Ammatillisen suomen kielen kehittäminen monimuotoisessa työyhteisössä Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat Helsingin kaupungin henkilöstössä Henkilöstöjohtaja Hannu Erityissuunnittelija Anu Riila, 8.5.2014 Helsingin kaupunginkanslia, elinkeino-osasto, työllisyyspalvelut Työmarkkinavalmiudet - tiimi Tulensalo
Toimintaympäristön tunnuslukuja Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus Helsingissä oli n. 13 prosenttia väestöstä vuonna 2013. Vuonna 2030 osuuden arvioidaan olevan 20 prosenttia Muuttosyyt? Helsinkiin muutetaan opiskelun, työn tai perhesyiden perusteella kutakin 30 prosenttia. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden osuus tulijoista alle 10 prosenttia Muunkielisten työllisyysaste oli Helsingissä noin 55 prosenttia 2009 työllisyysaste nousee maassaoloajan myötä ja vaihtelee kieliryhmittäin Muunkielisten työntekijöiden osuus Helsingin kaupungin kaikissa palvelusuhteissa oli 6,6 prosenttia vuonna 2013.
Maahanmuuttajaväestön heterogeenisyyden lisääntyminen on yhtä suuri trendi kuin määrän kasvu Helsingissä asui vuoden 2013 lopussa lähes 80 000 muuta kuin kotimaisia kieliä puhuvaa. 174 kansalaisuutta, suurimpina ryhminä Viro (10 700), Venäjä (6300) ja Somalia (3000). Muunkielisiä 73 000, eli 13 % väestöstä. Eri äidinkieliä 135. Venäjänkielisiä oli 15 400, vironkielisiä yli 10 000 ja somalinkielisiä 7 500 Muunkielisten osuus Hgin väestönkasvusta viimeisten vuosien aikana 70-90% siitä huolimatta että 1/3 muuttaa maasta ensimmäisen vuosikymmenen aikana Kuvio: äidinkielet Helsingissä 2013
Työllisyyskatsaus 2012 Työttömät työnhakijat Ulkomaan kansalaiset työnhakijat Ulkomaan kansalaisten työnhakijoiden osuus työttömistä työnhakijoista % ESPOO 8463 1615 19 HELSINKI 26580 5366 20 KAUNIAINEN 184 17 9 VANTAA 9666 2141 22 ELY-KESKUS 62880 10620 17 KOKO MAA 282174 24941 9
Eri kieliryhmien määrä ja osuus kaikista palvelussuhteissa olevista Helsingin kaupungilla 2008-2013 92,3 % 91,5 % 91,2 % 90,7 % 90,0 % 89,2 % 3,6% 4,2% 4,5% 5,2% 5,9% 6,6% 4,0% 4,3% 4,2% 4,1% 4,1% 4,2%
Helsingin strategiaohjelma 2009 2012 tavoite: muunkielisten määrä nostetaan vastaamaan muunkielisten osuutta kaupungin väestöstä maahanmuuttajan palvelukseen ottaminen ohje, 2009 muunkielisten henkilöstöosuuden kasvattamisen työryhmä: Meillä työnjälki ratkaisee Toimenpiteitä muunkielisten työntekijöiden osuuden kasvattamiseksi Helsingin kaupungilla toimenpideohjelma (MOK) Helsingin strategiaohjelma 2013 2016 tavoite: Helsinki monimuotoisuuden johtamisen mallikaupungiksi
Arkitodellisuus? Muunkielisten työntekijöiden osuus Helsingin kaupungin työntekijöistä on 6,6 prosenttia 2013. Tavoitteena väestöosuutta vastaava osuus. Muunkielisten osuus vaihtelee eri virastojen ja liikelaitosten välillä Muunkieliset sijoittuvat epätasaisesti, keskittyvät tiettyihin virastoihin ja liikelaitoksiin Alojen säännöstely eriasteista: meillä soitto ratkaisee, opettajien pätevyysvaatimukset laissa Asenteet rekrytoidaanko tosiasiallisesti osaamisen perusteella?
Tavoitteet Muunkielisten osuutta kasvatetaan tasaisesti eri virastoissa ja liikelaitoksissa Muunkielisten osuutta kasvatetaan eri uratasoilla Muunkielisistä sekä esimiehiä että johtavia asiantuntijoita Edellyttää Henkilöstöprosessien avoimuutta muunkieliselle henkilöstölle Syrjimättömyyttä Mittareiden kehittämistä
Työkaluja esimiesten ja työyhteisöjen käyttöön Rekrytointi: kaupungin sisäinen rekrytointiohje, rekrytointiilmoitukset, nimetön työnhaku Perehdytys: aika, perehdytysoppaat Esimiesten ja työyhteisöjen tuki: - Hyvän esimiehen ABC verkko-oppimisväline < tavoite että kaikki uudet esimiehet tenttivät, monimuotoisuus moduli - Avaimia monimuotoisuuden johtamiseen - työkalu - työyhteisökoulutukset < asenteiden tunnistaminen - työyhteisösovittelu - pilotti suomen kielen kurssit muunkieliselle henkilöstölle ja ammatillisen suomen kielen koulutuksen kehittämiskokonaisuus
Suomen kielen koulutukset Kaikilla vakinaisesti tai määräaikaisesti työskentelevillä tai harjoittelijoina toimivilla muunkielisillä, ammattialasta riippumatta, on mahdollisuus osallistua suomen kielen koulutuksiin työajalla Vuonna 2013 järjestettiin 42 kielikurssia, joihin osallistui n. 500 muunkielistä työntekijää. Huom. koulutuksia voidaan myös räätälöidä Huomioita: Kieltä ei opita vain kursseilla. Tarvitaan tapoja, joilla kielenoppiminen voidaan kytkeä osaksi työnteon arkea, esim. osaksi perehdytystä Miten esimiehet ja jokainen työyhteisön jäsen voi tukea kollegan suomen kielen oppimista?
ASKI ammatillisen suomen kielen kehittämiskokonaisuus Ammattialakohtaisten kielitaitovaatimusten määrittely: -Sairaanhoitajat -Lääkärit -Lähihoitajat -Lastenhoitajat ja lastentarhan opettajat -Hammashoitajat Ammatillisen kielitaidon testausjärjestelmä: kielitaidon kehittämistarpeiden tunnistaminen (puhuminen, kuullun ymmärtäminen, tekstin ymmärtäminen ja kirjoittaminen) Ammatillisesti kohdennettujen suomen kielen koulutusten sisältösuunnittelu ja oppimateriaalien tuottaminen
Esimiehiltä palautetta muunkielisten perehdyttämiseen ja ohjaamiseen ei riittävästi resursseja oppisopimuskoulutus hyvä väylä muunkielisten rekrytoitumiseen (Helsingin bussiliikenne, sosiaali- ja terveysvirasto) nimettömästä rekrytoinnista hyvät kokemukset (HR -henkilöstö) sekä nuorisoasiainkeskuksessa että sosiaali- ja terveysvirastossa kielikoulutusten haasteellisuus joko liian helppoja, räätälöinnin tarve suurta tarvetta kevennetyille kielitaitotesteille eriarvoisuuden kokemukset työyhteisöissä tiimisopimukset, ristiriitatilanteiden ratkominen ei välttämättä aina johtamiskysymys
Kiitos