Euroopan unionin Itämeren alueen strategia. Työkaluja parempaan yhteistyöhön

Samankaltaiset tiedostot
SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

Euroopan alueiden välisen yhteistyön (Interreg) näkymiä Aluekehitysasiantuntija Pia Pitkänen,

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Itämeren alueen ohjelma Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Central Baltic ohjelma

Central Baltic -ohjelma Josefina Bjurström, Information Officer Central Baltic Contact Point Finland

Kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

SUOMEN ITÄMERI-POLITIIKAN PUITTEET

Centrum Balticum -keskus

Central Baltic ohjelma

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Interreg Itämeren alue

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Itämeristrategian rahoitus

Interreg Itämeren alueen ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Kansainvälinen yhteistyö rahastokaudella Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Vuosien rahoitusnäkymät Itämeri-strategian (EUSBSR) kannalta

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi , Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

EU:N ITÄMERISTRATEGIA POLITIIKKA-ALA: BIOTALOUS Maatalouden ravinteiden kierrätys. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen Pohjois Savo

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön ajankohtaista

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY/Interreg) ohjelmat

EU:n ohjelmakauden linjaukset Varsinais Suomessa

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma

10054/12 rir/ht/ell 1 DG G 1

Toimintasuunnitelma 2011

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

EU:n raja-alueyhteistyöohjelmat

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA 2015

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli

Aluekehityksen ohjelmointi ja rahoitus KENK

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma (NPA) Paula Mikkola

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

LÄHTÖKOHTIA STRATEGIAN VALMISTELULLE

Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut

KA2 Yhteistyöhankkeet

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA

EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta. Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA 2015

Matchmaking-tapahtumia, EU-rahoituksia ja Horisontti 2020 partnerihakuja

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto. Pk-yritysten EU-rahoitusinfo, Salo Saara Nuotio-Coulon

HAKUINFO päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa?

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Botnia-Atlantica

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Uudenmaan liitto Aluekehittäminen

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

POKAT maakuntaohjelman ensimmäisen vuoden toteuma

Rail Baltica edellytys Suomen isoille liikennehankkeille. Tiina Haapasalo, EK Sauli Hievanen, SAK

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Euroopan investointipankki lyhyesti

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Suomi. NordForsk strategia

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa Paavo Keränen

Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle

Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet Strategiset valinnat Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander

Nykyisen Itämeren alueen ohjelman ( ) tuloksia ja kokemuksia. Harry Ekestam

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Pirkanmaan liiton EAKR haku mennessä

Terve Kunta -verkosto tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Löydämme tiet huomiseen

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI

Transkriptio:

Euroopan unionin Itämeren alueen strategia Työkaluja parempaan yhteistyöhön

Centrum Balticum -säätiö Vanha Suurtori 7 20500 Turku Layout ja graafinen suunnittelu: Laura Sarlin Turku, kesäkuu 2015 www.centrumbalticum.org www.itameri-strategia.fi centrumbalticum@centrumbalticum.org

Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä. Miten parannamme Itämeren tilaa yhdessä? Itämeren alueella välimatkat ovat pitkiä ja olosuhteet haastavia. Kuinka helpotamme liikkumista Itämeren alueella? Itämeren alue on yksi maailman kilpailukykyisimmistä alueista. Miten säilymme kehityksen kärjessä ja turvaamme kilpailukykymme jatkossakin? 3

Meren pelastaminen Mikä on EU:n Itämeri-strategia? EU:n Itämeri-strategia (The European Union Strategy for the Baltic Sea Region, EUSBSR) on vuonna 2009 hyväksytty ensimmäinen Euroopan unionin makroaluestrategia. Se on EU:n jäsenvaltioiden ja komission välinen sopimus yhteistyön syventämisestä Itämeren alueella. Strategia koostuu Eurooppa-neuvoston hyväksymästä strategiasta ja EU:n komission jäsenmaiden kanssa laatimasta toimintasuunnitelmasta. Alueen yhdistäminen EU:n Itämeri-strategialla syvennetään ja koordinoidaan tehokkaammin Itämeren alueen maiden yhteistyötä. Strategialla on kolme päätavoitetta: meren pelastaminen, alueen yhdistäminen ja hyvinvoinnin lisääminen. Strategialla halutaan saada aikaan näkyviä tuloksia Itämeren alueella ratkaisemalla ongelmia yhdessä ja hyödyntämällä alueen mahdollisuuksia entistä paremmin. hyvinvoinnin lisääminen 4

Itämeri-strategiaan sitoutuneet EU-jäsenvaltiot ovat Suomen lisäksi Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Saksa ja Puola. Strategian puitteissa tehdään yhteistyötä myös EU:n naapuri maiden (Venäjä, Norja, Valko- Venäjä ja Islanti) kanssa. 5

Suomi ja strategia Itämeren alueen merkitys Suomelle ja suomalaisille on monella tavalla suuri. Suomi oli yksi aktiivisimmista aloitteentekijöistä, kun Itämeri-strategiaa alettiin laatia. Suomelle EU:n Itämeri-strategia on oleellinen väline alueellisen yhteistyön lisäämiseksi ja yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi. Erityisesti ympäristön tilan parantaminen on tärkeä tavoite Suomelle ja suomalaisille. Suomessa EU:n Itämeri-strategian koordinaatiosta vastaa ulkoasiainministeriö ja Suomen kansallisena koordinaattorina toimii Itämeri-suurlähettiläs. Lisäksi Suomella on koordinaatiovastuu useasta strategian politiikka-alasta ja horisontaalisesta toimesta. 6

Meren pelastaminen Itämeri on yksi maailman herkimmistä merialueista. Sitä vaivaavat ongelmat, kuten rehevöityminen, saastuminen ja liikakalastus koskettavat kaikkia merta ympäröiviä valtioita. Itämeren heikko tila uhkaa 80 miljoonan asukkaan elämänlaatua ja meren biologista monimuotoisuutta. Vielä ei ole kuitenkaan liian myöhäistä pelastaa Itämeri. Meren pelastaminen EU:n Itämeri-strategian meren pelastaminen -tavoitteen päämääränä on saavuttaa ympäristön hyväksyttävä tila vuoteen 2020 mennessä, säilyttää meriluonnon monimuotoisuus ja tehdä Itämeren alueesta puhtaan ja turvallisen merenkulun mallialue. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii entistä parempaa yhteistyötä Itämeren alueen maiden välillä. Puhdas Itämeri lisää paitsi alueen väestön hyvinvointia, myös luo uusia kestäviä liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja. Meriveden puhtaus Rikas ja terve luonto Puhdas ja turvallinen merenkulku Yhteistyön parantaminen 7

Alueen yhdistäminen Alueen yhdistäminen Itämeren alueen maat ovat monin osin harvaan asuttuja ja hankalien yhteyksien päässä. Itämeri paitsi yhdistää, myös erottaa alueen valtioita. Alueen maiden liikennejärjestelmät ja energiamarkkinat ovat kehittyneet erillään toisistaan. Jotta alueen kilpailukykyä ja väestön elämänlaatua voitaisiin parantaa, tulee Itämeren alueen liikennejärjestelmiä ja energiamarkkinoita yhdistää. Tämän saavuttaminen edellyttää investointeja viestintäyhteyksien, liikenteen ja energiantoimituksen infrastruktuuriin. Itämeren alueen maat ovat myös kulttuurisesti erilaisia. Kielten ja kulttuurien kirjo, monipuoliset maisemat merellä ja maalla sekä kulttuurinähtävyydet kiinnostavat niin koti- kuin ulkomaisia matkailijoita. Alueesta pyritäänkin tekemään vetovoimainen matkailukohde. EU:n Itämeri-strategia tähtää alueen fyysiseen ja kulttuuriseen yhdistämiseen älykkäillä, kestävillä ja osallistavilla ratkaisuilla. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii alueen mailta sitoutunutta yhteistyötä. Hyvät liikenneolosuhteet Luotettavat energiamarkkinat Alueen asukkaiden välisten yhteyksien edistäminen Tehokkaampi yhteistyö rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi 8

Hyvinvoinnin lisääminen Itämeren alue on maailman kilpailukykyisimpiä talousalueita. Alueen maihin kuuluu sekä globaalisti menestyviä talouksia että nousevia, Euroopan keskitasoa saavuttavia maita. Itämeren alue on tärkeä ulkomaankaupan kohde kaikille alueen valtioille. EU:n Itämeri-strategian hyvinvoinnin lisäämisen tavoitteella pyritään edistämään alueen liiketoimintamahdollisuuksia, parantamaan sisämarkkinoiden toimivuutta ja lisäämään entisestään alueen kilpailukykyä. Koulutuksen korkea taso, eri koulutustasojen sekä oppilaitosten ja yritysten yhteistyö ylläpitävät ja parantavat hyvinvointia ja kilpailukykyä. Tärkeää on myös taata miesten ja naisten yhtäläinen osallistuminen työelämään, yrittäjyyteen ja koulutukseen. hyvinvoinnin lisääminen Ilmastonmuutosta hillitsevät toimet vaikuttavat myönteisesti Itämeren alueen hyvinvointiin. Tulevaisuuden energiatehokkaita polttoaineita edistämällä voidaan luoda työpaikkoja sekä välttää resurssien tuhlausta. Sisämarkkinoiden toteuttaminen ja syventäminen Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden edistäminen Itämeren alueen maailmanlaajuisen kilpailukyvyn parantaminen Ilmastonmuutokseen sopeutuminen 9

Toimintasuunnitelma EU:n Itämeri-strategian toimintasuunnitelmassa määritellään yksityiskohtaisesti strategian kolme tavoitetta, niiden alatavoitteet ja mittarit, joilla onnistumista voidaan seurata. Toimintasuunnitelmassa esitellään lisäksi strategiaa edistävä työ jaoteltuna politiikka-aloihin ja horisontaalisiin toimiin. Kukin politiikka-ala on sidoksissa aina johonkin strategian päätavoitteista. Horisontaaliset toimet yhdistävät kaikkia strategian tavoitteita poikkileikkaavalla otteella. Politiikka-aloja on vuonna 2015 tehdyn toimintasuunnitelman päivityksen jälkeen 13 kappaletta ja horisontaalisia toimia neljä. Itämeri-strategian toimintasuunnitelma on luettavissa kaikilla alueen kielillä Euroopan komission verkkosivuilla ec.europa.eu Toimintasuunnitelman liitteessä on lueteltu kaikki hyväksytyt lippulaivahankkeet, joiden on tarkoitus toimia esimerkkeinä ja kannustaa hanketyön aloittamiseen. 10

Tavoitteet ja politiikka-alat Meren pelastaminen Alueen yhdistäminen hyvinvoinnin lisääminen Hazards Nutri Bioeconomy Ship Safe Horisontaaliset toimet Transport Energy Tourism Culture Innovation Education Secure Health Involve Spatial Neighbours Climate Action 11

Miten osallistua Itämeri-strategian toteutukseen? EU:n Itämeri-strategian tavoitteiden saavuttaminen riippuu ennen kaikkea ruohonjuuritason toimijoista. Maakunnat, alueet, kunnat, kaupungit, tutkimus- ja oppilaitokset, järjestöt ja muut organisaatiot sekä elinkeinoelämän edustajat ovat avainasemassa strategian toteutuksessa. EU:n Itämeri-strategia ei koske vain Itämeren ranta-alueita, vaan kaikki Itämeren alueen maiden kunnat, alueet ja organisaatiot voivat osallistua strategian toteutukseen. Itämeri-strategiaa toteutetaan hankkeilla. Hanketyöstä kiinnostuneen toimijan tärkein lähtökohta on hyvä idea - ongelma, johon halutaan löytää ratkaisu. Tarpeeksi tarkka tavoitteenasettelu auttaa saavuttamaan hankkeen päämäärät. Hanketyössä erityisen oleellisia ovat hyvät ja asiantuntevat partnerit, joiden kanssa todellisia tuloksia voidaan saavuttaa. Ongelma Tavoite Tulokset Oikeat partnerit 12

7 syytä lisätä Itämeren alueen yhteistyötä 1. Tehokkaampaa ongelmanratkaisua! Itämeren alueelle ominaisten haasteiden ratkaisu on mahdollista vain yhteistyössä alueen muiden maiden kanssa. 2. Tiedon ja hyvien käytäntöjen vaihtoa! Yhteistyöstä muiden alueen toimijoiden kanssa saa hyödyllistä tietoa, ja hyväksi todettuja toimintatapoja voidaan vaihtaa. 3. Päällekkäisyyksien välttäminen on oleellista Itämeren alueen pienissä maissa - samaa työtä on turha tehdä useassa maassa tai organisaatiossa. 4. Enemmän resursseja! Yhteistyössä muiden kanssa voidaan koota yhteen enemmän niin aineettomia kuin aineellisia resursseja. 5. Vahvat verkostot ja hyvät yhteistyökumppanit ovat kaikille Itämeren alueen toimijoille oleellisia toiminnan edellytyksiä. 6. Itämeren alue tarjoaa paikallistoimijoiden tuotteille ja palveluille suuremmat markkinat. 7. Itämeren alueesta voidaan tehdä eurooppalainen mallialue, joka toimii esimerkkinä yhteistyön voimasta ja rajat ylittävien ongelmien ratkaisusta. 13

Itämeri-strategiaa toteuttamassa Erja Tikka Erja Tikka on Suomen Itämeri-suurlähettiläs. Hän vastaa Suomen Itämeri-politiikan kokonaisuudesta, tavoitteenasettelusta ja eri Itämeri-toimijoiden ja toimintojen yhteen sovittamisesta. Tikka toimii myös EU:n Itämeri-strategian kansallisena koordinaattorina. Miksi EU:n Itämeri-strategia on tärkeä juuri Suomelle? Suomalaisten hyvinvointi on monin tavoin sidoksissa Itämeren alueeseen. Noin 40 prosenttia ulkomaankaupastamme käydään Itämeren maiden kanssa, valtaosa viennistämme ja tuonnistamme kuljetetaan sen kautta, Itämeren alue on meille poliittisesti tärkeä ja kulttuurisesti läheinen ja Itämeren luonto virkistää ja luo työtä. Lisääntyvästä Itämeri-yhteistyöstä hyötyvät kaikki suomalaiset. EU:n Itämeri-strategia luo sille yhdessä sovitut tavoitteet ja menetelmät sekä väylän hyödyntää EU:n voimavaroja käytännön hankkeisiin. Mitkä ovat Suomen tärkeimmät tavoitteet Itämeri-strategian toteutuksessa? Meren pelastamiseksi ravinnepäästöjen ja haitallisten aineiden vähentäminen sekä meriturvallisuus, alueen yhdistämiseksi kasvava yhteistyö liikenteen alalla ja energiamarkkinoilla sekä hyvinvoinnin lisäämiseksi innovaatioyhteistyö ja kilpailukyvyn kohentaminen ja yhteistyö koulutuksen, kulttuurin, terveyden ja väestönsuojelun aloilla. Millaisia Suomeen vaikuttavia käytännön tuloksia on saatu aikaan Itämeri-strategian avulla? Itämeri-strategian hankkeilla on parannettu jätevesien puhdistusta Puolassa, Valko-Venäjällä, Baltian maissa ja Venäjällä, mikä vaikuttaa suoraan meren tilaan. Ravinnekierrätystä on edistetty esimerkiksi kehittämällä lannan jalostamista lannoitteiksi. Uusia vastaavia hankkeita on käynnistymässä. à 14

à Suomalaiset tiedepuistot ja innovaatiokeskukset osallistuvat Itämeren alueen verkostoihin saaden kumppaneita yritystoiminnan kehittämiseen. Sairaanhoitopiirit ovat työstäneet sähköistä terveydenhoitoa muiden Itämeren maiden kumppanien kanssa. Meriturvallisuutta on parannettu luomalla alueen merivalvontaviranomaisten yhteinen tietojen vaihtojärjestelmä. Helsinki-Tallinna-tunnelin toteutusmahdollisuuksia on selvitetty. Matkailun alalle on perustettu Itämeren matkailufoorumi ja Itämeren aluetta on yhdessä markkinoitu Aasiassa ja Amerikassa. Monia yhteistyöverkostoja on luotu. Nämä ovat vain esimerkkejä hankkeiden laajasta kirjosta. Ketkä osallistuvat Itämeri-strategian toteuttamiseen? EU:n Itämeri-strategiaa ei panna toimeen vain hallitusten välisellä yhteistyöllä, vaan itse asiassa suuremmassa roolissa ovat maakunnat ja alueet, kunnat ja kaupungit, tutkimus- ja oppilaitokset, kansalaisjärjestöt, elinkeinoelämän kehitysyhtiöt sekä myös yritykset. Ja kumppaneita tarvitaan myös Itämeren EU-maiden naapurialueilta. 15

Mikä on lippulaivahanke? Lippulaivahankkeet ovat suuren kokoluokan esimerkkejä rajat ylittävistä hankkeista. EU:n Itämeri-strategiaa toteuttavat myös monet hankkeet, joilla ei ole lippulaivastatusta. EU:n Itämeri-strategiaa toteutetaan hanketyöllä. Lippulaivahankkeet ovat onnistuneita esimerkkejä rajat ylittävistä ja laajoista yhteistyöaloitteista, joilla on todellista vaikutusta Itämeren alueella. Ne osoittavat strategian edistymisen ja voivat toimia kokeiluesimerkkeinä halutuista toimista. Lippulaivahankkeissa voidaan esimerkiksi kehittää uusia ratkaisuja, menettelytapoja tai yhteistyömuotoja. Lippulaivahankkeet määrittelevät, miten politiikka-alan, horisontaalisen toimen tai laajemmin koko Itämeri-strategian päämäärät voidaan saavuttaa. Käynnissä olevat lippulaivahankkeet määritellään Itämeri-strategian toimintasuunnitelman liitteessä. 16

Strategiaa toteuttamassa Airi Kulmala Baltic Deal -hanke oli EU:n Itämeri-strategian lippulaivahanke. Sen päämääränä oli parantaa neu vojien ja viljelijöiden ympäristönsuojeluosaamista ja auttaa viljelijöitä vähentämään tilan ravinnepäästöjä ilman, että tilan tuotanto tai kilpailukyky kärsii. Airi Kulmala (MTK) toimi Suomen projektikoordinaattorina hankkeessa. Mitä konkreettisia ja pysyviä tuloksia Baltic Deal -hankkeella saavutettiin? Hankkeessa luotiin esittelytilaverkosto, jota pyritään pitämään yllä. Tällä hetkellä toiminta on keskittynyt rahoituksellisista syistä Ruotsiin, Puolaan ja Baltian maihin. Hankkeen järjestämissä noin 300 tilaisuudessa välitettiin paljon maatalouden ympäristönsuojelutietoa eri toimijoiden välillä. Hankkeen verkkosivuille on koottu mm. kymmenien maatalouden vesiensuojelumenetelmien kuvaukset ja tietoa niiden vaikutuksista. Tilat saivat myös henkilökohtaista neuvontaa, jota ne voivat tilanteen mukaan hyödyntää jatkossakin. Mikä on palkitsevinta rajat ylittävässä yhteistyössä? Maatalouden vesiensuojelutyötä on tehty Suomessa pitkään ja toimintaan on hyvä saada välillä uusia näkö kulmia. Rajat ylittävästä hanketoiminnasta saa näitä tarvittavia piristysruiskeita. Itämeren ympärysvaltiot ovat ympäristöolosuhteiltaan niin lähellä toisiaan, että monia toimintamalleja voidaan hyödyntää eri maissa lähes sellaisenaan. Muiden maiden toimintatapojen ja lainsäädännön tuntemuksesta on ollut hyötyä myös muiden työtehtävien hoitamisessa. Lisäksi, uusiin henkilöihin tutustuminen ja yhteistyöverkoston laajeneminen on palkitsevaa niin henkilökohtaisella tasolla kuin työssä. Miten neuvoisit rajat ylittävän yhteistyöhankkeen aloittamisesta kiinnostunutta toimijaa? Rajat ylittävän hankkeen toteuttaminen ei ole sen vaikeampaa kuin kotimaisen hankkeen toteuttaminen. Hankebyrokratia voi olla jopa vähäisempää kuin joissakin muissa rahoituslähteissä. Hankkeen toteuttajien joukossa on hyvä olla mukana vähintään yksi partneri, jolle rajat ylittävä yhteistyö ja hankehallinto ovat ennestään tuttuja. Hankesuunnitelman laadinnassa on hyvä olla mukana henkilöitä, jotka ovat myös hanketta konkreettisesti toteuttamassa. 17

Mistä hankerahoitus? Yksi EU:n Itämeri-strategian perusperiaatteista on, että sitä varten ei perusteta uusia rakenteita tai rahoitusmekanismeja. Itämeri-strategian toimeenpanon rahoituksen tulee siis löytyä jo jostakin olemassa olevasta rahoituskanavasta. Kaksi yleisintä EU:n Itämeri-strategian hanketyötä rahoittavaa Interreg-ohjelmaa ovat Itämeren alueen ohjelma ja Central Baltic -ohjelma. Lisäksi esimerkiksi Bonus-ohjelma rahoittaa Itämereen keskittyvää tutkimustyötä. Monet muutkin rahoitusohjelmat ja -mekanismit sopivat EU:n Itämeri-strategiaa toteuttavien hankkeiden rahoitukseen. Rahoituksen lähteellä ei ole siis strategian toteuttamisen kannalta väliä. Monikansallisiin yhteistyöhankkeisiin on mahdollista hakea rahoitusta useimmista EU-ohjelmista. 18

Meren pelastaminen Alueen yhdistäminen hyvinvoinnin lisääminen Kansanterveys kasvun tukena Life Interreg Itämeren alueen ohjelma Cosme Suomen rakennerahastoohjelma Kansalaisten Eurooppa Horisontti 2020 Interreg Central Baltic Bonus Interreg Europe Luova Eurooppa EaSI EU:n Itämeri-strategian tavoitteiden toteutumista voidaan rahoittaa erilaisilla rahoitusohjelmilla. Erasmus+ Pohjoinen periferia ja arktinen Lisätietoa rahoituksesta: www.itameri-strategia.fi 19

EU:n rahoituskausi 2014 2020 EU:n Itämeri-strategia hyväksyttiin vuonna 2009, kesken EU:n rahoituskauden 2007 2013. EU:n rahoituskausi 2014 2020 poikkeaa Itämeri-strategian kannalta edellisestä kaudesta siten, että strategiaa edistävän hanketyön tukeminen on voitu ottaa huomioon ohjelmien suunnitteluvaiheesta lähtien. Strategian ja oleellisimpien rahoitusohjelmien välillä onkin selkeitä temaattisia kytköksiä. Esimerkiksi Interreg Itämeren alueen ohjelman yksi prioriteetti on tukea Itämeristrategian hallintoa. Yleisiä tavoitteita EU:n rahoituskaudella 2014 2020 on ollut yksinkertaistaa ja yhtenäistää eri ohjelmien hakukriteerejä ja -prosesseja sekä painottaa jo hankehakuvaiheessa todelliseen tarpeeseen tulevien ja selvästi havaittavien tulosten merkitystä. 20

Strategiaa toteuttamassa Merike Niitepõld Interreg Central Baltic 2014 2020 on EU:n rahoitusohjelma, jolla tuetaan rajat ylittävää yhteistyötä keskisen Itämeren alueella. Merike Niitepõld toimii hallintovastaavana ohjelman sihteeristössä. Miksi rajat ylittävä yhteistyö on tärkeää Itämeren alueella? Yhteistyössä on tunnetusti voimaa. Yhteistyöllä partnerien kesken Suomesta, Virosta, Ruotsista ja Latviasta haetaan ratkaisuja yhteisiin ongelmiin tai haasteisiin. Ohjelma on rajannut tavoitteensa sellaisiin, jotka ovat koko ohjelma-alueelle yhteisiä ja joissa rajat ylittävä yhteistyö luo edellytyksiä vastata haasteisiin tehokkaammin kuin vaikkapa vain omassa maassa toimien. Millaisia konkreettisia tuloksia yhteistyöhankkeilla voidaan saavuttaa? Vuosina 2014 2020 ohjelma keskittyy neljään laajempaan teemaan ja niiden alle määriteltyihin erityistavoitteisiin. Kukin erityistavoite on määritelty tarkasti ja toteumista mitataan selkeillä indikaattoreilla. Ohjelman tavoitteena on esimerkiksi parantaa pienvenesatamien palvelutasoa, kasvattaa alueen klustereiden myyntiä EFTA-alueen ulkopuolisilla markkinoilla, vähentää haitallisten aineiden päätymistä Itämereen ja synnyttää alueen tarpeita palvelevia ammatillisen koulutuksen opetusohjelmia. Miten neuvoisit rajat ylittävän yhteistyöhankkeen aloittamisesta kiinnostunutta toimijaa? Konkreettiset tulokset ovat keskiössä tulevina vuosina. Jokaisen hakijan kannattaa varmistua siitä, että hanke vastaa todelliseen tarpeeseen ja että se tukee ohjelman tavoitteita. Hyvänä itsearvioinnin välineenä ovat ohjelman tulosindikaattorit. Hankeidean lisäksi tärkeässä asemassa ovat partnerit: ovatko nämä tahot sellaisia, jotka pystyvät saamaan halutun muutoksen aikaiseksi, onko näillä tarvittava osaaminen, ja ovatko loppukäyttäjät mukana hankkeen toteutuksessa? Miten Central Baltic -ohjelma linkittyy EU:n Itämeri-strategiaan? Central Baltic -ohjelma on yksi mahdollisuus rahoittaa Itämeri-strategian kannalta tärkeitä toimenpiteitä. Ohjelmaa valmisteltaessa on tarkasteltu Itämeri-strategian tavoitteita ja pyritty mahdollisuuksien mukaan varmistamaan, että Central Baltic -ohjelma tukee strategian toteuttamista. Vaikkei linkityksestä strategiaan saa lisäpisteitä arvioinnissa, ohjelma tulee olemaan merkittävä rahoituskeino Itämeri-strategian toimenpiteille. 21

Strategiaa toteuttamassa 22 Helinä Yli-Knuutila Interreg Itämeren alueen ohjelma 2014 2020 on EU:n rahoitusohjelma, jolla tuetaan rajat ylittävää yhteistyötä Itämeren alueella. Helinä Yli-Knuutila toimii projektivirkailijana ohjelman sihteeristössä. Miksi rajat ylittävä yhteistyö on tärkeää Itämeren alueella? Rajat ylittävän yhteistyön avulla voidaan ratkaista ongelmia, jotka ovat liian haastavia tai monimutkaisia ratkaistavaksi paikallisesti tai alueellisesti. Monissa tilanteissa yksi alueen maa ei pysty ratkomaan alueellisia haasteita yksin, vaan se tarvitsee muiden maiden apua. Toisaalta yhteistyön avulla koko Itämeren alueen potentiaali voidaan hyödyntää paremmin. Miten neuvoisit rajat ylittävän yhteistyöhankkeen aloittamisesta kiinnostunutta toimijaa? Lähtökohta yhteistyölle on aivan ensimmäiseksi hyvä ja toimiva, tarpeeseen vastaava idea! Kun sinulla on idea valmiina, muttei vielä tiedossa sopivia yhteistyökumppaneita, kannattaa tutkia, onko Itämeren alueella jo olemassa yhteistyöverkkoja ko. aihealueella, hakeutua aihealuetta koskeviin kansainvälisiin seminaareihin ja keskustella alan toimijoiden kanssa. Voit hyödyntää myös Interreg-ohjelmien tarjoamia viestintäkanavia, esimerkiksi Interreg Itämeren alueen ohjelman LinkedIn -ryhmää. Kun tarvitset apua projektisi suunnittelussa, ota rohkeasti yhteyttä Interreg-ohjelmien sihteeristöihin. Sieltä selviävät projektisuunnittelun ja -toteutuksen tekniset asiat. Lisäksi voit keskustella, onko ideasi sopiva kyseisen ohjelman rahoitettavaksi. Ohjelmien nettisivut tarjoavat runsaasti tietoa ja apua aloittelevalle projektin toteuttajalle. Miten Interreg Itämeren alueen ohjelma linkittyy EU:n Itämeri-strategiaan? EU:n Itämeri-strategia asettaa pitkän aikavälin painopisteet alueen kehittämiseksi. Interreg Itämeren alueen ohjelma on yksi alueella toimivista rahoitusohjelmista, jonka tavoitteena on tukea strategian käytännön toteutusta esimerkiksi rahoittamalla strategian lippulaivahankkeita. Ohjelmakauden 2014 2020 Interreg Itämeren alueen ohjelma on vahvasti linkittynyt Itämeri-strategian teemoihin ja strategian painopisteet on otettu huomioon ohjelmaa valmisteltaessa.

Kiinnostuitko? Lisätietoa EU:n Itämeri-strategiasta: www.itameri-strategia.fi www.formin.finland.fi Kansainvälinen yhteistyö à Itämeri-yhteistyö www.balticsea-region-strategy.eu www.interact-eu.net www.eurooppatiedotus.fi 23

CENTRUM BALTICUM