Tervetuloa Hiidenvesi-iltaan! 17:30 Kahvitarjoilu 18:00 Tilaisuuden avaus Toiminnanjohtaja Jaana Pönni, LUVY ry Karjaanjoen vesistövisio 2021 Tavoitteena lohikalat Karjaanjoen vesistöön missä mennään? Projektipäällikkö Juha-Pekka Vähä, LUVY ry Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä Tutkimuspäällikkö Anne Liljendahl, LUVY ry Osallistavaa järvikunnostusta, pyydyksestä pöytään HOLALake -hankkeen esittely Hankepalvelupäällikkö Minttu Peuraniemi, LUVY ry Onko kuoreesta ruokapöytään? Esimerkkejä vajaasti hyödynnettyjen kalojen käytöstä Säkylän Pyhäjärveltä Asiantuntija Tero Forsman, Pyhäjärvi-Instituutti Ankerias erittäin maukas vai erittäin uhanalainen? Ankeriaskannan nykytila, hoito ja kestävä kalastus Tutkija Jouni Tulonen, Luonnonvarakeskus 20:00 Tilaisuuden lopetus
Hiidenvesi-ilta 27.2 Karjaanjoen vesistövisio 2021 missä mennään?
Karjaanjoen vesistövisio 2021 Lohikalojen elinvoimaiset kannat ovat indikaattorina vesistön erinomaiselle ekologiselle tasolle. Lohikaloilla on suuri markkina-arvo
Kalatiet Mustionjoen kalateiden kahden alimman kalatien rakentaminen käynnistyy keväällä 2018 Kustannukset ~2,5 miljoonaa euroa. Rakennuttajana Raaseporin kaupunki
Tulvasuojelu ja ilmastonmuutos Hankkeessa on keskeisenä tavoitteena tulvahallinnan parantaminen Osana vesistövisiota on tarkasteltu ilmastonmuutoksen vaikutuksia virtaamisen muutoksiin sekä vedenkorkeuden vaihteluihin säännöstelykäytäntöjen muutosmahdollisuudet Mustionkosken padolla selvitetty KUVA: Vilho Kallio
Alasvaellusseuranta 5/2017 Alasvaellusseuranta, Karjaa Yhteistyössä LUKE, Kala ja vesitutkimus oy 100 radiolähetin merkittyä kalaa Seurantaa
ko. vapautuserästä vaellusta jatkaneet parhaat menestyjät Mustionkoskelta Billnäsiin 1 Peltokoskelta jokisuulle 1 Billnäsistä jokisuulle 7 Åminnesta jokisuulle 22 Kuolleisuus vaihtelee suuresti mm. turbiinityypistä ja laitoksen putouskorkeudesta riippuen. Vaelluspoikasten käyttäytymisestä tehtyjen havaintojen perusteella Mustionjoella on kuitenkin hyvät edellytykset onnistuneiden alasvaellusratkaisujen kehittelylle. Seurannasta saatujen havaintojen perusteella ohijuoksutuksista voisi olla smolteille suuri hyöty Mustionjoen voimalaitoksilla. Rakennettujen kalateiden ja mahdollisten alasvaellusratkaisujen vaikutukset vaelluspoikasten käyttäytymiseen ja selviytymiseen sekä tarvittavat muutos- ja kehittämistarpeet tulee selvittää seurantatutkimuksilla
Emokalakanta 338 kpl 0+ - 1+ poikasta Yhdistelmäkanta
Mustionjoessa tiedetään olevan jäljellä noin 1000 jokihelmisimpukkaa kolmessa eri esiintymässä (Taulukko 1). Peltokosken esiintymä on mahdollisesti kadonnut *(1997 vs. 2017) Kuolleisuus on korkea Jäljellä olevat populaatiot pienentyvät nopeasti, keskimäärin -11% vuodessa (2010 2016). Simpukat ovat flegmaattisia ja usein vihreän kasvuston, mm. järvisienen (Spongilla) peitossa (kuva 1). Nykyiset elinalueet ovat soveltumattomia lisääntymiseen ja nuorille simpukoille. Konneveden viljelylaitoksessa kuntoutuksessa olleiden simpukoiden (n=114) kuolleisuus oli 14% vuonna 2017. Simpukat eivät tuottaneet sukusoluja. Ilman uutta sukupolvea, Suomen eteläisin jokihelmisimpukkakanta häviää kahdessa vuosikymmenessä, todennäköisesti nopeamminkin, sillä vuosittainen kuolleisuus tulee lisääntymään simpukoiden vanhentuessa. PELASTUSSUUNNITELMA Mustionjoen jokihelmisimpukka - Nykytilanne Esiintymä Populaation koko Vuona 2010 Vuonna 2016 muutos % 2000 1000-50 % 23 14-39 % 13 3-77 % 25 0-100 %
Lohikaloille, simpukoille ja muulle virtavesiluonnosta riippuvaisille eliöille kunnostettiin n 2 kilometriä joki- tai purouomaa seitsemässä eri kohteessa Elinalueet
160 tn soraa (100m3) 49 uutta kutusoraikkoa Pinta-ala 293,5 m2 3 puhdistettua soraikkoa 29 m2 Paikallismedia Valtakunnallinen aikakausilehti TV-dokumentti
Vedenlaadun parantaminen Maa- metsätalouden vesiensuojelurakenteet ja neuvonta Haja-asutuksen jätevesineuvonta Järven tilan seuranta Virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen
Kiitos Kiitos!