Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: ojavälin ja syvyyden sovittaminen lohkon ominaisuksiin Osa 1 Kuivatusjärjestelmät

Samankaltaiset tiedostot
Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: Osa 2 Kuoppatesti ja vedenläpäisykyvyn määritys

Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

OSMO-Tuloksia Maan rakenne ja kuivatus

Kuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon

Peltosalaojituksen suunnittelu

Toimiva salaojitus. Pellon vesitalous kohdilleen Markus Sikkilä Salaojayhdistys

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Ojaväli ja ympärysaine

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille:

RIL Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset. Salaojayhdistyksen neuvottelupäivät Ähtäri Mesikämmen Seppo Hihnala, Maveplan

Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen

Ohje Tässä luvussa käsitellään pohjavedenpinnan yläpuolella olevan kaivannon kuivanapitoa.

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 2

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Salaojakonetutkimus Sievi. Salaojituksen neuvottelupäivät Tampere Markus Sikkilä, Salaojayhdistys

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Kalajoentie Kalajoki MAAPERÄTUTKIMUS KALAJOELLA: LANKIPERÄ, KALAJOKI

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Miten kasvukuntoa kehitetään?

Maan fysikaalisen viljavuuden hoito vesitalous hallintaan ja tiivistymien välttäminen

Turvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II)

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

Ojitus hyvän sadon perusedellytyksenä

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK

Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet

Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Tietoa tiensuunnitteluun nro 43

[Kirjoita teksti] Tn:o Pinta-ala yhteensä

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje

Metsänhoidon perusteet

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen. Kalajoki Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela MTT Ruukki

1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä

OMAKOTITALON POHJATYÖT. Maaperä ratkaisee mitä pohjatöitä tontilla pitää tehdä

KOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI. TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset Koskenniska 2, Vantaa

Tn:o Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 1

Peltomaan rakenteen arviointi

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa Viitteet Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.

Tuule200 tuulivoimalan 18 m maston maaperustuksen asennus

POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE KYYJÄRVI

Patorakenteiden periaatekuvia

ROUSUN ALUE ASEMAKAAVAN LAATIMISEEN LIITTYVÄ MAAPERÄTUTKIMUS, RAKENNETTAVUUSSELVITYS JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki Rahkasuo syyskuu 2009

NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11

Miten maan sadontuottokyvyn saa paranemaan? - Maan rakenne avainasemassa

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Maankäytön sosio-ekonomisten vaikutusten arviointi

Peltokuivatuksen tarve

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS

Eloperäisen maan fysikaaliset ominaisuudet

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Maan rakenteen korjaaminen syväkuohkeuttamalla. Juuso Joona, agronomi, Tyynelän tila, Joutseno Siemenperunapäivä 2013 Kalajoki, 20.2.

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

AVOIMIEN HULEVESIJÄRJESTELMIEN KUNNOSSAPITO viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen

Päivämäärä JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Pellon perusparannus Osa 3: Täydennyssalaojitus Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Harjoitus 3: Hydrauliikka + veden laatu

Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Päivämäärä JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Kaivantoturvallisuus. Jutunaihetta turvavarttiin

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

Huoltotarkastus. Salaojat

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

RIL Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset

Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3

Mäntytie 4, Helsinki p. (09) tai , fax (09) KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

[Kirjoita teksti] Tn:o Sievin Järvikylän uusjako salaojahanke vaihe 2. Pinta-ala yhteensä

Salaojitustekniikoiden vaikutukset satoon, maan rakenteeseen ja vesistökuormitukseen, PVO-tutkimushanke

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

Pellon tasaus. Magnus Selenius Maanviljelijä Espoo

Pellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden.

AUTOHALLI / KELLARI PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi

Pellon perusparannus -Osa 2: Piiriojien perkaus. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

SISÄLLYS. N:o 203. Laki

Hydrologia. Routa routiminen

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Esimerkki eräästä maaperänäytteenotossa käytetystä ohjeesta

Imeytyskentän rakentamista edeltävät esitutkimukset Yleistä Koekuoppa

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari Happamuuden torjuntakeinot maataloudessa

Raita PA bio ja biokem puhdistamot - ASENNUSOHJE

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella

Transkriptio:

Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: ojavälin ja syvyyden sovittaminen lohkon ominaisuksiin Osa 1 Kuivatusjärjestelmät Pat Tuohy, Owen Fenton 3.10.2018 Ilmajoki 4.10.2018 Loimaa

Teagasc: Raskaiden maiden tutkimus ohjelma Pellon kuivatus Pat Tuohy 1, Owen Fenton 2 1 Teagasc Animal and Grassland Research and Innovation 2 Teagasc Crops Environment & Land Use Patrick.Tuohy@teagasc.ie; Owen.Fenton@teagasc.ie

Taustaa lähestymistavallemme ja Irlannin tilanne: Kuivatustutkimus Irlannissa oli erittäin hyvää 1980-luvulle saakka: MUTTA: urakoitsijat eivät hyödyntäneet tutkimusta TÄRKEÄÄ: urakoitsijoilla ei ole ammatillista koulutusta Salaojasuunnitelmat perustuivat yleisiin maalajikohtaisiin suunnitelmiin: MUTTA: maalajiluokitusta ei tehty lohkotasolla JA: salaojajärjestelmän suunnittelussa tehtiin paljon vääriä valintoja Tarvittiin uudenlainen lähestymistapa, jossa viljelijä ja urakoitsija ovat mukana ja toiminnan keskiössä on salaojitettavan pellon maaperästä saatava tieto

Irlantilaista maisemaa

Peltojen ja maatilojen mittakaavassa

Irlannin maalajit ja sadanta Irlannin maalajiluokitus 1:125 000 Valmistui 2015 Sademäärä 650-3000 mm/v Kuivatusluokat

Irlannin maatalous 90 % maatalousalasta on pysyviä nurmia 50 % alasta on luontaisesti heikkotuottoista (Gardiner & Radford,1980) Heikosti kuivatettua ja veden vaivaamaa Kuivatusta tarvitaan vähentämään sadannan vaihtelun vaikutuksia

Kehitimme menetelmän, jossa kuoppatesti on keskiössä Opas

Menetelmässä tarkastellaan kahta kuivatusjärjestelmää: Salaojien asennussyvyys ja toteutustapa riippuu täysin kuoppatestin tuloksista: 1) Pohjavesikuivatus: Läpäisevään kerrokseen sijoitettu syvällä oleva putkiverkosto 2) Matalakuivatus: maa on raskasta ja veden läpäisykyky on heikkoa koko maaprofiilissa, vedenläpäisykykyä on lisättävä

1) Pohjaveden pinnan alennus Salaojaputket sijoitetaan hyvin läpäiseviin maakerroksiin ja putket keräävät pohjavettä Hyödynnetään tiettyjen maiden hyvin läpäiseviä maakerroksia Usein hyvin läpäisevien kerroksien päällä on heikommin läpäisevää maa-ainesta (heikkoa pohjamaata matalalla ja läpäisevää maata syvemmällä)

jatkoa. Kun putki sijoitetaan hyvin läpäisevään kerrokseen, pohjaveden pinta alenee ja maahan varastoituu vähemmän vettä Kun sataa, vesi voi imeytyä maahan. Vesivarastoa on vähennetty, joten veden varastointikykyä on lisätty Kun pohjaveden pinta alenee, maan läpäisevyys voi kehittyä luonnollisesti (halkeilu, juuret) tai mekaanisesti (jankkurointi) Increased Capacity

Syvien salaojaputkien täyttö Täytemateriaalin pitäisi: ulottua vähintään 30 cm ojan pohjasta yhdistyä läpäisevään maakerrokseen Olla pestyä kiveä (10-40 mm)

2) Matalakuivatus Matalakuivatusjärjestelmässä putket yhdistetään maan pintakerroksen vedenläpäisykyvyn parantamiseen Käytetään, kun maan vedenläpäisykyky on alhainen koko maaprofiilissa. Tarkoitus on luoda uusia veden kulkureittejä. Menetelmät: myyräojitus, soramyyräojitus, syväkuohkeutus (jankkurointi), pinnan muotoilu

a) Myyräojitus Myyräojituksessa käytetään matalia, tiheitä (1-2 m) kanavia ilman putkea. Toimii vain koossapysyvissä, savipitoisissa ja kivettömissä maissa Toteutetaan myyräauralla (syvyys säädettävissä 60 cm saakka) Myyräaura muodostaa kanavan ja murtaa maata, mikä auttaa veden pääsyä pinnasta kanavaan.

jatkoa. Myyräauran osat Kolmipiste Kiekkoleikkuri Säädettävä syvyys Vaihdettava rintapala Ojas Luoti Vaihdettava kärki Jalka

jatkoa

Myyräojitus Maalajin soveltuvuus (tavoitesyvyydessä): Paljon savea (>35%)- muovattavissa EI kiviä/soraa/hiekkaa Kuivaa - murenevaa Joitain rajatapauksia Ei varmaa ennakkotestiä Vaihteleva kestoikä (2-6 vuotta) Toistettava säännöllisesti Hieta Hyvin soveltuvat maat Mahdollisesti soveltuvat maat

1-2 m välein, jotta maa murtuu tasaisesti Myyräojitus Kärki 7-8 cm halkaisijalla, luoti 8-10 cm halkaisijalla Työsyvyys- 50-60 cm Hyvin märissä maissa voidaan joutua tekemään työ vaiheittain Työskentele ylämäkeen jyrkimmän suunnan mukaan Tasainen kaltevuus (veden on päästävä salaojiin kaikista painanteista) (Not to scale)

b) Soramyyräojitus Säädettäviä tekijöitä: syvyys, soramäärä, soran paksuus Yleensä 8 cm myyrä, 8 cm sora Hieman harvempaan kuin myyräojat 1,5-2,5 m (Hinta!) Pestyä 10-20 mm soraa, valuu tasaisesti Myyräojituksen periaatteet pätevät myös tässä

Soramyyräauran osat Kärki Leikkuri Jalka jatkoa Sorasäiliö Rintapala Säädettävä sorakuilu

jatkoa Pelloilla, joissa ojavälin oltava tiheä, mutta joissa myyräojat eivät pysy auki (rakenne, kivisyys jne.) Soramyyräojassa kanava täytetään soralla, jotta se pysyy auki Työvälineenä traktorikiinnitteinen soramyyräaura

c) Syväkuohkeutus (tiivistymien rikkominen) Liittyvät toisiinsa Syväkuohkeutus: maan kuohkeutus yleensä Tiivistymän rikkominen: Rikotaan selvä tiivis kerros (mekaaninen tai kemiallinen saostuma) Tarkoitus murustaa maata, ei muodostaa pysyvää kanavaa Yleensä ei auta kuivatuksessa, ellei rikota matalaa tiivistä kerrosta tai täydennetä imuojien toimintaa Rajallinen toiminta-aika

Syväkuohkeutus (tiivistymien rikkominen)

Imuojien täyttö matalassa kuivatuksessa Soran pitäisi: Täyttää oja noin 25 cm syvyyteen pinnasta Yhdistyä myyräojiin ja läpäisevään pintamaahan Olla pestyä soraa/sepeliä (10-40 mm raekoko)

Matalakuivatuksen onnistuminen! Maan ominaisuudet: Kestävätkö myyräojat? Saadaanko jankkuroinnilla mitään aikaan? Jne. Ajoitus: Halkeamien muodostuminen riippuu kosteustilanteesta (sää) Halkeilu ja murustuminen on suurta kuivissa oloissa, samoin pitokyky Märissä oloissa halkeilun sijasta maa liistautuu Reunaojat voidaan perata ja imuojat asentaa etukäteen ja toteuttaa myyräojitus vasta hyvissä olosuhteissa Laitteisto: kaluston on oltava hyväkuntoista ja soveltuvaa käyttötarkoitukseen Tarvittava syvyys Tarvittava vaikutus Riittävästi tehoa ja vetokykyä tasaiseen vetoon Kuivatuskapasiteetti: riippuu sadannasta Kapasiteetti lisääntyy kun maata häiritään (suurempi tiheys + jankkurointi) Tiheämmät imuojat Ulkopuolisten vesien pääsyn esto alueelle (avo-ojat)