VALIM VIESTI. Suomen Valimotekninen Yhdistys ry Finlands Gjuteritekniska Förening rf. Jäsenlehti Medlemsblad

VALIM VIESTI Suomen Valimotekninen Yhdistys ry Finlands Gjuteritekniska Förening rf Jäsenlehti Medlemsblad 4 2014 Gifa 2015 Lehden historia Terveiset Raahesta Valimoalan koulutus Euroopan valimoteollisuus Mallialan historiaa VALIMOVIESTI 4 2014 1

2 VALIMOVIESTI 4 2014

VALIMOVIESTI Tässä numerossa sivu Tapahtumakalenteri 3 Puheenjohtajan palsta 4 Asiamiehen asiaa 5 Paavo Tennilän rahaston stipendejä 6 Opintopäivät 2015 ohjelma 7 Opintopäivien ilmoittautumislomake 8 GIFA messut 2015 10 SVY:n julkaisutoiminnasta 12 Valimoviestit sidottuna 16 SVY:n vuosikokouskuulumisia 18 Valimoalan koulutuksen tulevaisuus 24 Euroopan valimoteollisuu 2013 26 Kromiittihiekka ja sen uudelleenkäyttö 32 Malliveistämö Karttunen Ky 35 Jäsenhakemuslomake 43 Yritysjäsenet 46 Valimomuseo 48 Valimoviestejä nyt 100 52 Tässä lehdessä ilmoittavat sivu Alteams 44 ASK Chemicals Finland 37 Beijers 2 Bet-Ker 50 Calderys Finland 51 Diaco 42, 45 Erikoisvalu 50 Foseco 23 Hotman 51 Improlity 50 Ins.tsto AX-LVI 50 Karkkilan Malliapu 47 Keskipakovalu 47 Kärkimalli 51 Lapuan Valu 50 Leinovalu 44 Line-Ma 51 Lux 9 Mallikolmio 40 Mallivaruste Koski 50 Tapahtumakalenteri Mallivesistämö Karttunen 50 Meca-Trade 41 Metso Minerals, Lokomo Steel Foundry 47 Miilucast 50 Niemisen Valimo 50 Novacast 50 Peiron 50 Rihto 40 Ris-Pert 42 Sacotec Components 44 SFTec 50 Sibelco Nordic 39 Simtech Systems 50 Termorak 41 Tyrolit 44 URV 31, 40 Valmet Technologies, Jyväskylä Foundry 47 Kansikuva: Päivän päästöt, Arvo Huisko Takakansi: Ole Krogell www.svy.info Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa N:ro Aineiston llmestyy jättöpäivä viikolla 1 10.2. 11 2 10.5. 23 3 20.8. 38 4 10.11. 50 Helmikuu 2015 5.-6.2.2015 SVY:n opintopäivät, Tampere (katso sivut 7 ja 8) Maaliskuu 2015 26.-27.3.2015 Valun käytön seminaari, Scandic Rosendahl, Tampere www.teknologiateollisuus.fi Kesäkuu 2015 16.-20.6.2015 GIFA / METEC / THERMPROCESS / NEWCAST 2015. Düsseldorf (D), www.gifa.de (katso sivut 10-11) Syyskuu 2015 15.-17.9.2015 Alihankinta 2015, Tampereen Messut, Tampere www.tampereenmessut.fi Lokakuu 2015 2.10.2015 SVY:n 68. vuosikokous, Jyväskylä Marraskuu 2015 24.-27.11.2015 EuroMold 2015, Frankfurt/Main (D) www.euromold.de Suomen Valimoteknisen Yhdistyksen jäsenlehti Vastaava päätoimittaja Niku Nurmi, puh. 050 529 4958 Lehtitoimikunta Jouni Lehto, puheenjohtaja p. 0500 625 792, Niku Nurmi, päätoimittaja, Jani Isokääntä, toimitussihteeri, puh. 040 834 8088, Juhani Orkas, puh 050 556 2288, Ole Krogell, puh 0400 500 198 Taitto Kaisa Ahomaa-Krogell Aineistot: krogell@kolumbus.fi Painopaikka Painojussit Oy, Kerava 2014 VALIMOVIESTI 4 2014 3

puheenjohtajan palsta Niku Nurmi Vuosi lähenee jälleen kerran loppuaan. Suurin osa meistä jo innolla odottelee vuoden vaihteessa olevia vapaita. Tuolloin meillä kaikilla on hyvä hetki hieman rauhoittua ja viettää aikaa perheen sekä läheisten kanssa. Tällä kertaa on hieman juhlallisempi kirjoittaa lehteen, sillä kyseessähän on jo sadas Valimoviesti. Lehteä on siis tehty ja painettu 30-vuoden ajan. Haluan tässä samalla kiittää lehden eteen isoa työtä tekeviä Kaisa Ahomaa- Krogellia ja Ole Krogellia, sillä ilman heidän todella merkittävää panosta lehden tekeminen tällä hetkellä olisi huomattavan paljon haastavampaa. Myös kaikille aktiivisesti lehteen kirjoittaville henkilöille on iso kiitos paikallaan. Valimoissa työtilanne on ollut lähes vakio jo pidemmän aikaa, joten jokainen meistä varmasti lisää tilauksia kaipaa. Viimeisinä viikkoina olemme saaneet uutisista lukea viennin kasvusta Suomessa, itse olen kuitenkin hieman skeptinen asian suhteen. Toisaalta Ukrainan kriisi on edelleen käynnissä ja eipä siihen taida ihan lähiaikoina paljon muutoksia olla tulossa. Putinilla on tällä hetkellä sen verran kova vauhti päällä, ettei meistä kukaan tiedä milloin minkäkin valtion rajaa rikotaan, ollaan sitten maalla tai merellä ja välillä taidetaan mennä jopa pintaa syvemmälle. Vuosikokouksemme pidettiin tänä vuonna Raahessa, jossa pääsimme tutustumaan Miilukangas konsernin eri toimintoihin. Vielä kerran iso kiitos Raahen vuosikokouksen järjestelytoimikunnalle joka järjesti meille hienot puitteet. Kiitos kuuluu myös tapahtuman sponsoreille. Ensi vuodeksi saimme kutsun Jyväskylään jossa kokousisäntänä toimii Valmetin Rautpohjan valimo. Ulkomaantoimikunta on järjestänyt matkaa Düsseldorfissa pidettäville GIFA-messuille, näistä lisätietoa kiinnostuneille löytyy lehden myöhemmiltä sivuilta. Haluan vielä lopuksi toivottaa kaikille yhdistyksemme jäsenille ja yhteistyökumppaneille, Oikein rauhallista joulun odotusta ja hyvää alkavaa vuotta 2015. Året går igen mot sitt slut. De flesta av oss väntar igen på de lediga dagarna kring årsskiftet. Då har vi alla god tid på oss att slå oss till ro och tillbringa tiden med familjen och de närmaste. Denna gång är det litet festligare att skriva till tidningen då det är fråga om den hundrade Valimoviesti. Tidningen har nu redigerats och tryckts i 30 år. Jag vill här tacka Kaisa Ahomaa-Krogell och Ole Krogell vilka aktivt arbetat för tidningen, ty utan deras betydande insats vore det betydligt mera utmanande att sammanställa tidningen. Jag vill även framföra ett stort tack till alla aktiva skribenter. I gjuterierna har arbetsläget varit så gott som konstant redan en längre tid, så vi alla önskar säkert mera beställningar. Under de senaste veckorna har vi fått läsa att Finlands export har ökat, men själv är jag nog litet skeptisk on detta. Å andra sidan pågår krisen i Ukraina fortfarande och det ser inte ut att bli någon ändring i den snaraste framtiden. Putin kör nu så hårt att vi inte kan veta när någon stats gräns kränks, antingen till lands eller till sjöss och ibland synbarligen också under ytan. Årsmötet hölls i år i Brahestad och där hade vi möjlighet att bekanta oss med Miilukangas-koncernens verksamhet. Ännu ett stort tack till organisationskommitteen som ordnade ett fint möte. Jag riktar även ett stort tack till alla sponsorer. Vi blev inbjudna att hålla årsmötet nästa år i Jyväskylä med Valmets Rautpohja gjuteri som värd. Utrikeskommitteen organiserar resor till GIFA-mässan i Düsseldorf och därom närmare annanstädes i denna tidning. Önskar ännu till slut önska alla föreningens medlemmar och samarbetspartner en riktigt God Jul och ett Gott Nytt År 2015. 4 VALIMOVIESTI 4 2014

Asiamiehen asiaa 10.11.2014 Vuosikokous Raahessa Yhdistyksemme 67. vuosikokousta juhlittiin tänä vuonna Raahessa Miilucast Oy:n isännöidessä kokousta. Päivän aloitimme vierailemalla Miilukangas Oy:n tuotantolaitoksissa, eli tutuksi tulivat Miilucast Oy, Miilumachine Oy, Miiluweld Oy ja Miilux Oy. Varsinainen vuosikokous sekä juhlaillallinen pidettiin Hotelli Raahen Hovissa. Juhlaillalliselle osallistui 52 henkilöä, vuosikokouksen osallistujien määrää hiukan verotti samanaikaisesti järjestetty alajaoston kokous. Vuosikokouksen mielenkiintoiset esitelmät pitivät SSAB Raahen tehtaanjohtaja Kari Ojala, Raahen Seutukunnan Kehittämiskeskuksen johtaja Lauri Laajala sekä Miilucast Oy:n toimitusjohtaja Pekka Miilukangas. Rinnakkaisohjelmassa tutustuttiin Wanhan Raahen alueeseen ja vietettiin perinteinen kahvihetki kahvila Ruiskuhuoneella. Marko Nuikka toi terveiset SGF:ltä Ruotsista, sekä esitti jo hyvissä ajoin kutsun heidän vuosikokoukseensa vuodelle 2015. Vuosikokouksessa käsiteltiin sääntöjen 9. :n mukaiset asiat. Yhdistyksen tilinpäätös päättyi niukasti positiiviseksi edellisen vuosikokouksen, opintopäivien sekä Valimoviestin tukemana. Vuosikokous päätti tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä vastuuvelvollisille. Seuraava, 68. vuosikokous tullaan järjestämään 2.10.2015 Jyväskylässä Valmet Technologies Oy:n isännöimänä. Vaalilautakunnan ehdotuksen mukaan yhdistyksen hallitukseen valittiin kaudeksi 2014-2015 seuraavat henkilöt: Puheenjohtajana jatkaa Niku Nurmi, Componenta Finland Oy Högfors. Hallituksen jäseniksi valittiin: Vaalilautakunnan esityksestä tilintarkastajaksi valittiin Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy, päävastuullisena tilintarkastajana Mika Nurmela ja Timo Salonen sekä varatilintarkastajina Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy:n keskuudestaan valitsemat henkilöt. Lehtitoimikunnan, ulkomaantoimikunnan, koulutustoimikunnan, mallijaoston sekä perinnetoimikunnan puheenjohtajat sekä jäsenet hallitus nimeää helmikuussa 2015. Vuosikokous päätti jäsenmaksujen pitämisestä ennallaan: veteraani 10, jäsen 20 ja yritysjäsen 200. Varsinaista yhdistykseen liittymismaksua ei ole. Jäsenmaksut tulevat maksuun alkuvuodesta 2015. Jäsenistö Hallitus hyväksyi kokouksessaan 23.10. yhdistyksen uusiksi jäseniksi: Lindberg, Marko Valmet Technologies Oy Pokorny, Bror Sibelco Nordic Ab Hallitus ja asiamies toivottavat uudet jäsenet tervetulleiksi mukaan yhdistyksen toimintaan. Samanaikaisesti yhdistyksestä erosi 3 henkilöä, joten yhdistyksen jäsenmäärä on nyt 658 jäsentä. Opintopäivät 2015 Talviopintopäivät pidetään perinteen mukaisesti Tampereella 5.-6.2.2015, paikka tällä kertaa Scandic Rosendahl. Opintopäivien ohjelma ja ilmoittautumislomake löytyvät tästä lehdestä. Voit ilmoittautua myös yhdistyksen nettisivujen, www.svy.info, kautta. Tervetuloa mukaan. Jani Isokääntä Asiamies Mika-Jussi Juutilainen Sulzer Pumps Finland Oy Matti Virta Leinovalu Oy Satu Vähä URV Oy Juho Mäkinen Metso Minerals Oy Lokomo Steel Foundry Varalla Pekka Olkinuora Sulzer Pumps Finland Oy Varalla Kalle Kyyrö Leinovalu Oy Varalla Markus Lahdensivu URV Oy Varalla Ari Eriksson Metso Minerals Oy Lokomo Steel Foundry SVY:n asiamies Jani Isokääntä Paavo Havaksen tie 5 D 90570 Oulu Puh 040 8348088 e-mail jani.isokaanta@svy.info Pankki Nordea IBAN FI49 1012 3000 0732 11 BIC NDEAFIHH VALIMOVIESTI 4 2014 5

Paavo Tennilän rahasto jakaa stipendejä Suomen Valimotekninen Yhdistys ry julistaa Paavo Tennilä stipendirahaston stipendit haettavaksi. Kirjalliset hakemukset toimitetaan 23.1.2015 mennessä SVY:lle osoitteeseen Paavo Havaksen tie 5 D, 90570 Oulu. Hakemukset osoitettaan Suomen Valimotekninen Yhdistys ry:n hallitukselle. Hakemus voi olla vapaamuotoinen, mutta siitä tulee ilmetä selkeästi olennaisimmat tiedot hakijasta ja selvitys siitä, miksi tai mihin tarkoitukseen stipendiä anotaan. Otteita säännöistä: 3. Rahaston tarkoituksena on stipendien, matka-avustusten ja tunnustuspalkintojen avulla tukea Suomen valimoteollisuuden teknistä, taloudellista, ympäristöllistä ja henkilöstöpoliittista kehitystä sekä edistää SVY:n säännöissä mainittuja tarkoitusperiä. 5. Rahastosta jaetaan varoja SVY:n hallituksen päätöksien perusteella siten, että sekä pääoman tuottoa että pääomaa käytetään, kuitenkin enintään 1/10 rahaston alkuperäisestä peruspääomasta vuodessa 6. Rahastosta jaetaan varoja seuraaviin tarkoituksiin: tunnustuspalkintoja ensisijaisesti valimoalan opiskelijoille sekä valimoteollisuutta ja/tai SVY:n toimintaa edistäneille nuorille, alle 30 -vuotiaille valimoalan henkilöille, stipendejä opintomatkoihin, tutkimuksiin ja julkaisutoimintaan, stipendejä ammatilliseen pätevöitymiseen, muihin kohteisiin, joiden SVY:n hallitus katsoo täyttävän kohdan 3. vaatimukset, ei hallinnointiin. 8. Stipendien ja tunnustuspalkintojen jakotilaisuuksia voivat olla mm. SVY:n, lahjoittajien tai oppilaitosten järjestämät tilaisuudet. 10. Stipendit on nostettava ja käytettävä vuoden kuluessa niiden myöntämisestä. Mahdolliset lykkäyspyynnöt on esitettävä SVY:n hallitukselle. 11. Muiden kuin tunnustuspalkintojen saajilta edellytetään raportointia SVY:n jäsenlehdessä tai muulla tavoin. Mikäli stipendinhakijalla on kysyttävää, asiamies vastaa kysymyksiin ja lähettää pyydettäessä stipendirahaston säännöt kokonaisuudessaan. 6 VALIMOVIESTI 4 2014

opintopäivät 2015 Hyvin suunniteltu on puoliksi valettu Valumallit, valun suunnittelu ja turvallisuus 5.2.2015 Torstai Klo 9:30 Yritysvierailu Valimoinstituuttiin Robottimallinvalmistus Hepolamminkatu 10E, Tampere Klo 11: 30 Ilmoittautuminen hotellilla Klo 12:00 Lounas Klo 13:00 13:40 Muovitulostuksen mahdollisuudet mallien ja keernalaatikoiden valmistuksessa. Riku Rusanen, Prenta Oy Klo 13:40 14:20 3D tulostus muotinvalmistuksessa Hiekkatulostin prototyyppien ja piensarjojen valmistuksessa Ville Moilanen, Hetitec Oy Klo 14:20 14:50 3D kamerakuvauksen mahdollisuudet, tekniikat ja sovellukset. Mikael Hornborg, Cascade Oy Klo 14:50 15:10 Kahvitauko Klo 15:10 15:40 3D kuvaus ja reverse engineering käytännössä Arto Tirronen, Arttuporator Oy Klo 15:40 16:10 Robottimallinvalmistus: Kustannustehokkuus ja joustavuus Toni Häkkinen, Valimoinstituutti Klo 16:10 17:00 Valutuotteen suunnittelu ideasta protoon Uusi Valunsuunnitteluopas Tapani Honkavaara, Aalto Yliopisto Klo 17:00 Päätössanat Markku Eljaala Klo 19:30 Illallinen 6.2.2015 Perjantai Klo 9:00 9:15 Valimoiden tilanne Suomessa ja Euroopassa Juhani Orkas, Aalto Yliopisto Klo 9:15 9:40 Ajankohtaista työsuojelua ja ympäristöasiaa EU:sta Juhani Orkas, Aalto Yliopisto Klo 9:40 10:20 Valukappaleen ja valimoprosessin suunnittelu työsuojelunäkökulmasta Jorma Aronen, Metso Minerals Oyj Klo 10:20 10:30 Tauko Klo 10:30 11:10 Tuotteen uudelleen suunnittelu (reengineering) Tehokkain keino kokonaiskustannusten hallintaan Arto Muikku, Gardner Denver Oy Klo 11:10 11:40 Valujärjestelmän suunnittelu Vaikutus tuottavuuteen, läpimenoaikaan ja laatuun Markku Eljaala, Peiron Oy. Klo 12:00 Lounas VALIMOVIESTI 4 2014 7

Hyvin suunniteltu on puoliksi valettu - valumallit, valunsuunnittelu ja turvallisuus Koulutuspäivät Scandic Rosendahl, Tampere 5. 6.2.2015 I L M O I T T A U T U M I S L O M A K E Nimi: Jäsen n:o (osoitetarrasta): Yritys: Vierailukohde: Valimoinstituutti, Hepolamminkatu 10, Tampere, 5.2.2015 kello 9.30. Mallinvalmistus robotilla, työnäytös Opintopäiväpaketti, jäsen 280 eur ( ) eur Opintopäiväpaketti, ei jäsen 320 eur ( ) eur 1 -hengen huone 99 eur/hlö ( ) maksetaan Scandiciin 2 -hengen huone 59,50 eur/hlö ( ) maksetaan Scandiciin Illallinen, alko 75 eur ( ) eur Illallinen, vesi 50 eur ( ) eur Yhteensä eur Opintopäiväpaketti sisältää luennot, luentomonisteet, iltapäiväkahvin, 2 kertaa lounaan sekä saunan. ERIKOISTOIVOMUKSET: Huonetoveri: Ruokarajoitukset jne Päiväys.. 201 Allekirjoitus Ilmoittautumislomakkeen on oltava viimeistään perjantaina 23.01.2015 perillä. Asiamies toivoo, että lähetät lomakkeen joko sähköpostin liitteenä osoitteeseen jani.isokaanta@svy.info tai SVY:n nettisivuilla osoitteessa www.svy.info. Kirjeitsekin voit ilmoittautua osoitteeseen SVY, Paavo Havaksen tie 5 D, 90570 OULU. Kaikki maksut on suoritettava viimeistään perjantaina 23.01.2015 tilille FI49 1012 3000 0732 11 (Nordea 101230 73211). Käytä maksuviitteenä viisinumeroista jäsennumeroasi ja 903000 (esim. 13579 903000). Jos yritys maksaa useamman jäsenen osallistumisen yhdellä suorituksella, käytä viitteenä 903000 ja lähetä erillinen osallistujalista. Varauksesi on voimassa, kun maksusi on suoritettu ja ilmoittautumislomake on palautettu ohjeita noudattaen. Lisätietoa antavat asiamies Jani Isokääntä, 040 834 8088 tai koulutustoimikunnan puheenjohtaja Markku Eljaala, 050 317 4267. 8 VALIMOVIESTI 4 2014

VALIMOVIESTI 4 2014 9

GIFA Messut 16.6. 20.6.2015 Düsseldorfi ssa GIFA-messut järjestetään nyt 13. kerran. Yhtä aikaa GIFA messujen kanssa järjestetään METEC-metallurgian messut, THERMPROCESS-messut ja NEWCAST-valutuotemessut. GIFA-messut ovat edelleen selvästi näistä suurimmat. Lisäinformaatiota GIFAmessuista löytyy sivuista www.gifa.de. SVY tarjoaa yhteistyössä HRG Nordic matkatoimiston kanssa kaksi messumatkaa. SVY:lle on varattu lentopaikkoja yhteensä 80 kpl. Messut järjestetään suomalaisten kannalta hankalalla viikolla: juhannuspyhien alusviikolla. Ensimmäinen messujen viikkopäivä on tiistai ja viimeinen lauantaipäivä. SVY tarjoaa jäsenille kahta 40 hengen GIFA -messumatkaa. Molempien matkojen lähtöpäivä on maanantai 15.6. Lyhyemmän matkan paluupäivä on keskiviikkoilta 17.6. ja pidemmän matkan torstai-iltapäivä 18.6. SVY:n matkat sisältävät bussipalvelut tulopäivänä lentokentältä hotelleihin ja kuten aikaisemmin lähtöpäivänä matkatavaroiden noudon hotelleista, messukävijöiden noudon messualueelta sekä matkailijoiden kuljetuksen lentokentälle. Tällä tavalla voidaan lähtöpäivä hyödyntää messuilla. Messualueelle ja messualueelta pääsee parhaiten U Bahnilla. U-78 linja kulkee Düsseldorfin rautatieasemalta messualueen pohjoisportille (Eingang Nord). Lippuna kelpaa GIFA messulippu. Kaikki hotellit sijaitsevat lyhyen kävelymatkan päästä jostakin ydinkeskustan U Bahn asemasta tai sitten messualueen vierestä. Paluupäivänä matkatavarat voidaan siis jättää hotellin vastaanottoon huoneenluovutuksen yhteydessä, koska bussi kiertää kaikki hotellit ennen kuin ajaa messualueelle ja poimii matkustajat sieltä. Messujen aukioloajat ovat klo 9.00 18.00. Messulippuja saa sisäänkäyntien kohdalla tai GIFA-messujen Online Shopping:ista ostettuna. Messulippujen hinnat ovat ovella 50,- /päivä ja Online Shop:ista ostettuna 40,- /päivä. Kestolippu messuille maksaa 120,- ovella ja Online Shopista 100,-. GIFA -messuluettelon hinta on 35,- /kpl. Hotellit/matka 1. 15.-17.6.2015 Hotel B&B Düsseldorf-Hbf, Kettwiger Strasse 6, 40233 Düsseldorf (www.hotelbb.de) on turistiluokan hotelli, joka sijaitsee n. 1000 m Düsseldorfin rautatieaseman itäpuolella. SVY:n kiintiö Hotel B&B Düsseldorf-Hbf hotellissa on 5 kpl 1-hengen huoneita ja 5 kpl 2-hengen huoneita. Hotel A&O Düsseldorf, Hauptbahnhof, Corneliusstrasse 9, 40215 Düsseldorf, sijaitsee 800 m Düsseldorfin rautatieaseman pääsisäänkäynnistä lounaaseen. SVY:n kiintiö on 10 kpl 1-hengen huoneita ja 2 kpl 2-hengen huoneita. Hotel Residenz, Worringer Strasse 88, 40211 Düsseldorf, (www.residenzhotelduesseldorf.de) on kolmen tähden hotelli, joka sijaitsee 300 m Düsseldorfin rautatieaseman pääsisäänkäynnistä pohjoiseen. SVY:n kiintiö Residenz - hotellissa on 10 kpl 2-hengen huonetta, jotka voidaan käyttää myös 1-hengen huoneena. Hotellit/matka 2. 15. 18.6.2015 Hotel B&B Düsseldorf-Hbf, Kettwiger Strasse 6, 40233 Düsseldorf (www.hotelbb.de) on turistiluokan hotelli, joka sijaitsee n. 1000 m Düsseldorfin rautatieaseman itäpuolella. SVY:n kiintiö Hotel B&B Düsseldorf-Hbf hotellissa on 14 kpl 1-hengen huoneita ja 10 kpl 2-hengen huoneita. Hotel Residenz, Worringer Strasse 88, 40211 Düsseldorf, (www.residenzhotelduesseldorf.de) on kolmen tähden hotelli, joka sijaitsee 300 m Düsseldorfin päärautatieaseman sisäänkäynnistä pohjoiseen. SVY:n kiintiö Residenz - hotellissa on 5 kpl 2-hengen huonetta, jotka voidaan käyttää myös 1-hengen huoneena. Hotel Tulip Inn Düsseldorf, Arena Strasse 3, 40474 Düsseldorf (www.tulipinnduesseldorfarena.com) on neljän tähden hotelli, joka sijaitsee Messualueen pohjoisen sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä. SVY:n kiintiö Tulip Inn hotellissa on 6 kpl 1-hengen huonetta, joihin voi majoittautua myös kaksi henkilöä. Bussikuljetukset, matka 1 Maanantaina 15.6. Finnairin lennolla Düsseldorfiin saapuvat viedään bussilla suoraan lentokentältä hotelleihin. Messupäivinä tiistaina ja keskiviikkona ei järjestetä bussikuljetuksia hotelleista messuille. Lähtöpäivänä keskiviikkona 17.6. iltapäivällä bussi noutaa ensin matkatavarat hotelleista ja tämän jälkeen matkustajat klo 16.45 messukeskuksesta sen itäisestä sisäänkäynnistä (Eingang Ost) ja 10 VALIMOVIESTI 4 2014

ajaa sen jälkeen lentokentälle. Bussikuljetukset, matka 2 Maanantaina 15.6. Finnairin lennolla Düsseldorfiin lentokentälle saapuvat viedään bussilla suoraan hotelleihin. Messupäivinä tiistaina, keskiviikkona ja torstaina ei järjestetä aamulla bussikuljetuksia hotelleista messuille. Lähtöpäivänä torstaina 18.6. iltapäivällä bussi noutaa ensin matkatavarat hotelleista ja tämän jälkeen matkustajat klo 14.00 messukeskuksesta, sen itäisestä sisäänkäynnistä (Eingang Ost) ja ajaa sen jälkeen lentokentälle. Tulip Inn hotellissa majoittuvat saavat tulopäivänä siirtyä hotelliin omalla kustannuksellaan ja lähtöpäivänä huolehtia matkatavaroiden ja omasta siirrosta lentokentälle itse. Kuljetukset hotelleista messukeskukselle Messukeskukselle pääsee hyvin esimerkiksi U-Bahn, U- 78 maanalaisella raitiovaunulla Düsseldorfin rautatieasemalta. Hotel B&B Düsseldorf-Hbf:in edustalla on U-Bahn pysäkki, josta U-75 maanalaisella pääsee suoraan rautatieasemalle, jossa voi vaihtaa U-78 maanalaiseen. Hintoihin sisältyy - lennot Finnairin/ reittikoneella turistiluokassa - bussikuljetus tulopäivänä Düsseldorfin lentoasemalta hotelleihin (paitsi Tulip Inn) - matkatavaroiden nouto hotelleista lähtöpäivänä messukeskukselle ja sieltä edelleen lentoasemalle (paitsi Tulip Inn) - 2 vrk tai 3 vrk majoitus hotellivaihtoehtojen mukaisesti, 1- ja 2-hengen huoneissa, joissa suihku ja WC - buffet-aamiainen hotellissa. Matka 1. 15.6. 17.6. (maanantai keskiviikko), suoralento Helsinki Düsseldorf, Finnairin lennoilla, 40 paikkaa Meno ma 15.6.2015 klo 16.30 17.55, lento AY 707 Paluu ke 17.6.2015 klo 18.45 22.00, lento AY 708 Hinnat Hotel B&B Düsseldorf, 1-h. huone 950,-/henkilö Hotel B&B Düsseldorf, 2-h. huone 800,-/henkilö Hotel A&O Düsseldorf, 1-h. huone 930,-/henkilö Hotel A&O Düsseldorf, 2-h. huone 750,-/henkilö Hotel Residenz, 1-h. huone 1070,-/henkilö Hotel Residenz, 2-h. huone 820,-/henkilö Matka 2. 15.6. 18.6. (maanantai torstai), suoralento Helsinki Düsseldorf, Finnairin lennoilla, 40 paikkaa Meno ma 15.6.2015 klo 19.55 21.20, lento AY 709 Paluu to18.6.2015 klo 15.40 19.00, lento AY 706 Hinnat Hotel B&B Düsseldorf, 1-h. huone 1120,-/henkilö Hotel B&B Düsseldorf, 2-h. huone 900,-/henkilö Hotel Residenz, 1-h. huone 1300,-/henkilö Hotel Residenz, 2-h. huone 940,-/henkilö VALIMOVIESTI 4 2014 Hotel TulipInn Düsseldorf, 1-h. huone 1460,-/henkilö Hotel TulipInn Düsseldorf, 2-h. huone 1090,-/henkilö Maksut HRG Nordic laskuttaa ennakkomaksun EUR 300,-/henkilö 14.2.2015 mennessä ja loppumaksun 27.3.2015 mennessä. Laskun yhteydessä HRG Nordic veloittaa laskutuslisän EUR 5,00/lasku+ alv 24 %. Peruutusehdot Matkasta, josta on maksettu ennakkomaksu ja jota peruutetaan ennen 27.3.2015, ei palauteta ennakkomaksua. Loppumaksun suorittaneille palautetaan suoritus vain siinä tapauksessa, että matkalle löytyy toinen lähtijä. Tarjouksen muut ehdot Tarjous perustuu tällä hetkellä vahvistettuihin hintoihin. Niiden muuttuessa ennen lähtöpäivää pidätämme oikeuden vastaaviin hinnanmuutoksiin. Mikäli viimeisen ilmoittautumispäivämäärän jälkeen SVY:n matkoja ei ole myyty loppuun tai mikäli yhdelle lennolle on tullut enemmän varauksia kuin on paikkoja, pitää SVY:llä itsellään oikeuden siirtää osallistujat toiseen matkaan. Ääritapauksessa voidaan myös käyttää muita lentovaihtoehtoja, joihin voi kuulua välilasku. Mikäli lentoihin tai hotelliin tulisi muutoksia, ilmoitetaan niistä jokaiselle varauksen tehneelle erikseen. Ilmoittautuminen Ilmoittautuminen tapahtuu joko matkustajan nimellä tai yrityskiintiönä HRG Nordic matkatoimistoon suoraan yhteyshenkilöllemme Jaana Muittarille, mieluiten sähköpostitse. Jaana Muittari myös varaa mahdolliset liitäntälennot Suomessa. Lopulliset nimet on ilmoitettava HRG Nordic matkatoimistoon ennen 27.3.2015. HRG Nordic/Jaana Muittari puh suoraan: (09) 685 85326 fax: (09) 685 85480 e-mail: jaana.muittari@hrgwoldwide.com Viimeinen ilmoittautumispäivä on 30.1.2015. SVY:n yhdyshenkilö messuilla on Jani Isokääntä, puh +358 40 834 8088 Runsasta osanottoa toivoen SVY/Ulkomaantoimikunta C-J Nybergh 11

lehden historiikki Suomen Valimoteknisen Yhdistyksen julkaisutoiminnasta Paavo Tennilä Yhdistyksemme ensimmäinen lehti oli nimeltään Suomen Valimomies Suomen Valimotekninen Yhdistys, Finlands Gjuteritekniska Förening (SVY - FGF) oli alkuperäiseltä nimeltään Suomen Valimomiesten Liitto, Finlands Gjuterimannaförbund (SVL - FGF). Oikeusministeriö vahvisti uuden yhdistyksen säännöt 17.3.1947. Tällä perusteella yhdistyksen perustamisvuotena pidetään vuotta 1947. Vahvistetuissa säännöissä määriteltiin yhdistyksen tarkoitus seuraavasti: Liiton tarkoituksena on esitelmillä ja keskusteluilla vaikuttaa ammattikunnan kohottamiseksi sekä tietopuolisesti että käytännöllisesti, edistää ja valvoa sen jäsenten ja ammatin etuja sekä koettaa ylläpitää terveitä olosuhteita niissä valimoissa, joiden palveluksessa on liiton jäseniä. Ammattitaidon kohottamista pidettiin välttämättömänä mm. sen vuoksi, että maan valimoiden oli pystyttävä valamaan huikeiden sotakorvausten vuoksi paljon sellaisia tuotteita, joita ei oltu aikaisemmin valmistettu. Jäsenistön ammattitaidon kohottamiseksi suunniteltiin oman lehden perustamista heti alusta lähtien. Yhdistyksen johtokunnassa arveltiin kuitenkin, että lehden kustantaminen olisi ylivoimainen tehtävä pelkästään jäsenmaksujen varassa toimivalle yhdistykselle. Liiton johtokunnan pöytäkirjassa 13.4.1948 on lehtihankkeesta seuraava merkintä: Johtaja Lehtonen tarjoutui toimittamaan julkaisun omalla vastuullaan, minkä tarjouksen johtokunta kiitollisuudella hyväksyi. B. M. Lehtonen toimi Rauta- ja Metallivalimo Suomen toimitusjohtajana isänsä Matti Lehtosen jälkeen vuosina 1939-1980. Häntä on täydellä syyllä pidetty myös Suomen Valimomiesten Liiton syntysanojen lausujana. B. M. Lehtonen 12 VALIMOVIESTI 4 2014

Toimittaja valaa -logo ja Gunnar Heikkilä Suomen Valimomiehen ensimmäinen numero jaettiin yhdistyksen liittokokouksen osanottajille Karkkilassa toukokuussa 1949. Lehden päätoimittajana oli B. M. Lehtonen. Toimitussihteerinä oli Gunnar Heikkilä, joka toimi silloin Rauta- ja Metallivalimo Suomen kaupallisena johtajana. Gunnar Heikkilästä tuli Suomen Valimomiehen päätoimittaja numerosta 3-4/1950 alkaen. Suomen Valimomies ilmestyi yhteensä 14 numerona vuosina 1949 1954. Lehdistä kolme oli ns. kaksoisnumeroita, joten fyysisesti lehtiä ilmestyi 11 kappaletta. Suomen Valimomies-lehden kustantaminen ja toimittaminen oli upea suoritus. Lähes kaikki numerot olivat 68-sivuisia. Sivuja kertyi kuuden vuoden aikana yhteensä 720. Lehden kannet olivat värillisiä ja värejä käytettiin myös ilmoitusten tehosteena. Tehokkaan ilmoitusmyynnin ansiosta lehdestä tuli lopulta myös taloudellisesti kannattava. Gunnar Heikkilä kirjoitti Suomen Valimomiehen numeroon 3/1951 pakinapalstan Toimittaja valaa. Siitä lähtien Toimittaja valaa -palsta oli Suomen Valimomiehen kaikissa numeroissa lehden viimeiseen numeroon 2/1954 asti. Toimittaja valaa -palstasta, joka jatkui sitten Konepajamies-lehden valimomiesnumeroissa numerosta 2/1954 alkaen, tuli Gunnar Heikkilän tavaramerkki yli kolmenkymmenen vuoden ajaksi. Viimeinen Toimittaja valaa ilmestyi Konepajamiehen valimomiesnumerossa 11/1982. Metalliteollisuusyhdistyksen Konepajamiehestä tuli valimomiesten seuraava lehti VALIMOVIESTI 4 2014 Vuonna 1955 päätoimittaja Gunnar Heikkilä neuvotteli silloisen Suomen Metalliteollisuusyhdistyksen kanssa sopimuksen, jolla Suomen Valimomies fuusioitui hiljattain perustettuun Metalliteollisuusyhdistyksen Konepajamies-lehteen. Sopimus oli Suomen Valimomiesten Liiton jäsenille hyvin edullinen. Kaikki liiton jäsenet saivat veloituksetta kaksi Konepajamies-lehden valimomiesnumeroa vuodessa. Vastapalvelukseksi liitto luovutti Konepajamies-lehdelle vakiintuneen ilmoittajakunnan sekä kaksi erikoistoimittajaa. Ensimmäisessä Konepajamies-lehden valimomiesnumerossa 5/1955 esiteltiin erikoistoimittajat (SVL - FGF) Gunnar Heikkilä ja Veijo Kaskela. Kun Veijo Kaskela siirtyi Valmetin Brasilian tehtaille, nimitti SVL - FGF hänen tilalleen erikoistoimittajaksi tämän katsauksen kirjoittajan, Paavo Tennilän vuonna 1958. Valimomiesnumerojen sisällöstä sovittiin kaksi kertaa vuodessa pidetyissä Konepajamiehen toimituspalavereissa. Erikoistoimittajat vastasivat käytännössä valimomiesnumeroiden artikkeleiden ja valimouutisten saatavuudesta eikä aineistosta ollut koskaan pulaa. Vuonna 1964 yhdistys muutti nimeään. Uudeksi nimeksi tuli Suomen Valimotekninen Yhdistys Finlands Gjuteritekniska Förening, SVY - FGF. Yhdistyksen jäseniltä ei sen jälkeen enää kyselty mihin ammatilliseen keskusjärjestöön liitto kuului. Nimenmuutos vaikutti myös yhdistyksen tapakulttuuriin. Daamit otettiin vuosikokouksiin mukaan. Vuosikokousillallisten tarjoilu monipuolistui ja juhlatunnelmasta tuli entistä hillitympää. Konepajamieslehden valimomiesnumeroiden julkaisemiseen yhdistyksen nimen muutos ei vaikuttanut. Vuonna 1972 Suomen Metalliteollisuusyhdistys siirsi Konepajamies-lehden kustannusvastuun lnsinöörilehdet Oy:lle vaikka pysyikin edelleen lehden julkaisijana. Vuonna 1982 Insinöörilehdet Oy totesi, että valimomiesnumeroiden jakelu veloituksetta kaikille Suomen Valimoteknisen Yhdistyksen jäsenille oli tullut lehtiyhtiölle ylivoimaiseksi. Konepajamiehen levikki ei ollut kohonnut toiveiden mukaisesti ja SVY - FGF: n jäsenmäärä oli lisääntynyt fuusiovuoden 360:sta lähes kolminkertaiseksi. 13

Gunnar Heikkilä uskoi Konepajamies-lehden numeroon 5/1983 kirjoittamassaan pääkirjoituksessa, että Konepajamies-lehdessä tulisi edelleen olemaan kaksi valimopainotteista numeroa. Näin ei kuitenkaan käynyt vaikka yhteistyö Insinöörilehtien ja SVY - FGF :n välillä jatkuikin. Vuonna 1983 Gunnar Heikkilä jätti erikoistoimittajan tehtävät siirtyen veteraaniksi 70 vuoden ikäisenä. Konepajamies-lehden valimomiesnumeroiden tuotteliain avustaja kautta aikojen oli Eugen Autere. Lehden vuonna 1982 julkaisemassa kirjoittajaluettelossa on Eugen Auteren nimen kohdalla 26 viitettä. Eugen Autere oli SVL - FGF: n hallituksen ensimmäinen sihteeri vuosina 1946-1952 ja yhdistyksen viides puheenjohtaja 1966-1970. Suomen Valimoteknisen Yhdistyksen uusi lehti Valimoviesti syntyi vuonna 1985 Työryhmään valittiin Carl-Johan Nybergh Oy Lux Ab:stä, Ari-Veli Starcke Starcke Ky:stä sekä Krister Collan, joka oli valittu yhdistyksen sihteerin ja rahastonhoitajan tehtäviä hoitavaksi asiamieheksi vuotta aikaisemmin 1982. Uuden lehden ensimmäinen numero ilmestyi vuoden 1985 alussa ja siinä pyydettiin jäsenistöltä ehdotuksia lehden nimeksi. Tuulikki Starcken ehdottama Valimoviesti valittiin ja se on esiintynyt lehden kannessa numerosta 2/1985 alkaen. Lehden perustamista suunnitelleesta työryhmästä muodostui sittemmin yhdistyksen lehtitoimikunta. Toimikunnan puheenjohtajana toimi Carl-Johan Nybergh lähes kolmen vuosikymmenien ajan vuoden 2012 loppuun saakka. Konepajamies-lehden valimomiesnumeroiden ilmestymisen ja ilmaisjakelun päätyttyä eivät yhdistyksen jäsenet enää saaneet tietoja SVY - FGF: n toiminnasta Konepajamies-lehden valimomiesnumeroiden kautta. Vain harvat yhdistyksen jäsenet tilasivat Konepajamies-lehden. Sen vuoksi yhdistyksen hallitus, jonka puheenjohtajana toimi silloin teollisuusneuvos Heikki Leino, asetti kokouksessaan 13.10.1983 työryhmän selvittämään oman lehden perustamista. Carl-Johan Nybergh Lehtitoimikuntaan on perinteisesti aina kuulunut yhdistyksen puheenjohtaja, joka toimii myös Valimoviestin vastaavana päätoimittajana. Valimoviestin päätoimittajina ovat toimineet seuraavat yhdistyksen puheenjohtajat: Heikki Leino, Arto Riihimäki, Rauno Sippel, Pekka Kemppainen, Reijo Tiuraniemi, Tapio Rantala, Juhani Orkas, Mika Valtonen, Marko Riihinen, Jani Isokääntä ja Niku Nurmi. Heikki Leino Lehden ensimmäisenä toimitussihteerinä toimi yhdistyksen asiamies Krister Collan Valimoviestin numeroon 1/1993 asti. Valimoviestistä 2/1993 lähtien numeroon 3/2004 saakka toimitussihteerinä toimi yhdistyksen asiamies Kari Seppälä ja numerosta 4/2004 lähtien numeroon 3/2006 saakka yhdistyksen asiamies Olavi Piha. Yhdistyksen asiamies Rauno Sippel toimi toimitussihteerinä numerosta 4/2006 lähtien numeroon 2/2012 saakka sekä numerosta 2/2013 numeroon 1/2014. Numeroissa 3 ja 4/2012 sekä 1/2013 toimitussihteerinä toimi Lilli Rasilai- 14 VALIMOVIESTI 4 2014

Ensimmäisen, vielä nimettömän, Valimoviestin pääkirjoitus nen. Numerosta 2/2014 lähtien toimitussihteerinä on toiminut yhdistyksen asiamies Jani Isokääntä. Valimoviestin tekstien kokoamisesta, muokkauksesta ja taitosta ovat vastanneet Ole Krogell ja Kaisa Ahomaa- Krogell kahdenkymmenen vuoden ajan 1992-2012 ja uudelleen numerosta 2/2013 lähtien, yhteensä 85 lehteä, jolloin lehden painatuksesta ja postittamisesta on vastannut keravalainen Painojussit Oy. Kiinteä yhteistyö taittajan ja painotalon välillä on toiminut mukavasti vuodesta toiseen. Varsin usein on lehteä tehty kiireisellä aikataululla, mutta aina on lehti tullut jäsenmaksunsa suorittaneille jäsenille kotiin. Yhdistyksen jäsen Arvo Huisko on rikastuttanut Valimoviestien sisältöä lähes neljännesvuosisadan ajan humoristisilla piirroksillaan otsikolla Päivän päästöt. Tähän juhlanumeroon mennessä piirroksia on julkaistu Valimoviestissä lähes 80. Tämän katsauksen kirjoittaja Paavo Tennilä on kuulunut Valimoviestin ahkerimpiin avustajiin suomentamalla Valimoviestiin poimintoja Giesserei-lehdestä kaikkiaan 50 VALIMOVIESTI 4 2014 jaksoa, yhteensä yli 300 sivua. Vuonna 2010 hän pyysi siirtyä veteraaniksi 81-vuotiaana lehtimiestoimestaan, joka oli alkanut 52 vuotta aikaisemmin, vuonna 1958. Valimoviestiä on ilmestynyt 30 vuoden aikana yhteensä 100 numeroa ja sivuja on kertynyt lähes 4500. Valimoviesti on täyttänyt omalta osaltaan hyvin tehtävänsä SVY - FGF:n jäsenten viestinviejänä sekä yhdistyksen jäsenten ammattitaidon kohottajana. Toivokaamme menestystä Valimoviestille ja huolehtikaamme yhdessä siitä, että lehti saa tarvitsemansa tuen. Olisikohan syytä palata käytäntöön, joka osoittautui hyväksi Konepajamiehen valimomiesnumeroiden aikaan. Silloin toimituspalavereissa sovittiin pääteemat seuraavia valimomiesnumeroita varten. Kirjoittajiksi valittiin kotimaasta henkilöt, jotka erikoistoimittajien näkemyksen mukaan hallitsivat valittuja pääteemoja parhaiten. Kirjoittajien kanssa sopiminen oli monesti vain ilmoitusasia. Maahantuojilta tiedusteltiin teemoihin liittyviä ulkomaisia esitelmiä ja kirjoituksia, jotka suomennettiin. Vuosikokouksiin tilatut ulkomaiset esitelmät suomennettiin ennakolta ja suomennokset jaettiin kuulijoille Konepajamies-lehden eripainoksina. 15

Valimoviestit sidottu vuosikirjoiksi Kaikkien ilmestyneiden Valimoviestien kerääminen ja kansittaminen on saatu päätökseen. Tämä tapahtui sopivasti sadannen jäsenlehtemme ilmestymisen aikaan. Miksi ja mitä hankkeen taustalla? Tämän hankkeen taustalla on arjen kokemus siitä, että ammattilehdet irtonumeroina säilytettynä katoavat tuntemattomalla tavalla vuosien ja vuosikymmenten aikana. Joskus on toki syytäkin saneerata työpaikoilla, jolloin suuria lehtikasoja heitetään paperinkeräykseen. Harrastusasioissa jäsenetuna kotiin tulevat lehdet saneerataan myös tyypillisesti muutamien vuosien välein. Näin on varmaan käynyt useimmissa tapauksissa SVY:n jäsenillekin. Nyt kerätty seitsemän kirjan kokonaisuus tallentaa nämä lehdet kompaktissa muodossa tuleville sukupolville ja esimerkiksi tuleville Valimoviestin tekijöille. Jäsenmatrikkelit 1949 2014 Suomen Valimomiesten Liitto aloitti jäsenmatrikkelin ylläpidon perustamisensa jälkeen vuonna 1947, ja vuonna 1949 jäsenluettelo julkaistiin ensimmäisessä Suomen Valimomies-lehdessä. 67 vuoden aikana yhdistyksen jäsenmatrikkeleita on ilmestynyt 21 kappaletta, jotka kaikki on nyt löydetty. Jäsenluettelot on kopioitu ja kansitettu Tässä yhteiskuvassa Valimoviestikirjat 1 6 sekä Jäsenmatrikkelikirja 1949 2014. Alkuperäiset lehdet kansiin sidottuina ja tukevissa koteloissa säilytettyinä säilyvät lukukelpoisina Kansalliskirjastossa ainakin tuhat vuotta tai niin kauan kuin suomen kieli on olemassa. yhdeksi niteeksi. Lehtien neulominen ja sitominen kestäviksi kirjoiksi on 100-prosenttisesti käsityötä, jonka suoritti jyväskyläläinen Kirjansitomo Rihto Oy. Kirjat kaikkien ulottuville Kirjasarjan sijainnista käydään parhaillaan neuvotteluita, mutta päätöksiä sijainnista ei ole vielä tehty. Esillä on mm. Kansalliskirjasto, jonka tehtävä on kerätä ja säilyttää kaikki Suomessa julkaistu materiaali tulevien sukupolvien tutkimista varten. Kansalliskirjasto on julkinen paikka, jonne jokaisella on mahdollisuus mennä virka-aikana tutustumaan aineistoihin. Valimoviestikirjat löytynevät sieltä nykyisellä digitaalitekniikalla helposti. Lehtien keräämisen ja monet muut hankkeen asiat organisoi tämän artikkelin kirjoittaja. Hanke näytti alkuun mahdottomalta, mutta monien aktiivisten jäsenten ja veteraanien avulla se lopulta saatiin onnistumaan. Hankkeessa auttoivat Suomen Valimomuseo, Aalto-yliopiston valutuotetekniikan tutkimusyksikkö, Valimoinstituutti ja lisäksi monet tässä mainitsemattomat tahot. Heille kaikille haluan tässä antaa kiitokset. Hankkeen taloudellisen toteuttamisen mahdollisti Valimoinstituutti, joka ansaitsee erikoiskiitoksen tästä Suomen Valimoteknisen Yhdistyksen toimintaan liittyvästä kulttuuriteosta. Olavi Piha 16 VALIMOVIESTI 4 2014

Hyvän joulun toivotuksin Aga Oy Ab Alteams Oy ASK Chemical Finland Oy Beijers G&L Oy Bet-Ker Oy Calderys Finland Oy Oy Diaco Ab Erikoisvalu Oy Ferral Components Oy Foseco AB Hotman Oy Improlity Oy Insinööritoimisto AX-LVI Oy Karkkilan Malliapu Oy Keskipakovalu Oy Kärkimalli Oy Lapuan Valu Ay Leinovalu Oy Line-Ma Oy Oy Lux Ab Mallikolmio Oy Mallivaruste Koski Oy Malliveistämö Veijo Karttunen ky Meca-Trade Oy Metso Minerals Oy Lokomo Steel Foundry Miilucast Oy Niemisen Valimo Oy Novacast Oy Painojussit Oy Peiron Oy Rihto Oy Ris-Pert Oy Rodbay Oy Sacotec Components Oy SFTec Oy Sibelco Nordic Oy Ab Simtech Systems Inc. Oy Skaldomet Tekmur Oy Termorak Oy Tyrolit Oy Uudenkaupungin Rautavalimo Oy Valmet Technologies Oy SVY:n hallitus ja asiamies Valimomuseo Valimoinstituutti Valimoviestin toimitus VALIMOVIESTI 4 2014 17

vuosikokous 2014 SVY:n 67. vuosikokous Raahessa 3.10.2014 Teksti ja kuvat Olavi Piha Suomen Valimoteknisen Yhdistyksen 67. vuosikokous pidettiin Raahessa 3.10.2014 Miilucast Oy:n toimiessa isäntänä. Toveri-illalliselle kokoonnuttiin jo edellisenä iltana. Ruotsin veljesjärjestömme SGF kutsuu tätä kokoontumista hienostuneella nimikkeellä Buffé Kom som Du är. Ja kyllähän melkoinen määrä jäseniä Hotelli Raahen Hoviin olikin saapunut torstai-iltapäivän ja illan aikana. Tähän tietysti vaikutti paikkakunnan kaukainen sijaintikin melkoisesti. Iloinen ja välillä vähän kovaäänisempikin keskustelu kaikui muuten tyhjässä ravintolasalissa varsin myöhään. Yritysvierailu 3.10.2014 Perjantaiaamu 3.10.2014 valkeni harmaana. Lokakuiseen tapaan taisi tihkuttaa vettäkin, mutta se ei pidätellyt innokasta ja uteliasta vierasjoukkoa lähtemästä yritysvierailulle. Ripeästi jäsenet pakkautuivat linja-autoon, joka vei nopeasti vierailijat Miilucastin portille. Kokoushuoneessa saimme kuulla valimonjohtaja Ville Haatajan selvityksen teräsvalimon toiminnasta. Valimossa on kuusi induktiosulatusuunia, jotka ovat kooltaan 1, 2 ja 3 tonnia. Kaikkia uunikokoja on kaksin kappalein. Valimon valmistusmenetelmät jakaantuvat kahteen linjaan eli käsikaavaus ja kuorikaavaus. Valimon tuotanto on viime vuosina vaihdellut 500 ja 1 000 tonnin välissä. Valimo työllistää nykyään reilut 40 henkilöä ja valimo toimii osittaisessa 2-vuorotyössä. Valimoon on palkattu äskettäin uutta henkilökuntaa sekä siinä yhteydessä tuotantopäällikkönä on aloittanut diplomi-insinööri Heini Hämäläinen. Käsikaavauksessa päästään toimituspainoon 5 tonnia. Suurin käyttöön saatava sulamäärä ilman eritysjärjestelyitä on 7 tonnia. Suurimman mahdollisen valutuotteen dimensiot ovat 3000 * 2500 * 1500. Kaavauspaikkoja on kaksi. Kaavaushiekkana ovat kvartsi- ja kromiittihiekat ja käytössä AlpHaset-menetelmä. Keernoja valmistetaan AlpHaset ja vesilasi/co2 -menetelmällä sekä satunnaisesti kuorikeernamenetelmällä. Käsikaavauksessa tyypillinen eräkoko vaihtelee välillä 1 10 kappaletta. Kuorikaavauksen tyypillinen painoalue on 10 50 kiloa. Mutta myös alle 10 kilon valuja valmistetaan sillä painon lisäksi valmistusratkaisuun vaikuttaa vahvasti mm. valutuotteen geometria. Kuorikokoja on kaksi ja ns. isossa kuoressa voidaan valmistaa valutuotteita, joiden äärimitat ovat alle 450 * 450 * 600. Valmistuskustannusten kannalta tavoitteellinen sarjasuuruus on 50 kappaletta tai enemmän. Keernat valmistetaan vesilasi/co2 sekä kuorikeernamenetelmällä. Miilucast toimittaa vaativia teräsvaluja massa- ja paperiteollisuuden kone- ja laitetoimittajille. Mukana ovat myös venttiili- ja pumpputeollisuus. Näiden kahden pääryhmän osuus tuotannosta on reilut 80 %. Asiakaskunnasta johtuen valimon toimittamista tuotteista yli 70 % on ruostumattomia, haponkestäviä, duplexteräksiä ja muita korkeaseosteisia teräksiä. Laatuvaatimukset yrityksen valmistamilla teräsvalukomponenteilla ovat erittäin kovat ja sen vuoksi yhteistyö asiakkaan kanssa aloitetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Valuja ja valujärjestelmiä suunnitellaan ja pyöritetään 3D simulointiohjelmalla riittävän kauan ennen kuin tuotteen konkreettinen valmistus aloitetaan. Näin toimien vältytään useimmissa tapauksissa hylkäämisiltä. Näiden todella vaativien tuotteiden osaamiseen ja valmistamiseen Miilucastin valitsemansa strategian perusteella panostaa ja keskittyy. Miilucastin toimittamien teräsvalukomponenttien tulee kestää käyttötarkoituksesta riippuen rasitusta, kulutusta, vääntöä, kuumuutta ja suuria lämpötilojen vaihteluita. Vaatimuksena on myös rakenteen tasalaatuisuus ja sitkeys. Valimon laatuosastolla on pätevöityneet tarkastajat, jotka tutkivat ja dokumentoivat näitä asioita käyttäen teräsvalimoille perinteisiä tarkastusmenetelmiä: ultraäänitarkastus, tunkeumanestetarkastus ja magneettijauhetarkastus. Valimolla on seuraavat sertifikaatit: ISO9001, ISO14001, OHSAS18001, ABS, PED 97/23/EC ja DNV. 18 VALIMOVIESTI 4 2014

Kuva 1: Vieraat ovat kierroksensa tehneet ja on ryhmäkuvan aika. Isäntiä edustavat työtakeissaan vasemmalta: Vesa Nokia, Matti Mattila, Ville Haataja ja Mikko Raumala. Kuvan vasemmassa reunassa on Sakari Pahkala, joka aiemmin työskenteli valimolla. Kuvassa vilkahtelevat mm. Lauri Kivijärvi, Alexander Strakh, Matti Virta ja Mika-Jussi Juutilainen. Kuva 2: Välittömästi valimoon astuttuamme meille esiteltiin valutoiminta, jossa sula teräs juoksi käsikaavattuihin kehiin. Tästä erikoiskiitos isännillemme. Kuva 3: Valimon tilat on tarkastettu. Tässä marssitaan kohti malliverstasta konepajan ja valimon välisessä kanjonissa. Kuvasta löytyy kolme mallijaoston jäsentä, yksi veteraani, yksi asiamies ja ryhmää valvoo isäntäyrityksen toimihenkilö. Laadunvarmistuksen erikoisuus on valimon hankkima röntgenlaitteisto, johon saimme tutustua tarkemmin. Tehtaanjohtaja Haataja kertoikin, että laitteisto on käytössä viikoittain johtuen asiakkaiden vaatimuksista, mutta myös valimo itse käyttää tätä uusien tuotteiden sisäisten virheiden tarkastamiseen. Laitteisto on poikkeuksellisen suuri, sillä sinne mahtuu valutuote, jonka mitan ovat 1500 * 1500 * 2000. Tehokkaana keinona valuvirheiden löytämisessä on se, että 70 % valuista myydään koneistettuna. Tämä myös käytännössä suoritetaan kaikille niille tuotteille, joihin ylimalkaan tulee koneistus, jota osoittaa koneistettavien tuotteiden erittäin suuri osuus tuotannosta. Miilucast on toteuttanut asiakkaan vaatimuksen saada ostaa valmiita komponentteja. Tätähän valimoiden asiakkaat ovat jo useamman vuosikymmen vaatineet välillä kovaankin ääneen. Logistiikka pelaa, sillä valimon ovelta Miilukankaan konepajalle on vain kivenheitto. Kahden toimijan läheinen sijainti luo erinomaisen pohjan kilpailukyvyn parantamiseen sekä sen ylläpitämiseen. VALIMOVIESTI 4 2014 Valimotoimintaa 100 vuotta Miilucastin tarina alkoi yritysoston kautta 1.10.2013 jolloin Keycast-konserni myi Raahen teräsvalimon liiketoiminnan Miilukangas Oy:lle. Kaupan yhteydessä henkilöstö siirtyi Miilukangas-konserniin perustettavan uuden yhtiön, Miilucast Oy:n palvelukseen. Raahen teräsvalimo oli kuulunut vuodesta 2007 amerikkalaisen pääomasijoittaja Riversiden omistukseen. Monta nimeä kantaneella ja useita kehitysvaiheita kokeneella valimolla on lähes satavuotiset perinteet eli vuodesta 1918 alkaen. Tuolloin se tunnettiin nimellä Ruona Oy. Rautavalimona ja konepajana se teki telakalla muun muassa laivoja työllistäen 1950.luvun alussa parhaimmillaan jopa 800 henkeä. Vuoden 1952 jouluaattoa edeltäneenä päivänä kuitenkin tuli konkurssi, joka sen aikaisessa Suomessa oli historian suurin. Konkurssihuutokaupan jälkeen toiminta saatiin käyntiin Raahe Oy:n nimellä omistajinaan Kone Oy, A. Ahlström Oy ja Wihuri 19

Oy. Raahe Oy:n perustamisen jälkeen Kone Oy hankkiutui nopeasti yrityksen suurimmaksi ja lopulta ainoaksi omistajaksi. Tässä toiminnassa vuorineuvos Heikki H. Herlin oli erittäin aktiivinen ja niin alkoi yritystoiminnan nopea elpyminen. Raahessa valmistettiin monenlaisia konepajatuotteita Kone Oy:n siltanosturien ollessa kuitenkin suurin työllistäjä. Teräsvalimon tuotannosta Kone Oy:n käyttöön meni hyvin vähän, jonkin verran satamanosturien kantopyöriä, kunnes nekin korvaantuivat terästakeilla. Teräsvalimolla oli kuitenkin pienestä koostaan huolimatta mahtavan Kone Oy:n sisällä omanalaisensa korkea status, eli se oli tulosyksikkö, englanniksi Profit Center 4 eli PC4. Tämä status nosti Raahen valimolaisten omanarvontuntoa mukavasti. Teräsvalimo joutui tarkan kuukausittaisen tulosseurannan piiriin. Valimon taloudellinen tulos tarkastettiin Hyvinkäällä joka ikinen kuukausi. Tällainen seuranta oli tuohon aikaan erittäin poikkeuksellista koko konepajateollisuudessa puhumattakaan sitten valimotoiminnasta. Etuna tästä tietysti oli, että yllätyksiä ei päässyt tapahtumaan. Vuonna 1986 Kone Oy myi konepajatoiminnot Miilukangas Ky:lle, mutta valimo jatkoi vielä vuodet 1986-1995 Koneen omistuksessa nimellä Kone Teräsvalimo. Vuonna 1995 Kone Oy myi teräsvalimon MBO-kaupalla. Valimon omistajiksi tuli tässä yhteydessä viisi yksityishenkilöä. Ja sitten vuonna 1999 Ljungbyssä sijaitsevan Ljungby Stålgjuteri kaupan kautta alkoi Keycast konsernin muodostuminen. Vuosikokous ja esitelmätilaisuus Suomen Valimoteknisen Yhdistyksen 67. vuosikokous vietiin jämäkästi lävitse tehtaanjohtaja Ville Haatajan toimiessa kokouksen puheenjohtajana. Yhdistyksen hallitus ja puheenjohtaja valittiin kaudeksi 2014-2015. Tästä on tietoa muualla tässä lehdessä. Kuva 4: Malliverstaan ovella toimintaa valvoo valimossa reilut 40 vuotta työskennellyt Esa Visuri, valimomies jo toisessa polvessa. Esan taitavissa käsissä syntyi tavattoman kaunispintainen muistolahja vierailijoille. Valumallin alkuperää ei oikein tiedetä, mutta erään tiedon mukaan se olisi tulla tupsahtanut 1960-luvulla eräästä rautavalimosta, joka sijaitsi itäisessä Suomessa. Kuluneen 50 vuoden aikana sillä ei ole valmistettu kuin yksi valukappale. Ja nyt sitten jokainen jäsen sai tämän valetun valurin kotiin vietäväksi. Ulkomaan toimikuntaa vuodesta 1986 vetänyt Carl-Johan Calle Nybergh kertoi lähestyvästä ensi vuoden GIFAnäyttelystä ja vastaili yleisön kysymyksiin. GIFA 2015 pidetään - taas kerran - suomalaisille hankalaan aikaan, eli juhannusviikolla 2015. Näinhän on ollut jo useina kertoina, joten sinänsä tässä ei ole mitään uutta ja outoa. Vuosikokouksen päätteeksi Olavi Piha esitteli Valimoviesti-lehdistä sidottua 6-osaista kirjasarjaa. Kirjoissa on koottuna kaikki 96 lehteä ensimmäisestä lehdestä numeroon 20 VALIMOVIESTI 4 2014

Kuva 6: Vuosikokous on kohta alkamassa. Viirin takana istuksii asiamies ja yhdistyksen puheenjohtaja. Kuva 5: Perheyhtiö Miilukankaalla arvostetaan perinteitä. Suurten tehdasrakennusten edessä on monilukuinen määrä teollista historiaa, tässä yksi niistä. 4/2013. Seitsemänteen niteeseen on koottu Yhdistyksen vuosina 1949-2014 julkaistut jäsenmatrikkelit, joita on ilmestynyt 67 vuoden aikana 21 kappaletta. Hankkeen mahdollisti Valimoinstituutin taloudellinen tuki, josta kokousyleisö ja Piha antoivat kiitokset Valimoinstituutille. Esitelmätilaisuus SSAB:n Raahen terästehtaan johtaja Kari Ojala kertoi, että yhdistyksemme oli historiallisella hetkellä Raahessa. Juuri torstaina 2.10.2014 kiinnitettiin uuden omistajan kirjaimet tehtaan paraatipaikalle terässulaton päätyyn. Emmekä me valimomiehet niin huonossa seurassa olleet, samaan aikaan Raahessa vierailivat elinkeinoministeri Jan Vapaavuori ja SSAB:n toimitusjohtaja Martin Lindqvist esikuntineen, pienemmistä herroista nyt puhumattakaan. Liput liehuivat navakassa tuulessa tehdasalueella ja herrat pitivät toivorikkaita puheita toisilleen. Miilukangas-konsernin ja Miilucast Oy:n toimitusjohtaja Pekka Miilukangas selvitti konsernin liiketoimintaa. Yrityksen historia alkoi vuonna 1967 Pattijoella ja nyt yritys työllistää yli 300 henkilöä liikevaihdon ollessa noin 60 miljoonaa euroa. Yrityksen omistavat sisarukset Pekka ja Jussi Miilukangas sekä Paula Antinoja. Konsernin monista toimialoista valimotoiminnan lisäksi mainittakoon konepaja- kulutusteräs- ja virtausputkiliiketoiminta sekä rakentaminen. Esitelmätilaisuuden jälkeen kymmenen kokousvierasta lähti kävelylenkille kohteenaan Raahen Valu Oy, nykyisin nimeltään Raahen Taitopaja. Yrityksen historiasta ja toiminnasta kertoi uusin jäsenemme ja yrityksen vetäjä Tuija Rajamäki. Valimon seinällä on kehystettynä runo nimel- Kuva 7: SSAB Raahen tehtaan johtaja Kari Ojala piti tavattoman ajankohtaisen esityksen terästehtaan tilanteesta. Hän kertoi kuinka pieni tuotantoyksikkö Raahen tehdas on globaalissa teräsbisneksessä. Ja sellaiseksi teräksenbisnes on muuttunut. Kuva 8: Toimitusjohtaja Miilukangas selvitti Miilukangaskonsernin toimintaa ja muisteli lämmöllä kymmenen vuotta sitten pidettyä SVY:n vuosikokousta, jossa hän silloinkin oli puhumassa. VALIMOVIESTI 4 2014 21

tään Malli, jonka on kirjoittanut Eino Vuori. Tämä tuntemattomaksi jäänyt runoilija Vuori kirjoittaa ihmisläheisellä ja hienovireisellä tyylillä valumallista tai niin kuin runo on tässä otsikoitu Malli. Runosta käy selvästi ilmi, että kirjoittaja tuntee valumallit ja valimotoiminnan. Jään vain miettimään, kukahan tämä Eino Vuori mahtoi ollakaan. Jos arvoisa lukija tähän osaa vastata, Eino Tuomaalan tytär Tuija Rajamäki olisi tiedosta hyvin kiitollinen. Kopioin runon seinältä. Osoitan runon erityisesti yhdistyksemme aktiiviselle valumallijaokselle, jonka huoneessa 309 pitämää kokousta moni jäsen muistelee vielä pitkään. Mielestäni runon viestin voi malliverstaan ulkopuolellakin työskentelevät vallan hyvin omaksua. Laadukas valu edellyttää erinomaista valumallia, johon oikein väkevöityy valuosaaminen ja varsinaisen valimon tuottama kaikinpuolinen laatu. Kuva 9: Juhlaillallisen kutsuvieraspöytä; tehtaanjohtaja Ville Haataja avec, toimitusjohtaja Pekka Miilukangas avec, veteraani Keijo Rantala sekä yhdistyksen puheenjohtaja Niku Nurmi Malli Malli, punaisella maalattu se valajan mieleinen. Puhelee sille: Vaikka hiekkaan piilotankin, hetkeksi, niin ethän pahastu? Teen sinusta kopion. Otan pois puristuksesta kun valukehä on täynnä. Noin. Jäljiltäsi kaunis muotti jota vain vähän lansetilla silottelen, pyöristelen. Valusydämen asennan siinä samalla pienen hiukkasen valajan sydäntä jätän. Sitten: Sula teräs muotin täyttää, ympäröi valusydämen ja siinä se on, uusi kappale mallinsa mukainen. Valaja tuntee tehneensä, luoneensa uutta. Joskus ajattelee jos malli olisikin maapallo niin olisiko järkevää tehdä siitä samanlainen? Voisiko muottia sitten muuttaa? Ei voi. Mutta mallia, sitä voisi, täytyisi muuttaa. Muuten ei uutta kopiota kannata tehdä, valaa Maasta. Kuva 10: Jokainen vieras sai kotiin vietäväksi poikkeuksellisen arvokkaan muistolahjan, jossa valuri valaa Miilucastin logoa. Materiaali on haponkestävä teräs. Jokainen tuote on huolella karkaistu, peitattu, hiekkapuhallettu ja viimeiseksi vielä hahmolle on tehty elektroninen kiillotus. Kaiken tämän on Esa Visuri tehnyt joko itse tai henkilökohtaisesti valvonut. Hänelle tästä lähetämme kiitokset. Lieneekin niin, että kun näitä joskus muutaman tuhannen vuoden päästä löytyy, valurin pinta ei ole muuttunut yhtään miksikään - on se niin jämäkkää tekoa. 22 VALIMOVIESTI 4 2014

VALIMOVIESTI 4 2014 23

koulutus Valimoalan koulutuksen tulevaisuus Suomessa Valimoalan koulutusta annetaan Suomessa kaikilla koulutustasoilla ammattiopistoista yliopistoihin. Alamme on kuitenkin suhteellisen pieni ja valimoiden tuotannon supistukset ja jopa lopettamiset ovat myös uhka alamme koulutuksen tulevaisuudelle. Toivottavasti emme kulje samaa tietä kuin muutamat lähimaat, joissa valimoalan koulutus on käytännössä lopetettu kokonaan. Prof. Juhani Orkas Aalto yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu Koneenrakennustekniikan laitos Johtaja Jouni Lehto Valimoinstituutti Osallistuimme Valutuoteteollisuusyhdistyksen puheenjohtaja Heikki Zittingin kanssa syyskuussa Euroopan valimoliitto CAEF:n järjestämään valimofoorumiin, missä puhuttiin kovasti valimoalan tulevaisuudesta. Vuoden 2012 maailman valutuotannosta tehtiin 43 % Kiinassa ja ainoastaan 15 % Euroopassa, kuva 1. Foorumin henki oli kuitenkin hyvin positiivinen ja tilaisuudessa korostettiin, että globaalisti valujen tuotanto jopa lisääntyy koko ajan eli valuilla korvataan muilla valmistusmenetelmillä tehtyjä tuotteita perustuen mm. seuraaviin faktoihin: Henkilö- ja kuorma-autojen tuotanto kasvaa erityisesti kehittyvissä maissa. Perinteisessä koneenrakennusteollisuudessa erityisesti kemianteollisuus, ruokateollisuus ja energiasektori kasvavat voimakkaasti. Rakennusteollisuus toipuu. Moni viisashan on todennut, että valimoala hiipuu Suomesta jollakin aikajänteellä kokonaan pois. Me valimoalan opettajat ja tutkijat olemme jyrkästi toista mieltä perustuen tähän maailmanlaajuiseen trendiin ja siihen, että Suomessa ymmärretään ja opitaan tekemään entistä vaativimpia valuja vaativista materiaaleista ketterästi ja kustannustehokkaasti. Tämä olkoon johdantona siihen, että kaikki koulutustasot kattavaa valimoalan koulutusta tarvitaan tulevaisuudessakin! Seuraavassa hieman pohdiskelua valimotekniikan eri koulutustasojen tilanteesta Suomessa. Teknilliset yliopistot Valimoalan koulutusta annetaan tällä hetkellä Aalto-yliopistossa (7 kurssia) ja Tampereen teknillisessä korkeakoulussa (3 kurssia). Tämän artikkelin kirjoittajista Juhani Orkas on alan ainoa professori Aallossa ja keväällä 2014 hänet nimitettiin myös valutuotetekniikan dosentiksi TTY: lle. Tämä kuvio takaa alamme opetuksen ja osin myös tutkimuksen säilymisen näissä opinahjoissa ainakin seuraavat noin kymmenen vuotta. Kuva 1. Maailman valutuotanto 2012 Sekä Aallossa että TTY:llä on meneillään tutkintojen uudistamisprosessi. Kummassakin talossa on jo muutama vuosi sitten siirrytty kaksiportaiseen tutkintoon eli kolmen opiskeluvuoden jälkeen kandidaatin tutkinto ja sen jälkeen maisteri- (diplomi-insinööri) tutkinto kahdessa vuodessa. Kanditutkinnosta on tehty hyvin yleisluonteinen matematiikan ja fysiikan opintoineen ja esim. konetekniikan kandiohjelmasta on karsittu pois lähes kaikki ammatilliset aineet. Valamisesta puhutaan Otaniemen kandivaiheessa vain tuotantotekniikan perusteiden kurssilla kahden luentotunnin verran! Tällä hetkellä Aallossa opiskelija pystyy valitsemaan valutuotetekniikan pääaineekseen osana tuotantotekniikan opintoja. Uuden maisteriohjelman käynnistymisen jälkeen syksyllä 2016 valutuotetekniikka on osa koneenrakennuksen materiaalitekniikan opintoja ja kurssien määrä romahtaa todennäköiseksi yhdeksi englanninkieliseksi Castings kurssiksi. Toki joitakin valamiseen liittyviä yksittäisiä luentoja pidetään mm. tuotantotekniikan ja koneensuunnittelun kursseilla. Tämä kehitys on selkeä uhka erityisalojen yliopistotason opetukselle. Esimerkiksi LVI-alan opetukselle on käymässä jopa vielä karummin eli TTY:ltä koko ala lopetettiin ja 24 VALIMOVIESTI 4 2014

Aallossa opetustarjonta supistuu samoin kuin valimotekniikassa yhdeksi kurssiksi. LVI-alan yritykset ovat jo reagoinneet tähän voimakkaasti, pitäisikö valimoidenkin ja myös valunkäyttäjien yhdessä nousta barrikaadeille? Valimoalan yrityksiä oli mukana muutama vuosi sitten näiden kummankin säätiöyliopiston pääoman varainkeruussa ja ko. sijoitusta vastaan tuli lupaus säilyttää alan koulutus ja tutkimus ko. yliopistossa. Ammattikorkeakoulut Suomen liki kolmestakymmenestä ammattikorkeakoulusta valimoalan opetusta annetaan valitettavasti enää pelkästään Tampereen Ammattikorkeakoulussa. Muissa tekniikan alan ammattikorkeakouluissa valukomponenteista opetetaan ainoastaan tuotantotekniikan peruskursseilla lyhyenä mainintana. TAMK:ssa valaminen tulee esille toisaalta materiaalien kannalta materiaalitekniikan perusteissa ja toisaalta menetelmien kannalta valmistustekniikan opintojaksossa. Opintojakso Valu- hitsaus- ja levytyötekniikka kuuluu TAMK:ssa tuotantotekniikan opintopolkuun ja se on valimotekniikan osalta toteutettu yhteisopetuksena TTY:n ja TAMK:n opiskelijoille. Aikanaan professori Tuomo Tiainen lanseerasi alallemme käsitteen opetuksen vertikaalinen integrointi eli suomeksi kaikkien koulutustasojen yhtäaikainen opetus. Sen hedelmänä TTY:llä luennoidaan vuosittain kurssi Valaminen valmistusmenetelmänä, johon osallistuu noin 20 teekkaria ja 30 ammattikorkeakoulun oppilasta. Lisäksi yhteisprojektina toteutetaan vuosittain ns. valimotekniikan projektityö, jossa toteutetaan Valimoinstituutilla valukomponentin suunnittelu ja valmistustyö Aallon, TTY:n, TAMK:n ja TREDU:n oppilaiden yhteistyönä. Kuvassa 2 on esimerkki projektityön hedelmistä, missä suunniteltiin ja valmistettiin alumiiniset TAMK:n Formula Student-projektin kilpa-auton voimansiirron kannakkeet. Ammattiopistot Valimoalan ja mallinvalmistuksen ammattiopistotasoinen opetus keskitettiin jo 1980-luvulla Tampereen Hervantaan silloiseen Tampereen Ammattioppilaitokseen. Valajan ja mallinvalmistajan linjoilta on valmistunut vuosittain 10-20 valimoalan ammattilaista. Nyt ko. ammattioppilaitosta hallinnoi TREDU eli Tampereen Seudun Ammattioppilaitos, kun viime vuoden alkajaisiksi Tampereen ja Pirkanmaan ammattioppilaitokset sulautuivat yhteen. Kuvassa 3 on esitetty valimotyöntekijälinjan oppilaita valupuuhissa. Ammatilliseen koulutukseen hakeudutaan perusopetuksen yhdeksännellä luokalla yhteishaun kautta. Useampia vuosia hakijamäärissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Tämä on mahdollistanut valimoalan koulutuksen jatkumisen sekä kehittämisen alan vaatimusten mukaiseksi. Tänä vuonna tilanne on muuttunut huolestuttavasti. Hakijamäärät ovat pienentyneet merkittävästi. Tämä tarkoittaa mahdollisesti sitä, että valimoalan ammatillinen peruskoulutus on ensimmäistä kertaa jäämässä toteutumatta ensi vuonna ja sen vaikutus on vähintään kaksi seuraavaa vuotta. Suuri uhkakuva tässä on se, että kuntien säästöpaineissa kunnan VALIMOVIESTI 4 2014 Kuva 2. Projektityön satoa Kuva 3. Valurioppilaita valamassa virkamiehet päättelevät, että valimoalan ammatillista koulutusta ei enää tarvita jatkossakaan kun kerran alalle ei hakeuduta ja koko suuntautumisvaihtoehto lopetetaan. Samalla käytännössä loppuisi myös Valimoinstituutin tarina. Lopuksi Millaisia keinoja valimoalan ammatillisen koulutuksen jatkuminen ja turvaaminen tulevaisuudessa tarvitsee? Valimoalan koulutuksen vetovoimaisuutta ja valtakunnallista näkyvyyttä pitäisi lisätä. Yhteistyötä valimopaikkakunnilla olevien oppilaitosten kanssa lisättävä sekä pyrittävä kehittämään yhdessä valimoteollisuuden kanssa malleja, joilla ammatilliset perusteet omaavia nuoria saadaan alalle. Lisäksi yliopisto- ja ammattikorkeakoulutason opetuksen turvaamiseksi tarvittaisiin jälleen kerran teollisuudelta kannanotto ja vahva panos erityisesti siinä vaiheessa, kun mahdollisia supistuksia ollaan suunnittelemassa. Toivommekin valimoiden ja mallinvalmistajien suhtautuvan asiaan positiivisessa hengessä. Turvataan yhdessä jatkossakin valimoalan koulutuksen jatkuminen Suomessa. Suomalaisen teollisuuden vahvuus on riittävä osaamisen taso ja koulutuksen kehittäminen edelleen. 25

valimoteollisuudessa tapahtuu Olavi Piha Euroopan valimoteollisuus 2013 Euroopan 5 000 valimoa valmistivat viime vuonna 15,2 miljoonaa tonnia valutuotteita. Vuoden 2013 tuotanto supistui yhden prosentin verran verrattuna edelliseen vuoteen. Euroopan osuus maailman valimotuotteiden tuotannosta jatkaa pitkää alamäkeään ollen enää vain 15 %. Valimoteollisuuden huono kehitys johtuu Euroalueen ajautumisesta defl aatiouhkaan ja erittäin heikon kasvun yhdistelmään. Se on todella tappava yhdistelmä kaikelle toimeliaisuudelle - pahimmassa tapauksessa vuosikymmeniksi eteenpäin. Suomessa tätä työttömyyttä kasvattava taantuma on kestänyt yhtämittaisesti jo ennätykselliset pari vuotta. Euroopan sisällä valimomaiden kehitys on kuitenkin ollut hyvinkin eritahtista, toiset maat kuitenkin pärjäävät hyvin ja nostavat tuotantoaan ja toisilla tuotantomäärien lasku jatkuu. Suomen valimoteollisuus on tässä häviäjien joukossa kaikkein huonoin, sillä Suomen tuotannon nopea supistuminen ei näytä päättyvän. Vuosi 2013 oli edelleen Suomen valimoteollisuudelle voimakkaan supistumisen vuosi tuotannon vähetessä 9 % verrattuna vuoteen 2012. Artikkelissa tarkastellaan eurooppalaisen valimoteollisuuden kehityskulkua useamman vuosikymmen perspektiivillä ja päädytään hämmästyttäviin tuloksiin. Artikkeli avaa valimoteollisuudessa yleisesti käytetyn painopohjaisen tarkastelutavan ongelmakohtia. Parempaakaan emme aivan pian saa tilalle, todennäköisesti emme koskaan. Juuri tämän vuoksi on tärkeää, että valimoteollisuuden hyvyyttä tai heikkoutta ei tarkastella yksinomaan toimitettujen valutuotteiden painoon perustuen. Lopuksi tarkastellaan kilpailukyvyn näkökulmasta Suomen, Ruotsin ja Saksan valimoteollisuutta vuodesta 2007 aina viime vuoteen saakka. 26 VALIMOVIESTI 4 2014

Valimotuotanto Euroopassa 2013 Alla on eurooppalaisen valimoteollisuuden kaikkein uusimpia tunnuslukuja viime vuodelta. Joulukuussa 2014 American Foundry Society AFS julkaisee koko maailmaan koskevan tilastonsa, jossa sitten on laskettu rautametallivalujen ja ei-rautametallivalujen painot yhteen. Näinhän ei tietenkään saa tehdä, ja niin ei myöskään eurooppalainen CAEF suostu tekemään. Sen vuoksi tässä artikkelissa suurin osa tiedoista annetaan näille ryhmille erillisenä aina silloin kun se vain on mahdollista. Kehitys Euroopan maiden välillä on kovin erilaista. Mikään näistä luvuista sellaisenaan tietenkään ei ole sovellettavissa tiettyyn maahan Euroopassa: Valimotuotanto oli viime vuonna 15,2 miljoonaa tonnia, joka muodostuu rautametallivaluista (11,6 miljoonaa tonnia) ja ei-rautametallivaluista (3,6 miljoonaa tonnia). Valimotuotannon arvo viime vuonna Euroopassa oli 41,3 miljardia euroa. Rautavalumetallit olivat arvoltaan 22 miljardia euroa ja ei-rautametallivalut 19,1 miljardia euroa. Tästä voi jokainen laskeskella kilohinnat: rautametallivaluille 1,90 euroa/kilo ja ei-rautametalleille 5,30 euroa/kilo. Mutta tällaisten kilohintojen laskeminen on yhtä järkevää, kuin että saaduista luvuista lukija vetää johtopäätöksen, että ei-rautametallivalimobisnes on paljon kannattavampaa, kun kerran siitä saa noin paljon paremman hinnankin. Harvoin muuten julkisuudessa kuulee arvioita, että kuinkahan paljon Olkiluoto Kolmosen kilohinta on. Laskeeko konepajan omistaja investoidessaan työstökeskukseen, että mitä työstökeskuksen kilohinta on. Tai miltä kuulostaisi, että Opelin pääkonttori ilmoittaa valmistaneensa viime vuonna 2 314 000 tonnia tai lyhyemmin 2,3 miljoonaa tonnia autoja? Ei kuulosta järin viisaalta, mutta näinhän valimoteollisuutta mitataan ja siitä kerrotaan. Valimoteollisuus Euroopassa työllisti viime vuonna suoraan 284 700 työntekijää, kuten kuva 1 osoittaa. Rautametallivalimoissa työskenteli 166 200 ja ei-rautametallivalimoissa 118 500 työntekijää. Euroopassa oli viime vuonna 5 000 valimoa, joista rautametallivalimoita 2 100 ja ei-rautametallivalimoita 2 900. Maailman 51 000 valimosta joka kymmenes sijaitsee Euroopassa. Suomi on piskuinen peluri maailman valimopelissä, vaikkapa nyt vaikka valimoiden lukumäärän suhteen. Maailmassa onkin vain neljä maata, joissa on vähemmän valimoita kuin meillä: Belgia (26 kpl), Bosnia ja Hertsegovina (15 kpl), Tanska (20 kpl) ja Norja (15 kpl). Rautametallivalimoilla, joilla siis tarkoitetaan rauta- ja teräsvalimoita, kehitys taantuu nopealla vauhdilla eikä lyhyellä eikä edes keskipitkällä aikavälillä ole hyviä uutisia kerrottavana. Viimeksi kuluneiden 13 vuoden aikana maanosamme rautametallivalimoiden absoluuttinen tuotanto on vajonnut liki 10 % alaspäin. Ei-rautametallivalimoiden tuotanto on noussut Euroopassa viimeisen 13 vuoden aikana 12 %. Tämä valitettavasti on maailman huonoin saavutus. Eurooppa on kuin koulun VALIMOVIESTI 4 2014 matematiikan kokeessa hylätty oppilas, joka on sentään hylätyistä paras, kun huonompaakaan ei ole. Tiedämme täysin vertailukelpoiset luvut: Kiina + 450 %, Intia + 324 %, USA + 33 %, Venäjä + 17 %, Japani + 16 %. Siis deflaation ja tsunamin runtelemassa Japanissakin on pystytty parempaan kehityskulkuun kuin tällä vanhalla mantereella. Japanin ikärakennetta ja ongelman laajuutta kuvastaa, että maassa valmistetaan enemmän vaippoja ikäihmisille kuin vastasyntyneille. On hyvä huomata, että ryhmään ei-rautametallivalut kuuluvat alumiinivalut, kupariseosvalut, pronssivalut, alumiinipronssivalut, messinkivalut sekä kaikki painevalut edellä mainituista valumateriaaleista. Eurooppalaisten valimoiden suora vienti oli 36 % tuotannosta. Euro-alueella sijaitsevien valimoiden suora vienti oli 22 % tuotannosta. Euro-alueella sijaitsevien valimoiden suora vienti Euro-alueen ulkopuolelle on 14 % tuotannosta. Tästä voidaan päätellä, että yli 85 % Euro-alueella valmistetuista valuista jää Euro-alueen sisälle. Kaikkineen tietysti on niin, että Euroopassa valmistettujen valukomponenttien loppukäyttäjät sijaitsevat ympäri maapalloa. Euroopan valimoiden materiaalijakauma on hyvin suurelta osin samanlainen koko maailman jakauman kanssa. Yllättävin ero on siinä, että maailmalla valuteräksen osuus on suhteellisesti kaksi kertaa suurempi kuin Euroopassa. Kuva 2 osoittaa prosentuaaliset osuudet eurooppalaisessa materiaalijakaumassa. Valutuotannon muutokset vuosikymmenten saatossa Yhden vuoden vertailu edelliseen vuoteen on toki kiinnostava ja se on tärkeää tehdä säännöllisesti. Pidemmän aikavälin vertailu sen sijaan tuo pysyvämpää tietoa siitä, miten valimoteollisuus oikeasti kehittyy. Euroopan, maailman ja vaikkapa yksittäisen valtion valimotuotannon muutoksia voidaan tarkastella monella tapaa. Tarkasteluun olen valinnut Saksan, lehdessämme ei ole tilaa koko Euroopan valutuotannon perinpohjaiseen tarkasteluun. Berliinin muurin murtumisesta tuli tätä kirjoittaessani kuluneeksi 25 vuotta. Muurihan oli DDR:ssä nimetty antifasistiseksi suojavalliksi, jonka tarkoitus oli torjua lännen rappio. Asuin Länsi-Saksassa 1969 ja minulle suotiin etuoikeus vierailla muurin itäpuolella. Poliittinen tilanne oli poikkeuksellisen kireä juuri noina vuosina. Yhtään ei naurattanut, kun paluumatkalla passini valokuva ei täsmälleen vastannut sen hetkistä olemusta ja minut vietiin kirkkaasti valaistuun koppiin, jossa asioitani ja henkilöyttäni selviteltiin hyvin perusteellisesti. Se oli oikeasti vakava paikka. Muurin itäpuolella oli jatkuvasti valmiudessa 10 000 sotilasta yli 300 vartiotornissa, joista oli esteetön näkymä ampua toveria selkään, jos tämä yritti muurille. Ja näin myös tapahtui. Yksi järkyttävimmistä kohtaloista oli 18 vuotiaan Peter Fechterin epäonnistunut pakoyritys, kun hän yritti kiivetä muurin yli. Vartijat ava- 27

Kuva1: Euroopan valimohenkilöstö. Kuvasta käy selvästi esille pitkän ajan kehityskulku, valimoteollisuus Euroopassa työllistää vuodesta toiseen työntekijöitä. Vuonna 2013 enää vain seitsemän valimomiestä tuhannesta työskentelee Suomessa. Tämäkin suhdeluku on jatkuvasti pienentynyt. sivat tulen ja nuorukainen lyyhistyi muurin juureen vakavasti haavoittuneena mutta tajuissaan. Nuori ja vahva Fechter teki kuolemaa 50 minuuttia huutaen sydäntä särkevästi apua. Vähitellen huudot vaimenivat ja nuorukainen menehtyi verenhukkaan. Itäsaksalaiset eivät tulleet apuun. Lännen puolelta ei voitu tehdä mitään, Fechter kun oli nimittäin idän puolella. Tämä kertomus liittyy sikäli valimoteollisuuteen, että on erinomaisen tärkeää tuntea valtion historiaa laajemminkin, että ymmärtää ja parhaassa tapauksessa jopa tulkita valimotuotannon muutoksia ja trendejä. Tämän ajanjakson olen ottanut sen vuoksi mukaan oheiseen ajanjaksoon. Jokainen sitten voi itse arvioida, kuinka luotettavana pitää Itä-Saksan ilmoittamia tuotantomääriä. Berliinin muurin murtumisen myötä ns. Länsi-Saksa sai hoitaakseen toivottoman konkurssipesän, jonka bruttokansantuote oli alle kolmannes Länsi-Saksan vastaavasta ja jonka valimot olivat vuosikymmeniä jäljessä läntisistä vastaavista ja koko infrastruktuuri aivan romuna. Vuonna 1992 olin taas itäpuolella Valmetin valimon valutarkastaja Leo Mäkisen kanssa. Sanoin Leksalle, että vie ainakin sata vuotta ennen kuin tämä osa Saksaa saadaan kuntoon. Varmaan meneekin sata vuotta, että ossit ja wessit ja niihin liittyvät mielikuvat poistuvat, mutta neljännesvuosisadan aikana on kyllä tapahtunut käsittämättömän paljon, joka näkyy maan valimoiden, konepajateollisuuden ja vaikkapa autoteollisuuden kukoistuksena. Tulevaisuudesta emme tiedä Hyvin usein valimoalan konferenssit alkavat toiveikkain lausein, että valutuotteita tarvitaan aina ja valutuotanto kasvaa ja tulee kasvamaan tulevaisuudessa jatkuvasti. Mutta mitä tällaisella ennustuksella tarkoitetaan, puhutaanko globaalista trendistä vai vaikkapa maanosakohtaisesta kehityksestä. Nämä poikkeavat toisistaan. Kaikkineen kuitenkin on niin, että tulevaisuudesta emme tiedä yhtään mitään, tekipä asiantuntijat vaikka kuinka kauniita ja vakuuttavia Power Pointteja. Tulevaisuuden ennustamisen jätän ennustajaeukoille, sillä yksi on varmaa: nuo asiantuntijoiden arviot menevät takuuvarmasti pieleen. Mutta varmaan valutuotanto maailmassa ja Euroopassa kasvaakin jos ajaudutaan vaikkapa valtavaan varustelukierteeseen ja sitä kautta mahdollisesti Eurooppaa koskevaan suursotaan. Maailman valutuotanto tonnimääräisesti kasvaa varmaan silloinkin, jos Yhdysvallat ja Kiina pitävät juuri tehdyn historiallisen sopimuksen ympäristöpäästöjen todella radikaalista vähentämisestä. Silloin tehdään satoja tuhansia tavattoman valuintensiivisiä tuulivoimaloita ja aaltoliikkeeseen perustuvia voimaloita. Mutta jospa ei käykään näin? Suursotaa ei tulekaan ja Yhdysvaltojen republikaanit romuttavat juuri tehdyn ilmastosopimuksen ja koko maailmaa vaivaa vuosikymmeniä erinomaisen heikon taloudellisen kehityksen kausi. Tällöin on vaikea uskoa, että Euroopan 28 VALIMOVIESTI 4 2014

Kuva 2: Kuva osoittaa Euroopan valimoiden materiaalijakauman vuonna 2013. Rautametallivalut edustavat yli 3/4 koko tuotannosta. valimotuotanto kasvaisi. Toki on olemassa aiheeseen liittyviä ennustuksia. Uunituore CAEF:in ennuste lupaa Euroopan valimoteollisuudelle vuosien 2012 ja 2018 väliselle ajalle 8 prosentin määrällistä kasvua. Tässä tarkastelussa on laskettu yhteen Western Europe ja Eastern Europe ja Eastern Europeen lasketaan mukaan myös Venäjä. Nyt on tuota jaksoa eletty kaksi vuotta ja peräti neljä vuotta on odottamassa tuon optimistisen ennusteen toteutumista. Aika näyttää, miten osuva tuo ennuste (Forecast) on. Muistetaan tässäkin, että vielä kertaakaan eivät ennusteet ole toteutuneet sellaisenaan, ne aina joko ylitetään selvästi tai rankasti alitetaan. Katsotaan Saksan valutuotannon kehitystä kuvassa 3. Euroopan talouden kiistaton veturi ei ole lisännyt valimotuotteiden määrällistä valmistusta yhtään viimeisen 30 vuoden aikana. Paremminkin päinvastoin. Giesserei-lehti vuodelta 1914 kertoo, että Saksan harmaan valuraudan tuotanto oli täsmälleen yhtä suuri kuin vuonna 2014. Vaikka vertaus on sattuneesta syystä ontuva, se kuitenkin osoittaa sen, kuinka väärin on keskittyä valimoiden tuotannon tonnimäärään. Painopohjainen tarkastelu ei ota huomioon valimoiden tekemää tiikerinloikkaa noista ajoista nykypäivän ohutseinämäisiin ja optimiin saakka kehitetyistä valutuotteista. VALIMOVIESTI 4 2014 Saksan valimoteollisuus 2013 Saksan rautametallivalujen vuosi 2013 oli ikävä: harmaan raudan tuotanto supistui 0,5 % päätyen tuotantoon 2,38 miljoonaa tonnia. Pallografiitin tuotanto supistui peräti 6,1 % päätyen lukuun 1,57 miljoonaa tonnia. Valuteräksen tuotanto supistui 4,4 % ja vuoden aikana teräsvaluja valmistettiin 208 200 tonnia. Tilauskannat olivat hienoisessa kasvussa harmaan valuraudan ja pallografiittivaluraudan osalta kun taas teräsvalimoiden tilauskanta oli 7 prosenttia pienempi kuin vastaavana aikana vuonna 2012. Ei-rautametallien kohdalla merkittävin materiaali tietysti on alumiini, jonka osalta tuotanto kasvoi viime vuonna 4,6 % ja tuotannoksi kirjataan 886 000 tonnia. Kasvussa oli myös sinkkivalut. Magnesium- ja kuparivalujen valmistus sen sijaan väheni viime vuonna. Mikä ihmeen kilpailukyky Työnantaja- ja työntekijäleirit keskustelevat jatkuvasti käsitteestä ulkomainen kilpailukyky. Koska tämä on valimoalan ammattilehti ja sanapari on hyvinkin poliittisluonteinen, en tuohon asiaan puutu pitkällä kepilläkään. Mutta se kuitenkin on hyvä muistaa, että ilman vientiä meillä ei ole valuuttaa ostaa sellaisia asioita kuin esimerkiksi syöpälääkkeet ja monet muut sairaaloiden laiteinves- 29

Kuva 3: Kuva osoittaa Saksan valutuotannon muutokset vuosien 1986 ja 2013 välillä. Vuoden 1986 tuotantoon on otettu mukaan myös noin miljoona tonnia DDR:n ilmoittamaa tuotantoa. Saksan valutuotteiden valmistus ei ole 30 vuoden aikana muuttunut miksikään, vuonna 2013 ollaan täsmälleen samassa tuotantoluvussa kuin vuonna 1986. Tämä kuva osoittaa erittäin selvästi, kuinka väärin on puhua valuista pelkästään tuotteen painon kautta. Pitäisi pystyä kertomaan valimoiden suorittama kehitystyön vaikkapa seuraavalla tavalla: 25 vuotta sitten tuhannen polttomoottorin valmistamiseen tarvittiin 100 tonnia erilaisia valutuotteita. Nyt vastaavalla määrällä valuja (mitattuna siis painot) voidaan valmistaa 1 374 polttomoottoria. Kuva 4: Kuva osoittaa indeksien avulla kolmen maan kehityksen vuoden 2007 huipputuotannosta viime vuoteen saakka. Vuoden 2007 tuotanto on jokaisen maan kohdalla indeksipiste 100, jolloin suhteellinen tuotannon kehitys tulee selvästi esille. Saksan valimotuotanto on täysin toipunut finanssikriisin (2008) aiheuttamasta maailmantalouden romahduksesta, Ruotsin valimot ovat hienosti toipumassa ja tekevät vakaata tuotantoa. Suomi oli vuonna 2013 indeksiluvussa 50 ja suunta on alaspäin. 30 VALIMOVIESTI 4 2014

toinnit, lääkkeet ja hyödykkeet, joita meidän piskuinen maamme ei valmista. Näiden harvinaisten tuotteiden ostamiseksi tarvitaan tietysti rahaa, ja sitä voi globaalissa maailmassa ansaita, vain mikäli ulkomainen kilpailukyky on kunnossa. Suomalaisen valimoteollisuuden osalta sen on oltava selvästi parempikin kuin esimerkiksi saksalaisen valimon siinä tapauksessa, että toimitusosoite sijaitsee Saksassa. Siellä nimittäin on aivan naapuritontilla tilauksia kärkkymässä tuommoiset 700 valimoa Tätä kilpailukykyä on monenlaista ja on ainakin ziljoona tapaa mitata ja analysoida sitä. Eräs tapa on verrata omia aikaansaannoksia vertailukelpoisiin verrokkeihin, jotka pelaavat samoilla säännöillä. Ruotsi ja Saksa täyttävät tuon ehdon. Kuva 4 näyttää kolmen valimomaan kehityksen vuodesta 2007 viime vuoteen. Muistatko muuten, miten Suomella tai sinulla itselläsi meni vuonna 2006? Suomella ainakin meni lujaa. Todennäköisesti sinullakin. Talous eleli iloisin mielin tulikuumaa buumia. Bruttokansantuote kasvoi yli 4 % vuoden 2006 aikana ja seuraavana vuonna vauhti vain kiihtyi. Nyt jälkikäteen on mahdottoman helppo nähdä, että kuplaahan siinä rakennettiin. Eikä tainnut valtiokaan laittaa latiakaan pahan päivän varalle. Tuollaista menoa seuraa yleensä romahdus. Niin tapahtui tälläkin kertaa, jo vuonna 2008. On kummallinen sääntö, että jokaisen sukupolven on toistettava samat virheet, jotka edellinen päättäjäsukupolvi on tehnyt. Poikkeuksen tähän sääntöön tekee se, että läpi koko kirjoitetun historian sodan hirveydet kokeneen sukupolven jälkeinen sukupolvi ei ala kalistella aseita. Tämän sukupolven jälkeen tulevat eivät sitten enää hillitse itseään vaan aloittavat rajojen siirtelyn haluamalleen paikalle, josta toinen osapuoli sitten pahoittaa mielensä kovasti paljon. Artikkelin kuvat ovat kirjoittajan laatimat. Tärkeimmät lähteet 7.11.2014 WFO, CAEF, Modern Casting-lehdet, Giesserei nro 1/1914, Gjuterietlehdet, 71th WFC 2014 Bilbao, kirjoittajan omakohtaiset kokemukset. Artikkeliin liittyvän täydellisen lähdeluettelon lukija voi halutessaan pyytää sähköpostilla: olavi.piha@aalto.fi Uudenkaupungin Rautavalimo Oy on vuonna 1950 perustettu yritys, jonka lähes 100 työntekijää työskentelee Suomessa, Virossa ja Kiinassa. Elämme vahvaa muutoksen aikaa. Yhtiössämme on meneillään muutosprosessi, jonka myötä liiketoimintamme painopiste siirtyy kansainvälisesti operoivaksi komponenttitoimittajaksi sekä asiakasyritysten valuteknologiakumppaniksi asiakaslähtöisen palveluajattelun keinoin. Asiakaskuntamme muodostuu pääasiassa merkittävistä suomalaisista ja kansainvälisistä koneenrakennusteollisuuden toimijoista. Lisätietoa meistä www.urv.fi Palkkaamme seuraavaksi Suomeen MYYNTIPÄÄLLIKÖN JA VALUJEN MENETELMÄSUUNNITTELIJAN Etsimme kumpaankin tehtävään valimoteollisuudesta tai valutuotteiden käytöstä kannuksensa hankkineita asiantuntijoita. Myyntipäällikkönä tulet keskittymään liikevaihdon kasvattamiseen vakioasiakkuuksien kehittämisen sekä uusmyynnin keinoin. Työkalujasi ovat ratkaisukeskeinen myynti sekä asiakaslähtöinen palveluajattelu. Tehtävä edellyttää matkustamista sekä Suomessa että ulkomailla, eikä työpisteesi ole siksi sidottu Uuteenkaupunkiin. Valujen menetelmäsuunnittelija taitaa 3D suunnittelun ja omaa kokemusta erityisesti valusimuloinnista ja malliteknisestä suunnittelusta. Valutuotannon menetelmätuntemus on olennainen osa työkalupakkiasi. Toimipaikkasi on Uusikaupunki. Avainhenkilöidemme toimintatyylissä arvostamme analyyttisyyttä, systemaattisuutta, oma-aloitteisuutta sekä kykyä reagoida yrityksen ja asiakkaiden tarpeisiin muuttuvissa tilanteissa. Tutustu kumpaankin tehtävään tarkemmin Heebossa: http://www.hee.bo/jobs/ Hakuaika päättyy 6.1.2015 VALIMOVIESTI 4 2014 31

tutkimusta Kromiittihiekka ja sen uudelleenkäyttö kaavaushiekassa Calle Nybergh Oy Lux Ab Tausta Kromiittihiekan käyttö Suomessa alkoi 1960-luvun alussa, jolloin Oy Lux Ab aloitti eteläafrikkalaisen kromiittihiekan välittämisen suurimmille teräsvalimoille. Kromiittihiekka tuotiin märkänä Helsingin satamaan ja ajettiin sieltä edelleen märkänä kippiautoilla asiakkaille. Siinä vaiheessa kromiittihiekkaa käytettiin pintahiekkana bentoniittisidotuissa hiekoissa, joten tarvetta kuivatulle kromiittihiekalle suuremmissa määrissä ei ollut. Mikäli kromiittihiekkaa käytettiin keernoissa, kuivattivat valimot hiekan itse. Marraskuussa vuonna 1962 YK tuomitsi Etelä-Afrikan apardheid politiikan ja asetti ensimmäiset sanktiot. Näitä sanktiota lisättiin asteittain, kunnes YK marraskuussa 1977 Soveton kansannousun väkivaltaisen kukistamisen jälkeen päätti lopullisesti käynnistää Etelä- Afrikan taloudellisen saartamisen. Eteläafrikkalaisen kromiittihiekan saanti vaikeutui käytännössä 1980 luvulle mentäessä ja v. 1986 kaikki merkittävät länsimaiset yritykset joutuivat lopettamaan kaupallisen toiminnan eteläafrikkalaisten yritysten kanssa. Vasta v. 1994 Etelä- Afrikan ensimmäisten vapaiden monirotuisten vaalien jälkeen kaupalliset sanktiot Etelä-Afrikkaa kohtaan purettiin ja Etelä-Afrikka palautettiin taas YK:n jäseneksi. Geologian Tutkimuslaitos oli saanut v. 1959 Keminmaan Evijärvestä kansalaisnäytteen, jossa todettiin olevan korkea kromipitoisuus. Tämä löytö johti myöhemmin siihen, että Outokumpu 1960-luvulla päätti käynnistää ns. Kemin kaivoksen kromiittilouhinnan. Kaivostoiminta käynnistyi v. 1967. Koska eteläafrikkalaisen kromiittihiekan saanti oli vaikeutunut, päätti Outokumpu aloittaa toimitukset myös valimoteollisuudelle sekä Suomessa että vientimarkkinoilla. Kemin kaivos oli silloin Euroopan ainoa kromiittikaivos. Kemin kromiitin ominaisuudet eivät kuitenkaan vastanneet eteläafrikkalaisen kromiittihiekan ominaisuuksia. Kemin kromiittihiekan keskimääräinen raekoko oli pienempi, jonkun verran yli 0,2 mm, kromiittipitoisuus oli vähän alhaisempi ja emäksistä sivukiveä oli enemmän. Lisäksi hiekassa oli vaihtelevia määriä pölyä. Em. syistä mm. haponkulutusluku oli korkeampi kuin eteläafrikkalaisen kromiittihiekan. Suomessa tehty tutkimus Kemin kromiittihiekan käytöstä on Suomessa mm. Konepajamies-lehdessä julkaistu useita kirjoituksia, lähinnä VTT:n silloisen Valimotekniikan laboratorion tutkijoiden toimesta. Kirjoitusten tarkoituksena oli edistää suomalaisen kromiittihiekan käyttöä. Vuonna 1974 käynnistettiin VTT:n, Outokumpu Oy:n ja usean valimon yhteistyöprojekti nimeltään KROL. Projektin tarkoituksena oli selvittää mahdollisuutta laajemmissa mittakaavassa käyttää kromiittihiekkaa myös Suomen rautavalimoissa. Tämän kirjoituksen laatija nimettiin KROL -projektin projektipäälliköksi. Projekti käynnistettiin kirjaamalla kokemuksia, jotka Suomen teräsvalimoissa oli saatu Kemin kromiittihiekan käytöstä. Tulokset olivat ristiriitaisia. Keernojen valmistuksessa Kemin kromiittihiekalla saadut tulokset olivat osittain samanlaiset kun aikoinaan eteläafrikkalaisella kromiittihiekalla saadut. Kuitenkin hiekan hienoudesta, korkeasta pölymäärästä ja korkeasta haponkulutusarvosta johtuen tarvittavat sideainemäärät olivat korkeat ja tästä aiheutui erilaisia ongelmia. Mielenkiintoisimmat havainnot oli tehty Raahen teräsvalimossa, joka oli siirtynyt bentoniittikaavauksessa käyttämään yksinomaan Kemin kromiittihiekkaa kvartsihiekan asemesta. Kaavaushiekka sintraantui isompien valukappaleiden pinnalla paksuiksi elefantin nahaksi kutsutuiksi paakuiksi. Valukappaleet olivat kuitenkin pinnaltaan usein hyväksyttäviä. Silti valimolla oli paljon laadullisia ongelmia ja esiintyi erilaisia valukappaleiden selittämättömiä pintavirheitä. Muottipuoliskot olivat lisäksi kaavauksessa painavia. KROL-projektin puitteissa päätettiin kahden diplomityön (Haapala ja Järvelä) muodossa selvittää kromiittihiekkarakeiden korkeimmissa lämpötiloissa ja eri atmosfääreissä tapahtuvat muutokset sekä miten kromiittihiekassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat eri sideainejärjestelmien toimintaan. Diplomitöiden valvojana toimi TKK:n Metallurgian laboratorion arvostettu professori Matti Tikkanen ja töitä valvoi silloin TKK:n laboratorioinsinöörinä toiminut Jouko Härkki ja allekirjoittanut KROL-projektin puolesta. Jotta tulokset olisivat mahdollisimman kattavia, päätettiin verrata kolmea eri hiekkaa: Kemin kromiittihiekkaa, eteläafrikkalaista kromiittihiekkaa ja norjalaista oliviinihiekkaa. Pentti Haapalan diplomityön tärkeimpänä antimena oli kaikilla kolmella eri hiekalla, eri atmosfääreissä tehty termogravimetrinen (TG) analyysi (kuva 1). Koska Kemin kromiittihiekkaa ei enää toimiteta valimoille, tarkastellaan jatkossa lähinnä eteläafrikkalaisella kromiittihiekalla saatuja tuloksia. TG-käyristä käy ilmi, että eteläafrikkalaisessa kromiittihiekkarakeessa hehkuttaessa argon- tai CO2-atmosfääreissä ei juuri tapahdu merkittäviä painomuutoksia lämpötiloissa alle 1450 C. Mikäli eteläafrikkalainen kromiittihiekkarae hehkutetaan ilma-atmosfäärissä, alkaa noin 750 C:ssa tapahtua jyrkkä painonnousu, joka maksimissaan 1200 C on 1,5 %. Mikäli atmosfääri on CO-kaasu, alkaa 1000 C:n jälkeen vahva painonlasku. Tämän jälkeen otettiin hiekkarakeista SEM-kuvat ja nämä selvittivät tapahtumien kulun. Ilma-atmosfäärissä kromiittirakeen pintakerroksessa oleva rauta diffuntoituu rakeen pintaan ja hapettuu (kuva 2). Samalla pintarakenteen kromi diffundoituu vastakkaiseen suuntaan. Kromiittihiekkarakeiden pinta-alueiden aluksi kasiarvoinen rauta alkaa hapettua kolmiarvoiseksi. Kromiittihiekan lähes kaikille pinnoille alkaa muodostua 32 VALIMOVIESTI 4 2014

Kuva 2. SEM -kuva kromiittihiekkarakeen pinnasta sen jälkeen, kun rae on ilma-atmosfäärissä kuumennettu 1450 C:ssa (Haapala 1976) Kuva 1. Eteläafrikkalaisen kromiittihiekan TG-analyysi eri atmosfääreissä, lämpötilan nostonopeus 200 C/h, (Haapala 1976) oksideja, joiden määrä lämpötilan noustessa lisääntyy. Tuloksena voi olla joko kromiittispinelli Fe(FeCr)2O4 tai magnetiitti Fe3O4. Molemmat oksidit ovat magneettisia. Tämä todettiin sekä rakeen pintarakennetta analysoimalla että hiekkarakeen magneettisuutta seurannalla. Kromiitti on luonnostaan lievästi magneettinen mutta magneettisuus lisääntyi kuumennettaessa kromiittihiekkaa ilma-atmosfäärissä (kuva 3). Mikäli taas kromiittihiekkarae hehkutetaan CO - atmosfäärissä, alkaa (Fe,Cr)2O3 oksidin pelkistyminen eteläafrikkalaisen kromiitin kohdalla 1000 C lämpötilassa, mikä selittää rakeen painonlaskun tätä korkeimmissa lämpötiloissa. Kromiittiin sidottu happi poistuu rakeesta pelkistymisen kautta ja rakeen paino laskee. Pintarakeista voi analysoida puhdasta rautaa. Tulokset, jotka julkaistiin J. Härkin, V. Järvelän ja V. Juntusen nimissä kolmessa eri artikkelissa Scandinavian Journal of Metallurgy lehdessä vuonna 1979, olivat silloin mullistavat. Vastaavantyyppisiä tuloksia on esitetty saksalaisessa Giesserei -lehdessä No. 2/2010, mutta vasta 30 vuotta myöhemmin. Käytännössä voi valutapahtuman yhteydessä atmosfääri yli 750 C lämpötiloissa olla sekä hapettava että pelkistävä. Kromiittihiekkarakeiden pintaan voi syntyä paitsi em. rautaoksideja myös hyvin moninaisia rautapitoisia silikaatteja kuten fajaliittia, riippuen siitä, millaisia epäpuhtauksia kromiittihiekassa on ja millaisia sideaineita on käytetty ja miten kauan hiekka on yli 750 C:een lämpötilassa. Näiden rautapitoisten silikaattien tulenkestävyys on yleensä hyvin alhainen verrattuna kromiittihiekan tulenkestävyyteen. KROL -projektin käytännön johtopäätökset Kromiittirakeiden hapettuminen ilma-atmosfäärissä yli 750 C lämpötiloissa selvitti, miksi esim. Raahen teräsvalimossa kaavaushiekka sintraantui paksuksi kerrokseksi valukappalepintojen ulkopuolella. Valussa ja sen jälkeen kromiittirakeiden pintaan muodostunut FeO reagoi sekä VALIMOVIESTI 4 2014 Kuva 3. Kromiittihiekan magneettisuuden muutos kun hiekka on ilmaatmosfäärissä kuumennettu 1450 C asteeseen asti (Haapala 1976) omien epäpuhtauksien että bentoniittisideaineen kanssa muodostaen sintraantunutta fayaliittityyppistä silikaattifaasia (Järvelä). Isoissa valukappaleissa myös itse kromiitti sulautui tähän faasiin koska erillisiä kromiittihiekkarakeita ei sintratussa faasissa valukappaleen pintaa vasten aina havaittu. Mitä korkeampi oli sulan lämpötila ja mitä korkeampi valukappaleen moduuli, sitä paksumpi oli sintraantunut kromiittihiekkakerros. Todettiin, että kromiittihiekka soveltuu huonosti yhtenäishiekaksi hiekkajärjestelmiin, joissa sulan lämpötila on korkea ja joissa esiintyy silikaatteja joko epäpuhtautena tai sideaineina. Koska Kemin kromiittihiekka sisälsi itse epäpuhtautena serpentiiniä ja talkkia, todettiin, ettei Kemin kromiittihiekka sovellu hyvin kierrettäväksi, olipa sideainejärjestelmä mikä tahansa. Valimot, jotka käyttivät Kemin kaivoksen kromiittihiekkaa teräs- ja rautavalussa Raahen teräsvalimoa lukuun ottamatta, käyttivät sitä kertakäyttöhiekkana lähinnä keernoissa ja muoteissa pintahiekkana. Eteläafrikkalaisen kromiittihiekan kierrätys Yritykset eteläafrikkalaisen kromiittihiekan kierrätykseen käynnistettiin jo 1970 luvulla mm. englantilaisessa kuorimuottirautavalimossa, joka jonkun aikaa käytti ns. hartsattua hiekkaa. Tyhjennyksen jälkeen kuorimuottikuorien palat syötettiin isoon pyörivään rumpuun, jossa hartsi poltettiin pois. Hiekan lämpötila oli rummussa noin 800 C eli merkittävää kromiittihiekan hapettumista ei esiintynyt hiekan termisessä käsittelyssä. Orgaaninen fenolipohjainen sideaine kuitenkin paloi pois. Valimolla oli oma 33

kromiittihiekan hartsauslaitos ja hiekka voitiin jäähdytyksen ja pölynpoiston jälkeen sekä pienehkön uuden kromiittihiekkalisäyksen jälkeen käyttää uudelleen. Ensimmäiset yritykset erottaa kromiittihiekka kiertävästä kvartsihiekasta tapahtui käyttämällä hyväksi hiekkojen painoeroa. Tekniikkaa oli jo käytetty sirkonihiekan erottamisessa kvartsihiekasta muutamassa saksalaisessa valimossa. Sirkonihiekka oli ensimmäinen erikoishiekka, joka otettiin käyttöön jo 1950 luvun lopussa pienessä mittakaavassa myös Suomessa. Kromiittihiekka oli selvästi halvempi kuin sirkonihiekka kun kromiittihiekka 1960 luvulla tuli markkinoille, josta syystä kromiittihiekan käyttöä lisättiin. Heti Etelä-Afrikan talouspakotteiden poistuttua vuonna 1994, alkoivat eteläafrikkalaisen kromiittihiekan toimitukset Eurooppaan uudelleen ja nyt isossa mittakaavassa. Kromiittihiekan käytön lisääntymisen myötä alettiin kvartsihiekkaa käyttävissä valimoissa, joissa kromiittihiekkaa käytettiin keernoissa ja mallihiekkana, kokeilla kromiittihiekan vahvamagneettista erottamista kvartsihiekasta. Monessa valimossa vahvamagneettisesti erotettu kromiittihiekka ajettiin kaatopaikalle, muutamassa erotettu kromiittihiekka käytettiin uudestaan siten, että siihen lisättiin puolet uutta kromiittihiekkaa. Tällaisella sekahiekalla saatiin lähes samanlainen tulos kuin käyttämällä yksinomaan kromiittihiekkaa esim. furaanihartsikaavauksessa. Kestomagneettitekniikan kehittymisen myötä 1980 luvulla parani magneettien erotuskyky ja niiden koko pieneni. Kvartsihiekassa, josta kromiittihiekka oli erotettu, esiintyi kromiittihiekkaa nyt verraten vähän mutta kromiittihiekkafraktiossa oli vaihtelevia määriä kvartsihiekkaa, joskus jopa 5 10 %. Valimot, joissa kromiittihiekan käyttö oli suurempaa, alkoivat kokeilla eri menetelmiä erotetun kromiittihiekkafraktion kromiittihiekkapitoisuuden nostamiseksi sekä korkeamagneettisempien magnetiittipitoisten kromiittihiekkarakeiden erottamista kromiittihiekan matalamagneettisemmasta pääfraktiosta. Tässä on käytetty sekä hiekkojen ominaispainoeroon perustuvia menetelmiä että toisen vaiheen magneettista erotusta. Näillä toimenpiteillä on saatu aikaan mekaanisesti elvytetty kromiittihiekka, joka 30 %:sen uuden kromiittihiekkalisäyksen jälkeen käyttäytyy hyvin samalla tavalla kuin uusi kromiittihiekka. Nykyään on mahdollista yhdellä vahvalla kestomagneetilla jakaa kiertävä, kromiittihiekkaa sisältävä kvartsihiekka, kolmeen fraktioon, ei magneettiseen kvartsihiekkaan, lievästi magneettiseen kromiittihiekkaan sekä vahvasti magneettiseen kromiittihiekkaan. Kromiittihiekan erotuslaitteisto on voitu yksinkertaistaa ja siten saada investointikustannukset pienennettyä. Eteläafrikkalaisen kromiittihiekan hinta on viimeisen kymmenen vuoden aikana vaihdellut ollen alimmillaan lähellä 300,00/t ja ylimmillään yli 600,00/t. Lisäksi hiekan saatavuudessa on välillä ollut vaikeuksia, lähinnä silloin kuin hiekan hinta on ollut korkea. Seurauksena tästä on ollut se, että ne teräsvalimot, jotka voivat tulla toimeen ilman kromiittihiekkaa, ovat vähentäneet sen käytön minimiin. Tämä koskee erityisesti AlpHaset -menetelmää käyttäviä teräs- ja rautavalimoita. Ne valimot, jotka eivät ole pystyneet vähentämään kromiittihiekan käyttöä, lähinnä furaanimenetelmää käyttävät teräsvalimot, esim. mangaani- ja kromiseostettujen teräslaatujen valussa, ovat joutuneet investoimaan kromiittihiekan erotus- ja kierrätyslaitteistoihin. Mikäli kromiittihiekan käyttö on vähäistä, voidaan kromiittihiekka kyllä erottaa kvartsihiekasta Kuva 4. Pyöreäsärmäinen yhdysvaltalainen SpheriCrome kromiittihiekka. ja siten parantaa kvartsihiekan ominaisuuksia. Erotettu kromiittihiekka on tällaisissa tapauksissa vaikeaa saada puhtaaksi kvartsihiekasta. Muutamien kromiittihiekkarakeiden erottaminen suuresta kvartsihiekkamäärästä ei ole teknisesti helppoa edes tehokkailla magneeteilla. Etelä-Afrikassa on lukuisia kromiittia valimokäyttöön valmistavia yrityksiä. Kromiittihiekan ominaisuudet vaihtelevat, toisaalta riippuen kromiittiesiintymästä, toisaalta niistä laitteista, jotka valmistajilla on käytössä. Aikaisemmin kromiittihiekkaa tuotiin märkänä Eurooppaan ja kuivattiin täällä. Tällöin asiakkailla oli mahdollisuus auditoida toimittajiaan. Nykyään kromiittihiekka myös ostetaan kuivattuna suursäkeissä suoraan Etelä-Afrikasta, jolloin toimittajan auditointi on vaikeampaa. Seurauksena on tästä, että huonolaatuista kromiittihiekkaa on Suomessakin ollut markkinoilla. Yhdysvaltalainen SpheriCrome -kromiittihiekka Vuonna 2011 alkoi yhdysvaltalaisen pyöreäsärmäisen SpheriCrome-kromiittihiekan, toimitukset valimoteollisuudelle (kuva 4). SpheriCromen kromiittihiekan keskimääräinen raekoko on hieno: alle 0,2 mm. Hiekka on osoittautunut hyvälaatuiseksi ja sitä käytetään sekä keerna- että mallihiekkana. SpheriCrome käyttäytyy yli 750 C:een lämpötiloissa kuten eteläafrikkalainen kromiittihiekka. SpheriCrome toimitetaan kuitenkin täysin pölyttömänä ja lisäksi ilman alle 0,1 mm olevia hiekkarakeita, joten hapettumispinta-ala on, hiekan hienosta raekoosta huolimatta, pieni. SpheriCromea käytetään mm. olosuhteissa, joissa joko hiekan lämmönjohtavuus pitää olla korkeampi kuin eteläafrikkalaisen kromiittihiekan tai joissa valukappaleiden pinnanlaatuvaatimukset ovat suuret. Johtopäätökset Kromiittihiekan alkuperään ja ominaisuuksien tasaisuuteen, kuten seulakäyrän ja kemialliseen koostumukseen, tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Mikäli valimo suunnittelee kromiittihiekan erottamista ja uudelleenkäyttöä, kromiittihiekan on oltava mahdollisimman karkeaa. Rakeita, joiden raekoko on alle 0,125 mm tulisi olla kromiittihiekassa mahdollisimman vähän. Tällaisilla rakeilla on suuri pinta-ala ja sen seurauksena näiden fraktioiden hapettuminen lämpötiloissa yli 750 C 34 VALIMOVIESTI 4 2014

on erityisen suurta. Tällaisten rakeiden erottaminen kvartsihiekasta vahvamagneettisesti on myös vaikeaa, koska niiden massa on niin pieni. Tällaisia rakeita jää siten helposti kvartsihiekkafraktioon saastuttaen kiertävää kvartsihiekkaa. Hienot rakeet myös lisäävät sideainetarvetta, joka kromiittihiekalla jo ennestään on korkea hiekkarakeiden muodon ollessa valmistusvaiheiden murskausten jäljiltä särmikäs. Kromiittihiekan erotuslaitteistoa harkittaessa on myös huomioitava, että kromiittihiekkaan kohdistuvasta termisestä rasituksesta riippuen, erotettuun kromiittihiekkaan on lisättävä 20 30 % uutta kromiittihiekkaa. Tällöin hiekan tulenkestävyyden kannalta haitallisia rautapitoisia oksideja ja silikaatteja yleensä ei rikastu hiekkaan sellaiselle tasolle, että siitä olisi merkittävää haittaa. Viitteet: Haapala Pentti, diplomityö, 1976, TKK, vuoriteollisuusosasto Järvelä Vesa, diplomityö, 1976, TKK, vuoriteollisuusosasto valimoperinnettä Kari Pohjalainen Malliveistämö Karttunen Ky Yleistä Malliveistämö Karttunen Ky on yksi niistä Kangasalan malliveistämöistä, jonka siemenet ovat lähteneet kasvamaan Erkki Lehden ja Vilho Karttusen perustamasta Kangasalan Malliveistämöstä. Veijo Karttunen on Vilho Karttusen toinen (tai ensimmäinen) poika, joka syntyi 20.4.1952 Jyväskylässä. Veijon isän Vilho Karttusen ammatillinen urahan alkoi Valmetin Rautpohjan valimon malliveistämöstä 1950-luvulla, josta Vilho (Ville) siirtyi Tampereelle. Edellä mainitusta seikasta johtuen Veijo ehti syntyä Jyväskylässä (enteellisesti Nikkarinpolulla), eikä Tampereella. Mallialan tiedot ja taidot Veijo astui Kangasalan Malliveistämön palvelukseen 1.6.1970 18-vuotiaana ja mallialan huippuammattilaiseksi hän varttui Erkki Lehden, Vilho Karttusen ja Jouko Jaakkosen paimentamana. Ammatillisen elämän ensiaskeleet tal- VALIMOVIESTI 4 2014 lottiin Ellintien kiinteistössä ja vuonna 1972, jossa Kangasalan Malliveistämön ammatillinen tarina alkoi. Vuonna 1972 valmistui uusi rakennus Aakkulantie 22 ja sinne Veijo siirtyi jo kalustoon kuuluvana nuorempana mallipuuseppänä. Kanadassa mallipuuseppänä Veijo lähti Kanadaan mallipuusepäksi 1979 ja tämä visiitti tähän tuumamittojen maahan kesti 5 vuotta. Vuonna 1984 hän palasi takaisin Suomeen ja takaisin Kangasalan Malliveistämöön. Matkan tavoitteina oli mm. oppia kieltä ja ammattia ja samalla katsastella maailmaa. Työpaikkana Kanadassa oli Standard Patterns Ltd niminen firma, jossa ammattitaitoa arvostettiin maksettavan palkan muodossa. (Oppipojan ja ammattilaisen palkkojenero saattoi olla jopa viisinkertainen?) Yrityksen konekanta oli laadultaan korkeintaan tyydyttävää ja talossa oli n. 25 työntekijää ainakin 10 eri maasta. 35

Oma yritys Muurarintielle Veijo Karttunen sanoutui irti Artekno Metallilta vuoden 1991 alussa ja perusti oman valumallikioskin Muurarintie 6, Persoonallista Mallikioski sanaa Veijo käytti pitkään ja hän valmisti siellä valumalleja manuaalimenetelmällä aika laajallekin asiakasmäärälle. ADAPT-hanke Valimoinstituutissa aloitettiin valumallinvalmistus yrityksille vuonna 1994 EU-rahoitteinen hanke, jonka tavoitteena oli tuoda tietotekniikkaa malliveistämöihin. Hankkeen moottorina ansioitui Valimoinstituutin Jouni Myllymäki. Tätä kurssia varten perustettiin valumallialan halukkaista yrityksistä kaksi mallinvalmistaja ryhmää, johon myös Veijo Karttunen ilmoittautui ensimmäisten halukkaiden joukossa. Koulutuspaikkana oli Valimoinstituutin oma tietotekniikkaluokka. Tässä uudessa täsmäkoulutuksessa saatiin kehitettyä mm. sähköinen tarjouslaskenta nimeltään WIN-Paavo, joka myöhemmin nimettiin Nikkari-ohjelmaksi. Tämä ohjelma räätälöitiin suoraan mallinvalmistajien käytännön tarpeiden perusteella. Koulutuksen pituus oli kaikkiaan kaksi (2) vuotta. Malliveistämö Karttunen CNC-aikaan Vuonna 2007 Malliveistämö Karttuselle hankittiin ensimmäinen CNC kone, joka oli merkiltään Dahlia MCV 1220. Koneen toiminta-alueet ovat: X - akseli (pituus 1000 mm), Y-akseli (leveys 500 mm) ja Z-akseli (korkeus 500 mm). Kone on tyypiltään perusrakenteinen ( ei portaalikone). Mallinnus- ja jyrsintäohjelmana on Mastercam Mill. Toisena koneena on kiinalainen portaaliyläjyrsinkone, jonka yritys omatoimisesti toi maahamme. Koneen toiminta-alueet ovat: X akseli (pituus 1200 mm), Y akseli (leveys 1200 mm) ja Z akseli( korkeus 240 mm). Kone toimii pääosin ns. varakoneena (silloin, kun se onnistuu korkeuden Z-puitteissa. Näitä koneita käyttävät mallinikkari jo kolmannessa polvessa, Veijon poika Henrik Karttunen ja toisena Jukka- Pekka Kanerva. Molemmat uus-ammattilaiset ovat saaneet oppisopimuskoulutuksen CNC-tekniikkaan Hervannan ammattioppilaitoksessa. CNC- tekniikalla avulla tuotetaan nykyisin yrityksen tilauksista kaikkiaan hieman yli 70 %. Veijon pääasialliset vastuut yritystoiminnan vetämisen lisäksi ovatns. manuaalivalmisteiset mallivarusteet, joissa perusammatillinen osaaminen on ratkaisevan tärkeää, jopa välttämätöntä. Veijo Karttunen Osallistuminen Mallijaoston perustava kokous pidettiin jo 1990 luvun alussa ja yritysjohtajaksi siirtymisen jälkeen Veijo on toiminut mallijaoston mukana erittäin aktiivisesti. Mallitoimikunnassa, joka vastannee mallijaoston hallitusta, on Veijo Karttunen ollut yhteensä 6 vuotta ja hän on aina ymmärtänyt, kuinka tärkeää työtä Mallijaosto tekee ja miksi sitä tarvitaan valimotoimialueella. Mallijaoston puheenjohtajana Veijo on nykyisin toiminut vajaat 5 vuotta ja harmittelee, miksi osa yrityksistä ei ymmärrä toiminnan tärkeyttä, eivätkä osallistu kovinkaan usein edes vuosikokouksiin. Veijo Karttusen mielestä kaikkien valimo-toimialueella työskentelevien pitäisi kuulua Suomen Valimotekniseen yhdistykseen ja sen kautta vaikuttaa oman yhdistyksen toimintaan. Henkilöstö Malliveistämössä työskentelevät Veijo Karttunen, Henrik Karttunen, Heidi Karttunen ja Jukka-Pekka Kanerva, joten kyseessä perheyritys, jossa pomona häärii Veijo Karttunen. 36 VALIMOVIESTI 4 2014

VALIMOVIESTI 4 2014 37

mallijaosto Valimoyhdistyksen mallijaoston vuosikokous 2014 Toni Häkkinen Valumallinvalmistuksen lehtori Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Suomen valimoyhdistyksen mallijaosto kokoontui lokakuun 2014 alussa Hotelli Raahen hoviin käsittelemään kuluneen kauden toimintakertomusta sekä uutta toimintasuunnitelmaa. Puheenjohtajana toimi Veijo Karttunen ja sihteerinä Toni Häkkinen. Pöytäkirjan tarkastivat Mikko Ojanen ja Keijo Rantala. Ilmoitusasiana Mikko Ojanen kertoi suunnittelevansa Ari Arjalan kanssa opintomatkaa Sikan tehtaalle Saksaan. Suunnitelma esitellään tulevissa kokouksissa. Toimintakertomus toimintavuodelta 2013-2014 käsiteltiin huomautuksitta. Toimintasuunnitelma toimintavuodelta 2014-2015 hyväksyttiin sellaisenaan. Tässä pääkohdat suunnitelmasta: Mallijaosto kokoontuu vuosittain Suomen Valimoteknisen yhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä pitämään oman vuosikokouksensa, jossa määrävuosiksi valitaan jaoston toimihenkilöt. Toimihenkilöiden toimintakausi on 3 vuotta. Mallitoimikunta, jonka tehtävänä on toimia mallijaoston hallituksena, kokoontuu tarpeen vaatiessa vähintään kerran vuodessa, sekä tarvittaessa jäsenistön niin ehdottaessa sekä ottaa kantaa esitettyihin toivomuksiin. Puheenjohtajana toimii hallinnoiva mallijaoston puheenjohtaja ja sihteerinä on kokouksissa mallijaoston sihteeri. Toimikunnan tarkoituksena on pitää kokouksensa aina eri yrityksien tiloissa, jolloin yrityksien edustajien osallistuessa kokouksiin, saadaan laajennettua toimikunnan tehtäväaluetta erittäin tärkeällä paikallisella asiantuntemuksella. Yhteistyötä valun loppukäyttäjien kanssa tullaan edelleen kehittämään maassamme, kunhan yhteistyökykyisiä yrityksiä saadaan ymmärtämään toiminnan edut kaikille osallistujille. Mikäli mallitoimikunta niin katsoo, voidaan sen kokouksiin kutsua myös mallialueen ulkopuolisia henkilöitä asiantuntijoina. kapasiteettia on tietooni tulleissa malliveistämöissä tarjolla. Siten valimoiden olisi nyt hyvä aika huoltaa ja korjauttaa malleja. Myös uusien mallien tilaukset kannattaisi laittaa edellä mainitusta syystä vireille. Tulevien mallitilausten kiirehtiminen hiljaisena aikana tarkoittaa parhaimmillaan nopeita toimitusaikoja. Kokouksen muissa asioissa käsiteltiin Kari Pohjalaisen työn alla olevaa malliveistämöiden historiikkiä. Kiitos kaikille kokouksen järjestämiseen osallistuneille sekä sponsoreille: Beijer Oy Calderys Finland Oy Oy Diaco Ab Foseco Meca-Trade Oy Miilucast Oy Sibelco Nordic Oy Ab Katsauksena mallialan näkymistä todettiin, että työtilanne malliveistämöissä on tällä hetkellä kohtalainen. Artikkelin kirjoitushetkellä kuitenkin tilanne on heikentynyt. Vapaata 38 VALIMOVIESTI 4 2014

VALIMOVIESTI 4 2014 39

40 VALIMOVIESTI 4 2014

VALIMOVIESTI 4 2014 41

42 VALIMOVIESTI 4 2014

Suomen Valimotekninen yhdistys ry, Finlands Gjuteritekniska förening rf JÄSENHAKEMUSLOMAKE / JÄSENTIETOJEN MUUTOSLOMAKE Anon SVYn henkilöjäsenyyttä Anon SVYn yritysjäsenyyttä Korjaan/täydennän tietojani Jäsennumero Sukunimi Syntymäaika Etunimi Koulutus Kotiosoite Kotipuhelin Matkapuhelin Kotifaksi Sähköposti (koti) Työnantaja Tehtävä yrityksessä Osoite Puhelin Matkapuhelin Faksi Sähköposti (työ) www-sivut Lisätietoja Päiväys ja hakijan allekirjoitus / 20 Jäsenhakemus hyväksytty / 20 Postita tai mailaa lomake viereiseen osoitteeseen! Kiitos! Mahdollisiin kysymyksiin asiamies Jani Isokääntä vastaa mielellään. SVY Jani Isokääntä Paavo Havaksen tie 5 D 90570 Oulu Puh 040 8348088 e-mail jani.isokaanta@svy.info VALIMOVIESTI 4 2014 43

Ei rasita ranteita, kyynärpäitä tai muita niveliä Tyrolit Oy Tel: +358 3 3581700 Fax: +358 3 3581750 Mail:tyrolit-fi@tyrolit.com Web:www.tyrolit.com 44 VALIMOVIESTI 4 2014

Valimon luotettava yhteistyökumppani Edustamme varteenotettavia toimittajia ja laadimme asiakkaillemme räätälöytyjä ratkaisumalleja jo yli 55 vuotta. Lämmitys- ja jäähdytysseula, panosajo Uudesta tai regeneroidusta keernahiekasta poistetaan pöly ja se saatetaan haluttuun käyttölämpötilaan. Käsiteltävä hiekka voidaan kerralla joko lämmittää tai jäähdyttää. Vaaka mahdollistaa tarkasti määritellyn hiekkamäärän käsittelyn kerrallaan. Pienen kokonsa takia laite voidaan sijoittaa lähes kaikkialle keernahiekan valmistamoon. Teknologinen etu maksaa itsensä takaisin selvänä rahana. Uusin tekniikka tehostaa laitostanne ja tekee tuotannon taloudelliseksi. Koneet ja laitteet Lämmitys- ja jäähdytysseula sekä paineilmalähetin, teho 15 t/h Sinkotekniikka: AGTOS GmbH AGTOS toimii kaikilla sinkopyöräsinkouksen alueilla. Oma henkilöstö hoitaa sinkolaitosprojekteja, suunnittelee, valmistaa ja ohjelmoi omilla tehtailla sinkoja puhdistukseen, ruosteenpoistoon, hehkutushilseen poistoon ja kuulapommitukseen. Valmistusohjelmaan kuuluvat myös kappaleiden kuljettimet muilta käsittelypaikoilta sinkoon ja edelleen pois. Tällöin toimitamme koko järjestelmän ja laitoksen, siis kokonaisratkaisun. Koneiden koko voidaan mitoittaa millimetrin kokoisten ketjujen käsittelystä valtamerikonttien sinkoukseen eli laitosten kokoa ei ole rajoitettu. Automaattikaavaus: Künkel-Wagner ja SLS Swisspour valukoneet Pullakaavamot: Eri saksalaisia toimittajia Keernatykit: Reissaus & Baumberg Maschinenbau (uudet koneet) Varaosat: Röper/Lämpe Hiekan elvytys Neuhof, Axmann Paineilmalähettimet: Klein, Neuhof, DeAnTek Induktiouunit, -kelat: I.A.S. Transistoritekniikka: I.A.S. Aminikaasupesurit: B.G.T. (Arasin) Suodatinlaitteistot: Eri toimittajia Sinkotekniikan vara- AGTOS, STO-Strahltecnik, Team-Strahltecnik kulutusosa: Tärytekniikka: Cyrus, Joest (Herweg), Küttner Keernahiekan sekoittimet, kaasutuslaitteet: Webac Furani- ja alfaset-hiekkojen sekoittimet: Webac, Axmann Tuorehiekkasekoittimet: Künkel-Wagner Panostuslaitteet, pölynpoisto: Cyrus Valimosuunnittelu, valuohjelmat: DeAnTek OY DIACO AB, PL 167, 00211 HELSINKI puh. 09 6821 544, fax 09 6821 778 e-mail: diaco@diaco.fi VALIMOVIESTI 4 2014 45

Suomen Valimoteknistä Yhdistystä tukevat yritysjäsenet Yritys / Osoite / Puhelinumero / www-sivut tai sähköpostiosoite Oy Aga Ab Itsehallintokuja 6, 02600 ESPOO 010 2421, www.aga.fi Alphaform RPI Oy Aholantie 17, 21290 RUSKO (02) 436 5600, www.alphaform.fi Alteams Oy PL 91 (Yritystie 1) 40351 Jyväskylä 0201 339 500, www.alteams.com Beijer Oy Elannontie 5, 01510 VANTAA (09) 6152 0550, www.beijers.fi Bet-Ker Oy PL 13, Joutsentie 4 84101 YLIVIESKA (08) 410 5600, www.betker.fi Campaja Oy Toivakantie 27 B 41660 TOIVAKKA (014) 871 902 www.toivakanmallinnus.fi Componenta Finland Oy Panuntie 4 00610 HELSINKI 010 403 00 www.componenta.com Diaco Oy Ab PL 167, Melkonkatu 10 C 00211 HELSINKI (09) 682 1544, www.diaco.fi Enmac Oy Insinööritoimisto Yrittäjänkatu 17, 65380 VAASA (06) 282 8330 www.enmacgroup.com Erikoisvalu Oy Kartanonlenkki 51, 04680 HIRVIHAARA, 019-689 3311, www.erikoisvalu.fi Ferral Alucast Oy Ferralintie 1, 68500 KRUUNUPYY (06) 8238 750, www.ferral.fi Finfocus Instruments Oy Niittyluhdantie 29A 00660 HELSINKI 050-408 0085 www.fi nfocusinstruments.fi Harjavallan Valu Oy PL 18, Sepänkatu 5 29201 HARJAVALTA (02) 531 8500 www.harjavallanvalu.fi Heraeus Electro-Nite International N.V. Työpajakatu 10 A 26 00580 HELSINKI 050-326 4793 Johanna.Bartsch@heraeus.com Insinööritoimisto AX-LVI Oy PL 428, Kuokkamaantie 4 A 33101 TAMPERE (03) 2680 111, www.axcons.fi Karhuvalu Oy Hitsaajantie 40, 26820 RAUMA (02) 634 1400, info@karhuvalu.fi Karlebo Gjuteriteknik AB Box 2099 SE-191 02 SOLLENTUNA www.karlebo.se Karkkilan Malliapu Oy Valurinkatu 4 A 6 03600 KARKKILA (09) 225 9281, www.malliapu.fi Keskipakovalu Oy Lastikankatu 21 33730 TAMPERE (03) 357 9000 www.keskipakovalu.fi KM-Valu Ky Teollisuustalo, 40900 SÄYNÄTSALO (014) 337 3200, www.km-valu.fi Lapuan Valu Kiviristintie 20, 62100 LAPUA 06 4331731, info@valimo.pp.fi Leinovalu Oy Leinonkatu 5, 24100 SALO (02) 77500, www.leinovalu.fi Lux Oy Ab Tulkinkuja 3, 02650 ESPOO (09) 622 0550, www.lux.fi Mallivaruste Koski Oy Maakunnantie 2, 27430 PANELIA (02) 8647 465 www.mallivarustekoski.fi Malliveistämö Karttunen Ky Muurarintie 6 36200 KANGASALA (03) 379 1330 karttunen@malliveistamo.fi Meca-Trade Oy Pohjoisrantakatu 11, 28100 PORI (02) 641 8540, www.mecatrade.fi Metso Minerals Oy Lokomo Steel foundry PL 306, Lokomonkatu 3 33101 TAMPERE 020 484 146, www.metso.com Miilucast Oy Merikatu 7, 92101 RAAHE 010 585 6200, www.miilukangas.fi/miilucast Peiron Oy PL 88, Teollisuustie 4 32801 KOKEMÄKI 020 750 9400, www.peiron.fi Ponsse Oyj Ponssentie 22, 74200 VIEREMÄ, 020 768 800, www.ponsse.fi Ravatek Oy Itälahdenkatu 20 00210 HELSINKI (09) 675 166, ravatek@ravatek.fi Rolls-Royce Oy Ab PO Box 220, 26101 Rauma (02) 83791, juha.malinen@rolls-royce.com Sandvik Mining and Construction Oy PL 100, 33311 TAMPERE, 0205 441 20, www.tamrock.sandvik.com Selcast Oy PL 36, Kiilantie 17 10300 KARJAA (019) 278 5800, www.selcast.fi Sepikon Oy Ainolankatu 7 03600 Karkkila 0400-624416 sepikon@kolumbus.fi Sibelco Nordic Oy Ab Mikkelänkallio 3 02770 ESPOO 010 217 9800 www.sibelconordic.com Simtech Systems Inc. Oy Hälsovägen 2 01150 SÖDERKULLA 0500 514 531 matti.sirvio@easysimulation.com Sintrol Oy Ruosilantie 15, 00390 HELSINKI (09) 5617 3637 www.sintrol.com Specialvalimo J. Pap Oy Niittyrinne 3, 02270 ESPOO (09) 888 1188 www.specialvalimo.fi Stena Metalli Oy Pajakatu 7-9,11130 RIIHIMÄKI 010 802 323, www.stenametalli.fi Sulzer Pumps Finland Oy PL 18, William Ruthin katu 48601 KARHULA 010 234 3333, www.sulzer.com Uudenkaupungin Rautavalimo Oy Betorantie 30 23500 UUSIKAUPUNKI (02) 842 9000, www.urv.fi Tekmur Oy Jokisentie 167 05200 RAJAMÄKI (09) 8386 4300, www.tek-mur.fi Teknos Oy PL 107, Takkatie 3 00371 HELSINKI (09) 506 091, www.teknos.fi Termorak Oy Aittomäentie 1 33880 Lempäälä 0207 680 600, www.termorak.fi Tyrolit Oy Sirkuja 3 K 00940 HELSINKI (03) 358 1700, www.tyrolit.fi Viasveden Hiekka- ja Kuljetusliike Oy Vanha Raumantie 811, 28660 PORI (02) 6471 230 www.viasvesihiekka.fi Valmet Technologies Oy, Jyväskylä Foundry PL 587, 40101 JYVÄSKYLÄ 010 672150, www.valmet.com Valmet Technologies Oy, Valkeakoski terätehdas PL 125, Niementie 37601 VALKEAKOSKI 010 6720000, www.valmet.com Wärtsilä Finland Oy PL 244, 65101 VAASA 010 709 0000, www.wartsila.com 46 VALIMOVIESTI 4 2014

Valmet Technologies Oy, Jyväskylä Foundry PL 587, 40101 Jyväskylä puh 010-672150 fax 010-6725335 VALIMOVIESTI 4 2014 47

valimomuseo Suomen Valimomuseo PL 50,Tehtaanpuisto 03601 Karkkila janne.viitala@karkkila.fi Puhelin (09) 4258 3674 Aktiivisyksy Valimomuseossa Suomen valimomuseon kulissien takana on kuhissut tavanomaista enemmän tänä syksynä. Normaalit vaihtuvat näyttelyt ovat työllistäneet normaaliin tapaan. Esine- ja kuvalahjoitusten määrä on ollut normaaliakin normaalimpi. Opastusten ja museovieraiden määrä ei sekään vaikuta hirveän epänormaalilta. Mutta se, mikä ei ole tavanomaista, on perusnäyttelyn uudistusprojekti. Museoissa perusnäyttely pitäisi uudistaa periaatteessa kymmenen vuoden välein. Käytännössä tätä on mahdotonta toteuttaa useimmissa museoissa. Suomen valimomuseossa perusnäyttely on ollut sama 25 vuotta. Toki siihen on taipaleen varrella tehty pieniä päivityksiä, lisäyksiä ja korjauksia. Museon kävijätilastot ovat vuosi vuodesta aika tasaisia, mutta pitkäaikainen trendi osoittaa, että uutuudenviehätys näyttelystä on kadonnut. Uudistustyötä varten koottu näyttelytyöryhmä on kokoontunut tämän vuoden aikana muutaman kerran. Tulevista suuntaviivoista on päästy pitkälti yksimielisyyteen. Vanhaa osiota ei suinkaan pureta, ei ainakaan kokonaisuudessaan. Esille tulee uuttaa ja vanhaa rinnakkain, tekstit muutetaan ytimekkäämpään muotoon ja liikkuvalle kuvalle sekä äänelle annetaan sijansa. Nykypäivän trendien mukaan interaktiivisuus ja omakohtainen kokeminen ja kokeilu ovat kova sana. Valmista pitäisi olla Suomen juhlavuonna 2017. Projekti on iso ja haastava, eikä siitä selvitä ilman valimoteollisuuden apua. Meehaniten korealaisen lisenssivalimon Tech-Youngin edustajien sekä paikallisten valimoisäntien vierailu valimomuseossa. Kuvassa vasemmalta Meehaniten suomalaisedustajat Niko Turunen ja Teemu Kemppainen, Hyouksoo John Han, Pekka Kemppainen, Ki-Sik Rho, Juha Vatanen, Young-Hwan Oh, Olli Karhunen, Tim Castledine ja Yrjö M. Lehtonen. Janne Viitala/KRM Ja apua valimoteollisuudelta ja valimoilta onkin jo saatu. Valutuoteteollisuus ry ja valimoinstituutti ovat hankkeessa 48 VALIMOVIESTI 4 2014

Valimomuseon ensimmäinen kännykkä päätynee myös uudistuvaan perusnäyttelyyn. Janne Viitala/KRM Tunnelmapala elokuvasta Juha. Marja-Leena Hukkanen. mukana. Valimomuseon vieressä sijaitseva Componentan Karkkilan valimo on myös luvannut apunsa hankkeelle. Yksi uudistuksen teemoista on saada esille esineistöä, jotka vaikuttavat ihmisten arkielämässä. Ennen vanhaan erilaiset talousvalut ja silitysraudat ym. olivat sellaisia tuotteita, jotka menivät kaikkien koteihin ja joiden kautta valimoiden nimet tulivat kaikille tutuiksi. Nykypäivänä yleisin esine, jossa on valettuja osia, lienee kännykkä. Kännykät ja varhaisemmat matkapuhelimet, joiden rungot ovat kevytmetallia, edustavat suomalaisen valimoteollisuuden huippuosaamista. Nokian ja muiden matkapuhelinvalmistajien huippuvuosissa mukana oli mm. Jyskän metalli ja myöhemmin Alteams. Näistä huippuvuosista ja tuotekehittelystä olemmekin jo saaneet tietoa, mikä tulee perusnäyttelyssä näkymään. Raskaiden rauta- ja teräsvalujen rinnalla tulevat siis entistä paremmin näkymään suomalaiset kevytvalut. Edelleen kartoitamme esineitä, jotka edustavat Suomen valimoteollisuuden nykypäivän huippuosaamista. Työryhmä ja etenkin allekirjoittanut ottaa mielellään vinkkejä vastaa siitä, mitä perusnäyttelyssämme pitäisi tulevaisuudessa ehdottomasti näkyä! Mutta muutakin museossa siis tällä hetkellä tapahtuu. Tällä hetkellä museon Galleria Bremerissä on esillä Aki Kaurismäen elokuvien still-kuvia yli 70 kappaletta. Aki Kaurismäki asuu Karkkilassa, joten siksi näyttely soveltuu erittäin hyvin paikkakunnalle. Osa näyttelyn kuvista on otettu Karkkilassa. Myös valimomiesten ja -naisten joukossa on varmasti elokuvan harrastajia, joten taas olisi yksi hyvä syy tehdä retki valimomuseoon. Näyttely on auki vuoden vaihteen yli. Museo on talviaikaan auki vain viikonloppuisin la-su klo 12-15. Ensi kesäksi valmistuu näyttely Hyvinkään-Karkkilan rautatiestä, jolla oli valmistuessaan 1911 valtava merkitys Högforsin tehtaan kehitykseen todelliseksi suurvalimoksi seuraavien vuosikymmenten aikana. Rautatie kävi tarpeettomaksi 1960-luvulla Helsingin ja Porin välisen valtatie 2: n valmistuttua. Viimeinen juna Karkkilaan saapui vuonna 1967. Museon kokoelmissa on rautatiestöä valtaisa määrä kuvia. Esineitä on vähemmän, mutta Jokioisten museorautatie on luvannut paikata tämän puutteen. Kyseiseen museoon on kulkeutunut lähes kaikki irtain, mitä rautatiestä jäi jäljelle, kun sen toiminta lakkautettiin. Touhua riittää Korvatunturin ja valimoiden ohella siis muullakin. Valimomuseon väki toivottaa Valimoviestin lukijoille rauhaisaa ja rentouttavaa joulua. Vanhan radan jäänteitä on vielä näkyvissä Högforsin tehdasalueella. Janne Viitala/KRM Janne Viitala VALIMOVIESTI 4 2014 49

Bet-Ker Oy PL 13, Joutsentie 4 84101 YLIVIESKA Puhelin (08) 410 5600 www.betker.fi Erikoisvalu Oy Kartanonlenkki 51 04680 HIRVIHAARA Puhelin (019) 689 3311 Faksi (019) 689 3333 www.erikoisvalu.fi Improlity Ohjelmistoratkaisut Kari Teräsniska Puhelin 0400 730 630 www.improlity.com Ins.tsto. AX-LVI Oy PL 428 33101 TAMPERE Puhelin (03) 2680 111 www.axcons.fi Lapuan Valu Kiviristintie 20 62100 LAPUA Puhelin (06) 433 1731 Faksi (06) 433 2731 Rautavalua jo 1800-luvulta lähtien. Mallivaruste Koski Oy Maakunnantie 2 27430 PANELIA Puhelin (02) 8647 465 Faksi (02) 8647 465 Malliveistämö Veijo Karttunen Ky Muurarintie 6 36200 KANGASALA 040 0733 521 karttunen@malliveistamo.com Niemisen Valimo Oy Merstolantie 5 29200 HARJAVALTA Puhelin 010 4034600 www.niemisenvalimo.fi Novacast Oy Valimotie 1 33960 PIRKKALA Puhelin (03) 368 51 80 Faksi (03) 368 12 51 www.novacast.fi Peiron Oy PL 88, Teollisuustie 4 32801 KOKEMÄKI 020 750 9400 www.peiron.fi SFTec Oy Paavo Havaksen tie 5 D 90570 Oulu Puhelin 040 834 8088 www.sftec.fi Simtech Systems Inc. Oy Hälsovägen 2 01150 SÖDERKULLA Puhelin 0500 514 531 Faksi (09) 8776 035 matti.sirvio@easysimulation.com Suomen Valimomuseo Tehtaanpuisto, 03601 Karkkila Puhelin (09) 4258 3674 (arkisin kello 8 16) www.karkkila.fi Muista museokauppa! www.svy.info Miilucast Oy Merikatu 7 92100 Raahe 010 5856200 www.miilukangas.fi/miilucast Valimoinstituutti www.valimoinstituutti.fi www.valuatlas.fi 50 VALIMOVIESTI 4 2014

MALLINVALMISTUSTA VUODESTA 1988 CAD/CAM SUUNNITTELUA TYÖSTÄMME SEURAAVAT MATERIAALIT: PUU METALLI MUOVIT BLOCKIT KÄRKIMALLI OY Puh. (06) 7234 442 KENKÄSEPÄNTIE 7 Faxi (06) 7234 436 68660 PIETARSAARI kaj.haavisto@karkimalli.fi VALIMOVIESTI 4 2014 51

52 VALIMOVIESTI 4 2014