LOUNAIS-HÄMEEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU YHTYMÄHALLITUS KOKOUSTIEDOT Aika Paikka 13.6.2018 klo 14.00 Urpolan Kartano, Perkiöntie 14, 31640 Humppila VARSINAISESSA KOKOUKSESSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT 44 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 45 Pöytäkirjan tarkastajien valinta ja päätösten tiedoksianto 46 Eläkkeelle jääminen 47 Irtisanoutuminen 48 Sähköalan opettajan viran täyttämättä jättäminen 49 Puhdistuspalvelualan koulutusten taloudellinen ja toiminnallinen tilanne 50 Asiakirjahallinnon ja tietosuojan toimintaohje, liite 1 51 Päätökset, kirjelmät ja tiedotukset, liite 2 Sirkka-Liisa Anttila yhtymähallituksen puheenjohtaja Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet
LOUNAIS-HÄMEEN Kokouspäivä Sivu Liite KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yhtymähallitus 44 13.6.2018 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Yh 44 Ky joht. sijainen: Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Yh 44. Päätös: Hallituksen jäsen paikalla Varajäsen paikalla Sirkka-Liisa Anttila Johanna Häggman Kati Fonsell -Laurila Olla-Riitta Aarikka Markku Leppälahti Kari Leppälahti Katja Ojala Tiia Räsänen Jukka Perälä Allan Lunden Klaus Ruisvaara Vesa Niininen Riitta Ryhtä Eevi Haho Johanna Rämö Sirpa Suomi Ossi Stenholm Turkka Mali Simo Vehmaa Jaana Lehtonen Tapio Virtanen Risto Aaltonen Valtuuston pj. ja varapj:t Eino Järvinen, pj Maria Orzech Simo Pärssinen paikalla Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet
LOUNAIS-HÄMEEN Kokouspäivä Sivu Liite KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yhtymähallitus 45 13.6.2018 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA JA PÄÄTÖSTEN TIEDOKSIANTO Yh 45 Tämän kokouksen pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä kuntayhtymän verkkosivuilla pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen. Ky joht. sijainen: Valitaan tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajat. Yh 45 Päätös: Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet
LOUNAIS-HÄMEEN Kokouspäivä Sivu Liite KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yhtymähallitus 46 13.6.2018 4 ELÄKKEELLE JÄÄMINEN Yh 46 Siivooja on ilmoittanut 16.5.2018 irtisanoutuvansa toimestaan 1.10.2018 alkaen jäädäkseen vanhuuseläkkeelle. Ky johtajan sijainen: Hyväksytään siivoojan irtisanoutuminen 1.10.2018 lukien ehdolla, että KEVA myöntää hänelle vanhuuseläkkeen. Julistetaan toimi avoimeksi harkinnan mukaan. Yh 46 Päätös: Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet
LOUNAIS-HÄMEEN Kokouspäivä Sivu Liite KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yhtymähallitus 47 13.6.2018 5 IRTISANOUTUMINEN Yh 47 Nosturikoulutuksen opettaja on ilmoittanut 17.5.2018 irtisanoutuvansa tehtävästään. Ky johtajan sijainen: Hyväksytään irtisanoutuminen ja julistetaan virka avoimeksi. Yh 47 Päätös: Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet
LOUNAIS-HÄMEEN Kokouspäivä Sivu Liite KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yhtymähallitus 48 13.6.2018 6 SÄHKÖALAN OPETTAJAN VIRAN TÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN Yh 48 Oppilaitoksen sähköalalla toimii tällä hetkellä kaksi vakinaisessa virkasuhteessa olevaa opettajaa sekä yksi määräaikainen opettaja. Sähköalan opettajan virka oli tarkoitus vakinaistaa (yhtymähallitus 34 2018). Sähköalan opettajan virka on ollut avoimena Kuntarekryssä, TE-toimiston sivuilla sekä kuntayhtymän kotisivuilla ajalla 26.4. - 31.5.2018. Sähköalan ammattiopettajan opetus- ja ohjaustehtäviin sisältyvät uusiutuneiden tutkinnon perusteiden mukaisesti sähköasennuksen opetuksen lisäksi automaation, robotiikan ja älyteknologian opetustehtävät perustutkinnoissa. Virkaan valittavalta henkilöltä edellytettiin laaja-alaista em. sähkö- ja automaatioalan osaamista sekä vahvaa työelämäosaamista. Hakijoilta edellytettiin myös soveltuvaa tutkintoa, pedagogista pätevyyttä sekä työkokemusta alalta. Määräaikaan mennessä saapui 5 hakemusta. Haastatteluun kutsuttiin 3 henkilöä. Haastattelijoina toimivat kuntayhtymän johtajan sijainen/rehtori ja koulutuspäällikkö. Hakijat ja haastatteluun kutsutut esitellään tarkemmin kokouksessa. Ky johtajan sijainen: Ottaen huomioon hakijoiden välillä suoritetun ansiovertailun sekä haastatteluissa esiintulleet että tehtävän menestykselliseksi hoitamiseksi vaadittavat seikat, haastattelijat esittävät edellä mainituista seikoista syntyneen kokonaisarvion perusteella, että tehtävä jätetään täyttämättä. Harkitaan viran auki julistamista myöhemmin uudelleen. Yh 48 Päätös: Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet
LOUNAIS-HÄMEEN Kokouspäivä Sivu Liite KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yhtymähallitus 49 13.6.2018 7 PUHDISTUSPALVELUALAN KOULUTUSTEN TALOUDELLINEN JA TOIMINNALLINEN TILANNE Yh 49 Puhdistuspalvelualan koulutusten opiskelijamäärä on jäänyt tavoitteen mukaisesta toteutumasta vuoden 2018 kevään osalta. Käynnissä olevissa koulutuksissa kirjoilla on 4.6.2018 yhteensä 18 opiskelijaa. Kevätkaudella on ollut avoimena perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksia sekä valtionosuusrahoitteisena että työvoimapoliittisena toteutuksena, mutta hakijoita ei ole ollut riittävästi uusiin koulutuksiin markkinointitoimenpiteistä huolimatta. Koulutusalalla on kaksi päätoimista opettajaa. Näin ollen opetushenkilöstöä on liikaa suhteessa opiskelijamäärään. Asiasta on keskusteltu koulutusalan henkilöstön kanssa kehittämispalaverissa 4.6.2018 ja suunniteltu uusien koulutusten tuotteistamista, markkinointia ja opiskelijahankintaa. Koulutusalan taloudellista tilannetta tulee tasapainottaa joko lisäämällä rahoitusta tehokkaana opiskelijahankintana tai vähentämällä kuluja. Puhdistuspalvelualan koulutuksiin on rahoitusta budjetoituna kuluvalle vuodelle, mutta mikäli opiskelijoita ei koulutuksiin hakeudu, rahoitus jää tältä osin käyttämättä. Ky johtajan sijainen: Oikeutetaan ky johtajan sijainen/rehtori käynnistämään ytmenettely taloudellisten ja toiminnallisten syiden vuoksi. Yh 49 Päätös: Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet
LOUNAIS-HÄMEEN Kokouspäivä Sivu Liite KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yhtymähallitus 50 13.6.2018 8 1 ASIAKIRJAHALLINNON JA TIETOSUOJAN TOIMINTAOHJE Yh 50 Arkistotoimen ja asiakirjahallinnon toimintaohjeella määritellään asiakirjahallinnon järjestämistä Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymässä. Nykyinen toimintaohje on hyväksytty yhtymähallituksessa 10.12.2013 ja se on ollut voimassa 1.1.2014 alkaen. Voimassa olevan hallintosäännön 46 :n mukaan yhtymähallitus vastaa siitä, että asiakirjahallinnon ohjeistus, käytännöt, vastuut ja valvonta on määritelty kuntayhtymän eri tehtävissä sekä mm. antaa tarkemmat määräykset asiakirjahallinnon hoitamisesta ja asiakirjahallinnon johtavan viranhaltijan sekä toimialojen asiakirjahallinnosta vastaavien henkilöiden tehtävistä. Tiedonhallinnan sähköistymisen lisääntymisen myötä ohjeen nimeä, rakennetta ja sisältöä on tarkoituksenmukaista päivittää. Lisäksi EU:n yleisen tietosuojaasetuksen soveltaminen alkoi 25.5.2018, jonka seurauksena henkilötietojen käsittelyä koskevaa ohjeistusta tulee ajantasaistaa. Näiden syiden vuoksi toimintaohjetta tulee päivittää. Liitteenä on uusittu Asiakirjahallinnon ja tietosuojan toimintaohje. Sen liitteinä on tarkentavia pika- ja täsmäohjeita, salassapitositoumus, käytönvalvontasuunnitelmat ja ohjeeseen liittyvän lainsäädännön listaus, joita päivitetään ja lisätään tarpeen vaatiessa. Ne muodostavat yhdessä selkeän tiedonhallintaan liittyvän ohjekokonaisuuden. Liitteiden päivitys ja laatiminen ovat kesken, mutta ne pyritään saamaan käyttöön 1.8.2018 mennessä. Asiakirjahallinnon ja tietosuojan toimintaohje esitetään vahvistettaviksi ja otettaviksi käyttöön Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymässä 1.8.2018 alkaen. Toimintaohjeen liitteistä ja niiden päivittämisestä päättää talousjohtaja, joka toimii kuntayhtymän asiakirjahallinnon johtavana viranhaltijana. Ky johtajan sijainen: Vahvistetaan liitteenä oleva asiakirjahallinnon ja tietosuojan toimintaohje 1.8.2018 lukien. Toimintaohjeen liitteistä ja niiden päivittämisestä vastaa ja päättää talousjohtaja. Yh 50 Päätös: Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet
LOUNAIS-HÄMEEN Kokouspäivä Sivu Liite KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yhtymähallitus 51 13.6.2018 9 PÄÄTÖKSET, KIRJELMÄT JA TIEDOTUKSET Yh 51 viranhaltijapäätökset ajalta 1.-31.5.2018 OKM:n kirje 31.5.2018 OKM/114/592/2018 Varainhoitovuoden aikana jaettavaksi jätetyn perusrahoituksen sekä lisätalousarvion perusteella jaettavan rahoituksen hakeminen, liite 2 Ky joht. sijainen: Merkitään tiedoksi ja hyväksyttäväksi. Yh 51 Päätös: Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet
Kyha 13.6.2018 50, liite 1 1 Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän ASIAKIRJAHALLINNON JA TIETOSUOJAN TOIMINTAOHJE 1. Yleistä Arkistolaki 831/94 sääntelee kunnallisen arkistotoimen järjestämistä ja arkistonhoitoa. Arkistolaitos ohjaa arkistonhoitoa mm. määräämällä pysyvästi säilytettävistä asiakirjoista ja antamalla arkistonhoitoa koskevia yleisohjeita. Henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (EU) 2016/679 sekä kansallista tietosuojalakia, jonka odotetaan tulevan voimaan vuoden 2018 aikana. Henkilötietolakia 523/99 noudatetaan kansallisen lain voimaan tuloon saakka siltä osin, kun se ei ole ristiriidassa tietosuoja-asetuksen kanssa. 2. Arkistotoimi Arkistotoimeen kuuluu asiakirjojen liittäminen arkistoon, niiden järjestäminen, säilyttäminen ja pitäminen tarvitsijoiden käytettävissä sekä asiakirjojen säilytysaikojen määrittäminen, asiakirjojen seulominen ja tarpeettomien asiakirjojen hävittäminen. Asiakirjoihin kuuluvat myös valokuvat, kartat ja erilaiset esittelyvideot ja muut tallenteet. Arkistotoimen tavoitteena on, että tarpeelliset asiakirjat löytyvät helposti ja tarpeettomiksi käyneet asiakirjat voidaan hävittää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lisäksi tavoitteena on asiakkaiden oikeusturvan varmistaminen julkisuus-, salassapito- ja tietoturvamääräykset huomioon ottaen. Asiakirjojen tulee myös palvella tutkimusta. Arkistotoimen järjestäminen kuuluu kuntayhtymän hallitukselle. 3. Arkistotoimen vastuulliset henkilöt Arkistotointa ja arkistonmuodostusta johtavana viranhaltijana toimii talousjohtaja. Talousjohtajan alaisena keskusarkiston hoitajana toimii hallintosihteeri, joka huolehtii kuntayhtymän pysyvästi säilytettävistä asiakirjoista.
2 Kunkin tulosalueen esimies vastaa yksikkönsä asiakirjoista ja arkistotoimeen kuuluvien tehtävien suorittamisesta. Hän vastaa myös siitä, että kaikki työntekijät tuntevat arkistosäännön määräykset ja että niitä noudatetaan. Jokainen kuntayhtymän palveluksessa oleva on vastuussa hallussaan olevista asiakirjoista ja niiden tietosuojasta. 4. Arkistonmuodostus Arkiston käsittelyä ja arkistointia ohjataan arkistonmuodostussuunnitelmalla (AMS). AMS on laadittu tehtäväpohjaisesti ja ryhmitelty toiminnoittain. AMSista käy ilmi asiakirjojen säilytysaika, arkistointitapa ja järjestys sekä pysyvästi säilytettävien säilytysaikaperuste ja salassa pidettävien asiakirjojen salassapitoperuste. Asiakirjat on pidettävä arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti järjestettynä. Pysyvästi ja yli 20 vuotta säilytettävistä asiakirjoista laaditaan arkistoluettelo. 5. Asiakirjojen säilytystavat ja -välineet Pysyvään säilytykseen määrätyt asiakirjat on laadittava ja tiedot tallennettava pitkäaikaista säilytystä kestäviä materiaaleja ja säilyvyyden turvaavia menetelmiä käyttäen siten kuin arkistolaitos erikseen määrää. Arkistolain vaatimus kohdistuu siten vain pysyvästi säilytettäviin asiakirjoihin. Pysyvästi säilytettävien asiakirjojen sähköinen tallennus ei ole mahdollista, vaan asiakirjat on tulostettava paperille. Arkistolaitos ei anna enää vuosittaista päätöstä arkistokelpoisista materiaaleista ja menetelmistä. Sen vuoksi hankintoja tekevän henkilön on varmistettava ennen tuotteen tilaamista, että se täyttää arkistolaitoksen määräyksessä asetetut pitkäaikaisen säilytyksen vaatimukset. Käsi- ja lähiarkistossa olevat asiakirjat, joita käytetään usein ja joihin tulee jatkuvasti lisäyksiä, voidaan säilyttää rengaskansioissa tai muissa nopeakäyttöisissä säilytysvälineissä. Asiakirjoja, joiden säilytysaika on ainoastaan muutama vuosi, voidaan lisäksi säilyttää avokansioissa, nastoilla yhteen liitettynä tai muulla sopivalla tavalla. Pysyvästi tai yli 20 vuotta säilytettävät asiakirjat sijoitetaan umpinaisiin arkistokoteloihin ennen kuin ne siirretään keskusarkistoon. Asiakirjoja kansioitaessa on tärkeää, että kansiot ja kotelot ovat sopivan kokoisia ja että ne pakataan täyteen. Pysyvästi säilytettäviin asiakirjoihin ei saa jättää irtoliittimiä, kumilenkkejä eikä muovitaskuja tai muovisia välilehtiä. Arkistokoteloihin kiinnitetään nimiö (selkäkilpi), jossa on tunnistetiedot (arkistonmuodostajan nimi, arkistotunnus, asiakirjasarjan nimi, vuosi/vuodet sekä säilytysaika tai hävittämisvuosi. Tarrojen kiinni pysyminen on varmistettava. Nimiön alareunan tulee olla 6 cm kansion alareunasta.
3 6. Salassa pidettävien asiakirjojen käsittely Salassa pidettävä on sellainen viranomaisen asia tai asiakirja, josta niin on laissa säädetty. Asetuksella voidaan myös asia tai asiakirja säätää salassa pidettäväksi. Tärkeimmät salassapidon perusteet ovat henkilön vuositulot tai kokonaisvarallisuus, tiedot henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta taikka hänen saamastaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelusta taikka tiedot henkilön seksuaalisesta käyttäytymisestä ja suuntautumisesta, tiedot henkilölle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta tai sen tuloksesta, oppilashuoltoa ja oppilaan opetuksesta vapauttamista koskevat asiakirjat, oppilaan koesuoritukset, asiakirjat, jotka sisältävät oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia, tietoja henkilön poliittisesta vakaumuksesta, osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan harrastuksiin, perhe-elämästä tai muista niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista. Asiakirjan salassapitoaika on 25 vuotta, jollei toisin ole säädetty. Yksityiselämän suojaamiseksi salassa pidettävän asiakirjan salassa pitäminen lakkaa 50 vuoden kuluttua sen henkilön kuolemasta, jota asiakirja koskee tai 100 vuoden kuluttua, jollei tietoa ole. Arkistonmuodostussuunnitelmassa on lisätietoihin merkitty salassa pidettävät asiakirjat ja niiden salassapitoperuste. Asiakirjaan on lain mukaan aina tehtävä merkintä salassapidosta ja -säännöksestä. Salassa pidettäviä asiakirjoja on käsiteltävä, säilyttävä ja hävitettävä niin, että ne eivät voi joutua sivullisten käsiin. Jokainen, joka käsittelee salassa pidettäviä tietoja, on niistä rangaistusvastuun uhalla vaitiolovelvollinen. 7. Asiakirjojen siirtäminen keskusarkistoon Alle kymmenen vuotta säilytettäviä asiakirjoja ei siirretä keskusarkistoon, vaan jokainen huolehtii niiden säilyttämisestä omassa työhuoneessaan tai lähiarkistossaan hävittämiseen asti. Yleissääntönä on, että pysyvästi ja yli 10 v säilytettävät asiakirjat siirretään keskusarkistoon. Pysyvästi ja yli 20 v säilytettävät asiakirjat sijoitetaan umpinaisiin arkistokoteloihin ja sijoitetaan päätearkistoon. Kaikissa arkistoon siirrettävissä koteloissa ja kansioissa on oltava tarpeelliset tunnistetiedot. 8. Asiakirjojen ja tietojen hävittäminen Arkistolaki velvoittaa hävittämään määräajan säilytettävät asiakirjat arkistonmuodostajan niille määräämien säilytysaikojen päätyttyä siten, että tietosuoja on varmistettu. Asiakirjoja saa hävittää ainoastaan arkistonmuodostussuunnitelmaan sisältyvän säilytysajan umpeuduttua.
4 Tietosuoja-asetus säätää henkilötietojen säilyttämisestä. Henkilötiedot, joille ei ole lainmukaista arkistointivelvoitetta on hävitettävä, kun niiden alkuperäisen käsittelytarkoituksen mukainen tarve on päättynyt. Salassa pidettävät sekä henkilötietoja sisältävät asiakirjat ja tulosteet laitetaan lukollisiin tietoturva-astioihin, joiden sisällön tuhoamisesta vastaa sopimuksen tehnyt yritys. Asiakirjat on pyrittävä hävittämään siten, että vuosittain hävitetään ne asiakirjat, joiden vähimmäissäilytysaika on päättynyt edellisen vuoden aikana. Määräajan kuluttua hävitettävien asiakirjojen ja asiakirjoihin sisältyvien tietojen säilytysaikoja laskettaessa noudatetaan seuraavia periaatteita: - tilinpitoon liittyvien aineistojen säilytysaika lasketaan sen tilivuoden päättymisestä, jota ne koskevat - saapuneiden asiakirjojen säilytysaika lasketaan alkavaksi vastaavien lopullisten päätösten tai muiden lopullisten toimenpiteiden päiväyksestä tai, jollei asia ole aiheuttanut toimenpiteitä, sen vuoden päättymisestä, jolloin asiakirjat ovat saapuneet - päiväämättömien asiakirjojen säilytysaika lasketaan alkavaksi sen vuoden päättymisestä, jolloin asiakirja on laadittu tai siihen on tehty viimeinen merkintä, esimerkiksi pitkän ajan kuluessa täydennettävät kortit kortistorekisterissä - sähköisen tiedoston säilytysaika lasketaan siihen tehdystä viimeistä päivityksestä, ellei edellisissä kohdissa esitetyistä periaatteista muuta johdu Keskusarkiston hoitaja huolehtii hävittämisen toimeenpanosta keskusarkistossa. Jokainen viranhaltija ja työntekijä hoitaa hävittämisen omassa lähiarkistossaan. Tietojärjestelmässä olevien henkilötietojen hävittäminen hoidetaan keskitetysti tietojärjestelmästä vastaavan viranhaltijan toimesta. Muualle tallennettujen henkilötietojen hävittämisestä huolehtii jokainen viranhaltija ja työntekijä omien tietojensa osalta. 9. Asiakirjojen julkisuus ja lainaaminen Asiakirjoja ja muuta arkistoaineistoa luettavaksi ja lainattavaksi annettaessa otetaan huomioon Julkisuuslaki eli laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, sen täytäntöönpanoasetus sekä muusta lainsäädännöstä johtuvat rajoitukset. Julkisuusperiaatteen mukaan viranomaisen asiakirjat ovat julkisia, jollei laissa erikseen toisin säädetä ja jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta. Asiakirjoja voidaan antaa yksityisille henkilöille luettavaksi ainoastaan valvotusti oppilaitoksen omissa tiloissa. Lainaaminen ulkopuolelle on kielletty. Asiakirjojen lainaamisesta keskusarkistosta huolehtii keskusarkiston hoitaja.
5 Mikäli henkilökuntaan kuuluva tarvitsee keskusarkistossa säilytettäviä asiakirjoja, hänen on pyydettävä niitä keskusarkiston hoitajalta. Hän myös sijoittaa palautetut asiakirjat kohdalleen. Tietojen ja asiakirjojen antamista ja luovuttamista koskevat pyynnöt, jotka eivät ole lainsäädännöstä johtuvia, ohjataan keskusarkiston hoitajalle, joka tarvittaessa ohjaa pyynnöt eteenpäin. Päätökset tietojen antamisesta sekä luovuttamisesta tehdään hallintosäännön mukaisesti. 10. Tietosuojasta huolehtiminen Henkilötietojen käsittelyä ohjaa seuraavat tietosuoja-asetuksen henkilötietojen käsittelyn periaatteet: - niitä on käsiteltävä lainmukaisesti, asianmukaisesti ja rekisteröidyn kannalta läpinäkyvästi ("lainmukaisuus, kohtuullisuus ja läpinäkyvyys") - ne on kerättävä tiettyä, nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten, eikä niitä saa käsitellä myöhemmin näiden tarkoitusten kanssa yhteensopimattomalla tavalla ("käyttötarkoitussidonnaisuus") - henkilötietojen on oltava asianmukaisia ja olennaisia ja rajoitettuja siihen, mikä on tarpeellista suhteessa niihin tarkoituksiin, joita varten niitä käsitellään ("tietojen minimointi") - henkilötietojen on oltava täsmällisiä ja tarvittaessa päivitettyjä; on toteutettava kaikki mahdolliset kohtuulliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että käsittelyn tarkoituksiin nähden epätarkat ja virheelliset henkilötiedot poistetaan tai oikaistaan viipymättä ("täsmällisyys") - ne on säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten ("säilytyksen rajoittaminen") - niitä on käsiteltävä tavalla, jolla varmistetaan henkilötietojen asianmukainen turvallisuus, mukaan lukien suojaaminen luvattomalta ja lainvastaiselta käsittelyltä sekä vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, tuhoutumiselta tai vahingoittumiselta käyttäen asianmukaisia teknisiä tai organisatorisia toimia ("eheys ja luottamuksellisuus"). Tietosuoja-asetuksen mukaan henkilörekisterinpitäjä vastaa siitä, ja sen on pystyttävä osoittamaan, että edellä esitettyjä periaatteita on noudatettu ("osoitusvelvollisuus"). Velvoitetta hoidetaan valvomalla niiden tietojärjestelmien ja ohjelmien käyttöä, jotka sisältävät erityisiä henkilötietoja tai joissa käsitellään runsaasti henkilötietoja. Käytönvalvontaa toteutetaan tietojärjestelmä-/ohjelmakohtaisen suunnitelman mukaisesti (liitteenä). Luonnollisilla henkilöillä on oikeus omiin tietoihinsa. Omia tietoja koskevat yhteydenotot ohjataan tietosuojavastaavalle, joka huolehtii niihin vastaamisesta.
6 Henkilötietojen käsittely on toteutettava pääsääntöisesti niitä varten hankituissa tietojärjestelmissä ja ohjelmissa, joissa tietosuojasta ja tietoturvasta on huolehdittu. Opiskelijoiden, henkilökunnan ja asiakkaiden henkilötietojen tallentaminen muistitikulle on kiellettyä. Mikäli näiden tietojen tallentaminen niitä varten käytössä oleviin tietojärjestelmiin tai ohjelmiin ei ole mahdollista, ne tulee tallentaa OneDrive-tallennustilaan. Salassa pidettävien ja erityisten henkilötietojen lähettäminen tavallisella sähköpostilla on kiellettyä. Niiden lähettäminen sähköpostitse tulee tehdä salattuna. Tietosuoja-asetuksen mukaisesti henkilötietojen tietoturvaloukkaukset tulee dokumentoida. Niistä tulee ilmoittaa välittömästi tietosuojavastaavalle, omalle esimiehelle ja tukipalvelupäällikölle. Jos loukkaus on vakava, se käsitellään tietosuojaloukkauksien arviointiryhmässä, joka päättää mahdollisista korjaustoimenpiteistä ja ilmoituksista valvontaviranomaiselle ja rekisteröidylle. 11. Asiakirjojen suojelu Arkistolaitos on 10.12.2009 antanut yleisohjeen valtion ja kuntien viranomaisten ja liikelaitosten arkistojen suojaamisesta poikkeuksellisissa oloissa. Ohjeen tarkoituksena on turvata organisaatioiden toiminnan jatkumisen kannalta välttämättömien sekä tutkimuksellisista, oikeudellisista tai taloudellisista syistä suojeltavien paperimuodossa olevien asiakirjojen säilyminen ja käytettävyys poikkeusoloissa. Organisaatiokohtaisia uhkaavia poikkeusoloja ovat esim. tulipalot ja vesivahingot. Toiminnan kannalta välttämättömät asiakirjat siirretään päätearkistoon tai muuhun turvalliseen säilytystilaan ja evakuointivaiheessa ne evakuoidaan ensimmäisenä. 12. Arkistotilat Arkistotilojen tulee olla valtionarkiston antaman ohjeen mukaan olla turvalliset ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaiset. Arkistotilojen tulee suojata säilytettävä aineisto: - vedeltä ja haitalliselta kosteudelta - tulelta ja pakokaasulta - liialliselta lämpenemiseltä ja valolta - ilman epäpuhtauksilta - ilkivallalta, vahingonteolta ja luvattomalta käytöltä, sekä - poikkeusoloissa Arkistoa ei saa käyttää siihen kuulumattoman tavaran säilytyspaikkana.
7 Vuoden 2013 A-rakennuksen kunnostuksen yhteydessä päätearkistotila remontoitiin arkistolaitoksen määräysten mukaiseksi. Päätearkiston lämpötilaa ja kosteusprosenttia seurataan säännöllisesti ja lukemat kirjataan ylös. Arkistotiloihin on pääsy rajoitettua. 13. Asiakirjahallinnon ja tietosuojan toimintaohjeen ylläpitäminen Toimintaohjeen on oltava aina voimassa olevan lainsäädännön tasalla. Asiakirjatuotannon muuttuessa arkistonmuodostussuunnitelmaan tulee tehdä vastaavat muutokset. Lainsäädännöstä johtuvat muutokset toimintaohjeeseen ja arkistonmuodostussuunnitelmaan hyväksyy yhtymähallitus. Asiakirjatuotannon muuttumisen aiheuttamat muutokset arkistonmuodostussuunnitelmaan hyväksyy talousjohtaja. 14. Toimintaohjeen voimaantulo Tämä toimintaohje tulee voimaan 1.8.2018. Voimassa olevaa arkistonmuodostussuunnitelmaa sovelletaan 1.1.2014 alkaen syntyneisiin asiakirjoihin. Toimintaohje jaetaan tiedoksi ja noudatettavaksi jokaiselle viranhaltijalle ja työntekijälle. Ohjeistus tallennetaan IMS- järjestelmään. Toimintaohjeen liitteet Tietosuojan ja tietoturvan pikaohje Käytönvalvonnan suunnitelmat Ohje kuvaamisesta ja tallentamisesta Turvakielto Ohjeeseen liittyvät säädökset
Kirje OKM/114/592/2018 31.05.2018 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Viite Asia Varainhoitovuoden aikana jaettavaksi jätetyn perusrahoituksen sekä lisätalousarvion perusteella jaettavan rahoituksen hakeminen 1. Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti 12.12.2017 ammatillisen koulutuksen järjestäjien tavoitteellisista opiskelijavuosimääristä ja perusrahoituksen harkinnanvaraisesta korotuksesta vuodelle 2018 (suoritepäätös). Varainhoitovuoden aikana jaettavaksi jätettiin talousarvion määrärahasta vajaat 15 miljoonaa euroa ja tavoitteellisten opiskelijavuosien enimmäismäärästä noin 1 800. Ministeriön tarkoituksena on jakaa koulutuksen järjestäjille jäljellä oleva rahoitus kokonaisuudessaan elokuun lopulla tehtävällä päätöksellä (lisäsuoritepäätös). Tällä kirjeellä ohjeistetaan koulutuksen järjestäjiä lisäsuoritepäätöksellä jaettavien opiskelijavuosien ja mahdollisen muun rahoituksen hakemisesta. Hallitus on 31.5.2018 antanut eduskunnalle lisätalousarvioesityksen, jolla ammatillisen koulutuksen vuoden 2018 määrärahaa lisättäisiin kertaluonteisesti 16 miljoonalla eurolla. Edellyttäen, että eduskunta hyväksyy esityksen, ministeriön tarkoituksena on jakaa lisärahoitus koulutuksen järjestäjille samassa yhteydessä, kun se päättää varsinaisen talousarvion perusteella jaettavasta rahoituksesta. Koulutuksen järjestäjien tulee hakea lisätalousarvion perusteella myönnettäviä opiskelijavuosia ja mahdollista muuta rahoitusta samassa aikataulussa ja samalla hakulomakkeella kuin haetaan vuoden 2018 talousarvion määrärahasta varainhoitovuoden aikana jaettavavaksi jätettyä rahoitusta. Vireillä olevat ammatillisen koulutuksen rahoitusta koskevat muutokset Hallitus antoi eduskunnalle 19.4.2018 esityksen (HE 57/2018 vp), jolla ehdotetaan muutettavan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia. Esityksen mukaan lain 10 :ää ja 32 e :ää muutettaisiin siten, että perusrahoituksen harkinnanvaraista korotusta voitaisiin myöntää koulutuksen järjestäjän toimintaan liittyvästä erityisestä syystä johtuen myös varainhoitovuoden aikana. Mahdollisuus myöntää
OKM/114/592/2018 2 (8) harkinnanvaraista korotusta varainhoitovuoden aikana on tarpeellinen, koska harkinnanvaraisen korotuksen tarvetta ei välttämättä aina ole mahdollista riittävästi ennakoida ennen varainhoitovuoden alkua tehtävässä suoritepäätöksessä. Harkinnanvaraisen korotuksen tarpeeseen voi vaikuttaa esimerkiksi koulutuksen järjestäjän toiminnassa tapahtuva ennakoimaton muutos. Lisäksi varainhoitovuoden aikana koulutuksen järjestäjälle lisättävät tavoitteelliset opiskelijavuodet voivat poikkeustapauksessa aiheuttaa tarvetta myös harkinnanvaraisen korotuksen tason uudelleen arviointiin. Samalla lain 10 :n yksityiskohtaisissa perusteluissa esitettyä menettelyä varainhoitovuoden aikana päätettävien opiskelijavuosien euromääräisen arvon määräytymisestä on tarpeen täsmentää. Varainhoitovuoden aikana päätettävien opiskelijavuosien euromääräinen arvo määräytyy siten, että koulutuksen järjestäjän suoritepäätöksen perusrahoitusosuuden euromäärä, lukuun ottamatta koulutuksen järjestäjälle myönnettyä 32 e :n mukaista perusrahoituksen harkinnanvaraista korotusta ja 10 a :n mukaista vähennystä (Kiky), jaetaan koulutuksen järjestäjän tavoitteellisten opiskelijavuosien määrällä, jolloin saadaan järjestäjäkohtainen hinta yksittäiselle opiskelijavuodelle. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että koulutuksen järjestäjälle varainhoitovuoden aikana tehtävässä lisäsuoritepäätöksessä tavoitteellisten opiskelijavuosien perusteella myönnettävä rahoitus lasketaan koulutuksen järjestäjälle varsinaisessa suoritepäätöksessä vahvistetun perusrahoituksen profiilikertoimen perusteella. Lisäksi lain 32 a :ää muutettaisiin siten, että lisätalousarvion perusteella myönnettävä rahoitus voitaisiin kohdentaa tarvittaessa pelkästään perusrahoituksena. Opetus- ja kulttuuriministeriö voisi tällöin kohdentaa lisärahoituksen täysimääräisenä suoraan tiettyyn tarkoitukseen ja tietyille koulutuksen järjestäjille perusrahoituksen tavoitteellisia opiskelijavuosia ja tarvittaessa perusrahoituksen harkinnanvaraista korotusta käyttämällä. Lisätalousarvion perusteella myönnettävässä rahoituksessa ei tarvitsisi tällöin ottaa huomioon laissa säädettyjä perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen rahoitusosuuksia. Lain 32 h :ää esitetään lisäksi muutettavaksi siten, että lisätalousarvion perusteella voitaisiin myöntää strategiarahoitusta siinäkin tapauksessa, vaikka se ylittäisi laissa säädetyn enintään neljän prosentin osuuden ammatillisen koulutuksen määrärahasta. Edellä kuvattujen muutosten on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 1.8.2018 alkaen. Tämän kirjeen ohjeistus varainhoitovuoden aikana päätettävää rahoitusta koskevasta hausta perustuu siihen, että laki hyväksytään edellä kuvattujen asioiden osalta hallituksen esityksen mukaisena. 2. Vuoden 2018 talousarvion määrärahasta varainhoitovuoden aikana jaettavaksi jätetty rahoitus Valtion vuoden 2018 talousarvion mukainen ammatillisen koulutuksen määräraha on 1 703 581 000 euroa, josta perus- ja suoritusrahoituksen osuus on yhteensä 1 669 697 000 euroa. Talousarviossa ammatillisen koulutuksen tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on enintään 177 000 opiskelijavuotta, mistä työvoimakoulutuksena järjestettävään koulutukseen kohdennettava määrä on vähintään 5 500 opiskelijavuotta. Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti 12.12.2017 tekemässään suoritepäätöksessä ammatillisen koulutuksen järjestäjien tavoitteellisista opiskelijavuosimääristä ja perusrahoituksen harkinnanvaraisesta korotuksesta sekä vahvisti suoritusrahoituksen
OKM/114/592/2018 3 (8) perusteena käytettävien suoritteiden määrät koskien vuotta 2018. Tavoitteellisia opiskelijavuosia suoritepäätöksessä jaettiin yhteensä 175 150, josta 5 300 kohdennettiin työvoimakoulutukseen. Suoritepäätöksen perusteella jaettiin talousarvion määrärahasta perusrahoituksena tavoitteellisten opiskelijavuosien perusteella 1 556 478 146 euroa ja harkinnanvaraisena korotuksena 14 734 000 euroa sekä suoritusrahoituksena 83 484 859 euroa. Ministeriö teki 20.4.2018 suoritepäätöstä koskien kolme myönteistä oikaisupäätöstä ja yhden korjauspäätöksen, jonka jälkeen varainhoitovuoden aikana lisäsuoritepäätöksellä jaettavaksi jää talousarviossa päätetystä ammatillisen koulutuksen määrärahasta 14 834 504 euroa ja enintään 1 832 opiskelijavuotta, josta työvoimakoulutukseen tulee kohdentua vähintään 200 opiskelijavuotta. Koulutuksen järjestäjät voivat hakea lisäsuoritepäätöksellä jaettavia tavoitteellisia opiskelijavuosia ja tarvittaessa perusrahoituksen harkinnanvaraista korotusta. Varainhoitovuoden aikana lisättävillä opiskelijavuosilla on tarkoitus helpottaa osaavan työvoiman alueellisia ja ammattialoittaisia saatavuusongelmia. Lisäykset tulee kohdentaa osaajapulasta kärsiville aloille ja kasvun kannalta keskeisille aloille. Koulutuksen järjestäjän tulee perustella opiskelijavuosien lisäystarvetta erityisesti ensisijaisen toiminta-alueensa tarpeen näkökulmasta. Lisäystarve tulee perustella alueella toimivien tai muiden yhteistyöyritysten esittämillä tarpeilla sekä työvoimakoulutuksen osalta lisäksi paikallisten työvoimaviranomaisten tarvearvioilla. Lisäksi koulutuksen järjestäjän tulee pystyä osoittamaan, että sen varainhoitovuoden opiskelijavuositoteuma tulee olemaan vähintään 12.12.2017 tehdyssä suoritepäätöksessä määritellyllä tasolla ja että lisäkohdennus on näin ollen välttämätön osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Lisäsuoritepäätöksellä kohdennettavaa rahoitusta voidaan jakaa myös perusrahoituksen harkinnanvaraisena korotuksena edellyttäen, että eduskunta on hyväksynyt rahoituslakiin esitetyn muutoksen. Ministeriön tarkoituksena on myöntää harkinnanvaraista korotusta pääsääntöisesti vain sellaisiin tarpeisiin, jotka eivät ole olleet ennakoitavissa joulukuun suoritepäätöstä tehtäessä. Harkinnanvaraista korotusta voidaan myöntää myös sillä perusteella, että lisäpäätöksellä myönnettävät tavoitteelliset opiskelijavuodet olisi tarkoituksenmukaista kohdentaa erityisen kalliin koulutuksen järjestämiseen, eikä koulutuksen järjestäjällä ole kokonaisrahoituksensa puitteissa muutoin mahdollisuutta toteuttaa kalliin koulutuksen lisäystä. Lisäsuoritepäätöksessä harkinnanvaraista korotusta myönnetään kuitenkin vain erityisen perustellusta syystä. Pääsääntöisesti lisäsuoritepäätöksen opiskelijavuosilisäykset tulee voida toteuttaa ilman tarvetta perusrahoituksen harkinnanvaraiseen korotukseen. 3. Lisätalousarvion perusteella varainhoitovuodelle 2018 lisättävä rahoitus Päättäessään 13.4.2018 vuosia 2019 2022 koskevasta julkisen talouden suunnitelmasta hallitus päätti useista toimista työllisyyden parantamiseksi. Muun muassa työttömien mahdollisuutta opiskella omaehtoisesti parannetaan siten, että 25- vuotta täyttäneille työttömille esitetään mahdollisuutta opiskella työttömyysetuutta menettämättä lyhytkestoisia enintään kuusi kuukautta kestäviä opintoja, jotka antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. Nämä opinnot kerryttäisivät myös aktiivimallissa tarkoitettua aktiivisuusedellytystä. Hallitus antoi asiaa koskevan esityksen (HE 59/2018 vp) eduskunnalle 19.4.2018 ja muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2018 alkaen. Tämän johdosta koulutuksen järjestäjien tulee varautua
OKM/114/592/2018 4 (8) työttömien omaehtoisen koulutuksen kysynnän kasvuun jo tulevan syksyn tarjontaa suunniteltaessa. Samalla hallitus sopi kertaluonteisista nopeasti vaikuttavista toimista, joilla pyritään helpottamaan osaavan työvoiman saatavuutta. Toimenpiteet liittyvät työvoiman osaamisen kehittämiseen sekä yritysten koulutustarpeisiin aloilla, joilla on pulaa osaajista ja jotka ovat kasvun kannalta keskeisiä. Toimenpiteisiin päätettiin varata lisätalousarviossa yhteensä 54 miljoonaa euroa, joista opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan koulutuksiin 30 miljoonaa euroa. Hallituksen 31.5.2018 eduskunnalle antamassa lisätalousarvioesityksessä ammatillisen koulutuksen määrärahaa esitetään lisättävän 16 miljoonalla eurolla ja opiskelijavuosien enimmäismäärää kasvatettavan 2 000 opiskelijavuodella. Määrärahan lisäystarve aiheutuu kertaluonteisen ammatillisen osaamisen pilotin toteuttamisesta, jossa tavoitteena on kehittää malli, jolla mahdollistetaan alan vaihto täsmäkoulutuksella. Tarkoituksena on kehittää voimassa olevaa ammatillisen koulutuksen järjestelmää siten, että se aiempaa täsmällisemmin voisi vastata alan vaihtajien osaamistarpeisiin. Lisäksi tarkoituksena on sujuvoittaa työvoiman rekrytointia. Osa lisäyksestä on tarkoitus kohdentaa heikkojen perustaitojen ja digitaitojen varassa olevien osaamisen parantamiseen. Ammatillisen osaamisen pilotilla pyritään kehittämään erityisesti alanvaihtotilanteiden tukemiseksi toteutettavaa osaamistarpeiden mukaisesti räätälöityä koulutusta. Piloteissa hyödynnetään nykyisten ammatillisten tutkintojen osia ja niitä pienempiä kokonaisuuksia sekä tarpeen mukaan myös muuta ammatillista osaamista syventävää ja täydentävää koulutusta. Pilotit kohdennetaan osaajapulasta kärsiville aloille ja kasvun kannalta keskeisille aloille ja niitä toteutetaan tarpeen mukaan sekä omaehtoisena koulutuksena että työvoimakoulutuksena. Pilottikoulutukset käynnistetään vuoden 2018 aikana. Ne voivat jatkua tarpeen mukaan vuonna 2019. Resurssit pilottien toteuttamiseen kohdennetaan kuitenkin koulutuksen järjestäjille kertaluonteisesti vuoden 2018 lisäsuoritepäätöksellä. Kohdennus tehdään pääosin opiskelijavuosina, mutta tarvittaessa lisämäärärahaa voidaan kohdentaa myös perusrahoituksen harkinnanvaraisena korotuksena tai strategiarahoituksena. Harkinnanvaraista korotusta voidaan myöntää siinä tapauksessa, että pilottikoulutusta ei perustellusta syystä ole mahdollista järjestää koulutuksen järjestäjän profiilikertoimen mukaisella rahoituksella. Strategiarahoitusta on tarkoitus myöntää vain erityisen perustellusta syystä. Esimerkiksi useamman koulutuksen järjestäjän yhteisessä verkostomaisessa pilotissa koordinoivalle koulutuksen järjestäjälle voidaan myöntää strategiarahoitusta pilotin koordinointi- ja raportointitehtävää varten. Mikäli rahoitusta ei kohdennettaisi lainkaan perusrahoituksen harkinnanvaraiseen korotukseen eikä strategiarahoitukseen, 16 miljoonalla eurolla voitaisiin lisätä noin 1 800 opiskelijavuotta laskennallisen perusrahoituksen keskimääräisellä opiskelijavuoden hinnalla laskettuna. Lisättävien opiskelijavuosien kokonaismäärä riippuu kuitenkin myös siitä, millaisen profiilikertoimen omaaville koulutuksen järjestäjille lisäykset tulevat kohdentumaan. Jotta kertaluonteisella määrärahan lisäyksellä saataisiin koulutettua mahdollisimman paljon työvoimaa osaajapulasta kärsiville aloille, ministeriö tulee priorisoimaan lisämäärärahan kohdentamista opiskelijavuosien määrän lisäämiseen perusrahoituksen harkinnanvaraisen korotuksen ja strategiarahoituksen sijasta. Ammatillisen osaamisen pilotilla ei ole vaikutusta koulutuksen järjestäjälle vuodelle 2019 päätettävään tavoitteellisten opiskelijavuosien määrään eikä vuodelle 2019
OKM/114/592/2018 5 (8) myönnettävään rahoitukseen. Lisätalousarvion perusteella lisättävällä pilottikoulutuksella voi sitä vastoin olla välillisiä vaikutuksia koulutuksen järjestäjän myöhempien vuosien rahoitukseen. Esimerkiksi vuoden 2020 perusrahoituksen tasoon se voi vaikuttaa koulutuksen järjestäjälle vuoden 2018 toteumatietojen perusteella muodostuvan profiilikertoimen kautta. Ministeriö kiinnittää koulutuksen järjestäjien huomiota siihen, että mikäli koulutuksen järjestäjän toteuttamat tutkinnon osaa pienemmät kokonaisuudet on muodostettu tutkinnon perusteissa määrätyn tutkinnon osan tai tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista, koulutus katsotaan rahoituksessa tutkintokoulutukseksi, vaikka henkilön tavoitteeksi ei olisikaan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa asetettu kokonaisen tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen. Tällä tavoin tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista muodostetut tutkinnon osaa pienemmät osaamiskokonaisuudet pystytään erottamaan seurannassa muusta ammatillista osaamista syventävästä ja täydentävästä koulutuksesta, jolla ei ole valtakunnallisesti yhteneviä ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita. Tutkintokoulutus ei voi sisältyä rahoituksessa muun ammatillisen koulutuksen kustannusryhmään tutkinnon osaa pienempänäkään kokonaisuutena. Ministeriö tulee seuraamaan lisätalousarvion perusteella käynnistettyjen pilottien toteutusta ja tuloksia. Tulosten perustella arvioidaan muun muassa tutkinnon osaa pienempien, tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin perustuvien osaamiskokonaisuuksien tosiasiallista tarvetta sekä tarvetta kehittää tutkinnon perusteita ja rahoitusjärjestelmää edelleen tältä osin. Koulutuksen järjestäjien tulee varautua raportoimaan pilotteihin kohdennettujen opiskelijavuosien käytöstä Opetushallituksen vuotta 2018 koskevan tiedonkeruun yhteydessä alkuvuodesta 2019. 4. Koulutuksen järjestäjien hakemusten toimittaminen ja aikataulu Edellä esitetyn perusteella koulutuksen järjestäjiä pyydetään toimittamaan lisäsuoritepäätöksellä vuodelle 2018 jaettavia tavoitteellisia opiskelijavuosia sekä tarvittaessa perusrahoituksen harkinnanvaraista korotusta tai strategiarahoitusta koskevat hakemuksensa opetus- ja kulttuuriministeriöön. Hakemuksessa tulee esittää ja perustella haettava tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä ja mahdollisesti muu haettava lisärahoitus seuraavalla tavalla eriteltynä: vuoden 2018 talousarvion määrärahasta varainhoitovuoden aikana jaettavaksi jätetystä rahoituksesta haettava tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä, josta erikseen työvoimakoulutukseen kohdennettava opiskelijavuosimäärä vuoden 2018 talousarvion määrärahasta varainhoitovuoden aikana jaettavaksi jätetystä rahoituksesta haettava perusrahoituksen harkinnanvaraisen korotuksen euromäärä vuoden 2018 lisätalousarvion perusteella varainhoitovuodelle lisättävästä rahoituksesta haettava tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä, josta erikseen työvoimakoulutukseen kohdennettava opiskelijavuosimäärä vuoden 2018 lisätalousarvion perusteella varainhoitovuodelle lisättävästä rahoituksesta haettava perusrahoituksen harkinnanvaraisen korotuksen euromäärä
OKM/114/592/2018 6 (8) vuoden 2018 lisätalousarvion perusteella varainhoitovuodelle lisättävästä rahoituksesta haettava strategiarahoituksen euromäärä. Opiskelijavuosiesitystensä yhteydessä koulutuksen järjestäjien tulee lisäksi ilmoittaa alkuvuoden toteutuneiden opiskelijavuosien määrä ajanjaksolta 1.1. 30.6.2018 sekä arvio loppuvuoden toteutuvista opiskelijavuosista ajanjaksolta 1.7. 31.12.2018. Ajanjaksolle 1.1. 30.6.2018 ilmoitettujen opiskelijavuositietojen on vastattava kyseiselle ajanjaksolle tutkintokoulutuksen ja valmentavan koulutuksen osalta Koskijärjestelmään tallennettuja tietoja. Muun ammatillisen koulutuksen (ammatillista osaamista syventävä tai täydentävä koulutus sekä ansio- ja liikennelentäjän, lennonjohtajan tai kaupunkiraideliikenteen kuljettajien tehtäviin valmistava koulutus) osalta opiskelijavuositietojen on vastattava niitä tietoja, jotka järjestäjä ilmoittaa Opetushallitukselle vuotta 2018 koskevassa tiedonkeruussa. Sähköinen hakulomake tarkempine ohjeineen julkaistaan ministeriön nettisivuilla osoitteessa http://minedu.fi/lisasuoritepaatosten-valmistelu perjantaihin 8.6.2018 mennessä. Hakemukset tulee toimittaa opetus- ja kulttuuriministeriöön viimeistään maanantaina 6.8.2018 sähköisellä lomakkeella. Lisäksi hakemus tulee toimittaa allekirjoitettuna versiona opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamoon postitse osoitteeseen PL 29, 00023 VALTIONEUVOSTO tai suoraan valtioneuvoston yhteiseen toimipisteeseen osoitteessa Ritarikatu 2 B, 00170 HELSINKI. Ministeriö käsittelee ainoastaan ne hakemukset, jotka on toimitettu määräajassa sekä sähköisellä hakulomakkeella että allekirjoitettuna ministeriön kirjaamoon. Ministeriön tarkoituksena on tehdä vuoden 2018 rahoitusta koskeva lisäsuoritepäätös perjantaihin 31.8.2018 mennessä sillä edellytyksellä, että eduskunta on päättänyt lisätalousarviosta ja että laki rahoituslain muuttamisesta on tullut voimaan lisäsuoritepäätökseen vaikuttavilta osin hallituksen esityksen mukaisena. Työvoimakoulutuksen opiskelijavuosien kohdentamisesta ministeriö kuulee ennen päätöksentekoa työ- ja elinkeinoministeriötä. Lisätietoja Ylitarkastaja Tarja Koskimäki (Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi), puh. 02953 30166, etunimi.sukunimi@minedu.fi Opetusneuvos Jukka Lehtinen (Kanta-Häme, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Varsinais-Suomi ja Satakunta), puh. 02953 30183, etunimi.sukunimi@minedu.fi Opetusneuvos Anne Mårtensson (Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala), puh. 02953 30104, etunimi.sukunimi@minedu.fi Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa), puh. 02953 30249, etunimi.sukunimi@minedu.fi Ylitarkastaja Saara Ikkelä, puh. 02953 30109, etunimi.sukunimi@minedu.fi
OKM/114/592/2018 7 (8) Hallitusneuvos Anna Kankaanpää, puh. 02953 30403, etunimi.sukunimi@minedu.fi Kehittämispäällikkö Kari Korhonen, puh. 02953 30162, etunimi.sukunimi@minedu.fi Opetusneuvos Tarja Olenius, puh. 02953 30237, etunimi.sukunimi@minedu.fi Opetusneuvos Seija Rasku, puh. 02953 30270, etunimi.sukunimi@minedu.fi Ylijohtaja Mika Tammilehto, puh. 02953 30308, etunimi.sukunimi@minedu.fi Ylijohtaja Mika Tammilehto Opetusneuvos Tarja Olenius Tiedoksi Ammatillisen koulutuksen reformin seurantaryhmä Akava ry Ammatillisen Aikuiskoulutuksen johtajat ry Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Elinkeinoelämän Keskusliitto ry Kirkkohallitus/Kirkon työmarkkinalaitos Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry Opetushallitus Sivistystyönantajat ry Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry. Suomen Kansanopistoyhdistys ry Suomen konservatorioliitto ry Suomen Kuntaliitto ry Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Suomen Oppisopimuskoulutuksen Järjestäjät Ry Suomen Yrittäjät ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Ry Työ- ja elinkeinoministeriö Urheiluopistojen Yhdistys Ry Valtiovarainministeriö Yksityisten Ammatillisten Oppilaitosten liitto ry Oikeusministeriö Aluehallintovirastot
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ELY:t Maakuntaliitot OKM/114/592/2018 2 (8)