Pohjoiset suot ja ilmastonmuutos Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto
Tutkimusryhmä ECRUn motivaatio tutkia arktista 1990 ->: Ympäristömuutokset voimakkaampia, selvempiä ja nopeampia kuin muualla maapallolla -> ketjureaktiot ja palautekytkennät Muutosten erilaisuus ja eriaikaisuus eri puolilla arktista aluetta Vaikutukset ekologiaan, biodiversiteettiin ja ekosysteemipalveluihin ihmistoiminnan reunaehtoihin
Suomen prioriteetit Arktisen neuvoston puheenjohtajana: Ympäristönsuojelu (luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos, saastuminen) Viestintä (telekommunikaatio) Meteorologinen yhteistyö (arktiset maat, WMO) Koulutus pohjoisessa (asiantuntijoiden verkoston vahvistaminen) Suomen arktinen strategia 2013 SWIPA 2017 Summary for Policymakers (julkaistu verkossa 4.10.2017)
Uusi arvio mustasta hiilestä Euraasian arktisella alueella: historiallisista pitoisuuksista ja päästölähteistä tulevaisuuden ilmastovaikutuksiin Sirkku Manninen, Meri Ruppel, Atte Korhola + Ilmatieteenlaitos Arktiset merijääproksit: vuodenaikaisista prosesseista kehittyneempiin rekonstruktioihin IP2 5 reli abl y rec ons tru cts vari abil ity in sea -ice Maija Heikkilä ja Kaarina Weckström Hiilen dynamiikka arktisilla alueilla: menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus (CAPTURE) Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Ilmatieteenlaitos Existing database In situ measurements & experiments Carbon burial Earth system modelling Data analysis & synthesis High-resolution regional modelling
Tutkimusmotivaatio: Soiden rooli globaalissa biogeokemiallisessa kierrossa - Pohjoiset suot peittävät 4x10 6 km 2 = n. 90 % globaalista suoalasta - Pitkäaikainen hiilen varasto 500 Pg = n. 30% maaperään sitoutuneesta hiilestä - Suot ovat suurin (75%) luonnollinen metaanin lähde ilmakehään
Pohjoiset suot Ikiroutaa Ikiroutaa c
Tulevaisuuden huoli: miten erilaiset suot tulevat reagoimaan ilmastonmuutokseen? Suo- ja hiilidynamiikkaan liittyviä seikkoja: 1) Soiden synty ja alueellinen peittävyys sekä näiden ilmastokytkennät 2) Kosteustasapaino 3) Ravinnetasapaino sekä sukkessio 4) Ikiroutadynamiikka 5) Häiriötekijät, esim. palot 6) Perustuotanto vrt. hajoaminen Menneisyys on avain tulevaisuuteen
1. Ilmaston lämpenemisen vaikutus pohjoisiin soihin viimeisten vuosisatojen aikana - ennuste tulevasta ilmastovaikutuksesta 2: Hiilen dynamiikka arktisilla alueilla: menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus (CAPTURE) ARKTIKO tutkimusohjelma WP: Pohjoisten soiden jääkauden jälkeinen hiilidynamiikka
Soiden hiilidynamiikka - lyhyesti Aapasuo Keidassuo Ikirouta suo XCH4 CO2 CO2 CH4 X NO2 X CO2 CH4 > X CO2 Potentiaalisia tulevaisuuden skenaarioita CO2 Aapasuot muutuvat keidassoiksi: negatiivinen (viilentävä) palautekytkentä Ikirouta sulaa: positiivinen (lämmittävä) palautekytkentä Metsäraja siirtyy pohjoisemmaksi/perustuotanto kasvaa: negatiivinen (viilentävä) palautekytkentä
Tutkimuskohteet
TUTKIMUSMENETELMÄT JA ESIMERKKI TULOKSISTA 40-50 cm - TURVEANALYYSIT - HIILI- JA TYPPIPITOISUUS - RADIOHIILI- JA LYIJYAJOITUKSET
Turpeen kertyminen Kasvillisuus ja hiilen kertyminen Kasvillisuus ja kosteus Seida, Venäjä Kevo Ilmastovaihe Ilmastovaihe Kilpisjärvi Ikä Ikä Ikä Ikä Pieni jääkausi Nykyinen lämpeneminen Keskiajan lämpökausi Pieni jääkausi Nopea 0,6 mm/yr Hidas 0,08 mm/yr Keskiajan lämpökausi
Uudenlaista yhteistyötä: menneisyys + nykyisyys + matemaattinen mallinnus 1) Suon laajuuskasvu, pohjaturveiät 2) Turpeen paksuuskasvu 3) Menneet kasviyhteisöt 4) Hiilen kertyminen sekä turpeen tiheys 5) Nykyiset kasviyhteisöt 6) Nykyiset kasvihuonekaasutaseet + Säteilypakotemallinnus
Jääkauden jälkeinen säteilypakote ~3000 vuotta Siikaneva Positiivinen Negatiivinen ~6000 vuotta Kalevansuo
Avaimen etsintää:
Arktinen yhteistyö = kansainväliset akateemiset yhteistyökumppanit + tutkimuslaitokset (esim. GTK ja Ilmatieteenlaitos) + muu infra (esim. tutkimusasemat) ja avuliaat ihmiset
Kiitos