Miksi ja millaista hulevesikohteiden seurantaa tarvitaan? Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut Kick Off

Samankaltaiset tiedostot
Hulevesien hallinnalla kestäviä kaupunkiympäristöjä?

Lentoaseman maanalainen kosteikko

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Luonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa

STORMWATER -väliaikatuloksia

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen

HULEVESIEN LAADUNHALLINNAN KASVAVA MERKITYS

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM

Hulevesien laadun hallinta

Suodatusarkku pilottina hulevesien puhdistuksessa

17VV VV 01021

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU Päästöt ilmaan Päästöt veteen... 4

Diplomityö TKK:n v esihuoltotekniikkaan aiheesta: Metals in Stormw ater Pollution Hulevesien metallit

Maija Taka Pienvesitapaaminen

äärä ja laatu Suomessa

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus. Matti Leppänen SYKE,

Rakentamisen aiheuttamat valuntamuutokset asuinalueilla ja vaihtoehtoisten hulevesijärjestelmien mallinnus

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät.

TALVIVAARA SOTKAMO OY. Laimennuslaskelmat

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

Jätevedenpuhdistamot ja hulevedet mitä tiedetään ja mitä pitäisi tietää?

Mittaaminen kaivosvesien hallinnan perustana. Esko Juuso Säätötekniikan laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto

ERIKOISTAPAUKSET VEDEN KÄSITTELYYN SIVUTUOTTEISTA TEHDYILLÄ RAKEILLA,

Teollisuusveden ja kaupungin huleveden käsittely bio- ja mineraalisorbenteilla laboratoriomittakaavan tutkimus

Turun Ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmän hulevesitutkimuksia Turun seudulla. Heidi Nurminen

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Metallien ympäristöriskin arvioiminen mallintamalla

BIOHIILI BIOSUODATUSRAKENTEISSA:

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

BIOSUODATUSRAKENTEILLA PUHTAAMPAA HULEVETTÄ?

CABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Í%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous

Kevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

Kaupunkipurojen haitta aineet. Katja Pellikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI

Metallipitoisten hulevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmateriaaleilla

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI

Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta

Kaupunkien hulevedet vaarallisten ja haitallisten aineiden päästölähteinä. Nora Sillanpää palvelupäällikkö, TkT Vesipalvelut

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan perusteella arvioituna

Talvivaara, johdetut ja otetut vedet sekä aiheutunut kuormitus

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

Typen ja fosforin talteenotto rejektivesistä

CABB Oy polttolaitoksen toiminta Prosessin toiminta

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Pajupuhdistamo matalaravinteisten vesien käsittelyssä. Vihreä infrastruktuuri

YMPÄRISTÖSEURANNAT Ympäristömelu ja ilmanlaatu. Jani Kankare

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

Suomen ympäristökeskuksen hankkeet HULE ja VERTI

Biosuodatuksen tehokkuuden selvittäminen. Case Lahden Kytölä

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Vantaan pienvaluma-alueiden luokittelu vettä läpäisemättömän pinnan osuuden perusteella

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

Uutta tietoa hulevesien käsittelyrakenteiden toimivuudesta vesistöjen kannalta

Keskusvedenpuhdistamon kaikki käyttötarkkailuraportit

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella. Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko

Mitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin. Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus

Tutkapohjaiset sadetuotteet hulevesisuunnittelun apuna

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Hulevedet ja biohiilen merkitys

Metallien biosaatavuus merkitys riskin arvioinnissa

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

BIOHIILI SUOMESSA CASET NIITTYKUMPU JA PUUTARHAKATU TIIA VALTONEN RAMBOLL FINLAND OY

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: Tilaaja:

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

CLASS projekti vettä läpäisevillä pintamateriaaleilla hulevedet paremmin hallintaan

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry Novalab Oy/Vera Martomaa

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa. Kaj Jansson Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus

Transkriptio:

Miksi ja millaista hulevesikohteiden seurantaa tarvitaan? Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut Kick Off 31.1.2018 Nora Sillanpää Tutkijatohtori, TkT Rakennetun ympäristön laitos Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu

MIKSI SEURANTAA? Hule S&C hankkeessa: - Ilmiöiden ymmärtäminen - Hulevesirakenteiden suunnittelu ja kehittäminen - Innovaatioiden/kaupallisten tuotteiden kehittäminen - Ratkaisujen esitestaus - Ympäristökasvatus - Reaaliaikainen seuranta - Osaamisen ja referenssikohteiden markkinoiminen MILLAISTA SEURANTATIETOA? - Tavoitteita tukevaa - Kuvaa tutkittavaa ilmiötä - Luotettavaa - (Riittävän) tarkkaa - Vertailukelpoista - Avointa 13.2.2018 2

HULEVESIEN LAADUN MITTAAMINEN Esimerkki: Kokonaisfosforipitoisuuksien vaihtelu kahden sadetapahtuman aikana EMC EMC EMC, event mean concentration = valunnalla painotettu tapahtumakohtainen pitoisuus SMC, site mean concentration = EMC-arvoista määritetty edustavin arvo tietylle alueelle, esim. EMC-arvojen keskiarvo (valunnalla painotettu) tai EMC-arvojen 13.2.2018 3 mediaani

CASE: HULEVESIEN SUODATUSRAKENTEET Tikkurilantie, Vantaa StormFilter-hankkeessa Aalto-yliopistossa toteutettu tutkimus yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa: Eero Assmuth, Nora Sillanpää, Harri Koivusalo (Aalto), Antti Auvinen (Vantaa) HAASTAVA AIKATAULU: - Rakenteiden toteutus keväällä 2017 - Mittaukset kesällä 2017 LOPPURAPORTTI: Eero Assmuth, 2017, Performance of roadside filtration systems in the treatment of stormwater, Aaltoyliopisto. http://www.vtt.fi/sites/stormfilter/docu ments/eng_2017_assmuth_eero.pdf Lisäksi mittauksien pohjalta laadittu mittausohje ilmestyy myöhemmin StormFilter-hankkeen julkaisussa 13.2.2018 4

SEURANNAN TAVOITTEET TUTKIMUSTAVOITTEET: 1) Suodatusrakenteiden vaikutus huleveden laatuun 2) Biohiilen (koivu) vaikutus puhdistustulokseen 3) Haitta-ainepitoisuuksien ja puhdistustuloksen vaihtelu erilaisissa sadeolosuhteissa 4) Puhdistustulokseen vaikuttavien mekanismien tunnistaminen 5) Kustannustehokkaiden ja luotettavien mittausmenetelmien kehittäminen TAVOITTEET KERÄTTÄVÄLLE AINEISTOLLE: - Max. 3 sadetapahtumaa mutta ajallisesti tarkkaa tietoa - Sisään menevän ja ulos tulevan huleveden laatu ja määrä - Perinteiset huleveden laatuparametrit - Geokemiallisen mallinnuksen edellyttämät laatuparametrit StormFilter-hankkeessa toteutettu diplomityö: Eero Assmuth, 2017, Performance of roadside filtration systems in the treatment of stormwater, Aalto-yliopisto. 13.2.2018 http://www.vtt.fi/sites/stormfilter/documents/eng_2017_assmuth_eero.pdf 5

SEURANNAN HUOMIOIMINEN SUUNNITTELUSSA MITTAUKSISTA RAKENTEESEEN AIHEUTUNEET MUUTOKSET: - Rinnakkaiset suodattimet - Vesien sekoittumisen ehkäiseminen - Rinnakkaiset purkuputket Rinnakkaiset rakenteet Eri suodattimien vesien sekoittuminen estetty Oma mittauspiste tutkittavilla rakenteilla StormFilter-hankkeessa toteutettu diplomityö: Eero Assmuth, 2017, Performance of roadside filtration systems in the treatment of stormwater, Aalto-yliopisto. 13.2.2018 http://www.vtt.fi/sites/stormfilter/documents/eng_2017_assmuth_eero.pdf 6

Kuva: Eero Assmuth Kuva: Eero Assmuth Kuva: Eero Assmuth MITTAUSMENETELMÄT AUTOMAATTISET MITTAUKSET: - Sadanta - Suodattimista poistuva valunta MANUAALISET MITTAUKSET: - Suodattimista poistuva valunta - Vesinäytteiden keräys: n. 40 näytettä per tapahtuma VESIANALYYSIT: - Aalto-yliopiston vesilaboratorio - Erilaisia vedenlaatuparametreja 14 kpl - Vantaan kaupungin kilpailuttama analyysilaboratorio - Metallipitoisuudet (Zn, Cu, Pb, Cd, Ni) - Geokemial. analyysit (Mn, Si, Fe, SO 4, Cl, Ca, Mg, K, Na, Al, TOC) 13.2.2018 7

MUUTOKSET SADETAPAHTUMAN AIKANA Esimerkki: Sadanta, virtaama ja kiintoainepitoisuudet 20.6.2017 Sateen intensiteetti, virtaama ja pitoisuudet vaihtelevat voimakkaasti tapahtuman aikana Myös tapahtumien ja haitta-aineiden välillä suuria vaihteluita StormFilter-hankkeessa toteutettu diplomityö: Eero Assmuth, 2017, Performance of roadside filtration systems in 13.2.2018 the treatment of stormwater, Aalto-yliopisto. http://www.vtt.fi/sites/stormfilter/documents/eng_2017_assmuth_eero.pdf 8

KESKIMÄÄRÄISET PITOISUUDET (EMC) Sadetapahtuma nro 1 Treatment need limit (Stockholm Vatten AB 2001) Huleveden pitoisuudella suuri merkitys puhdistuskyvystä tehtäviin tulkintoihin. Suurinta vaihtelua huleveden pitoisuuksissa. Sadetapahtuma nro 2 Suodattuneen huleveden pitoisuuksien vaihtelu maltillisempaa. StormFilter-hankkeessa toteutettu diplomityö: Eero Assmuth, 2017, Performance of roadside filtration systems in the treatment of stormwater, Aalto-yliopisto. http://www.vtt.fi/sites/stormfilter/documents/eng_2017_assmuth_eero.pdf 9

SOPIVA PUHDISTUSKYVYN MITTARI? EMC efficiency (%): Huleveden ja suodattuneen veden vertailu pitoisuuksien perusteella Mass efficiency (%): Mutta rakenteethan muuttavat myös valunnan määrää: pitäisi verrata rakenteeseen menevää ja ulostulevaa kuormitusta Mittarit tuottavat ristiriitaisia tuloksia, pelkät pitoisuudet epäluotettavia edustavasti mitattuinakin Example Mass efficiencies (%): Event 1 TSS TOC TN NO 2 & NO 3 TP Cd Cu Pb Ni Zn Biochar 37-71 58 83 78 - - - - - Sand 44 46-46 -230 63 - - - - - Biohiili: - Pidätti typpeä (NO 3 ) Event 2 Event 3 Biochar 99 28 88 97 95 83 94 97 97 99 Sand 97 66-28 -171 91 73 90 85 92 98 Biochar 88 26 83 85 54 58 67 83 95 97 Sand 81 70 57 11 42 48 67-9 48 97 Ei selkeitä eroja suodattimien välillä: - kiintoaine, fosfori ja metallit StormFilter-hankkeessa toteutettu diplomityö: Eero Assmuth, 2017, Performance of roadside filtration systems in the treatment of stormwater, Aalto-yliopisto. http://www.vtt.fi/sites/stormfilter/documents/eng_2017_assmuth_eero.pdf 10

GEOKEMIALLINEN MALLINNUS Lähtötietoina aikasarjat pitoisuuksien vaihtelusta tapahtumien aikana suodattuneessa vedessä, PHREEQ-C ohjelmisto Mitkä mekanismit hulevettä suodattimessa puhdistavat? Mekaaninen siivilöityminen / adsorptio / saostuminen? Millaiset tulokset ovat mielenkiintoisia jatkokehittämisen kannalta: Saostumista voi tapahtua monien haitta-aineiden osalta Kuparin pidättyminen perustuu saostumiseen ja sorptioon pitkäaikainen pidättyminen Fosforin puhdistuminen perustuu lähinnä mekaaniseen siivilöitymiseen erityisellä täytemateriaalilla ei ollut suurta merkitystä Geokemiallinen mallinnus vaikuttaa lupaavalta työkalulta StormFilter-hankkeessa toteutettu diplomityö: Eero Assmuth, 2017, Performance of roadside filtration systems in the treatment of stormwater, Aalto-yliopisto. http://www.vtt.fi/sites/stormfilter/documents/eng_2017_assmuth_eero.pdf 13.2.2018 11

JOHTOPÄÄTELMÄT Mittausten onnistumista edistää niiden huomioiminen jo rakenteiden suunnitteluvaiheessa Tarvitaan tietoa sekä veden määrästä että laadusta ja useista tapahtumista: - Useita näytteitä koko tapahtuman ajalta - Pelkän pitoisuustiedon pohjalta ei voida tehdä luotettavia päätelmiä Innovaatioiden kehittäminen edellyttää ymmärrystä rakenteessa tapahtuvista prosesseista (hydrologiset/laadulliset mekanismit): ei riitä pelkkä input-output Mittaukset kannattaa suunnitella huolella: luotettavaa ja monipuolista aineistoa voidaan kerätä jo lyhytkestoisen hankkeen aikana, ilman monimutkaisia menetelmiä 13.2.2018 12