Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

Teollisuusjätevesien ja muiden asumajätevesistä poikkeavien jätevesien tarkkailu 2017 HSY:n Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoiden viemäröintialueet Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmalantori 1 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY Kansikuva: HSY Julkaisija: Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY Tekijä: Heli Lindberg, Siiri Sippo, Eija Lehtinen Pvm: 12.4.2018 Julkaisun nimi: Teollisuusjätevesien ja muiden asumajätevesistä poikkeavien jätevesien tarkkailu 2017 Avainsanat: Teollisuusjätevesi, poikkeavat jätevedet, jätevedenpuhdistus, jätevedenpuhdistamo, raskasmetallikuormitus, ravinnekuormitus, teollisuuden päästöt Kieli: suomi Sivuja: 26 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY, puhelin 09 156 11, faksi 09 1561 2011, www.hsy.fi 2

Sisällys 1 Johdanto 4 2 Teollisuusjätevesisopimukset 6 3 Teollisuusjätevesitarkkailu 7 3.1 Teollisuuslaitosten oma jätevesitarkkailu 2017... 7 3.2 HSY:n valvontapalveluiden teollisuusjätevesitarkkailu 2017... 7 4 Teollisuusjätevesien vaikutukset viemäriverkossa ja puhdistamoilla 9 4.1 Viikinmäen puhdistamon viemäröintialue... 10 4.2 Suomenojan puhdistamon viemäröintialue... 11 4.3 Puhdistamolietteiden raskasmetallipitoisuudet... 14 4.4 Päästöt viemäriverkkoon... 18 4.4.1 Teollisuuden päästöt... 18 4.4.2 Rasva- ja kiintoainetukokset... 18 4.4.3 Hajuhaitat... 19 5 Korotetut jäteveden käyttömaksut 20 6 Muiden poikkeavien jätevesien tarkkailu 21 6.1 Suljetut kaatopaikat... 21 6.2 PIMA-kohteet... 21 6.3 Länsimetron työmaat ja muut louhintatyömaat... 21 6.4 Jätevedenpumppaamot... 22 6.4.1 Viikinmäen viemäröintialue... 22 6.4.2 Suomenojan viemäröintialue... 22 6.5 Loka-asemat... 23 6.6 Lokakuljetusliikkeiden ja HSY:n välinen yhteistyö... 23 6.7 Huoltoasemat ja autoalan yritykset... 24 7 Projektit ja yhteistyö ympäristöviranomaisten kanssa 25 8 Toimintasuunnitelma vuodelle 2018 26 3

1 Johdanto Teollisuusjätevesien ja muiden asumajätevedestä poikkeavien jätevesien valvonnan ja tarkkailun tarkoituksena on turvata viemäriverkon, jätevesipumppaamoiden ja jätevedenpuhdistusprosessin häiriötön toiminta, minimoida haitallisten aineiden vesistökuormitus sekä säilyttää lietteen jatkojalostusmahdollisuudet myytäviksi tuotteiksi. Tarkkailussa kiinnitetään erityisesti huomiota sellaisiin haitallisiin ja vaarallisiin aineisiin, jotka sitoutuvat lietteeseen tai kulkeutuvat jätevedenpuhdistusprosessin läpi Itämereen. Tarkkailut perustuvat Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoiden ympäristölupiin, joissa todetaan, että luvan saajan on oltava riittävästi selvillä talousvedestä poikkeavien teollisuus- ja muiden jätevesien ja jätteiden laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. HSY:ssä on käytössä viemäröinnin ja jätevedenpuhdistamoiden riskien hallintajärjestelmä, jossa otetaan huomioon jäteveden ympäristöriskit ja terveyshaitat (SSP Sanitation Safety Plan). Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoiden ympäristölupamääräykset perustuivat 28.12.2015 voimaan tulleisiin lupapäätöksiin: Suomenoja: Nro 239/2015/2, Dnro ESAVI/340/04.08/2013 Viikinmäki: Nro 240/2015/2, Dnro ESAVI/341/04.08/2013 Lupamääräysten mukaisesti luvanvanhaltijan on huolehdittava siitä, että asumajätevedestä poikkeavien jätevesien ja lietteiden johtamisessa viemäriverkostoon ja jätevedenpuhdistamoille otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 41 sekä valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006). HSY:n valvonta-alueeseen kuuluvat jätevedenpuhdistamoiden viemäröintialueet (Kuva 1). Viikinmäen puhdistamon viemäröintialue kattaa Helsingin, Vantaan itä- ja pohjoisosat, Sipoon, Pornaisen, Mäntsälän Ohkolan sekä KUVES -alueen eli Keravan, Tuusulan ja Järvenpään. Suomenojan puhdistamon viemäröintialueeseen kuuluu Espoon lisäksi Vantaan länsiosa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Siuntio. HSY:n oman toiminta-alueen ulkopuolisella viemäröintialueella valvontaa tehdään yhdessä KUVES:n ja kuntien kanssa. Tässä raportissa esitetään Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoille johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden asumajätevesistä poikkeavien jätevesien laatu- ja poikkeamatiedot toimialoittain vuoden 2017 osalta. 4

Kuva 1 HSY:n jätevedenpuhdistamoiden viemäröintialueet. 5

2 Teollisuusjätevesisopimukset Teollisuusjätevedeksi kutsutaan sellaista viemäriin johdettavaa jätevettä, joka poikkeaa laadultaan normaalista asumajätevedestä. HSY:n toimialueella teollisuusjätevesiä syntyy mm. elintarvike-, pintakäsittely-, maali-, tekstiili-, lääke-, jätteiden käsittely, betoni-, energian tuotannon- ja teknokemian teollisuudesta. Teollisuusjätevesien johtaminen viemäriverkkoon vaatii teollisuusjätevesisopimuksen. Sopimuksen tarpeellisuus tarkistetaan aina tapauskohtaisesti yritysten tai toiminnanharjoittajan kanssa. Teollisuusjätevesisopimuksissa sovitaan, millä ehdoilla jätevedet saa johtaa HSY:n jätevesiviemäriin. Lupaehtoihin kirjataan mm. tarvittavat esikäsittelyt ja raja-arvot jäteveden laadulle. Laadulle asetetut raja-arvot koskevat yleensä jäteveden raskasmetalli-, rasva- ja kiintoainepitoisuuksia. Teollisuusjätevesisopimuksissa sovitaan myös jäteveden tarkkailusta ja näytteenottokohteista. Sopimuksen ohella kaikkia viemäriin johdettavia jätevesiä koskevat aina myös Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettavien jätevesien raja-arvot (https://www.hsy.fi/fi/yhteisollejayritykselle/vesihuolto/documents/jateveden_rajaarvot.pdf). Teollisuusjätevesien hakemuslomake käsitellään HSY:n vesihuollon toimialan jätevedenpuhdistusosaston valvontapalvelut -yksikössä. Hakemuslomakkeen yhteydessä täytetään haitalliset ja vaaralliset aineet koontitaulukko, jossa ilmoitetaan toiminnanharjoittajan käyttämien haitallisten ja vaarallisten aineiden käyttötarkoitus ja määrä. Hakemus sekä koontitaulukko löytyvät HSY:n kotisivuilta (https://www.hsy.fi/fi/asiointi/documents/teollisuusjatevesihakemus.pdf), (https://www.hsy.fi/fi/yhteisollejayritykselle/vesihuolto/sivut/poikkeavat-jatevedet.aspx, lomakkeet). HSY:llä on voimassa olevia teollisuusjätevesisopimuksia 31.12.2017 yhteensä 82 kpl. Viikinmäen puhdistamon viemäröintialueella on 34 teollisuusjätevesisopimusasiakasta, joista 16 on helsinkiläisiä ja 18 vantaalaisia yrityksiä. Muilla Viikinmäen viemäröintialueen kunnilla on sopimusasiakkaita tai niihin rinnastettavia tarkkailuvelvoitteita seuraavasti: Tuusula 9 kpl, Kerava 8 kpl, Järvenpää 5 kpl ja Sipoo 2 kpl. Suomenojan puhdistamon viemäröintialueella on 24 teollisuusjätevesisopimusasiakasta, joista 21 on espoolaisia ja 3 vantaalaisia yrityksiä. Kirkkonummella, Siuntiossa ja Kauniaisissa ei ole tehdyn selvityksen perusteella sellaista teollisuutta, jolla on tarvetta teollisuusjätevesisopimuksille. 6

3 Teollisuusjätevesitarkkailu Teollisuusjätevesitarkkailulla seurataan teollisuusjätevesisopimuksen lupaehtojen noudattamista. Sen tarkoituksena on myös estää ja paljastaa luvattomat päästöt jätevesiviemäriin. Tarkkailunäytteistä määritetään useimmiten ph, sähkönjohtokyky, biologinen ja kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori ja -typpi, kiintoaine sekä laitoskohtaisesti raskasmetallit, sulfaatti, haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC, C5-C10), kokonaishiilivetypitoisuus (C10-C40), öljyt ja rasvat. Muutamien laitoksien tarkkailunäytteistä määritetään haitallisia ja vaarallisia aineita kuten esim. klooratut hiilivedyt, fenoliyhdisteet, resorsinoli, nonyylifenolit- ja nonyylifenolietoksylaatit, oktyylifenolit- ja oktyylifenolietoksylaatit, PAH-yhdisteet, bromatut difenyylieetterit (PBDE), perfluoro-oktaanisulfonaatti (PFOS) ja ftalaatit. Näytteiden biologisen hapenkulutuksen arvoa, kokonaisfosfori-, kokonaistyppi- ja kiintoainepitoisuutta käytetään korotetun jäteveden käyttömaksun laskemisessa. Tämä voi motivoida teollisuuslaitoksia toimimaan niin, että viemäriin johdetaan mahdollisimman vähän ravinteita ja kiintoainetta, jotka vaikuttavat maksun suuruuteen. Teollisuuslaitokset on velvoitettu sopimuksissaan teettämään jätevesitarkkailua keskimäärin 2 6 kertaa vuodessa. Tämän tarkkailun lisäksi HSY:n valvontapalvelut -yksikkö tekee teollisuuslaitoksissa myös omaa tarkkailuaan. Viikinmäen koko viemäröintialueella tehtiin jätevesitarkkailua vuonna 2017 yhteensä 55 teollisuuslaitoksella. Mukana oli pintakäsittelylaitoksia, maali- ja väripastatehtaita, konepajoja, kemikaalikonttien pesula sekä elintarviketuotantolaitoksia. Jatkuvatoimista ph-mittausta tehtiin kahdella elintarviketeollisuuden laitoksella. Suomenojan viemäröintialueella tarkkailussa oli vuonna 2017 yhteensä 26 teollisuuslaitosta. Tarkkailua tehtiin kemian-, lääke- elintarviketeollisuudesta sekä vaarallisten jätteiden käsittely- ja pintakäsittelylaitoksilla. 3.1 Teollisuuslaitosten oma jätevesitarkkailu 2017 Viikinmäen viemäröintialueen teollisuuslaitoksilla otettiin vuonna 2017 yhteensä 221 teollisuusjätevesisopimuksiin perustuvaa jätevesinäytettä. Näistä HSY:n toimialueelta Helsingistä otettiin 41 ja Vantaalta 72. Järvenpäästä otettiin 12, Keravalta 54, Tuusulasta 21 ja Sipoosta 21 näytettä. Suomenojan viemäröintialueen teollisuuslaitoksilla otettiin vuonna 2017 yhteensä 84 jätevesinäytettä, joista 75 otettiin Espoosta ja 9 Vantaalta. 3.2 HSY:n valvontapalveluiden teollisuusjätevesitarkkailu 2017 HSY:n valvontapalvelut -yksikkö otti Viikinmäen viemäröintialueelta Helsingistä ja Vantaalta vuonna 2017 yhteensä 52 teollisuusjätevesinäytettä. Suomenojan osalta vastaava luku oli 46. Näytteet otettiin yleensä vuorokauden kokoomanäytteinä. Näytteitä otettiin metalli-, elintarvike-, maali-, sähkötarvike-, kemian- ja tekstiiliteollisuudesta sekä jätevesipumppaamoilta. Näytteet tutkittiin Metropolilab Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Valvontapalvelut -yksikkö teki tarkkailua myös sellaisissa yrityksissä, joilla ei ole teollisuusjätevesisopimusta. 7

Vuonna 2017 teollisuuslaitosten omissa tarkkailunäytteissä ja HSY:n ottamissa tarkkailunäytteissä oli lupaehtoylityksiä seuraavasti: Viikinmäen viemäröintialue yhteensä 69 kpl, joista Helsingissä 16, Vantaalla 42, Järvenpäässä 7, Keravalla 2, Tuusulassa 1 ja Sipoossa 1 kpl. Ylitykset koskivat mm. raskasmetalli- (15 kpl), kiintoaine- (35 kpl) tai rasvapitoisuuksia (9 kpl). Suomenojan viemäröintialue yhteensä 23 kpl, jotka koskivat mm. kiintoaine- (6 kpl) ja raskasmetallipitoisuutta (5 kpl). Havaituista ylityksistä annettiin huomautus ja korjausehdotus joko puhelimitse, kirjallisesti tai suullisesti tarkastuskäyntien yhteydessä. Teollisuuslaitoksissa, joissa esiintyy ylityksiä, otetaan tarvittaessa lisänäytteitä. 8

4 Teollisuusjätevesien vaikutukset viemäriverkossa ja puhdistamoilla Teollisuusjätevesien alhainen ph ja korkeat sulfaattipitoisuudet voivat lisätä betoniviemäreiden korroosiota. Jäteveden sisältämä orgaaninen aines voi aiheuttaa hajuhaittoja viemärissä. Suurista kiintoainemääristä ja rasvasta voi aiheutua viemärin tukkeutumista, jonka seurauksena voi olla ylivuoto. Teollisuusjätevedet lisäävät myös yleisesti puhdistamoille tulevaa kemikaalikuormaa. Ne voivat lisätä myös hapentarvetta puhdistamolla sekä haitata typenpoistoprosessia. Teollisuusjätevesien sisältämät metallit ja muut haitalliset aineet kerääntyvät suurimmaksi osaksi puhdistamon kuivattuun lietteeseen. HSY:n viemäröintialueella teollisuudesta tuleva raskasmetallikuormitus on kuitenkin suhteellisen pieni ja pitkällä aikavälillä trendi on ollut laskeva, koska teollisuuslaitoksissa esikäsitellään raskasmetalleja sisältävät jätevedet varsin tehokkaasti. Muiden haitallisten aineiden osalta yleinen kiinnostus ja yhteiskunnallinen keskustelu ovat sen sijaan lisääntyneet ja erityisesti lietteen laatuun liittyvät asiat ovat olleet esillä vuoden 2017 aikana. 9

t/a % t/a % 4.1 Viikinmäen puhdistamon viemäröintialue Teollisuuden jätevesistä Viikinmäen puhdistamon tulokuormitukseen vaikuttaa eniten elintarviketeollisuus. Suurin BHK7-kuormitus, joka kuvaa jäteveden orgaanista kuormaa, tuli maidonjalostusteollisuudesta (Kuva 2). 1200 1000 800 600 400 200 35 30 25 20 15 10 5 0 Maidonjalostus Panimoteollisuus Makeisteollisuus Lihanjalostus 0 Teollisuuden kuormat t/a % Teollisuuden kuormasta Kuva 2 Teollisuuden suurimmat BHK7-kuormittajat ja niiden osuudet tarkkailun teollisuuden kuormasta Viikinmäen puhdistamon viemäröintialueella 2017. Elintarviketeollisuudesta tulevat myös suurimmat fosfori (P) -, typpi (N) - sekä kiintoainekuormat (Kuvat 3-5). Koko tarkkaillun teollisuuden osuus jäteveden ravinnekuormasta (P ja N) Viikinmäen puhdistamolle tulevassa vedessä vaihteli 2,3(N) 3,7(P) %. Orgaanisesta kuormasta osuus oli 11 %. 7 6 5 4 3 2 1 0 Maidonjalostus Lihanjalostus Panimoteollisuus Makeisteollisuus 35 30 25 20 15 10 5 0 Teollisuuden kuormat t/a % Teollisuuden kuormasta Kuva 3 Teollisuuden suurimmat fosforikuormittajat ja niiden osuudet tarkkaillun teollisuuden kuormasta Viikinmäen puhdistamon viemäröintialueella 2017. 10

t/a % t/a % 7 6 5 4 3 2 1 0 Maidonjalostus Lihanjalostus Panimoteollisuus Makeisteollisuus 35 30 25 20 15 10 5 0 Teollisuuden kuormat t/a % Teollisuuden kuormasta Kuva 4 Teollisuuden suurimmat typpikuormittajat ja niiden osuudet tarkkaillun teollisuuden kuormasta Viikinmäen puhdistamon viemäröintialueella 2017. 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Maidonjalostus Panimoteollisuus Makeisteollisuus Lihanjalostus 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Teollisuuden kuormat t/a % Teollisuuden kuormasta Kuva 5 Teollisuuden suurimmat kiintoainekuormittajat ja niiden osuudet tarkkaillun teollisuuden kuormasta Viikinmäen puhdistamon viemäröintialueella 2017. 4.2 Suomenojan puhdistamon viemäröintialue Vuonna 2017 HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus oli Suomenojan puhdistamon suurin yksittäinen kuormittaja teollisuuslaitosten ohella. Koska Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksella on myös teollisuusjätevesisopimus, sitä käsitellään jätevesikuormituksen osalta tässä vuosiraportissa teollisuuden yhteydessä. 11

Suomenojan puhdistamolle tuli vuonna 2017 eniten jätevettä Ämmässuolta, yhteensä 749 500 m 3. Ämmässuo oli myös suurin kiintoaine-, fosfori- ja typpikuormittaja. Sen osuus tarkkaillun teollisuuden kiintoainekuormasta oli 57 %, fosforikuormasta oli 56 % ja typpikuormasta 98 %. BHK7-kuormasta Ämmässuon oli neljänneksi suurin kuormittaja 13 % osuudella. Ämmässuon osuus Suomenojan puhdistamolle tulevasta kokonaiskuormasta oli kiintoaineen osalta 0,7 %, BHK7-kuormasta 0,3 %, fosforikuormasta 0,6 % ja typpikuormasta 21,5 %. Koko tarkkaillun teollisuuden jäteveden ravinnekuorman osuus Suomenojan puhdistamolle tulevassa vedessä vaihteli 1,1(P) 22(N) %. Orgaanisesta kuormasta (BHK7) osuus oli 1,9 %. Teollisuuden suurimmat kuormittajat Suomenojalle on esitetty kuvissa 6-9. Kuva 6 Teollisuuden suurimmat BHK7-kuormittajat ja niiden osuudet tarkkailun teollisuuden kuormasta Suomenojan viemäröintialueella 2017. 12

Kuva 7 Teollisuuden suurimmat fosforikuormittajat ja niiden osuudet tarkkaillun teollisuuden kuormasta Suomenojan viemäröintialueella 2017. Kuva 8 Teollisuuden suurimmat typpikuormittajat ja niiden osuudet tarkkaillun teollisuuden kuormasta Suomenojan viemäröintialueella 2017. 13

Kuva 9 Teollisuuden suurimmat kiintoainekuormittajat ja niiden osuudet tarkkaillun teollisuuden kuormasta Suomenojan viemäröintialueella 2017. 4.3 Puhdistamolietteiden raskasmetallipitoisuudet Puhdistamoille tulevan jäteveden sisältämät raskasmetallit sitoutuvat pääosin lietteeseen. HSY:n toimialueella teollisuuslaitoksien jätevesien raskasmetallikuormitus on pieni ja puhdistamolietteiden sisältämät raskasmetallit eivät rajoita puhdistamolietteiden hyötykäyttöä lannoitteena ja viherrakentamisessa. Taulukossa 1 on esitetty haitallisten raskasmetallien enimmäispitoisuudet lannoitevalmisteissa. Taulukko 1 Haitallisten raskasmetallien maksimipitoisuus lannoitevalmisteissa Lähde: Maa- ja metsätalousministeriön lannoitevalmisteasetus 24/2011 Metalli Elohopea Hg 1 Kadmium Cd 1,5 Kromi Cr 300 Kupari Cu 600 Lyijy Pb 100 Nikkeli Ni 100 Sinkki Zn 1500 Enimmäispitoisuus mg/kg kuiva-ainetta Ämmässuon osuus Suomenojan puhdistamolle tulevasta kromikuormituksesta oli 27 %, lyijykuormasta 6,4 %, nikkelikuormasta 17,3 %, kuparikuormasta 0,6 % ja sinkkikuormasta 1,0 %. Kuvissa 10 16 on esitetty Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden lietteiden raskasmetallipitoisuudet vuosina 2011 2017. Lietetuotteiden jatkojalostuksen yhteydessä raskasmetallipitoisuudet lopullisessa lannoitetuotteessa laskevat kuvissa 16 16 esitetystä tasosta, koska lietteen sekaan lisätään kompostin tukiaineita ja lietteen määrä lopputuotteessa laskee. 14

0,70 mg/kg TS 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Viikinmäki 0,50 0,50 0,50 0,38 0,54 0,60 0,63 Suomenoja 0,54 0,43 0,50 0,40 0,40 0,40 0,60 Viikinmäki Suomenoja Kuva 10 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamolietteiden elohopeapitoisuudet vuosina 2011-2017. Elohopean maksimipitoisuus lannoitevalmisteissa on 1 mg/kg. mg/kg TS 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Viikinmäki 0,70 0,80 0,60 0,61 0,56 0,50 0,57 Suomenoja 0,57 0,60 0,50 0,50 0,70 0,60 0,40 Viikinmäki Suomenoja Kuva 11 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamolietteiden kadmiumpitoisuudet vuosina 2011-2017. Kadmiumin maksimipitoisuus lannoitevalmisteissa on 1,5 mg/kg. 15

mg/kg TS 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Viikinmäki 44 37 35 28 31 38 31 Suomenoja 42 44 45 34 36 33 29 Viikinmäki Suomenoja Kuva 12 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamolietteiden kromipitoisuudet vuosina 2011-2017. Kromin maksimipitoisuus lannoitevalmisteissa on 300 mg/kg. mg/kg TS 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Viikinmäki 310 340 341 363 380 403 368 Suomenoja 310 318 298 314 360 368 338 Viikinmäki Suomenoja Kuva 13 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamolietteiden kuparipitoisuudet vuosina 2011-2017. Kuparin maksimipitoisuus lannoitevalmisteissa on 600 mg/kg. 16

30 mg/kg TS 25 20 15 10 5 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Viikinmäki 19 20 18 15 19 18 16 Suomenoja 24 20 12 13 14 13 13 Viikinmäki Suomenoja Kuva 14 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamolietteiden lyijypitoisuudet vuosina 2011-2017. Lyijyn maksimipitoisuus lannoitevalmisteissa on 100 mg/kg. 35 mg/kg TS 30 25 20 15 10 5 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Viikinmäki 20 21 20 21 22 22 20 Suomenoja 24 19 26 30 33 33 26 Viikinmäki Suomenoja Kuva 15 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamolietteiden nikkelipitoisuudet vuosina 2011-2017. Nikkelin maksimipitoisuus lannoitevalmisteissa on 100 mg/kg. 17

700 mg/kg TS 600 500 400 300 200 100 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Viikinmäki 520 620 587 583 549 554 542 Suomenoja 560 595 538 531 540 525 510 Viikinmäki Suomenoja Kuva 16 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamolietteiden sinkkipitoisuudet vuosina 2011-2017. Sinkin maksimipitoisuus lannoitevalmisteissa on 1500 mg/kg. 4.4 Päästöt viemäriverkkoon Vuonna 2017 Viikinmäen puhdistamon viemäröintialueella kirjattiin 12 ja Suomenojan puhdistamon viemäröintialueelta 6 poikkeavaa päästöä viemäriverkkoon. Helsingin, Vantaan ja Espoon alueilla tapahtuneet päästöt olivat vähäisiä teollisuuden päästöjä (esim. raakaaineet, kemikaalit ja öljyt), joista ei aiheutunut haittaa viemäriverkossa tai puhdistamoilla. Rikkivedystä johtuvia hajuhaittoja esiintyi viemäriverkossa, joista tarkemmat kuvaukset on esitetty kappaleessa 4.4.3. 4.4.1 Teollisuuden päästöt HSY:n toimialueella tapahtui kahdeksan teollisuuden aiheuttamaa päästöä. Päästöt olivat teollisuuden raakaaineista, betonilietteistä, neutralointihäiriöistä ja laajamittaisen teollisuuslaitoksen tulipalon sammutuksesta johtuvia päästöjä viemäriverkkoon. Betonilietteet aiheuttivat tukkeutumisvaaran viemäriverkossa, mutta liete saatiin poistettua viemäriverkosta nopeasti. Tulipalon sammutuksesta tulleet vedet päätyivät pääosin hulevesiverkkoon ja sitä kautta avo-ojaan. Raaka-ainepäästöt ja neutralointihäiriöt eivät aiheuttaneet haittaa puhdistamojen toiminnoille. Tiedot päästöistä tulivat teollisuuslaitoksilta puhelimitse puhdistamojen valvomoihin ja valvontapalvelut yksikölle. Teollisuuslaitokset laativat poikkeustilanteista raportit HSY:lle. 4.4.2 Rasva- ja kiintoainetukokset HSY:n toimialueella seitsemän rasvatukosta johti valvontapalveluiden tarkastuksiin ja toimenpiteisiin. Rasvaa tulee viemäriputkistoihin ravintoloista, elintarviketeollisuudesta, leipomoista ja kotitalouksista. Rasvajäte saattaa aiheuttaa viemärissä hajuhaittoja ja muodostaa vähitellen kasvavan rasvatukoksen. Rasvatukos lisää ylivuotoriskiä jätevesipumppaamolla tai viemäriverkossa. Tukoksesta johtuen jätevesi voi purkautua kiinteistön sisälle tai lähimpään vesistöön. 18

Rasvaiset jätevedet tulee esikäsitellä rasvanerottimessa ennen kuin ne johdetaan viemäriin. Rasvanerotin tarvitaan, kun keittiössä valmistetaan yli 50 ruoka-annosta päivässä. Jakelukeittiössä rasvanerotin tarvitaan, kun käsitellään yli 100 ruoka-annosta päivässä. Rasvanerottimen kunnossapidosta ja mitoituksesta löytyy ohjeita HSY:n ravintoloiden rasvaohjeesta. Uusi ympäristöministeriön asetus kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoista tuli voimaan 22.12.2017. Asetuksen (33 ) jätevesilaitteistoja koskeva määräys edellyttää, että jätevesilaitteisto varustetaan erottimella tai käsittelylaitteistolla, mikäli hiekkaa, lietettä, öljyä, rasvaa tai muita haitallisia aineita voi joutua verkostoon. (https://www.hsy.fi/sites/esitteet/esitteetkatalogi/hsy_rasvaesite_2014.pdf) (http://www.ym.fi//download/noname/%7b6bcd2f9d-9d8a-419e-879a-8d8560e400b6%7d/133639) 4.4.3 Hajuhaitat Suomenojan viemäröintialueen Myllypuron pumppaamolla esiintyi muutaman kerran VOC-yhdisteistä johtuvaa hajuhaittaa. Korkeimmat VOC-pitoisuudet mitattiin 17.5 ja 8.7 (2000-2500 ppm). Espoon Myllypuron pumppaamon viemäröintialue on laaja ja sinne tulee useamman teollisuuslaitoksen jätevedet, joiden jätevesien poikkeavat hajut kuormittavat pumppaamoa. Korkeat VOC-pitoisuudet viemäriverkossa ja jätevesipumppaamoilla aiheuttavat työturvallisuusriskin lisäksi palovaaran. Helsingin keskustan alueelta tuli rikkivedystä johtuva hajuvalitus loppu vuodesta (Mariankatu 9 ja Aleksanterinkatu 7). Lisäksi Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle tuli ilmoitus (19.7.17) voimakkaasta rikkivedyn hajusta Mellunmäen kohdalta (Itäväylän ja Mellunmäentien risteyksen pohjoispuolella). Korkeat rikkivetypitoisuudet saattavat aiheuttaa työturvallisuusriskin viemäriverkossa tai jätevesipumppaamoilla (ohjearvot rikkivedylle Suomen työoloihin, haitalliseksi tunnetut pitoisuudet 15 min 10 ppm, 8 tuntia 5 ppm). Rikkivety lisää hajuhaittoja viemäriverkossa sekä aiheuttaa korroosioriskiä betoniviemäreissä. Rikkivetyä syntyy hapettomissa olosuhteissa, kun mikro-organismit pelkistävät sulfaattia ja orgaanisen aineen sisältämiä rikkiyhdisteitä rikkivedyksi. Rikkivety liukenee veteen ja sitä vapautuu viemäriputken ilmatilaan. Rikkivedyn muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat orgaanisen aineksen ja ravinteiden määrä, happipitoisuus, ph, lämpötila, veden virtausnopeus, putken pinta-ala, viipymä ja sulfaattipitoisuus. Pitkien paineviemäreiden jälkeisissä viettoviemäreissä syntyy usein rikkivetykorroosiota ja rikkivedystä johtuvia hajuhaittoja. 19

5 Korotetut jäteveden käyttömaksut Jätevedenpuhdistusprosessissa poistetaan kiintoainetta, kokonaistyppeä ja -fosforia sekä happea kuluttavia orgaanisia aineita (BHK7). Jos teollisuusjätevesi tai muu poikkeava jätevesi sisältää em. aineita enemmän kuin normaali asumajätevesi, jäteveden käyttömaksu peritään korotettuna. Korotetulla maksulla katetaan tällaisten poikkeavien jätevesien puhdistamisesta aiheutuvat lisäkustannukset. Laskentakaavassa otetaan huomioon eri yksikköprosessien investointien ja puhdistamon käyttökustannusten jakautuminen poistettaville ainekomponenteille. HSY:n jätevedenpuhdistamoilla poistettavien aineiden kustannusosuudet jätevedenpuhdistamon kokonaiskustannuksista ovat: kiintoaine 38 %, kokonaistyppi 35 %, BHK7 19 % ja kokonaisfosfori 8 %. Keväällä 2017 laskettiin teollisuuslaitoksien jätevesille korotuskertoimet teollisuuslaitoksien v. 2016 jäteveden analyysituloksien perusteella. Uudet jätevesimaksukertoimet tulivat voimaan 1.5.2017 alkaen. Vuonna 2017 HSY:llä oli korotuskerroin käytössä Viikinmäen puhdistamon viemäröintialueella 16 teollisuuslaitoksella ja korotuskertoimet vaihtelivat alueella 1,04 2,11. Suomenojan puhdistamon viemäröintialueella korotuskerroin oli yhdellä laitoksella ja HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksella. Korotuskertoimet vaihtelivat 1,55 1,76. 20

6 Muiden poikkeavien jätevesien tarkkailu HSY:n puhdistamoiden viemäröintialueilla jätevesien tarkkailuohjelmia oli myös kaatopaikoilla, pilaantuneiden maiden (PIMA) kunnostustyömailla ja Länsimetron louhintatyömailla. Kunnostustyömaiden lisäksi HSY teki omaa tarkkailua jätevesipumppaamoilla ja huoltoasemilla. 6.1 Suljetut kaatopaikat Viikinmäen puhdistamon viemäröintialueella tarkkailtiin vuonna 2017 kolmea suljettua kaatopaikkaa, Savion kaatopaikkaa Keravalla, Puolmatkan ja Vanhan valtatien kaatopaikkoja Järvenpäässä. Puolmatkan kaatopaikan BHK7 pitoisuudet olivat 7-8 mg/l, kiintoainepitoisuudet 20-30 mg/l, kokonaistyppipitoisuudet 7-30 mg/l ja fosforipitoisuudet 0,10 mg/l. Savion kaatopaikan BHK7 pitoisuudet olivat 12 210 mg/l, kiintoainepitoisuudet 30 6200 mg/l, kokonaistyppipitoisuudet 45-170 mg/l ja fosforipitoisuudet 0,5 5,3 mg/l. Kaatopaikkavedet olivat hyvin laimeita ja raskasmetallipitoisuudet pieniä. Suomenojan jätevedenpuhdistamolle tuli v. 2017 neljän kaatopaikan vedet. Näistä Seutulan ja Veikkolan kaatopaikat ovat suljettuja. Mankkaan kaatopaikka on kunnostettu ja siellä toimii 18-reikäinen golfkenttä. Mankkaan kaatopaikan viemäriin johdettujen suotovesien pitoisuudet olivat pieniä (BHK7 3,5-4,8 mg/l, kokonaistyppi 21 55 mg/l, kokonaisfosfori 0,3 0,7 mg/l, kiintoaine 120 210 mg/l). 6.2 PIMA-kohteet Viikinmäen puhdistamon viemäröintialueella Helsingissä ja Vantaalla oli vuonna 2017 yhteensä 11 ja Suomenojan viemäröintialueella yksi PIMA -työmaakohdetta. PIMA -työmaakohteista tulevat jätevedet esikäsitellään ennen viemäriin johtamista. Yleisimmät käsittelymenetelmät ovat kiintoaineen poisto, öljynerotus ja aktiivihiilisuodatus. Muutamien PIMA -työmaiden vesissä esiintyi pieniä pitoisuuksia kloorattuja hiilivetyjä. Vesien sisältämät klooratut hiilivedyt poistettiin aktiivihiilisuodatuksella tai ilmastamalla. Muutamat työmaakohteet joutuivat lisäämään kiintoaineen erotuskapasiteettia. PIMA- ja louhintatyömaiden vesien johtamiseksi viemäriin tarvitaan viemäröintilupa ja viemäröinnissä tulee noudattaa HSY:n työmaavesiohjetta (https://www.hsy.fi/fi/yhteisollejayritykselle/vesihuolto/documents/hsy_hakemus_pima_ja_tyomaavedet.pdf https://www.hsy.fi/fi/yhteisollejayritykselle/vesihuolto/documents/tyomaavesiohje.pdf). Helsingin ja Espoon kaupungit ovat laatineet laajemmat työmaavesiohjeet. 6.3 Länsimetron työmaat ja muut louhintatyömaat Vuoden 2017 aikana toiminnassa oli yhteensä 7 louhintatyömaata. Espoon Länsimetron jatkeen louhintatyöt Espoossa jatkuvat alustavan suunnitelman mukaan kesään 2018 saakka, minkä jälkeen käynnistyvät tunnelien rakennusurakat. 21

Viemäriin johdettavien louhintavesien kiintoainepitoisuudelle on asetettu raja-arvoksi 300 mg/l. Näytteitä otettiin viikoittain vuonna 2017 käynnissä olevilta työmailta. Vuonna 2017 louhintavesistä otetuissa näytteissä oli 60 kiintoainepitoisuuden ylitystä. Keskimääräiset kiintoainepitoisuudet vaihtelivat eri louhintatyömailla 42,1 383,5 mg/l. Suuret kiintoainemäärät voivat aiheuttaa viemäreissä ja pumppaamoilla tukoksia, jotka johtavat edelleen ylivuotoihin. Kiintoaineen muodostavat hiekka ja poraussoija voivat lisäksi vahingoittaa pumppuja. Työmaat, joiden louhintavesissä esiintyi toistuvasti kiintoainepitoisuuden ylityksiä, lisäsivät kiintoaineen erotuskapasiteettia. Keskimääräiset typpipitoisuudet vaihtelivat eri työmailla 1,6 380 mg/l. Louhintatyömaiden jätevesien keskimääräinen typpipitoisuus oli 58 mg/l. Kaksi suurta louhintaurakkaa oli käynnissä vuonna 2017 myös Espoon Blominmäessä, jossa HSY rakennuttaa uutta Suomenojan jätevedenpuhdistamon korvaavaa puhdistamoa ja sen tunneleita. Myös näillä työmailla seurattiin viikoittain viemäriin pumpattavien jätevesien laatua. Puhdistamon louhintatyömaalla testattiin uutta vedenkierrätysmenetelmää, joka vähentää louhintaveden tarvetta. Varsinainen puhdistamon louhintatyö päättyi 2017 lopussa, mutta puhdistamoon liittyvät tunnelilouhinnat jatkuvat vielä 2020 saakka. 6.4 Jätevedenpumppaamot HSY:n Viikinmäen puhdistamon viemäröintialueella olevat jätevedenpumppaamot kuuluvat pumppaamoalue 2:een ja Suomenojan viemäröintialueella olevat jätevesipumppaamot pumppaamoalue 1:een. HSY:n toimialueella on 544 jätevesipumppaamoa. 6.4.1 Viikinmäen viemäröintialue Viikinmäen puhdistamon viemäröintialueella otettiin näytteitä Lassilan, Länsimäen, Mailatien, Mäntymäen, Pihlajamäen, Pukinmäen, Siltamäen, Siltavuoren, Suutarilan, Tammiston ja Valion jätevedenpumppaamoilta. Pumppaamoiden jätevesien keskimääräinen BHK7 pitoisuus oli 350 mg/l, typpipitoisuus 58 mg/l, fosforipitoisuus 11,0 mg/l ja kiintoainepitoisuus 290 mg/l. Tuusulan, Järvenpään ja Keravan jätevedet tulevat Viikinmäen puhdistamolle KUVES:n Pihlajamäen jätevedenpumppaamon kautta. 6.4.2 Suomenojan viemäröintialue Suomenojan viemäröintialueella otettiin näytteitä Askiston, Kauklahden, Mankkaan, Myllypuron, Sarfvikin, Tietotien ja Vapaalan jätevedenpumppaamoilta. Kauklahden teollisuusalueen ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen jätevedet pumpataan puhdistamolle Kauklahden jätevedenpumppaamon kautta. Ämmässuon jätevedet esikäsitellään ennen viemäriin johtamista kalsiumnitraatilla, jotta viemärin haju- ja korroosiohaitat vähenevät. Juvanmalmin teollisuusalueen jätevedet pumpataan Myllypuron jätevedenpumppaamon kautta. Kirkkonummen alueen rajapumppaamona toimii Sarfvikin pumppaamo. Vapaalan jätevedenpumppaamon kautta tulevat Kehä III:n eteläpuolella sijaitsevan Keski-Vantaan alueen jätevedet. Askiston pumppaamolle 22

tulevat Koivurinteen, Seutulan ja Kivistön alueen jätevedet. Askiston viemäröintialueen jätevedet ovat pääosin normaalia asumajätevettä. Pumppaamoiden jätevesien keskimääräinen BHK7 pitoisuus oli 370 mg/l, typpipitoisuus 71 mg/l, fosforipitoisuus 6,8 mg/l ja kiintoainepitoisuus 400 mg/l. Tietotien jätevedenpumppaamon kiintoainepitoisuudet olivat selvästi korkeammat kuin muilla pumppaamoilla (560 1600 mg/l). 6.5 Loka-asemat HSY:n alueella toimii kolme lokajätteiden vastaanottoasemaa. Ne sijaitsevat Espoossa Koskelossa ja Suomenojalla sekä Helsingissä Viikinmäessä. Koskelon loka-asemalle Koskelonkujan ja Koskelonsillan puoliväli, 02920 Espoo) ja Suomenojan loka-asemalle (Hyljeluodontie, Suomenojan lintulammikolle menevän tien risteys, 02270 Espoo) voi purkaa ainoastaan kotitalouksien sako- ja umpikaivolietteitä. Molemmat Espoon loka-asemat ovat miehittämättömiä ja ne ovat avoinna 24 tuntia vuorokaudessa. Purkaminen vaatii ajoneuvokortin. Viikinmäen loka-asemalla (Viikintie 35 ajotunneli) otetaan vastaan kotitalouksien sako- ja umpikaivolietteiden lisäksi ravintoloiden rasvakaivojätteitä. Viikinmäen loka-asema on miehittämätön ja se on avoinna arkisin klo 6-18. Aukioloajan ulkopuolella luolaston oven saa auki soittamalla keskusvalvomoon. Aukioloajan ulkopuolella vastaanotosta laskutetaan normaalin vastaanottomaksun lisäksi päivystysmaksu 100 /käynti. Purkaminen vaatii ajoneuvotunnistimen. Vantaan Kulomäessä toimii Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän lokajätteiden vastaanottopiste. Kirkkonummen Veikkolaan on ollut rakenteilla uusi lokajätteiden vastaanottopiste, joka otetaan käyttöön keväällä 2018. Vuonna 2017 HSY:n vastaanottopisteitä käyttävien lokakuljetusliikkeiden kanssa oli voimassa olevia sopimuksia yhteensä 42 kpl. Sopimusten avulla pystytään paremmin valvomaan mitä tuotteita, mistä ja minkä verran vastaanottopisteisiin tuodaan. Loka-asemien laaduntarkkailua tehtiin kaikissa HSY:n lokajätteiden vastaanottopisteissä. Muutamien lokaautojen rekisterinumerot eivät täsmänneet ajoneuvotunnistin tietojen kanssa. Lokakuljetusliikkeitä ohjeistettiin käyttämään autokohtaisia tunnistimia, jolloin tunnistimia ei voida siirtää autosta toiseen. Viikinmäen puhdistamolle rakennettiin erillinen vastaanottopiste siirrettävien vessojen jätteitä varten. Vastaanottoasema otetaan käyttöön vuoden 2018 aikana. 6.6 Lokakuljetusliikkeiden ja HSY:n välinen yhteistyö HSY:n valvontapalvelut -yksikkö laatii aina uudelle lokakuljetusliikkeelle erillisen sopimuksen lokajätteiden tuomisesta lokajätteiden vastaanottopisteisiin. Vastaanottopisteisiin tarvitaan ajotunnistin, joka tilataan etukäteen (jatevesi@hsy.fi) ja sen voi noutaa Viikinmäen puhdistamolta. HSY edellyttää, että HSY:n vastaanottopisteitä käyttävä lokakuljetusliike kuuluu jätehuoltorekisteriin. Jätehuoltorekisteriote toimitetaan HSY:lle sopimuksen teon yhteydessä. Mikäli nestemäinen jäte poikkeaa normaalista sako- tai umpikaivolietteestä, tulee jätteen tuottajan hakea etukäteen erillinen lupa valvontapalvelut yksiköltä kuorman tuomista varten. Jätteiden soveltuvuus jätevedenpuhdistamon käsittelyprosessiin arvioidaan tapauskohtaisesti. Lupaa varten tarvitaan tiedot jätteen laadusta, määrästä, tuontipaikasta ja miten jäte on muodostunut. Lisäksi selvitetään voiko kuormassa olla 23

mukana haitallisia tai vaarallisia aineita. Sakokaivojen vastaanotosta lietteet pumpataan jätevedenpuhdistamon alkuun, jossa ne sekoittuvat viemäriverkkoa pitkin tulevien jätevesien kanssa. Viikinmäen puhdistamolle tuodut ravintoloiden rasvat pumpataan muiden puhdistamon lietteiden kanssa mädättämöön, jolloin niistä saadaan biokaasua ja mädätetty liete hyödynnetään mullan raaka-aineena. Valvontapalvelut -yksikkö tiedottaa lokakuljetusliikkeille mm. seuraavista asioista: jätteiden vastaanotosta, jätteiden laadusta, tunnistimien käytöstä, vastaanottopisteiden huolloista ja niiden käytöstä. 6.7 Huoltoasemat ja autoalan yritykset Helsingin, Espoon ja Vantaan huoltoasemilla, autoalan yrityksissä ja bussiliikenteen varikoilla mitattiin vuonna 2017 59 kohteessa öljynerottimien öljykerrosten paksuuksia Oiwa-mittarilla. Espoon kohteissa öljynerottimiin kertynyt öljymäärä oli noin 0 3 cm. Helsingin kohteissa öljynerottimiin kertynyt öljymäärä oli pääosin 0 5 cm. Kolmessa kohteessa öljymäärä oli 13 18 cm, jolloin erottimien tyhjennysvälit tarkistettiin. Tarkastetuissa kohteissa öljynerottimiin kertynyt öljyn ja pesuliuottimen määrä oli vähäinen ja erottimien tyhjennyksissä ei ollut huomauttamista. Autojen pesuaineyhdistelmällä tarkoitetaan pesukemikaalien yhdistelmää, jota käytetään pesun eri vaiheissa esim. liuotinta, shampoota, huuhteluainetta ja vahoja. Huoltoasemien pesutoiminnassa saa jakeluasemastandardin SFS 3352 perusteella käyttää vain sellaisia hiilivetyliuotinta sisältäviä pesuaineyhdistelmiä, jotka ovat testattuja ja hyväksyttyjä. Yhteen sopimattomat pesu- ja liuotinaineyhdistelmät emulgoituvat öljynerottimissa ja tällöin öljynerotin ei toimi. Pesuaineyhdistelmä ei saa sisältää ympäristölle vaarallisia kemikaaleja esim. kloorattuja hiilivetyjä tai nonyylifenolietoksylaatteja. Viemäriin johdettavan jäteveden kokonaishiilivetypitoisuuden (C10 C40) raja-arvo on 100 mg/l. Huoltoaseman mittarikentän ympäröivän alueen pintavedet tulee johtaa öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin. Valtioneuvoston asetuksessa 444/2010 esitetään nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimukset. Öljy- ja biopolttoaineala on laatinut autojen pesutoiminnasta ohjeita ja se ylläpitää luetteloa hyväksytyistä autojen pesuaineyhdistelmistä. (http://www.oil.fi/fi/huoltoasemat-autonpesu-huoltoasemilla/autonpesuaineiden-hyvaksymisjarjestelma, http://www.oil.fi/sites/default/files/ajoneuvojen_pesutoiminta_jakeluasemilla_ja_muissa_vastaavissa_kohteis sa_julkaisu_liitteineen_012015.pdf). Huoltoasemille ja autoalan yrityksille on ohjeita toimialakohtaisissa vaarallisten jätteiden oppaissa: (https://www.hsy.fi/fi/yhteisollejayritykselle/vesihuolto/documents/autokorjaamot_pieni%20mutta%20vaaralli nen.pdf & https://www.hsy.fi/fi/yhteisollejayritykselle/vesihuolto/documents/pesulat_pieni%20mutta%20vaarallinen.pdf) 24

7 Projektit ja yhteistyö ympäristöviranomaisten kanssa Vuonna 2017 jatkettiin yhteistarkastuksia teollisuuslaitoksissa ja säännöllisiä kokouksia pidettiin pääkaupunkiseudun ympäristötarkastajien ja muiden kuntien vesihuoltolaitosten kanssa. Joillakin tarkastuksilla oli mukana myös ELY-keskuksen tarkastaja. Yhteistyötä lisättiin kaupunkien rakennusvalvontaviranomaisten kanssa, jotta viemäriverkossa esiintyvät rasvatukokset saataisiin paremmin hallintaan. Valvontapalvelut laati useita lausuntoja teollisuuslaitoksien ympäristöluvista sekä antoi ohjeita HSY:n toimialueen ulkopuolella olevien teollisuuslaitoksien teollisuusjätevesiasioista. LADA (laboratoriotulosten hallintajärjestelmä) projekti jatkui vuoden 2017 aikana. Hallintajärjestelmä kokoaa teollisuuslaitoksien asiakastiedot, analyysitulokset ja korotetut jätevesimaksut samaan järjestelmään. Järjestelmä sisältää myös jätevedenpuhdistamoiden analyysitulokset. Loka-asemien valvontaa tehtiin Viikinmäen, Koskelon ja Suomenojan loka-autojen vastaanottoasemilla. Valvonnan aikana Viikinmäen vastaanottoon tuotiin ravintoloiden rasvakuormia ja Espoon vastaanottopisteisiin tuotiin sako- ja umpikaivolietteitä. Valvonnassa kiinnitettiin huomiota autokohtaisten tunnistimien käyttöön, jätteiden laatuun ja jätteiden noutopaikkoihin. Viikinmäen puhdistamolle rakennettiin siirrettävien vessojen jätteille vastaanottopiste. Lokakuussa alkoi Helsingin kaupungin koordinoimana kolmivuotinen kansainvälinen BEST-hanke (Better Efficiency for Industrial Sewage Treatment, 1.10.2017 30.9.2020), jossa parannetaan teollisuusjätevesien hallintaa kunnallisilla jätevedenpuhdistamoilla Itämeren alueella. Suomesta mukana ovat Helsingin kaupungin lisäksi HSY ja John Nurmisen säätiö. BEST hankkeen tarkoituksena on edistää kuntien, teollisuusyritysten ja vesilaitosten yhteistyötä sekä hyvää hallintoa teollisuusjätevesien käsittelyssä. Hankkeessa on mukana vesilaitoksia, kaupunkeja, yliopistoja ja asiantuntijaorganisaatioita Latviasta, Puolasta, Suomesta, Venäjältä ja Virosta. Hanke on nimetty yhdeksi EU:n Itämeri-strategian lippulaivahankkeista. HSY on mukana Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) hallinnoimassa kolmivuotisessa kansainvälisessä CWPharma-hankkeessa (10/2017-9/2020), jossa tavoitteena on kerätä ja tuottaa tietoa lääkeaineista, määrittää merkittäviä päästölähteitä ja niiden vaikutusta Itämereen ja sen vesieliöihin sekä kehittää menetelmiä lääkeainepäästöjen hallitsemiseksi. Hankkeen päämääränä on tuottaa tietoa, ohjeita, suosituksia ja koulutusta Itämeren valuma-alueen eri toimijoille sekä viranomaisille. HSY on mukana hankkeessa tutkimassa lääkeaineiden poistamismenetelmiä kunnallisista jätevesistä. Suomesta hankkeeseen osallistuu myös Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Lisäksi mukana on erilaisia asiantuntijaorganisaatioita, yliopistoja ja vesilaitoksia Ruotsista, Virosta, Suomesta, Tanskasta, Saksasta, Latviasta ja Puolasta. Hanke on osa EU:n Interreg BSR lippulaivaohjelmaa Pharmaceuticals in the environment (PIE). HSY on mukana myös toisessa Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) koordinoimassa kolmivuotisessa EPIChankkeessa (Efficient Treatment of Pharmaceutical Residue at Source, 2016-2019). Hankkeen tarkoituksena on selvittää jätevesiin päätyvien lääkejäämien poistamiseen kustannustehokkaita puhdistustekniikoita ja testata niitä pilot-mittakaavassa lääkejäämien alkuperäisillä päästölähteillä, kuten sairaaloissa, hoitolaitoksissa sekä lääketehtaissa. Samalla selvitetään, onko lääkejäämät tehokkaampaa poistaa alkulähteillä vai jätevedenpuhdistamoilla. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä asiantuntijoiden sekä kuluttajien tietoisuutta lääkeaineiden haitoista ja laatia ohjauskeinoja lääkeaineiden kestävään hallintaan. Hankkeessa on mukana Helsingin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä 14 jätevesilaitosten, terveydenhoidon sekä vesi- ja ympäristöalan organisaatiota ja yritystä. 25

8 Toimintasuunnitelma vuodelle 2018 Teollisuusjätevesisopimusten päivittämistä jatketaan vuoden 2018 aikana. Teollisuuden riskikohteissa pyritään käymään säännöllisesti. Teollisuuslaitoksien jätevesistä otetaan näytteitä v.2018 valvontasuunnitelman mukaisesti. Yhteistyötä pääkaupunkiseudun ympäristöviranomaisten kanssa jatketaan säännöllisten tapaamisten ja yhteistarkastusten muodossa. Yhteistyötä jatketaan myös KUVES alueen vesilaitosten ja ympäristöviranomaisten kanssa. Tapaamisissa käydään yhdessä läpi teollisuusjätevesisopimuksia ja jäteveden tarkkailuohjelmia sekä muita yhteisiä, ajankohtaisia asioita. Mahdollisuuksien mukaan tehdään myös yhteistarkastuksia teollisuuslaitoksiin. Valvontapalvelut pitää tärkeänä jatkaa säännöllistä yhteistyötä rakennusvalvontaviranomaisten ja MaRa ry:n (matkailu- ja ravintolapalvelut) kanssa viemäreiden rasvatukosten vähentämiseksi. Vuonna 2018 käynnistetään yhteistyö myös terveystarkastajien kanssa. Veikkolan uusi sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottoasema (Turuntie 186) otetaan käyttöön alkuvuodesta ja lokakuljetusliikkeille järjestetään ennen aseman avaamista käyttökoulutus. Jätelain mukaan (jätelaki 646/2011 29 siirtoasiakirjat) nestemäisten jätteiden ajoista HSY:n lokajätteiden vastaanottopisteisiin tulee olla siirtoasiakirjat. Veikkolan uudella loka-asemalla otetaan käyttöön uusi järjestelmä siirtoasiakirjojen toimittamista varten. Järjestelmä otetaan mahdollisuuksien mukaan käyttöön jatkossa myös muilla lokaasemilla. Siirtoasiakirjojen toimittamisesta tullaan laatimaan myös ohjeet lokakuljetusliikkeille. Viikinmäen puhdistamolla otetaan käyttöön siirrettävien vessojen jätteiden erilliskäsittely keväällä 2018. Öljy- ja biopolttoaineala ry:n kanssa tehdään yhteistyötä Huoltoasemien jätevedet -oppaan päivittämiseksi. Valvontapalvelut hyödyntää viemäriverkon rasvatukoksien selvitystyössään ympäristöministeriön uutta asetusta (1047/2017) rakennusten vesi- ja viemärilaitteistosta sekä standardia SFS-EN 858-1/2. CWPharma-, EPIC- ja BEST-hankkeet jatkuvat vuonna 2018. Osana BEST hanketta käännätetään VVY:n teollisuusjätevesiopas englannin kielelle. 26

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY, Ilmalantori 1, 00240 Helsinki Puh. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, 00066 HRM, Ilmalatorget 1, 00240 Helsingfors Tfn 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi Helsinki Region Environmental Services Authority P.O. Box 100, FI-00066 HSY, Ilmalantori 1, 00240 Helsinki Tel. +358 9 15611, Fax +358 9 1561 2011, www.hsy.fi