Kosteikot kaivosvesien puhdistuksessa Maailman vesipäiväseminaari 2018

Samankaltaiset tiedostot
Uutta tietoa vesiensuojelukosteikkojen merkityksestä

Smart Mine Water Treatment System SEEWAY Tekes/Greenmining -programme project Janne Kankkunen Geological Survey of Finland/Kuopio

Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018

Mittaaminen kaivosvesien hallinnan perustana. Esko Juuso Säätötekniikan laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto

Ympäristömonitoroinnin neljäs kansallinen seminaari Vantaa

Metallipitoisten vesien puhdistaminen luonnonmateriaaleilla

KAIVOSVESIEN HALLINTA JA KÄSITTELYMENETELMÄT

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari

Vesi- ja Ympäristötekniikan Tutkimusryhmä

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta

MUTKU-päivät Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY

Teollisuustaito Oy Annika Hämäläinen. Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

Humus - Mitä se on ja mikä on sen merkitys? Peräkkäissuodatukset

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kaivosten alapuolisten vesistöjen mallinnus, konsultin näkökulma

Alustus happamista sulfaattimaista. Anssi Karppinen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus

Turvetuotannon vesistökuormitus

KAIVOSTEN VESIENHALLINTA JA POHJOISTEN OLOSUHTEIDEN ERITYISPIIRTEET

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Tuloksia kierrätys- ja luonnonmateriaalien käytöstä metallipitoisten vesien puhdistuksessa - yhteenvetoa HuJa-projektista ja HybArktprojektin

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV 01021

Kaivosvesien puhdistukseen ratkaisuja metsäteollisuudesta

Teollisuusveden ja kaupungin huleveden käsittely bio- ja mineraalisorbenteilla laboratoriomittakaavan tutkimus

Biohiilisuodattamo kokeilussa Sirppujoella

BIOPROSESSIT KAIVOSVESIEN PUHDISTUKSESSA. Jaakko Puhakka Kemian ja biotekniikan laboratorio Tampereen teknillinen yliopisto

Pajupuhdistamo matalaravinteisten vesien käsittelyssä. Vihreä infrastruktuuri

Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut. Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio)

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Kasvien ja mikrobien tutkimus: uusia mahdollisuuksia biopuhdistukseen BIO-Connect , Helsinki

ERIKOISTAPAUKSET VEDEN KÄSITTELYYN SIVUTUOTTEISTA TEHDYILLÄ RAKEILLA,

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

BioTar-hankkeen yleisesittely

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu Tarkkailutulosten mukaan

Miksi ja millaista hulevesikohteiden seurantaa tarvitaan? Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut Kick Off

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)

Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät.

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes

Oulun yliopiston ja hankkeen toteuttaneiden tutkimusyksikköjen esittely

Tuotanto YVA:n yleisötilaisuus. Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja, Terrafame Oy

TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari Loppuyhteenveto Raimo Ihme

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari

Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

Jatkuvatoimiset mittaukset kaivosvesien tarkkailussa valvojan näkökulmasta

Biosuodinratkaisut valumavesien käsittelyssä. Ravinneresurssi-päivä Mustialassa Jarkko Nummela / HAMK

Mitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin. Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus

Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)

Hulevedet uhka vai mahdollisuus?

Biohiilen mahdollisuudet peltovesien käsittelyssä

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

Rauta ja fosfori turvemaissa. Björn Klöve Oulun yliopisto/vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: Tilaaja:

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari

Miten metsätalouden vaikutus näkyy vesistöissä? Miina Fagerlund Kymijoen vesi ja ympäristö ry Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa -hanke

Keskusvedenpuhdistamon kaikki käyttötarkkailuraportit

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla

Lahden kaupungin hulevesiohjelma

KaiHali. Järvisedimentin ja suoturpeen luontainen kyky poistaa kaivosveden sulfaatti- ja metallikuormitusta

Rinnakkaissaostuksesta biologiseen fosforinpoistoon

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

Kestävä kaivannaisteollisuus Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Teollinen kaivostoiminta

Happamien sulfaattimaiden kuivatus ja vesistökuormitus

Jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta sekä sadannan ja pohjaveden pinnantason seuranta happamuuden ennakoinnissa

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

JATKUVATOIMISET MITTAUKSET VEDENLAADUN MALLINNUKSEN APUNA

Talvivaara, johdetut ja otetut vedet sekä aiheutunut kuormitus

TALVIVAARA SOTKAMO OY. Laimennuslaskelmat

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

Vesienhallinta kaivoksessa Joulukuu 2015

ALKALIPARISTOJEN KIERRÄTYS: HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

Rankaa ja risua tehostamaan metsätalouden vesiensuojelua

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Transkriptio:

Kosteikot kaivosvesien puhdistuksessa Maailman vesipäiväseminaari 2018 Anna-Kaisa Ronkanen, Heini Postila, Uzair Khan, Katharina Kujala Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

SISÄLTÖ Taustaa yleisesti - Miksi kosteikkoja tai passiivisia ratkaisuja käytetään? - Millaisia ratkaisuja on käytössä? - Mitä niillä on saavutettu? Tilanne Suomessa - Mikä on niiden ensisijainen tavoite ollut? - Millaisia puhdistustuloksia on saavutettu? - Mitkä ovat haasteet? - Vesienkäsittelyn tarve kaivostoiminnan eri vaiheissa Yhteenveto 2 Suomen ilmakuva oy

Suomen ympäristökeskus, 2016 Kaivosten vesistökuormitus Vuoden 2015 aineistossa Ni: 25% koko teollisuuden kuormasta As: 33% koko teollisuuden kuormasta Happamat kaivosvedet (Acid Mine Drainage = AMD) aiheuttavat käsittelemättömänä merkittävää luonnon pilaantumista - Maaperän saastuminen - Biodiversiteetin köyhtyminen - Vesien suolaantuminen - Vesistöjen ekologisen tilan huononeminen Vesimäärät ovat merkittäviä etenkin Suomessa Vaikutukset ovat pitkäaikaisia Tyypilliset ominaisuudet - Alhainen ph - Korkea SO 4 - - Haitta-aineita kuten: As, Sb, Ni, Cu, Zn, Mn jne. 3

Kosteikot 1. Suodattavat kiinteän ja partikkelimaisen aineen 4Wendling and Mroueh VTT Technology 2013 2. Kasvit pidättävät juuriin, varsiin ja lehtiin haitta-aineita 3. Haitta-aineet adsorptoituvat tai ioninvaihtoprosessin kautta kiinnittyvät epäorgaanisiin partikkeleihin tai orgaaniseen ainekseen 4. Haitta-aineet neutralisoituvat ja saostuvat bakteerien orgaanisen aineen hajotuksessa muodostuu HCO 3-, H 2 S ja NH 3 5. Saostuminen ja uusien yhdisteiden tuottaminen aerobisten ja anaerobisten bakteerien toimesta Sulfaatin pelkistyminen ja saostuminen yhdessä muiden haitta-aineiden kanssa anaerobisesti

Kosteikkoja on käytetty laajasti ja pitkään Jo ennen 1980 lukua mm. Kanadassa Useimmat rakennettuja kosteikkoja - Toiminta voidaan mitoittaa ja säätää Myös luonnonkosteikkoja on käytetty - Haitta-aineiden akkumuloituminen ongelma - Prosesseja vaikea säätää Molemmissa hyödynnetään luonnon prosesseja - Mikrobit, bakteerit, kasvit, sorptio, saostus, sedimentaatio, suotautuminen Suosituin: LAMMIKKOKOSTEIKKO + kasvit - Australia: uraanikaivoksen vedet - Bulgaria: AMD, uraanikaivos - Kanada: AMD, kultakaivos - Etelä-Afrikka: AMD - Thaimaa: ligniini kaivoksen valumavedet - Iso-Britannia: rautakaivoksen vedet 5 Leveäosmankäämi Typha latifolia Yksistään usein tehottomia ja yhdellä ratkaisulla ei voida kaivosvesiä kokonaisvaltaisesti puhdistaa Rinnalla usein esim. bioreaktori, jotka ovat selektiivisempiä tietylle haitta-aineelle

KUVA: Blowes, D.W., Ptacek, C.J., Jambor, J.L., Weisener, C.G., Paktunc, D., Gould, W.D., Johnson, D.B., 2014. The Geochemistry of Acid Mine Drainage, Treatise on Geochemistry. http://dx.doi.org/10.1016/b978-0-08-095975- 7.00905-0. Esimerkki miten kosteikko integroidaan Hapen diffuusion sulku Rikastushiekkaaltaan pato Sheet pile barrier Läpäisevä reaktiivinen seinä (PRB) - modifioitua zeoliittiä - kalkkikiveä - aktivoitua hiiltä - orgaanista ainetta Sulfidin pelkistymisvyöhyke Käsittelykosteikko 6

KUVAT: Cravotta III, C.A., 2010. Abandoned mine drainage in the Swatara Creek Basin, Southern Anthracite Coalfield, Pennsylvania, USA: 2. performance of treatment systems. Mine Water Environ. 29, 200e216. http://dx.doi.org/10.1007/s10230-010-0113-5. 7

KUVAT: Cravotta III, C.A., 2010. Abandoned mine drainage in the Swatara Creek Basin, Southern Anthracite Coalfield, Pennsylvania, USA: 2. performance of treatment systems. Mine Water Environ. 29, 200e216. http://dx.doi.org/10.1007/s10230-010-0113-5. 8

Kosteikko 9

Kosteikko 10

Bioreaktori Sulfaatin pelkistys Erittäin hyvä puhdistuskyky raskasmetalleille 11

Bioreaktori Sulfaatin pelkistys Erittäin hyvä puhdistuskyky raskasmetalleille 12

SUOMESSA PALJON KÄYTETTY: lähes luonnontilainen suo - Suunniteltu puskuriksi kaivoksen ja alapuolisen vesistön väliin - Vain esikäsiteltyjä vesiä - Kiintoaineen pidätys Image Source: Yle, 2015 Image Source: International peat society Image Source: USDA NRC 13

SUOMESSA PALJON KÄYTETTY: lähes luonnontilainen suo - Suunniteltu puskuriksi kaivoksen ja alapuolisen vesistön väliin - Vain esikäsiteltyjä vesiä - Kiintoaineen pidätys Image Source: Yle, 2015 Erityinen ongelma on luontaiset pohjavedet ja pintavedet Image Source: International peat society Image Source: USDA NRC 14

Toimineet tiettyjen aineiden osalta hyvin Kaivosveden haittaaineet Puhdistustehokkuus Nickel 40 90% Arsenic 80 99% Antimony 0 99% Copper 50 70% Sulfate -145 40% Nitrogen 0 80% Iron -2000 0%

MALMIVAROJEN SELVITTÄMINEN Vesienkäsittely ja kaivostoiminnan elinkaari Ei tarvetta vesienkäsittelylle KAIVOKSEN SUUNNITTELU YVA prosessi Vesien puhdistus ja käsittely suunnitellaan LOUHINTA JA RIKASTUS Vesimäärät lisääntyvät kaivostoiminnan aikana Vesienlaatu muuttuu kun louhinta etenee eri geologisiin kerroksiin Veden tarve lisääntyy kun tuotanto lisääntyy KAIVOKSEN SULKEMINEN Vain suotovesiä kaivosrakenteiden läpi Vesimäärät ja laatu muuttuvat Luonnollinen ennallistuminen alkaa

As MALMIVAROJEN SELVITTÄMINEN Vesienkäsittely ja kaivostoiminnan elinkaari Ei tarvetta vesienkäsittelylle KAIVOKSEN SUUNNITTELU YVA prosessi Vesien puhdistus ja käsittely suunnitellaan EDUSTAA LUONNONVESIEN PITOISUUTTA LOUHINTA JA RIKASTUS Vesimäärät lisääntyvät kaivostoiminnan aikana Vesienlaatu muuttuu kun louhinta etenee eri geologisiin kerroksiin Veden tarve lisääntyy kun tuotanto lisääntyy KAIVOKSEN SULKEMINEN Vain suotovesiä kaivosrakenteiden läpi Vesimäärät ja laatu muuttuvat Luonnollinen ennallistuminen alkaa Jo pidättyneiden haitta-aineiden huuhtoutumisen riski kosteikolta lisääntyy

Kefeni K.K, Msagati T.A.N, Mamba B.B, 2017. Acid mina drainage: Prevention, treatment options, and resource recovery: A review. Journal of Cleaner Production 151: 475-493. Viime aikaisten tutkimusten suuntaus 18

YHTEENVETO: kotiin mukaan Vesiensuojelun näkökulmasta happamien vesien muodostuminen tulisi estää/minimoida, jolloin niitä ei tarvitse käsitellä. Viime vuosina suuntaus on, että liukoiset metallit ja muut haitalliset aineet poistetaan selektiivisesti ja erillisesti. Monet aktiiviset menetelmät eivät ole riittävän kustannustehokkaita. Kosteikot passiivisina ja kustannustehokkaina puhdistusyksikköinä eivät usein yksistään riitä kaivosvesille - Eivät poista sulfaattia ja rautaa - Haitta-aineita mahdoton saada pois - Huuhtoutumisriski Uusia materiaaleja ja rakenteita passiivisissa ratkaisuissa tulisi testata lisää Suomen oloissa. Passiiviset ratkaisut ovat vaihtoehto myös kaivoksen sulkemisen jälkeen. 19

Kiitos! Kysymyksiä?