Asiakasraportointiin tarvitaan tuki 15min aikasarjoille.

Samankaltaiset tiedostot
Verkkoyhtiö-kyselyn tulokset. Petteri Haveri ja Joonatan Huhdanmäki

Referenssiryhmän kokous Petteri Pakalén. Selvitystyö varttitaseen vaikutuksista toimialan tietojärjestelmiin

Yhteenveto varttitase kyselyn vastauksista. Ville Väre

ET:n kanta varttimittaukseen siirtymisestä. Varttitasereferenssiryhmän kokous Ina Lehto

Varttitaseen referenssiryhmän kokous Maria Joki-Pesola. Varttitaseen toteutussuunitelma

Referenssiryhmä Fingridin ehdotukset ja perustelut varttitaseen energiamittaukselle

Varttitaseen referenssiryhmä VARTTITASEEN TOTETUTUSSUUNNITELMAvaiheittainen. minuutin taseselvitys- ja markkinajaksoon

Energiateollisuus ry:n (ET) näkemys varttimittaukseen siirtymisen aikataulusta jakeluverkoissa

Sähköistetyn radan energiahallinta monitoimijaympäristössä

Webinaari varttitaseen toteutussuunnitelmasta

Sidosryhmäkysely 15 minuutin tasejaksoon siirtymisestä

Kysymyksiä ja vastauksia datahub-liiketoimintaprosesseihin liittyen

Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen

Ajankohtaiskatsaus

Jukka Ruusunen Neuvottelukunnan kokous Ajankohtauskatsaus Fingridin toimintaan

Kysymyksiä ja vastauksia 6. webinaarista

Datahub webinaarit Mittaustietojen hallinta datahubissa

Kysymyksiä ja vastauksia datahub-liiketoimintaprosesseihin liittyen

Varttitase - skenaariotyöpajan tulokset

Verkkosääntöfoorumi Maria Joki-Pesola. Varttitase-hankkeen kuulumisia

Smarter-seminaari Maria Joki-Pesola. Varttitasehanke etenee yhdessä Pohjoismaisen tasehallintahankkeen kanssa

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

2.1. Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön toimitus- ja tuotantotoiminnasta

Caruna ja datahub projekti

Markkinatoimikunnan kokous Maria Joki-Pesola. Tilannekatsaus varttitaseeseen

Prosessityöryhmät. Datahub projekti seurantaryhmän kokous Minna Arffman

Datahub webinaarit Taseselvitys ja tasevirheiden käsittely

Televerkon verkkotietojärjestelm

MITTAUSJÄRJESTELMÄ Verkon valvontaan Laskutukseen Sarjaliitäntä RS-485 Modbus RTU

Säätävän kulutuksen tarjousvolyymit 2017

Varttitase ja tasehallinta - sidosryhmäyhteistyö pohjoismaisen tiekartan määrittelyssä

Työkalujen merkitys mittaamisessa

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen

Varttitase milloin ja mitä? Ville Väre

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

NBS MUUTOKSET Sähkönmyyjälle ja Tasevastaavalle. Tom Backman

Datahub webinaarit Yleistä datahubista ja dokumenteista

Jukka Ruusunen Neuvottelukunta Ajankohtaista

Verkkotoimikunta Petri Parviainen. Ajankohtaista Sähkönsiirto-asiakkaille Joulukuu 2017

Fingrid Datahub Oy. Datahub ajankohtaiswebinaari

Statuspalaveri. Datahubin tietokonversio

Reima Päivinen Käyttötoimikunta Ajankohtaiset asiat

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti

Datahub-projekti. Käyttöönottotyöryhmä

Vuonna 2010 sovitut menettelytavat Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Pilvipalvelut. Pilvipalvelut - lähtökohtia

Datahub-projekti. Prosessityöryhmä

Statuspalaveri. Datahubin tietokonversio

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP

Sähköautojen lataus taloyhtiön verkossa

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus

Palvelukatalogi liiketoiminnan tukena

Jyväskylän Energia yhtiöt Yhdessä asiakasta varten

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

DIGIBONUSTEHTÄVÄ: JYRSINTÄ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI

Statuspalaveri. Datahubin tietokonversio

Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC Storage. Storage - trendit. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen

Titan SFTP -yhteys mittaustietoja varten

Suoraveloitusmuutoksen toteuttaminen Elisa Oyj:ssä. Kati Mikkonen

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana

Jakeluverkkojen ja teknologiatoimittajien työpaja varttitaseen vaikutuksista ja toteutuksesta Tulokset ja toimenpiteet

Seurantaryhmän kokous nro 4

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI

Verkkopalveluhinnasto

Referenssiryhmän kokous

Datahub-webinaarit Tuote- ja laskurivitietojen ylläpito ja osapuolitietojen ylläpito sekä valtuutukset datahubissa

HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 )

Tarjouksen pyytäjän Effica sovelluksien käyttötukipalvelun tarve muodostuu seuraavista osista:

Datahub projekti Tietokonversiotyö, seurantaryhmä

Kooste kotitehtävien vastauksista. Kotitehtävä 6 - Ylläpito- ja kehittämismalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry

ADE Oy Hämeen valtatie TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus:

Statuspalaveri. Datahubin tietokonversio

TK Palvelinympäristö

Riskienhallintamalli. ja kuvaus riskienhallinnan kehittämisestä keväällä Inka Tikkanen-Pietikäinen

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry

Varttitase-hanke eurooppalaisessa, pohjoismaisessa ja kansallisessa konseptissa sekä tekijöitä jotka vaikuttavat hankkeen onnistumiseen

Sääntöjen valmistelu avoimelle kaasumarkkinalle

KOSKI ohjausryhmän kokous

HILMA: Energialiiketoiminnan asiakastietohallintajärjestelmä, sen käyttöönotto ja konv...

Suoramaksu- migraatio

Tuotetiedot. Taseselvitys. T a s e v i r h e e t. Mittaustiedot. Osapuolitiedot Ilmoitus. Valtuutustiedot. Laskurivitiedot.

Kysely APERAK -kuittaussanomien käytöstä

Kuntien integraatioalustan hallintamallin koestus käyttötapauksin

Palvelukeskusten toimintaperiaatteet ja talousvaikutukset. Vimana Oy. Hallituksen puheenjohtaja Mirjami Laitinen

Asiantuntijalausunto. Veijo Romppainen, tietohallintojohtaja, PPSHP , Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta

Tampereen Tilitoimisto Oy Tomas Ruotsalainen KOKEMUKSIA YRITYSTEN SEPA- PROJEKTEISTA

AMR-MITTARIDATAN VISUALISOINTI FME:LLÄ. Helen Sähköverkko Oy Juha Iivonen

Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä?

Valitun siirtotuotteen voi vaihtaa toiseen tuotteeseen aikaisintaan yhden vuoden käytön jälkeen.

Järjestelmän alasajon suunnittelu. Kullström Satu

Varttitaseen referenssiryhmän kokous 4/2018

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

Handbookin muutoksia ja tarkennuksia malliin. NBS Infopäivä Pasi Lintunen / Fingrid Oyj

Neuvottelukunnan kokous Jukka Ruusunen. Ajankohtaiskatsaus Fingridin toimintaan

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

IoT-järjestelmän ja ulkovalaistuksen ohjauksen hankinta -markkinavuoropuhelutilaisuus

Transkriptio:

Mihin järjestelmiin tarvitaan muutoksia, kun siirrytään varttitaseen, tai mitä muita merkittäviä muutostarpeita aiheutuu (muut kuin mittarivaihdot tms. yllä kysytyt)? Muutokset, jotka tulisi tehdä datahubin edellyttämien muutosten lisäksi. InWorks (asiakastietojärjestelmä ml laskutusjärjestelmä, energiaraportointijärjestelmä ja MDM), AIM (Landis&Gyr), Rejlers Muutoksia tarvitaan asiakkaiden WEB palveluun Verkkotietojärjestelmä Mittaustiedonhallintajärjestelmä Laskutusjärjestelmä (asiakastietojärjestelmä) Energiaraportointi web palvelu asiakkaille Raportointi/analysointijärjestelmä Luentajärjestelmään, Asiakastietojärjestelmään, Mittaustietokantaan, Energiaraportointiin, Verkkotietojärjestelmään?, ym. Luentajärjestelmä, laskutusjärjestelmä, mittaustietokanta, energianraportointi, käytöntuki CIS ja MDM projektit ovat jo käynnistyneet, näiden uusimiseen on useita syitä varttitaseen lisäksi. Myös asiakaspalvelun OnLine menee samalla uusiksi. Varttitase ja DH sattuvat meillä aika hyvin edellä mainittujen järjestelmien elinkaaren loppuun. Varttitase ei ilmeisesti aiheuta suuria lisäkustannuksia järjestelmäpuolella. Ennen varttitaseeseen siirtymistä on tehtävä tietojärjestelmämuutokset, jotka tukevat vartin aikasarjojen tallennusta ja käsittelyä. Kaksinkertaisten järjestelmien ylläpidon mahdollistavat muutokset on toteutettava kaikkiin mittaustietoja käsitteleviin tai hyödyntäviin tietojärjestelmiin. Tietojärjestelmämuutoksia tarvitaan ainakin mittalaitteidenluentajärjestelmään, mittaustietojärjestelmään, tietoliikenteeseen, laskutus /asiakastietojärjestelmään, asiakasraportointiin, työnohjausjärjestelmään ja verkkotietojärjestelmään ja luentapalveluihin. Luentapalvelusopimukset on uusittava ja on varmistettava palvelinten resurssit suuremmalle tietomäärälle. Koko prosessi on käytävä tarkkaan läpi ja kaikki tarvittavat muutokset on jalkautettava mittalaitteelta asiakaslaskutukseen saakka. Tietojärjestelmiin on tehtävä laajempia automatisointeja. Ajallisesti järjestelmämuutokset vaativat määrittelyn osalta vähintään vuoden ja sen jälkeen on lisäksi varattava aikaa toteutus ja käyttöönottoprojekteihin. Luentapalvelujen kilpailutus vie aikaa vähintään vuoden ja sen jälkeen on toteutettava vielä toteutus ja käyttöönottoprojektit. Mikäli muutokset onnistuvat mittalaitteiden päivityksellä niin aikaa siihen on varattava vuosi että varmistetaan toimivat mittalaitteet järjestelmiin päin. Kustannukset sitä on suuremmat mitä nopeammalla aikataululla ne tulee toteuttaa. Luultavasti kaikki nykyiset järjestelmät hanskaavat 15min sarjan, sillä pieniä kokeilua ja testailuja on tehty jopa 5min sarjalla. ATJ, VTJ, MTH, energiaraportointi, siirtohinnoittelujärjestelmä, luentajärjestelmät 3 kpl, Asiakastietojärjestelmä (Kolibri), Mittaustietojärjestelmä Generis, Etäluentajärjestelmä AIM, Energianraportointijärjestelmä, tuntiaikasarja järjestelmän analysointijärjestelmä Kaikki mittauksia käsittelevät järjestelmät, mm. : Mittausten luku, mittausvarasto, mittausten analysointi, taseselvitys, tasehallinta, käytöntuki, asiakasonline, laskutusjärjestelmä, verkkotietojärjestelmä, sanomaliikenne, hinnoittelujärjestelmät, integraatiojärjestelmät. Web raportoinnin sovittaminen 15 minuutin jaksoon (Utility Web, Pienkuluttaja Web)

Ainakin luentajärjestelmään, mittaustiedonhallintajärjestelmään, asiakastieto ja laskutusjärjestelmään, asiakkaiden online järjestelmään, verkkotietojärjestelmään tarvitaan muutoksia. Mittaustietojen käsittelyjärjestelmä, asiakasjärjestelmä, verkkotietojärjestelmä, käytönhallintajärjestelmä Mittarien luentajärjestelmä, mittaustietokanta, asiakastietojärjestelmä, laskutustietojärjestelmä, web palvelu asiakkaille, tuotannonohjausjärjestelmä, siirtohintojen laskenta ja analysointijärjestelmä, verkkotietojärjestelmä, Käytöntukijärjestelmä yms. Mittausjärjestelmän ja sen integraatiot ja mittaustiedonvälityksen osalta isoimmat muutostarpeet Muiden osalta todennäköisesti vain pienehköjä muutoksia Luentajärjestelmät ATJ, jos käytetään tunti/varttitason tietoa laskutuksessa Raportointijärjestelmät (online) Hinnoittelujärjestelmä Verkkotieto /käytöntukijärjestelmä Työnohjausjärjestelmä (ehkä) Tiedonsiirron määrä kasvaa olennaisesti, mutta jos kyse on vain epäsuorista mittauksista ja rajapistemittauksista, niin määrä jää aika pieneksi, noin 2% kaikista mittauksista. Luenta ja asiakastietojärjestelmiin Asiakastietojärjestelmä, mittaustietokanta, luentajärjestelmä, integraatioalusta, WEB palvelu Mittaustieto ja taseselvitysjärjestelmään (EDM) tarvitaan ns. tuplaprosessit 15min aikasarjoille ja 1h aikasarjoille (sisäänluku, validointi, laskennat, raportoinnit jne ) Asiakastietojärjestelmään (CIS) tarvitaan uudet rajapinnat ja mallit, jotta 15min aikasarjoja voidaan ottaa sisälle mittaustietokannasta. Lisäksi muutoksia mm. laskutukseen. Vaaditaan samanlaiset vaatimukset kuin EDM:n puolella. Asiakasraportointiin tarvitaan tuki 15min aikasarjoille. Verkkotietokantaan tarvitaan uudet rajapinnat ja tuplaprosessit. Etäluentajärjestelmiin, mittaustiedonhallintajärjestelmään, asiakasraportointijärjestelmään, asiakastietojärjestelmään, verkkotietojärjestelmään ja rajapintoihin. Muutoksia seuraaviin järjestelmiin: Luentajärjestelmä, laatutietojärjestelmä, mittaustietokanta, verkkotietojärjestelmä Muutoksia tarvitaan luentajärjestelmiin, laskutusjärjestelmiin, mittaustietojen hallintajärjestelmiin ja myös asiakkaiden web palveluun. Kaikkien em. mainittujen järjestelmien päivitys vastaamaan 15 min tasejaksoa.

Millaisia vaikutuksia (esim. luentajärjestelmän uusinta, mittaustietojärjestelmän uusinta, tiedonsiirtolaitteiden muutokset, yms.? (yli 63 A) Kaikki nykyiset ohjelmat vaativat muutoksen järjestelmään. Pienimmätkin vähintään päivityksen uuteen versioon. AIM:n päivitys Kun datamäärä lisääntyy niin radioverkkoluentaisilla mittareilla, tarvitaan lisää keskittimiä (tiedonsiirto, kustannus huomioitu mittarit kohdassa). Järjestelmien uusimisista/päivityksistä aiheutuvat kustannukset. Mittaustiedon hallintajärjestelmät, tiedonsiirtokapasiteetti, tiedonsiirtosopimusten datamäärät luentajärjestelmän uusinta, mittaustietojärjestelmän uusinta, tiedonsiirtolaitteiden muutokset. Kaikkiin pitää tehdä muutoksia, millaisia; ei tarkkaa tietoa. MDM järjestelmän projekti on jo käynnistetty muistakin kuin varttitase syistä. Vanhempi AMR järjestelmä poistuu käytöstä viimeistään varttitaseen myötä ja kaikki mittaukset siirretään 2013 käyttöön otettuun järjestelmään. Uusi luentajärjestelmä on hankittu, ja asennus käynnissä. Uusia yhteyksiä tilattu kasvavan luentakapasiteetin takia. Sekä kokonaan uusi ohjelmisto jolla voidaan käsitellä näitä kaikkia eri järjestelmiä. Ei vaikutuksia Aidon, Kamstrup sekä Landis&Gyr luentajärjestelmien muutokset. Generis mittaustietokannan resoluution muutos. Radioverkon suunnittelu sekä keskittimien lisääminen paikallisesti. Mittaustietojen muunto takaisin 60 min resoluutioon tai vastaanottavien järjestelmien muutokset (siirtohinnoittelu, VTJ, energiaraportointi ja asiakastietojärjestelmä). Järjestelmien päivitys ja tiedon rajapintamuutokset aikasarjojen yms. osalta. Järjestelmän kapasiteetin lisäämistä, useampi luentaserveri ja tallennuskapasiteetin lisääminen. Vaatii järjestelmien muutokset ja laajennukset sekä ohjelmistoihin että laitteistoihin kapasiteetin kasvattamiseksi. Luentajärjestelmissä otettava huomioon tietomäärän kasvu ja mahdollinen tarve tiheämpään keruusykliin Mittaustietokannan sovitus 15 minuutin jaksoon (sisäänluku, lukemien validoinnit, laskennat, tiedon toimitukset, hallinointimodulit, suorituskyvyn tarkistus) Luentajärjestelmän osalta: levytilan kasvattaminen, levyjärjestelmän päivitys, prosessointitehon lisääminen. Kommunikaation parantamiseksi lisäkeskitinten hankinta ja asennus. Muiden järjestelmien osalta eivät tarkat vaikutukset ole vielä selvillä. Ominaisuuden päivitys ylläoleviin järjestelmiin Ostamme mittauspalvelut mittauspalveluja tuottavalta yritykseltä. He ovat kertoneet, että kehitystä luentajärjestelmiin tarvitaan ja, että niillä on meille kustannusvaikutuksia. Mittaustietokantaan tulisi muutoksen vaikutuksesta kahdella mittausjaksolla olevia tuntitietoja. Muutos on teknisesti mahdollista tehdä, mutta sillä on kasvavia kustannusvaikutuksia Jos energiaraportointi kuluttajalle muutetaan varttiraportiksi, joudumme uusimaan/vaihtamaan nykyisen raportointijärjestelmän. Muutoksia järjestelmiin/palveluihin: Luentajärjestelmät, Mittaustietojärjestelmä, Verkkotietojärjestelmä. Muutokset kapasiteettipalveluun (levytila & siirrettävän tietomäärän kasvu). EnerimEDM järjestelmä sekä sanomaliikenne muutettava mahdollistamaan toiminnot 1h ja 15min aikaresoluutioilla rinnakkain (koskee kaikkien kuormitusmallien ja rajapistemittauksien tuntiaikasarjoja). Lisäksi EDM liitynnäiset integraatiot tulee tarkistaa ja tarvittaessa päivittää ja testata.

Verkkotietojärjestelmän päivitys, Luentaohjelman päivitys tai vaihto, Keskittimien määrän lisääminen Järjestelmiin vaaditaan päivitys ja se tultaisiin tekemään koko mittarikannalle, vaikka tässä kyselyssä puhutaankin vain isoista kohteista. Järjestelmien muutokset ja päivitykset. Tiedonsiirtokapasiteetin kasvaminen. Varttisarjat lisätään mittaustietojärjestelmään, ei merkitystä sulakekoolla. Tulee valmius kaikille kerralla Muistikapasiteetin lisäys ja seurantatyökalujen päivitys EDM järjestelmää, asiakastietojärjestelmään tulevat muutokset maksavat kertaprojektin. Lisäksi lisenssimaksut nousevat samalla. Myös luentapalvelusopimuksia täytyy neuvotella uusiksi. Mittaustietojärjestelmän muutoksia. Kaikkiin järjestelmiin pitää rakentaa valmius ja toiminnallisuudet 15 minuutin aikasarjan tallentamiseen, käsittelyyn ja esittämiseen. Järjestelmä on yhteinen kaikenkokoisille mittauksille. Ominaisuudet joko on kaikille asiakkaille tai ei kenellekään Luentajärjestelmä vaatii uudet konfiguraatiotiedostot, muutokset integraatiorajapintoihin sekä operatiivisiin järjestelmiin, joihin ei Aidon ole edes osannut arvioida kustannuksia. Tiedonsiirtokulut kasvavat 50 100% yli 63A kohteiden osalta. Järjestelmien päivitys 15 min tasejaksolle sopivaksi. Kohteiden määrä on niin iso, että kaikki prosessit täytyy automatisoida. Käsin käsittely ei ole resurssien kannalta mahdollista. Muutokset vaativat kaikkien olemassa olevien prosessin läpikäynnin varttia varten MDM. Aikasarja importit ja exportit (tunti vs. 15 min), validoinnit, raportoinnit, laskennat. MDM kehitettävä joko varttisarjasta tunti sarjan laskeminen tai kehitettävä tuntisarjan vastaanotto Datahubista Laskutuksen osalta tehtävä päätös laskutetaan 15min sarjalla vai lasketaanko MDM järjestelmässä 15min sarjasta tuntisarja laskutusta varten. Tähän vaikuttaa alan linjaukset Energianseurantapalvelussa (web palvelu asiakkaille) näytetään laskutuksen perusteena olevat aikasarjat. Mikäli laskutus vartissa, täytyy vartin näyttäminen kehittää järjestelmään Muissa järjestelmissä jatketaan tuntiaikasarjan käyttöä, joten MDM:ssä on laskettava joka tapauksessa tuntisarjat. 1MVA kulutusten ja tuotantojen mukaan otto tarkoittaa järjestelmille prosesseille samaa kuin yli 3X63A raja. Ero tulee siinä, miten yksittäisten kohteiden mittausmuutokset käsitellään käyttöpaikoilla.

Millaisia vaikutuksia (esim. luentajärjestelmän uusinta, mittaustietojärjestelmän uusinta, tiedonsiirtolaitteiden muutokset, yms.? (rajapistemittaukset) Kaikki nykyiset ohjelmat vaativat muutoksen järjestelmään. Pienimmätkin vähintään päivityksen uuteen versioon. * Mittaustiedon keruun kustannukset (Pätö ja loistehon mittaukset) * Mittaustietojärjestelmä muutokset: Aikasarjojen määrä pätö ja loistehomittauksissa * Asiakkaiden tuotantoilmoitusten ja tuotantoennusteiden aikasarjojen määrä kasvaa * Sanomaliikenteen muutokset * Asiakkaiden laskutuksen ja raportoinnin muutokset Uusi ohjelmisto asennettu. ks yllä Ei vaikutuksia Katso D47 ei mitään sisältyy edellisiin kohtiin. Samat vaikutukset kuin yllä Meillä ei ole omia varsinaisia rajapistemittauksia. Rajapistemittausten tiedot tulevat muilta mittausvastuullisilta. Mittaustietokanan vaikutukset on huomioitu edellisessä kohdassa Muutoksia järjestelmiin/palveluihin: Luentajärjestelmät, Mittaustietojärjestelmä, Verkkotietojärjestelmä. Muutokset kapasiteettipalveluun (levytila & siirrettävän tietomäärän kasvu). Sisältyy edelliseen Järjestelmien muutokset ja päivitykset. Tiedonsiirtokapasiteetin kasvaminen. Sisältyy yli 63A:n kohteiden päivitykseen Jos vain rajapistemittaukset siirretään vartiin, voidaan saavuttaa säästöjä. Tällöin esim. laskutusjärjestelmään ei tarvitsisi koskea. Jos kulutus otetaan mukaan niin kustannukset täyttyvät täysimääräisinä Mittaustietojärjestelmän muutoksia. Luentajärjestelmä vaatii uudet konfiguraatiotiedostot, muutokset integraatiorajapintoihin sekä operatiivisiin järjestelmiin, joihin ei Aidon ole edes osannut arvioida kustannuksia. KJ mittausten kustannukset järjestelmämuutoksiin arviolta 5000 eur. Järjestelmien päivitys 15 min tasejaksolle sopivaksi. Automatisoitavia prosesseja on jonkun verran vähemmän, kuin jos muutokset yletetään JVH taseissa käsiteltäviin kohteisiin. Tässä mallissa laskutus hoidettaisiin kaikkien kohteiden osalta edelleen tuntisarjalla ja MDM:ssä toimitettaisiin eteenpäin tuntisarjaa yhtiöin sisäisiin prosesseihin muutoinkin.

Millaisia vaikutuksia (esim. luentajärjestelmän uusinta, mittaustietojärjestelmän uusinta, tiedonsiirtolaitteiden muutokset, yms.? (yli 1 MVA tuotantokohteet) Yli 1 MVA tuotantopuolen kohteita ei ole. Selvennetty rajapistemittauksissa Ei ole Ei ole Katso D47 sisältyy edellisiin kohtiin. Samat vaikutukset kuin yllä Ominaisuuden päivitys ylläoleviin järjestelmiin Muutosten vaikutukset on huomioitu edellisissä kohdissa Muutoksia järjestelmiin/palveluihin: Luentajärjestelmät, Mittaustietojärjestelmä, Verkkotietojärjestelmä. Muutokset kapasiteettipalveluun (levytila & siirrettävän tietomäärän kasvu). Sisältyy edelliseen sis. Järjestelmien muutokset ja päivitykset. Tiedonsiirtokapasiteetin kasvaminen. Sisältyy yli 63A:n kohteiden päivitykseen Samat kuin rajapisteillä. Mittaustietojärjestelmän muutoksia. ks. kohta rajapistemittaukset Järjestelmien päivitys 15 min tasejaksolle sopivaksi. Automatisoitavia prosesseja on jonkun verran vähemmän, kuin jos muutokset yletetään JVH taseissa käsiteltäviin kohteisiin. Tässä mallissa laskutus hoidettaisiin kaikkien kohteiden osalta edelleen tuntisarjalla ja MDM:ssä toimitettaisiin eteenpäin tuntisarjaa yhtiöin sisäisiin prosesseihin muutoinkin. Tuotantokohteiden lisääminen tuo pienen lisän rajapisteisiin nähden

Muuta huomioitavaa, esim. huomiot mittareiden muistikapasiteetista, aikataulusta, hankintalain vaikutuksista, massaohjelmointityökalujen kehitystarpeesta, yms. Pelkästään yli 63A kohteilla kustannukset / mittari tulevat korkeiksi. Samat järjestelmä ja ohjelmistohankinnat tulevat käyttöön sitten myös alle 63A kohteissa, kun niissä siirrytään 15 min jaksoon. Alkukustannus on suuri. Muutos olisi kaikista järkevintä toteuttaa datahubin käyttöönoton yhteydessä * Sähkömarkkinainformaation julkaisun tarkkuus kasvaa * Massaohjelmointityökalu löytyy * Muistikapasiteetti ei tuota ongelmia * Tietoliikenne yhteydet keräyksessä eivät aiheuta ongelmia Aikataulu haastava. Mittarien lisäksi tasejakson muutos vaikuttaa moneen järjestelmään. Samat henkilöstöresurssit käytössä näissä sekä datahub muutoksissa. huomiot mittareiden muistikapasiteetista, aikataulusta, hankintalain vaikutuksista, massaohjelmointityökalujen kehitystarpeesta, yms. Tiedonsiirtokustannusten nousun vaikutus jatkuviin palveluihin, mittareissa säilytettävä datan säilytysaika lyhenee ja voi johtaa datan menetyksiin. Vaikutukset sopimusten SLA määrityksiin. Laskentatehon kasvutarpeita, muistimäärän kasvu, palveluntarjoajalla tallennuskapasiteetin kasvu mikäli säilytysajat säilyvät samoina. Mahdollisen mauaalityön lisäys (laadunhallinta). Datamäärän nelinkertaistuminen aiheuttaa kommunikointikulujen kasvua. Suuruusluokkaan en osaa tässä vaiheessa vielä vasta. Mittalaitteiden ohjelmointikustannuksista sain toimittajalta hyvin karkean hinta arvion. Niistä voi tulla yllätyksiä. Lyhyellä aikavälillä pakotetusti tehtävät toimenpiteet voivat nostaa hinnoittelua! Uutta järjestelmää varten tarvitaan tietoliikenneyhteydet heti kuntoon koko verkkoalueelle vähintään yli 63A kohteisiin, joka itsessään aluksi lähes tuplaa nykyisen kuukausimaksun yhtäaikaisten luentojen osalta mittalaitteiden muistikapasiteetti tulee olemaan haasteellinen, toteutuksen aikataulu vaikuttavuuden osalta tulee haastavaksi koska niin monta eri osa aluetta huomioitava ja integroitava yhteen, selkeät määritykset mittalaitteiden vaatimuksille mutta myös se mihin se rajataan, onko kaikki mittalaitteet tämän piirissä vai vain osa, AMR 2.0 raportti ja Älyverkkotyöryhmän raportti huomioitava projektissa. Lisäksi myös resurssien riittävyys verkkoyhtiössä muutoksien läpivientiin yhtiöissä, tehtävänkuvien ja tehtävien päivitys, resurssien osalta samat ihmiset ovat käytössä joten niiden osalta jaksaminen ja tiedon jakaminen, perehdytys eri osa alueille projektin hallitusti läpivientiin, erilaiset prosessit ja järjestelmät eri yhtiöillä asettaa haastetta järjestelmätoimittajille ja menettelytapojen jalkautuksille, kuinka hallitaan mittalaitteiden asennus ja ylläpitoprosessit, häviösähkön hallinta, ISO KYSYMYS ON ETTÄ MITEN HALLITUSTI MUUTOS OTETAAN KÄYTTÖÖN, ALETAANKO ENSIN RAJAPISTEMITTAUKSET JA ISOT TUOTANTOKOHTEET JA KUN SEURAAVA MITTALAITTEIDEN VAIHTO ON MASSANA AJANKOHTAINEN LAAJENNETAAN KOSKEMAAN NIITÄ. Tällainen uusi verkkoyhtiölle tuleva velvoite on huomioitava Energiaviraston valvomassa siirtohinnoittelun kohtuullisuuden arvioinnissa. Tehostamiskannustimen referenssitason laskennassa ei ole huomioitu tällaisia lisäkustannuksia, jotka menetelmissä näkyvät aiheetta yhtiöiden tehottomuutena. Jos muutos tehdään nopealla aikataululla, joka aiheuttaa merkittävästi ennenaikaisia investointeja, on myös siihen suunniteltava valvontamenetelmiin muutos, jolla mittalaitteiden ennenaikaiset investoinnit voidaan rahoittaa. Investointien määrä sekä suuruus ovat täysin eri luokkaa riippuen varttitaseen aikataulusta sekä muutoksen piiriin heti alussa laskettavien kohteiden määrityksestä (kaikki yli 63 A mittalaitteet vai ei).

Kustannukset arvioita ja perustuvat mittaritoimittajan lupauksiin etäohjelmoinnista. Käytäntö on osoittanut ettei kaikki mainospuheet toimi, joten pahin skenaario on että kaikki mittarit vaihdetaan. Ei mieleentulevia huomioita Tiedonsiirtokustannusten nousun vaikutus jatkuviin palveluihin, mittareissa säilytettävä datan säilytysaika lyhenee ja voi johtaa datan menetyksiin. Vaikutukset sopimusten SLA määrityksiin. Laskentatehon kasvutarpeita, muistimäärän kasvu, palveluntarjoajalla tallennuskapasiteetin kasvu mikäli säilytysajat säilyvät samoina. Mahdollisen manuaalityön lisäys (laadunhallinta). loppukäyttäjien energianhallinta ja kuormanohjausjärjestelmien päivitys. Massaohjelmoinnit eivät ole koskaan sujuneet ongelmitta (todettu esim. katkolaitteiden käynnistymistä, virheellistä mittaustietoa yms.). Levytilan tarve kasvaa sekä järjestelmätoimittajien että myös verkkoyhtiön järjestelmien osalta merkittävästi, mikä lisää kustannuksia. Kustannukset kasvavat kun siirrettävä datamäärä nelinkertaistuu. Lisäksi mittareilla säilyvän data pienenee neljäsosaan, joka voi olla ongelma joissain kuulumattomuus tilanteissa. Edellä annetut hinnat ovat investointikustannuksia. Lisäkustannukset tulevat kasvavista vuosikustannuksista (mittauspalvelukustannukset ja järjestelmien lisenssikustannukset) arvio 50 000 /a Mittarin muistikapasiteetti ja muut fyysiset ominaisuudet säilyvät luonnollisesti ennallaan, kun mittareita etäpäivitetään. Etäohjelmoinnin/massapäivityksen tekee meillä palvelutoimittaja/mittalaitevalmistaja. Tiedonsiirtokustannusten nousun vaikutus jatkuviin palveluihin (varsinkin teleoperaattorikustannukset) vaikea arvioida Mittarilla sen muistikapasiteetin perusteella säilytettävän datan säilytysaika lyhenee (esim. 30pv >7,5 pv), ja voi poikkeustilanteissa, johtaa nopeaan tarpeeseen käydä mittarilla, vaikka muuten olisi hoidettu etänä tai jopa datan menetyksiin, jos resurssien puutteen takia ei ehditä käydä mittareilla ajallaan. Vaikutukset sopimusten SLA määrityksiin (hidastaa luenta ja käsittelyaikoja). Laskentatehon kasvutarpeita, muistimäärän kasvu (mm. ATJ, EDM, raportointi, hinnoittelujärjestelmät, Datahub) palveluntarjoajalla tallennuskapasiteetin kasvu mikäli säilytysajat säilyvät samoina. Mahdollisen manuaalityön lisäys (laadunhallinta). Luenta ajat pitenevät huomattavasti, datamäärä kasvaa huomattavasti Tässä kyselyssä on perustavaa laatua oleva virhe. Oletetaan että Datahub käytössä ennen varttitasetta. Olisi ideaali tilanne noin mutta todennäköisesti hub tulee vartin jälkeen joten verkot joutuvat rakentamaan varttitaseen omaan järjestelmään. Jos kaikki mitataan 15 min niin jää ylimääräinen temppuilu pois_> kustannukset alenee Muutokset pystyy tekemään etäohjelmoinnilla, ei aiheuta suuria muutoksia Tällä hetkellä mittarivalmistajilla on komponentti pulaa kun eloktroniikkateollisuuden kysyntä on kasvanut. Tällä hetkellä mittarit tulee tilata 6 12 kuukautta etukäteen EDM järjestelmiin. Mikäli kaikki verkot tilaavat isoja määriä mittareita, niin toimitusajat voivat edetä vielä pidemmäksi. Sillä ei ole järjestelmien kannalta isoa merkitystä siirretäänkö vain rajapisteet vai myös yli 63A kohteet. Samat muutokset pitää tehdä kuitenkin. Ei ole huomioitu, että lisääntyvä datana määrä nostaa myös luennasta aiheutuvia kustannuksia. Mittalaitteiden muistikapasiteetti pysyy samana, ja jos tallennetaan tunnissa neljä kertaa enemmän tietoa, niin mittarin muistiin mahtuu ajallisesti neljäsosa päivien edestä mittaustietoa nykyiseen verrattuna.

Nopea muutosaikataulu pakottaa päivittämään "vanhat" mittarit, joka vaikuttaa mittarien muistikapasiteettiin. Osalla laitteista vikatilanteiden operointiaika lyhenee 4 päivään aiemmasta 10 päivästä. Tämä taas nostaa ylläpitokuluja pitkällä aikavälillä. Asiakaspalvelu, asiakkaille tiedottaminen hyvissä ajoin etukäteen tulevasta muutoksesta. Asiakkaiden opastus, miten muutos vaikuttaa tuleviin laskuihin, mitä asiakkaat voivat tehdä optimoidakseen huipputehon käytön ja pitämisen kurissa. Neuvonta jotta asiakkaat sisäistävät muutoksen merkityksen jo etukäteen. Vältytään yllätyksiltä. Kustannuksissa ei ole huomioitu verkkoyhtiön omia töitä. Varttitase muutokseen ajateltavat resurssit on kiinnitetty datahub projektiin jo muutoinkin, joten datahub + vartti tase yhtä aikaa tuovat viivettä molempien projektien läpi menoon. Mikäli yli 63A kohteet tulevat mukaan varttitaseeseen täytyy tehdä 4200 ennen aikaista mittarin vaihtoa mittarin muistin lyhyyden takia. Muisti riittää 11 päiväksi 15 minuutin mittausjaksolla Toimittajien kanssa täytyy neuvotella sopimuksiin 15 minuutin käsittely vähintään, luentapalveluiden (kaksi sopimusta), mittautietojärjestelmien (kaksi järjestelmää) toimittajan kanssa. Asiakastietojärjestelmä, energianseuranta ja verkkotietojärjestelmä voitaneen jättää käsittelemään ainoastaan tuntisarjaa siihen saakka, kun varttisarjaan piiriin otettavien kohteiden rajaa ei viedä ulotetaan koskemaan maks 3x63A kohteita yli 1MVA kulutus kohteiden lukumäärä perustuu käyttöpaikoihin, joissa on viime vuonna mitatusti kulutettu yli 800kWh tunnissa.