Maakunnassamme on maakunnallinen sote- ja hyvinvointialan järjestöjen järjestöstrategia ja se on huomioitu osana maakuntastrategiaa

Transkriptio

1 Pohjois-Savo Viranomaisten vastaukset on lihavoitu. Maakunnassamme on maakunnallinen sote- ja hyvinvointialan järjestöjen järjestöstrategia ja se on huomioitu osana maakuntastrategiaa mutta kovin tuntuu hajanaiselta touhulta Minulla ei ole tietoa, onko järjestöstartegiaa laadittu. Jos on, niin tieto siitä ei ole ainakaan vielä tavoittanut meitä. Meillä on kaksi STEAn rahoittamaa- ja yksi ESR rahoitteinen järjestöhanketta, joiden yhtenä tavoitteena on luoda Pohjois-Savon uudelle maakunnalle malli siitä, miten järjestötoiminta integroidaan osaksi maakunnan palvelutuotantoa. kaupungissamme on ruvettu vasta pikkuhiljaa herämään 3 sektorin toimintaan Kaupungeilla on omansa, mutta tietääkseni ei vielä maakunnallista. En ole löytänyt tietoa, ei ole tietoa työryhmistä tms En osaa sanoa onko virallista järjestöstrategiaa, mutta järjestöt ovat voimakkaasti mukana sote-uudistuksen valmistelussa ja palveluverkoston kehittämistyössä. Pohjois-Savossa yhdeksi perhekeskustoimintamallin keskeiseksi järjestöjen tehtäväksi on määritelty matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen luominen. Järjestöjen kanssa tehdään nytkin tiivistä yhteistyötä yhteisten hankkeiden ja aiesopimusten avulla. En ole kuullut, että maakunnassa olisi maakunnallista järjestöstrategiaa. Palavereissa siitä puhutaan. Ja jos se tulee malliin. Törmään ensimmäistä kertaa koko käsitteeseen maakunnallinen järjestöstrategia. Pakko sanoa, että ei tiedä, vaikka epäilykseni on, että strategiaa ei ole. Mutta koska en tiedä, onko sellaisen laadinta tavoitteena, en voinut valita ensimmäistä vaihtoehtoa, koska se sisälsi kaksi väittämää. Jos on, niin minulle asti tieto ei ole tullut. Minulla ei ollut mahdollisuutta osallistua tätä koskeviin tiedotustilaisuuksiin. TOIVON, ETTÄ SEUDULLISET TYÖRYHMÄT ETENEVÄT TOIMENPIDEEHDOTUKSIIN ei tietoa En tunne, onko maakunnallista strategiaa, mutta Kuopion kaupungilla on monenlaisia vanhuspoliittisia ohjelmia ja strategioita. Näistä tietäisi parhaiten Kuopion kaupungilla strategiajohtaja Sirpa-Lätti Hyvönen Ainakaan edustamassani yhdistyksessä tai hankkeiden ohjausryhmissä ei ole käsitelty järjestöstrategiaa. Järjestöillä on kyllä edustajia LAPE-työryhmissä, mutta niiden terveisissä en muista kuulleeni järjestöstrategiasta. En tiedä mistään järjestöstrategiasta. Tosin olen vain varajäsenenä Posoten HyTetyöryhmässä. Koko tästä sote-asiasta tulee niin paljon tietoa joka tuutista, selkeä kokonaiskuva itseltäni puuttuu, sillä kaikki on niin vaiheessa, että en kertakaikkiaan jaksa asiaan ottautua.

2 En ole ainakaan kuullut sellaisesta, jos sellainen on olemassa Pohjoi-Savossa. Järjestöstrategia ei ole tullut ainakaan minulle tai en ole ainakaan sellaisen työryhmän jäsenenä jossa tällaista suunniteltaisi. Järjestöväki on liikehtimässä kohti yhteisiä näkemyksiä. Pohjois-Savossa menossa mukana myös Sakke-hanke. Järjestössämme on ollut esiintyjiä Pohjois-Savon liitosta, mutta kukaan ei ole tuonuy asiaa esille. On paljon muutakin mietittävää kuin tämä asia. Pohjois-Savon Veke ja Sakka-hanke ovat viemässä asiaa eteenpäin Maakunnassamme on järjestöjen ja maakunnan yhteistyörakenne Ei ole, tai ainakaan sitä ei ole tuotu kaikkien järjestöjen hyväksyttäväksi. Nähtävästi rakenteilla, mutta en ole varma... Kuulin, että jotain on tekeillä, mutta missä ja milloin tapahtuu mitä? Yhteistyön määrä ja toimintatapa vaihtelee eri puolilla maakuntaa. Järjestöillä on kuitenkin merkittävä rooli erityisesti matalan kynnyksen ja ennalta ehkäisevien toimintojen ylläpitämisessä. Kunnat myös ostavat palveluja järjestöiltä ja yrityksiltä, koska omia resursseja ei aina ole. Olen ymmärtänyt, että yhteistyörakennetta pyritään valmistelemaan ennen maakunta- ja sote-uudistusta. En tiedä, onko se edes rakenteilla. Jos on, en ole kuullut siitä, enkä tiedä mitä kautta kuulisin. Tässä sama kuin edellisessä vastauksessa, sillä erolla, että uskoisin kuulleeni, jos yhteistyörakennetta oltaisiin suunnittelemassa. Säätiömme osalta voisin sanoa, että me yritämme työllisyyspoliittisen hankkeen avulla rakentaa toimijaverkostoa Ylä-Savon alueelle, mutta se ei kata koko maakuntaa. Verkoston rakentaminen on vain hankkeemme yksi tavoite, eikä se ole edes päätavoite. Tiedän, että tukipilarin kautta haettiin hankerahoitusta ja Susanna Kähkönen on hankkeen vetäjä. Hankkeesta minulla on vielä vain vähän tietoa, koska hanketta koskeva tilaisuus oli arkena työaikaan, eikä siten minulla ollut mahdollisuutta osallistua ko. tilaisuuteen Ei kukaan tiedota Jo nämä termit ovat outoja tavallisille järjestöjen jäsenille, muistaisin varmaan, jos ne olisivat olleet esillä jossain. Maakunnallisten Järjestö 2.0 -hankkeesta olen kuullut ohimennen joissakin palavereissa mutta vielä ei ole muuta tietoa asiasta. Ymmärtääkseni Sakke-hanke olisi tämänkaltaista yhteistyörakennetta kehittämässä, mutta minun tiedossa ei ole että sellainen olisi jo olemassa. Oletan, koska kaksi eri hanketta on käynnissä. Uskoisin näin. Monenlaista on meneillään. Johonkin tälläiseen tilaisuuteen osallistuttiin. En ole varma, oliko yhteistyö maakuntatasolla vai pienempi.

3 Maakunnassamme sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöt ovat mukana tulevan maakunnan palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä En ole ainakaan kuullut, että järjestöt olisivat mukana. Voi olla, että siellä on vain suurimmat järjestöt. Jos näin on, pidän sitä suurena puutteena. Jos niitä hyödynnetään, uskon että satunnaisesti. STEAn rahoittama VEKE -hankkeen yhtenä tavoitteena on luoda malli siitä, miten sosiaali- ja terveysjärjestöt voivat olla mukana maakunnan palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. yhdessä Lape palaverissa olen ollut... Hankkeet, yhteiset tilaisuudet maakunnan palveluiden edustajien kanssa. Tietoa ei jaeta. Järjestömme on tehnyt jo 100 vuotta työtä ja tekee edelleen työtä maakunnassa. Emme ole mukana, mutta olemme antaneet kommentteja vuosien varrella, vaikka ei ole edes kysytty/ saatu tieto muualta, että järjestöiltä kysytään palautetta. Tämä ei varmaan täysin toteudu kaikilla alueilla, mutta siihen pyritään aktiivisesti ainakin perheiden palveluissa. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen muutosohjelma LAPEssa järjestöt ovat osatoteuttajia hankkeessa ja siten yhdenvertaisia kumppaneita kehittämistyössä. Tiedän ainoastaan, että Järjestö 2.0 kautta jotakin nyt tapahtuu. En tiedä, mitä on tapahtunut ennen sitä, josko mitään. Meille on kyllä luvattu, että saamme olla mukana suunnittelussa, mutta asiat eivät ole ainakaan meidän kohdallamme mitenkään konkretisoituneet. Olen ymmärtänyt, että suunnittelussa käytetään joitain pitkäaikaissairaiden järjestöjä. Näin uskon ja toivon! Järjestöjä ei arvosteta Voisin kuvitella, että järjestöjen alueelliset toimihenkilöt ja hankkeiden vetäjät olisivat enemmän mukana suunnittelussa. Heidän kauttaan toiminta voisi tulla yhdistysten tehtäväksi. Silloin tarvitaan myös työntekijöitä, jotka koordinoivat vapaaehtoisten toimintaa. Oma kokemukseni on, että Posoten suunnittelu on hyvin Kuopio-vetoista. Mielestäni muiden esitykset esim. suunnittelussa otetaan huomioon, jos ne ovat saman suuntaisia Kuopion edustajien kanssa... Yhdistystämme ei ole pyydetty mukaan Järjestö 2.0 hankkeeseen joten en osaa sanoa enempää tästä. Toivoisin että yhteistyö lisääntyisi. Käsitykseni mukaan järjestöjä hyödynnetään satunnaisesti. Joissakin yhteistyöverkoistoissa esim. sairaanhoitopiirissä pääsee oikeasti jollain tavalla vaikuttamaan palveluiden kehittämiseen. Olen ohjannut useamman koulutetun kokemusasiantuntijan yhdistyksen jäsenistöstä sairaanhoitopiirin kehittämishankkeisiin ja työryhmiin esim. kehittämään mielenterveyden poliklinikkatoimintoja ja ennaltaehkäisemään pakkokeinoja osastohoidossa. Mitään yhteydenottoa ei ole tullut maakunnan tai sote-toimijoiden taholta. Käsitykseni on, että mukaan suunnitteluun pääsee, mutta eri asia on kuunnellaanko järjestöjä, kun päätöksiä tehdään. PoSoTe 3 valmistelussa useasta työryhmästä on järjestöt tiputettu pois. Lapehankkeessa puolestaan järjestöt ovat hyvin mukana

4 Miten sote- ja hyvinvointialan järjestöjen toimintaedellytykset ovat muuttuneet maakunnassanne viimeisen vuoden aikana? Toimitila neuvotteluja paremmista tiloista käyty. Järjestöjen rooli ja tunnettavuus palveluiden tarjoajana mielestäni kasvussa Perheentalo- yhteistyön laajeneminen, järjestöt aktiivisesti mukana laatimassa maakunnallista sote-mallia. LAPE muutosohjelmassa järjestöt tasavertaisia toimijoita. Työskentelememme yhdessä, kunnat, järjestöt ja muut toimijat. Ainakin järjestöt, joilla on STEA:n tuella toimivia hankkeita, ovat saaneet lisää resursseja. Saamme palkata yhden työntekijän lisää yhdistyksenn 2018 vuodella Maakunnassa on aloittanut kaksi hanketta (Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistyksen hallinnoima Sakke sekä Järjestö 2.0 -hanke), jotka tekevät merkittävää työtä sote- ja hyvinvointialan järjestöjen toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Yhdistykset ovat ryhtyneet tekemään enemmän yhteistyötä toistensa kanssaö Sote suunnittelussa vahvasti mukana kuntarahoitus on vedetty kokonaan pois, ettei järjestön toimintaan ohjattu rahoitus "valu" maakuntaan, vaan jää kunnan omaan kassaan. Ostopalvelusopimuksia on irtisanottu tästä syystä, merkittäviä muutoksia järjestön palveuissa tästä syystä. Yhdistykset ovat lisääntyneet ja sitä kautta kunnilta saatu tuki on vaarassa héikentyä, koska jakajia on enemmän. taloudellinen tuki puuttuu rahoitus, aktiivisten henkilöiden vähentyminen Päätöksenteko siirtynyt/siirtyy yhä kaemmaksi ja vaikutusmahdollisuudet vähenevät. Ihmisiä ei kiinnosta järjestötoiminta, uusia aktiiveja on vaikea löytää. Kaupungin avustukset pienenemisuhka on aina päällä, ei tiloja missä toimia useta perinteisetkin rahoituskanavat ovat tiukentaneet avustusten antoa esim. KSl ja kaupunki. Niiltäkin järjetöiltä, jotka nipin napin kykenevät toimimaan odotetaan vastinetta ja kaiken maailman raportteja. Nämä järjestöt tekevät arvokasta työtä omissa viiteryhmissään ehkäisten syrjäytymistä ja yksinäisyyttä ja näitä asioita ei huomata/arvosteta/ymmärretä virka-/yhteikunnallisissa koneistoissa. Palvelusopimuksia puretaan tai niitä ei ainakaan haluta päivittää, palvelujen ostosta ei haluta tehdä jatkosospimuksia tai päivttää hintoja. Uusia palveluja, vaikka bniiden tarve olisi todistettu, ei haluta myöskään ostaa. Vedotaan tulevaan uudistuksen, siihen, ettei sen sisällöstä ole tarkkaa tietoa jne. maakuntaamme ja meidän kaupunkiin on tullut isoja hoiva-alantoimioita Että voimme vahvistaa erilaisia toimintoja asukkaille sekä vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

5 Hankerahoituksia saavat muutamat tahot. Onneksi olemme mukana oman järjestömme puitteissa valtakunnallisissa. POhjois-Savossa järjestöyhteistyötä ja vapaaehtoistoimintaa on ollut tähänkin asti paljon, mutta sote-uudistuksen valmistelun myötä järjestöt ovat tulleet näkyvämmin mukaan ja niillä on selkeä rooli sekä omat osaamisalueet/tehtävät maakuntamallissa. Esim.Kuopion kaupunki irtisanoi ostopalvelusopimuksensa kriisiavusta Kuopion kriisikeskuksen kanssa. Perusteluksi annettiin tieto, että sosiaali-ja kriisipäivystys tulee KYSIn alaisuuteen ja se hoitaa kaikki kriisit. Kriisipäivystystä ei tullut, kunnat joutuivat hoitamaan akuutin kriisiavun itse, sekä ammattilaisilla että asiakkailla oli tieto, että koko kriisikeskustoiminta loppui, mikä ei pitänyt paikkaansa. Väärää tietoa on edelleen jaossa, ja 1/2018 aloittanut kriisipäivystys ei hoida kuin akuutit tilanteet.. Kuopio korvasi e ostopalvelusopimuksen e avustusrahoituksella. Järjestön toimintaedellytykset heikkenivät merkittävästi. * Kilpailu on koventunut * Palveluntuottamisen kriteerit heterogeeniselle asiakaskunnalle homogeeninen STEA on vahvistanut tukeaan sellaisille hankkeille, joissa on usean toimijan yhteistyötä ja jotka ovat voineet raportoida saavutettuja tuloksia. SOTE-puoli tuntuu olevan ainakin kuulolla näistä hankkeista. Ei mielestäni ainakaan vielä mitään muutoksia ole havaittavissa... Toimintaedellytykset on yhdistyksessä parantuneet koska olemme 2015 päässeet OmaisOiva hankkeeseen mukaan ja rahoitus toimintaan tulee STEA:lta. Oman työn kautta katsottuna toimintaedellytykset ovat pysyneet samoina. Pelko on siitä, että toimintaedellytykset järjestöillä heikentyvät sote-uudistuksen myötä. Kauoungin taloudellinen tuki viime vuosina påienentynyt, vaikka yhdistyksemme palkkakulut ovat nopusseet. Otettu mukaan mm LAPE- ryhmiin. Toimintaa on, mutta resurssit ovat pienet ja työntekijät vaikuttavat kuormittuneilta. Pienellä palkalla tai ilmaiseksi tehdään suuri määrä työtä tunteja laskematta. Rahoitus tulee hankkeilta, joten tiukassa on. Jonkinlaista puskuria/perusrahoitusta pitäisi olla hankerahoituksen lisäksi. Huoli on siitä kuinka 2019 toimitaan ja mihin kohtaan järjestöt sijoittuvat. Kaupungit/kunnat alkavat siirtää asioita pois vastuultaan ja maakunta ei ole vielä valmis ottamaan vastaan kumppanuuksia järjestöjen kanssa.