Rankaa ja risua tehostamaan metsätalouden vesiensuojelua

Transkriptio

1 Rankaa ja risua tehostamaan metsätalouden vesiensuojelua Kari-Matti Vuori Ravinteiden kierrätyksen tulokset kiertueella, Joensuu

2 PuuMaVesi Puupohjaisilla uusilla materiaaleilla tehoa metsätalouden vesiensuojeluun ja vesistökunnostuksiin YM:n Vesien- ja merenhoidon kärkihankkeet

3 Puu vesiekosysteemien puhdistajana ja ruokkijana Puulla on keskeinen merkitys vesiekosysteemien itsepuhdistusprosesseissa Uppopuusto on merkittävä aineenvaihduntapinta, hiilen ja ravinteiden lähde veteen päätynyt runkopuusto synnyttää, muokkaa ja ylläpitää elinympäristöjä tuhansille eliölajeille vaikuttaa ekosysteemiprosesseihin KARI-MATTI VUORI, SYKE BONUS: ikiaikainen hiilivarasto esim Saimaa 8000 v

4 Ravinnesilmukointi (nutrient spiraling) Silmukka kuvaa biomassaan sitoutuneita ravinteita: sitä enemmän ja tiukemmin pohjahabitaattien ravintoketjuissa kiertäen (silmukoiden määrä) mitä enemmän puuainesta + biofilmipintaa PUUPINTOJEN PÄÄLLYSKASVUSTOT PIDÄTTÄVÄT RAVINTEITA JA HIILTÄ, TEHOSTAVAT AINEEN JA ENERGIAN HYÖDYNTÄMISTÄ JA SITOUTUMISTA RAVINTOKETJUISSA N, P humus valo Sb Sw RAVINTEET LIUKOISESSA MUODOSSA: sitä pidempään ja suurempi osuus mitä vähemmän pidättäviä mekanismeja, ml. puu +biofilmipinnat Sabater et al Newbold et al. 1982: American Naturalist 120:628-52

5 Metsätalouden vesiensuojelun tehostamistarpeet Metsätalouden toimenpiteet kasvussa Hakkuumäärät kasvavat ( milj.m 3, EU-laskelma 83 m.m 3 ) Uhkana erityisesti suometsien korjuussa ravinne- ja humussekä metallihuuhtoumat (Ni, Cu, Fe, Zn, Al, Hg) vesistöihin Vesistöjen ruskenemiskehitys, elohopea-ongelmat Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti ravinnehävikki ja muut haitalliset sivuvaikutukset tulisi minimoida Vesienhoitosuunnitelmissa tunnistettu metsätalouden kuormituksellle herkät vesimuodostumat 5

6 Vesistövaikutukset, esim. ruskenemiskehitys Kuolimolla KARI-MATT VUORI, SYKE Vuori & Kuusipuro-Korjonen 2018:Alue ja Ympäristö 47:1 Vuori 2016: Vesitalous 6/2016 6

7 HAKKUUTÄHTEISTÄ ja PIENPUUSTA ESIM. RISU-/RANKATUKKEJA KOKEILU VESIENSUOJELURAKENTEISSA JA PUROKUNNOSTUKSISSA ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE

8 Tavoitteet Kehitetään ja demonstroidaan hakkuutähdepienpuupohjaisten materiaalien käyttöä metsätalouden vesiensuojelussa sekä purokunnostuksissa Käytännön sovellusmittakaavan prototyypit Toimivuus kokeellisesti, pilottikohteiden demot Toimintamalli DEMOT: Leivonmäki, Kyyjärvi, Savitaipale Ympäristökasvatus: Savitaipaleen lukio Skaalaaminen ja jalkauttaminen KARI-MATTI VUORI, SYKE

9 Tutkimus 1 Vaikutus vedenlaatuun ja vesiensuojelurakenteiden toimivuuteen A) Kenttäkokeet -tuleva ja lähtevä vesi -kenttämittari YSI-ProDSS -pullonäytteet B) Allaskokeet -eri puumateriaalit (tuore><kuiva) 9

10 Tutkimus 2 Biologiset vaikutukset -pohjaeläimet ja kalat (+ravut, päällyslevästö) -lajimäärä, yksilötiheydet, ravintoketju ja tuotanto (hiili- ja ravinnepoistuma) 10

11 Miltä näyttää? ESKON ALTAAN RANKATUKIT TARJOAVAT RUOKAPÖYDÄN JOPA PUOLELLE MILJOONALLE SURVIAISSÄÄSKEN TOUKALLE? Pelkästään surviaissääsken toukkia nipussa keskimäärin n yksilöä, 43000/ m 2

12 Tarja Rantama

13 PuuMaVesi-kirjallisuuskatsaus 01/

14 PuuMaVesi on the road HKI Kärkihankeseminaari JKL Metsämme

15