja kattavat rakenteet sekä yhteistyökäytänteet julkisen sektorin ja järjestöjen väliseen yhteistyöhön, koettiin vaikeuttavan järjestökentän pääsyä valmistelupöytiin. Järjestöjen moninaisuuteen liittyen haasteeksi koettiin se, että järjestöjen erilaisia näkemyksiä on erittäin haastavaa tiivistää yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, joka monelta osin olisi edellytys isossa kokonaisuudessa toimimiseen. Moninaisuudesta johtuen järjestönäkökulma pitää paloitella pienemmiksi osakokonaisuuksiksi, jolloin kokonaisuus pirstoutuu. Keskeiseksi haasteeksi edellä mainittuun liittyen muodostuukin se, että toimijoilta puuttuu yhteinen ymmärrys järjestöjen asemasta ja yhteistyöstä. Eräs vastaaja kuvaa tilannetta näin. Maakuntaliitto ei ole nähnyt järjestöjen asemaa valmisteluissa ja sitä kautta ei myöskään hankkeen asemaa/roolia.

Ja koska uudistus etenee nyt vauhdilla monessa maakunnassa, niin uudistuksen nopeus ja maakunnassa kulloinkin valittu tapa tehdä uudistusta olemassa olevien rakenteiden ympärillä joko ottaa järjestöt mukaan tai vaihtoehtoisesti sulkee ne pois. Kuviossa vastauksia on tarkasteltu maakunnittain. Pirkanmaa ja Pohjois-Savo ilmoittavat, että heidän hankkeensa eivät pyri hankkeena mukaan maakunnallisiin rakenteisiin. Kainuussa, Etelä-Savossa, Pohjanmaalla ja Uudellamaalla hankkeessa tehdään työtä sen eteen, että päästään mukaan keskeisiin rakenteisiin. Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Keski-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen hankkeen ovat mukana osassa keskeisiä rakenteita. Lapin, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnalliset hankkeet ovat mukana keskeisissä rakenteissa. Satakunnan, Keski-Suomen ja Etelä-pohjanmaan hankkeet ovat mukana kaikissa keskeisissä rakenteissa ja näillä maakunnallisilla hankkeilla koetaan olevan painoarvoa toiminnan ja palvelujen suunnittelussa. Järjestö.: mukana muutoksessa -maakuntahanke on edustettuna järjestöjen kannalta keskeisissä maakunnallisissa rakenteissa Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Satakunta Etelä-Karjala Kymenlaakso Kanta-Häme Päijät-Häme Varsinais-Suomi Uusimaa % % % % % % % % 8 % % % Ei ole Tehdään työtä sen eteen On mukana osassa On mukana keskeisissä On mukana kaikissa En tiedä / en osaa sanoa Kuvio. Järjestö. -maakunnallisten hankkeiden edustus järjestöjen kannalta keskeisissä maakunnallisissa rakenteissa maakunnittain tarkasteluna.

. Yhteenveto ja johtopäätökset Järjestöt mukana muutoksessa -ohjelma on merkittävä panostus järjestöjen aseman varmistamiseen ja kehittämiseen osana laajaa kansallista muutoskokonaisuutta. Järjestötoimijoilla on ollut aito ja aiheellinen huoli siitä, miten järjestöt huomioidaan sote- ja maku-uudistuksessa. Siksi tällainen kansallinen yhteispanostus ja sitä tukeva yhteinen koordinaatio ovat tärkeän tehtävän edessä. Järjestöt mukana muutoksessa -ohjelman lähtötilannekartoitus ja siihen saadut vastaukset tuottavat mielenkiintoista tietoa sekä koko maan että yksittäisten maakuntien tilanteesta näissä isoissa uudistuksissa. Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä voi jokainen raporttiin tutustuva tehdä itsekin, mutta alla muutamia huomioita ja pohdittavia asioita. ) Vastauksissa on suurta hajontaa Yksikään kysymys ei ole sellainen, että siihen tulisi täysin samansuuntaisia vastauksia. Itse asiassa monessa kysymyksessä vastaukset jakautuvat hyvinkin paljon. Tämä kertoo osaltaan siitä, että asiat ovat laajoja, ne voidaan käsittää eri tavoin ja yhtä oikeaa vastausta ei ole. Monessa tapauksessa vastaukset ovat keskenään jopa ristiriitaisia. Vastaukset ovat myös kokemukseen perustuvia. Ne eivät ole absoluuttisia totuuksia. Vastaukset tuleekin nähdä enemmänkin muutoksen ilmapuntarina. Jos saamme ohjelman aikana siirrettyä vastausten painottumista johonkin toivottavaan suuntaan, niin voimme sanoa vieneemme asiaa eteenpäin ja oikeaan suuntaa. Vastausten tulkinnassa kannattaa unohtaa mustavalkoisuus ja keskittyä ennemmin harmaan eri sävyihin. ) Järjestöstrategiat lähtökuopissa Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen maakunnallisten järjestöstrategioiden laadinta on vielä alkuvaiheessa. Kaikissa maakunnissa tämä ei ole edes tavoitteena. Laadinnan haasteena on kentän moninaisuus ja tästä johtuva yhtenäisen strategia-asiakirjan laadinnan vaikeus. Kysymys kuuluu, miten luoda asiakirja, jonka suurin osa maakunnan järjestöistä voi hyväksyä ja toimia sen mukaisesti. ) Järjestöjen ja maakunnan yhteistyörakenteet työn alla Tulevan maakunnan ja maakunnallisten järjestöjen yhteistyörakennetta luodaan suurimmassa osassa maakunnista. Samoin kuin maakunnallisen järjestöstrategian osalta, niin myös yhteistyörakenteen kanssa ollaan vielä suurimassa osassa maakuntia vielä alkuvaiheessa. ) Järjestöjen rooli ja asema tulevien maakuntien palvelujen suunnittelussa koetaan eri tavoin julkisen ja kolmannen sektorin vastaajien keskuudessa Järjestöjen rooli ja asema tulevien maakuntien palvelujen suunnittelussa vaihtelee maakunnittain. Osassa maakuntia ja maakuntien kuntia on erilaiset perinteet ja käytänteet järjestöjen osaamisen hyödyntämisestä mm. yhteisten palvelukokonaisuuksien suunnittelussa. Se, mikä vastauksissa herätti mielenkiinnon, oli kuinka eri tavoin kolmannen sektorin ja julkisen sektorin vastaajat näkevät tilanteen. Julkisen sektorin toimijat kokeva lähtökohtaisestit, että järjestöt ovat vahvemmin mukana palvelujen suunnittelussa ja että niillä on merkitystä myös lopputuleman kannalta. Sen sijaan järjestötoimijat näkevät oman roolinsa paljon pienempänä eikä niin merkityksellisenä tässä isossa kokonaisuudessa kuin mitä julkisen sektorin toimijat. ) Toimintaedellytykset pysyneet pääosin ennallaan näkökulmat vaihtelevat vastaajaryhmittäin Järjestöjen toimintaedellytyksien muutoksia kuluneen vuoden osalta arvioitaessa puolet kaikista vastaajista kertoi, että toimintaedellytykset ovat pysyneet ennallaan. % vastaajista koki niiden parantuneen ja 8% niiden heikentyneen. Viidesosa vastaajista ei osannut ottaa asiaan kantaa. Tuloksen tarkastelu muuttuu mielenkiintoiseksi, kun vertaa julkisen sektorin toimijoiden ja järjestötoimijoiden näkemyksiä asiasta.

Lähtökohtaisesti julkisen sektorin toimijat arvoivat järjestöjen toimintaedellytysten muuttuneen selvästi parempaan suuntaan kuin mitä järjestötoimijat itse arvioivat. ) Hankkeet tekevät työtä päästäkseen mukaan keskeisiin sote-palveluja kehittäviin maakunnallisiin rakenteisiin Järjestöt mukana muutoksessa ohjelmassa pyritään edistämään maakunnallisten hankkeiden pääsemistä mukaan keskeisiin maakunnallisen kehittämistyön rakenteisiin. Alkukartoituksen perusteella kahdeksastatoista maakunnallisesta hankkeesta kaksi ei ole mukana tai ei ole edes pyrkimässä keskeisiin maakunnallisiin rakenteisiin. Neljässä hankkeessa tehdään töitä rakenteisiin pääsemiseksi. Kuusi hanketta ilmoitti olevansa mukana osassa rakenteita ja neljä hanketta ilmoitti olevansa mukana keskeisissä rakenteissa. Kaksi hanketta kertoi, että he ovat mukana kaikissa keskeisissä maakunnallisissa rakenteissa ja että heillä on siellä myös painoarvoa toiminnan ja palvelujen suunnittelussa. ) Tiedotusta on lisättävä joka maakunnassa Sekä koko maan vastausten keskiarvoa että yksittäisten maakuntien vastauksia tarkasteltaessa huomaa, että jopa yli puolet vastaajista vastaa en tiedä / en osaa sanoa. Tämä on ennen kaikkea tiedotustoiminnan haaste. Hanke oli kyselyn aikana - ja on edelleen - vasta alkumetreillä, joten on ymmärrettävää, että en tiedä / en osaa sanoa -vastauksia tulee. Ohjelman edetessä ja maakunnallisten hankkeiden työn syventyessä maakunnissa onkin mielenkiintoista nähdä, miten en tiedä / en osaa sanoa -vastausten määrää saadaan vähennettyä. En tiedä / en osaa sanoa -vastausten väheneminen olisi itsessään jo merkittävä tulos. Se osoittaisi sen, että tietoisuus sekä maakuntien järjestöjen tilanteesta sekä roolista ja mahdollisuuksista kasvaisi eri toimijoiden keskuudessa.. Kyselyiden jatkaminen Tässä raportissa esitetyt viisi kysymystä kysytään jatkossa vuosittain ohjelman loppuun asti. Seuraava maakunnallinen tilannekartoituskysely toteutetaan tammikuussa. Toteuttamalla sama kysely vuosittain saamme seurantatietoa sekä koko valtakunnan että maakuntien osalta tapahtuvasta muutoksesta. Tavoitteena on, että vuosittain tuotettu tieto toimisi sekä hankekoordinaation että yksittäisen maakunnan toimintaa ohjaavana kokonaiskuvana.