Nro 1/ 22.2.2008 Vantaan kansanperinteen ystävät ry:n sisäinen tiedotuslehti
Hurakka on Vantaan kansanperinteen ystävät ry:n sisäinen tiedotuslehti. Toimintasuunnitelmassa on sovittu, että se ilmestyy noin 4-5 kertaa vuodessa. Lehti toimii tiedotuskanavana toimikuntien, hallituksen ja jäsenten etuja vaalien. Jokaisella on mahdollisuus käyttää palstatilaa lehdessä. 2
PUHEENJOHTAJAN PALSTA Hyvät kansanperinteen ystävät! Seuramme tulee 20 vuoden ikään tänä vuonna. Se ei ole paljon ihmisen elämässä, jossa tuo aika on kulunut pääasiassa elämisen ja tietojen opettelemiseen. Yhdistyksen elämässä 20 vuotta voi sen sijaan olla täyttä toimintaa. Juuri näin on meidän yhdistyksemme kohdalla käynyt. Monet tanssit on tanssittu, runot lausuttu ja laulut laulettu. Matkojakin on tehty paljon kauas ulkomaillekin. Se mistä Vantaan kansanperinteen ystävät parhaiten tunnetaan, on kuitenkin vuosittain järjestetyt Elojuhlat Pyhän Laurin kirkon ympäristössä. Nekin järjestetään nyt 20. kerran ja tänä kesänä aikaisempaa värikkäämmissä tunnel- missa. Teemana on Hyvä naapuri Vantaa kulttuurien kohtauspaikkana. Tänä vuonna Elojuhlilla esittäytyvät monet nykyvantaalaiset heimot. Näitä ovat sekä muualta Vantaalle tulleet suomalaiset ihmisryhmät että ulkomailta tänne asettautuneet kansallisuudet. Tietenkin myös kaikki perinteiset toimintatavat säilyvät Elojuhlilla. Juhlien suunnittelu on täyttä päätä menossa ja Vantaan kaupunkikin on innolla mukana. Ennen Elojuhlia on meillä tärkeitä tapahtumia. Maaliskuun 17 päivänä on sääntöjemme mukainen kevätkokous, jossa katsomme vielä viime vuoteen: käsittelemme v. 2007 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Lauantaina huhtikuun neljäntenä päivänä vietämme sitten seuramme virallista 20- vuotisjuhlaa Viertolan koulussa. Arvokkaassa juhlassa muistelemme seuran 20-vuotista taivalta ja suuntaamme katseemme tulevaisuuteen. Toivon runsasta osanottoa näihin kahteen kevään tilaisuuteen ja muutoinkin aktiivista osallistumista seuramme järjestämään toimintaan. Kalervo Pelkkikangas puheenjohtaja 3
KAKSIKYMMENTÄ AJAST AIKAA Vantaan kansanperinteen ystävät ry. - Folkkultturens vänner i Vanda rf. Vantaan kansanperinteen ystävät ry syntyi niinkuin suunnilleen kaikki olemassa olevat yhdistykset syntyvät. Ensin on olemassa musta aukko tai valkea täplä, kuinka vain halutaan sanoa, paikkakunnan yhdistyskartalla. Sitten joukko kylän aktiiveja päättää täyttää tyhjän tilan ja ryhtyy pohtimaan: Tarttis tehrä jotain. Kokoonnutaan, jahkaillaan, pohditaan ja päädytään uuteen yhteyteen. Tuliterä yhdistys saa muodon, nimen, säännöt ja toimihenkilöt. Sitten vain asiapaperit kuntoon ja lähetti rekisteritoimistoon. Juuri näin kävi Vantaallakin. Vantaan kansanperinteen ystävät ry. - Folkkultturens vänner i Vanda rf. Yhdistys perustettiin 5.4.1988 ja rekisteröitiin 2.5.1988. Yhdistyksen perustamiselle oli sosiaalinen tilaus : aikaisemmin toimintansa aloittaneet kansanperinneyhdistykset pitivät päätoimintamuotoinaan kansantanssia. musiikin, runojen ja sukututkimuksen varaan. Perustajajäsenet katsoivat, että laajentamalla toiminta-aluetta tulee useammille mahdollisuus harrastaa kansanperinnettä. Yhdistyksen profiloijaksi suunniteltiin vuotuinen tapahtuma Laurin Elojuhlat Laurentiusfest. Elojuhlat järjestetään Laurin päivää lähinnä olevana viikonloppuna. Toiminta käynnistettiin välittömästi ; ensimmäinen kansainvälinenkin osallistuminen toteutui jo perustamisvuonna. Matka suuntautui USA:han, suomalaissiirtolaisuuden 350-vuotisjuhlille. Ulkomaanmatkat esiintymisineen ovat osa yhdistyksen laajaalaista toimintaa. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Raimo Tanskanen. Irja Seetula Uusi yhdistys rakentui kansantanssin lisäksi myös pukujen, musiikin, myös lauletun 4
TAPAHTUMAKALENTERI Toivomme jäsenistön runsasta osanottoa vuosikokoukseen Påkaksessa, Vanha Kuninkaalantie 2, 17.3.2008 klo 18.00. * * * Seuramme täyttää 20 vuotta lauantaina 5.4.2008. Juhlat vietämme Viertolan koululla, Liljatie 2. Juhla alkaa klo 15.30, tervehdysten vastaanotto klo 15.00. Toivoisimme mahdollisimman monen pukeutuvan kansallispukuun. Kahvitarjoilu. * * * Käsityökerho Peukaloiset kokoontuu Vapaaehtoistalo Violassa, os. Orvokkirinne 4, perjantaisin 29.2., 14.3. ja 18.4. klo 10.00-13.00 ja maanantaina 3.3. klo 18.00 Påkaksessa, tiedustelut ohjaaja Hilkka Peltoselta puh. 050-410 9579. * * * Vapaa-ajan toimintakeskus Violassa jatkuvat senioritanssit tiistaisin klo 18.00-19.30, ohjaajana Hannele Tuovinen. * * * Kansantanssiharjoitukset jatkuvat Peltolan koululla, Lummetie 27 B keskiviikkoisin klo 18.00-20.30. * * * Lasten tanhuryhmä on aloittanut toimintansa 17.1.08 Kytöpuiston koululla, Peltoniemenkuja 1. * * * Runoryhmä kokoontuu edelleen Peltolan koululla torstaisin klo 18.15 19.45, 3.4.asti, ohjaajana Aune Tarvainen.Tule mukaan lausumahan, sanoja suoltamahan, iloksi ihmisille, ratoksi rahvahalle. Lisätietoja numerosta 09-250 6041. 5
LAURIN XX ELOJUHLAT 9.8. 2008 Vantaan kansanperinteen ystävät ry:n järjestämät Laurin Elojuhlat vietetään tänä vuonna 20. kerran. Kyseessä on Vantaan toiseksi suurin kulttuuritapahtuma, joka ammentaa voimansa kaupungin historiasta, kulttuurista ja perinteestä. Vuoden 2008 teemana on Hyvä naapuri - Vantaa kulttuurien kohtauspaikkana. Tapahtumapaikkana on entiseen tapaan Pyhän Laurin kirkon ympäristö. Juhlien suojelija on Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Tapani Mäkinen. Myös järjestävä seura, Vantaan kansanperinteen ystävät ry, täyttää v. 2008 20 vuotta. 1. Hyvä naapuri -teeman merkitys ja juhlien tavoite Vuosisatojen aikana Vantaan on valinnut kotipaikakseen moni kansa ja heimo niin kotimaastamme kuin sen rajojen ulkopuolelta. Tällä hetkellä Vantaalla asuu noin 13 000 ulkomaalaistaustaista ihmistä noin 110 maasta. Määrä on ylittänyt 10 %. Tulijat puhuvat noin 90 kieltä. Kaikki tulokkaat eri aikoina ovat antaneet oman panoksensa Vantaan kasvulle ja kehitykselle. Siten Vantaa on nyt kansainvälinen, liiketoiminnan ja osaamisen keskus, jossa eri-ikäisten ja eri taustaisten ihmisten on hyvä elää. Kuten historiasta tiedetään, tulijat on yleensä ensin pyritty torjumaan. Sitten kantaväestö ja tulokkaat ovat aluksi eläneet rinnakkain, myös 6 toisiaan kyräillen, mutta sitten yhteistoimiin ryhtyen hyvinä naapureina toimien. Inhimillinen lähtökohta on tänään sama kuin se on ollut vuosisatoja: Tutun naapurin kanssa on hyvä ja turvallinen elää. Tästä nousee Laurin Elojuhlien 20- vuotisjuhlavuoden teema Hyvä naapuri - Vantaa kulttuurien kohtauspaikkana. Laurin Elojuhlien päätapahtuma on joka vuosi lauantaipäivän suuret perinnemarkkinat Pyhän Laurin kirkon vieressä. Kuten esi-isiemme aikana saapuvat tänäkin vuonna lukuisat markkinamyyjät, 60-70 henkilöä, elojuhlamarkkinoille myymään perinteisiä käsitöitään sekä luonnon ja puutarhan tuotteitaan. Järjestävän yhdistyksen väki ja markkinamyyjät pukeutuvat aina teeman mukaisesti vanhanaikaisiin asuihin. Yleisölle on tarjolla myös useita pienoiskonsertteja kirkossa ja Pakarituvalla sekä ulkona markkina-alueella torvisoittoa ja muuta viihdeohjelmaa. Yhdistyksellä on teltoissa lohikeitto- ja kahvitarjoilua. Vuonna 2008 annetaan Laurin Elojuhlilla ääni ja kasvot mahdollisimman monelle nykyvantaalaiselle heimolle. Sekä muualta Suomesta että ulkomailta Vantaalle tulleet ihmisryhmät saavat esittäytyä ja tehdä omaa perinnettään tunnetuksi. Siten tulemme tuttaviksi ja ystäviksi, uudet tulijat kotoutuvat meille, eikä vanhempien vantaalaisten tarvitse epäillä uusien naapuriensa tarkoitusperiä. Näin kaikki voivat hyvällä mielellä asua ja elää
Vantaalla kotonaan. Silloin voidaan aidosti puhua eri kulttuuritaustaisista heimoista eikä enää eri kansallisuuksista. Jokaisen tulijan on voitava kotoutua Vantaalle identiteettiään menettämättä. 2. Mukaan pääsy Järjestelytoimikunta kutsuu mukaan yhdistyksiksi ja vastaaviksi yhteisöiksi järjestäytyneitä etnisiä ryhmiä. Niihin otetaan yhteyttä Vantaan kaupungin, Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen ja Monirinkihankkeen välityksellä, mutta mukaan tulosta kiinnostuneet voivat ottaa myös itse yhteyttä Laurin Elojuhlien järjestelytoimikuntaan. Kaija Turtio, Laurin Elojuhlien järjestelytoimikunnan sihteeri kaija.turtio@kolumbus.fi, Terhirinne 2 B 4, 01350 Vantaa Yuko Kametani, Vantaan Järjestörinki Monirinki-hanke, koordinaattori yuko.kametani@vantaalla.info, Viertolankuja 4 A, 2 krs, 01300 Vantaa Burhan Hamdon, Hakunilan kansainvälinen yhdistys ry, toiminnanjohtaja hakunilan@kolumbus.fi, Kannuskuja 2 A, 3 krs, 01200 Vantaa Mukaan toivotaan sellaisia ryhmiä, jotka ovat valmiit esittämään yleisölle oman perinteensä mukaisia lauluja, tansseja, pukuja, tapoja yms. Ryhmille pyritään järjestämään oma teltta, jonka vaiheilla pääosa esittäytymisistä tapahtuu. Lisäksi on ryhmillä mahdollisuus osallistua markkina-alueen päälavan ohjelmatarjontaan. 3. Lisätietoja: Esko Vierikko, Hyvä naapuri -teeman vastaava esko.v@hotmail.com, postios.: Lehtotie 9, 00630 Helsinki Raimo Tanskanen, Laurin Elojuhlien järjestelytoimikunnan puheenjohtaja raimo.tanskanen@kolumbus.fi, Alankotie 3, 01390 Vantaa 7
LEHTEMME NIMEN ALKUPERÄSTÄ Lehtemme nimi Hurakka on herättänyt kysymyksiä. Mitä Hurakka tarkoittaa? Julkaisemme uudestaan Hurakka-lehden numerossa 2/2003 ilmestyneen artikkelin, koska yhdistykseemme on tullut uusia jäseniä ja monelta on saattanut unohtua tämä nimen alkuperä. Tutkin asiaa ensin nykyaikaisesti internetin kautta ja se antoi asialle hurakka hakusanaa käytettäessä seuraavaa tietoa: Luovutetun Karjalan murresanasto on koko ajan kasvava murresanasto. Sanastossa esiintyvän sanan jälkeen on merkintä luovutetun karjalan pitäjästä missä tiedteään sanaa käytetyn sillä tavoin kuin sana on tähän sanastoon kirjattu. Luovutetun Karjalan murresanasto ei pyri olemaan kielitieteellinen julkaisu. Tavoitteena luovutetun Karjalan murresanastolla on, että siinä olisi edustettuna jokainen luovutetun Karjalan pitäjä. Sanaston ylläpitäjä on Seppo Rapo, seppo.rapo@luovutettukarjala.org. Sana hurakka on murresanaston mukaan Kurkijokelaista perua ja merkitsee yksinäistä ja ikävää oloa. Kurkijoen pitäjä sijaitsee Keski-Karjalassa Laatokan rannalla Käkisalmen ja Sortavalan puolivälissä. Kurkijoen naapuripitäjiä ovat mm. Hiitola, Parikkala, Jaakkima ja Lumivaara. Tuntui kuitenkin oudolta, että kaltaisemme toiminnallisen seuran lehtinimeksi olisi valittu tämän merkityksinen sana, joten ottaessani yhteyttä Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen sain asiaan lisävalaistusta, joka sopi jo toimintamme kuvaamiseemme paremmin. Kaikkia suomalaisia murteita (muitakin kuin em. luovutettu Karjala) kirjasta löytyy myös toisia merkityksiä hurakka-sanalle: touhu, vilske, hälinä, metakka, myräkkä, äkkilähdön antaminen jne. Tätä merkitystä on alueellisesti ilmennyt Pohjois-Karjalassa ns. Karpeen Pohjois-osassa, Savossa, Kainuussa, Keski- Suomessa, Keski- ja Pohjoispohjanmaalla. Sanalle hura, joka saattaisi olla kantasanana myös hurakalle antaa Karjalan murteiden sanakirja ja etymologian sanakirja jo useita merkityksiä alueista riippuen. Sellaisia ovat esim. ruoasta mainittuna laiha, vetinen. Toisaalla taas vasen, heikko ymmärrys ja ajatuksen juoksu ja mikä kummallisinta myös päinvastainen merkitys hura harppaa eli äly leikkaa. Voisin kuvitella, että hurakan merkitys olisi tuota touhua ja vilskettä jne. Tuula Leppävirta 8
RUOKANURKKAUS Punajuuripasta Tarvikkeet: 4-5 (600 g) tuoretta punajuurta 1 iso sipuli 1 rkl öljyä n. 2-3 dl vettä ripaus suolaa ripaus pippuria 1 prk (170 g) yrttijuustoa tuoretta basilikaa Lisäksi: tuorepastaa (esim. Tagliatellea) Vettä, suolaa, öljyä Höysteeksi: parmesaaniraastetta Kuori ja suikaloi punajuuret ja raasta karkeaksi raasteeksi. Leikkaa kuorittu sipuli lohkoiksi. Kiehauta punajuurisuikaleet ja sipulit paistokasarissa öljyssä. Lisää vesi ja mausta seos suolalla ja pippurilla. Hauduta kannen alla miedolla lämmöllä noin 20 minuuttia. Lisää vettä tarvittaessa. Sekoita joukkoon tuorejuusto ja hauduta vielä hetki. Ripottele pinnalle tuoretta basilikaa. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Tarjoa keitetty pasta punajuurikastikkeen ja parmesaaniraasteen kanssa. 9 Sopii hyvin myös perunoiden kanssa tarjottavaksi.
KANSANTANSSIA ENSIMMÄISEN JA TOISEN KERRAN Tyttäremme Kaisan Ford Fiesta joutui heinäkuussa 2007 erään auton töytäisemäksi Elielin parkkihallissa. Varsinaista syyllistä kolhuun ei voitu osoittaa, mutta auto vaati kuitenkin pienen remontin takalokasuojan kohdalta. Lähistöllämme Vantaan Riipilässä ei ollut korjauspajaa, joten päätimme tarjota autoa Raimo Tanskasen korjaamolle Klaukkalaan. Aina avulias Raimo päätti ottaa auton heti parin päivän kuluttua työn alle. Samalla, kun kävimme autoa sitten hakemassa, vihjaisi Raimo, että Tikkurilassa alkaa jälleen syyskuussa kansantanssin harjoituksen yhdessä Vantaan Tanhuajien ja Spelareiden kanssa. Sinne kuulemma tarvittaisiin juuri meidän kaltaisiamme tanssijoita (?) Ai jaa, pähkäilimme asiaa parisen viikkoa ja päätimme sitten mennä katsomaan, millaista touhua siellä olisi. Itselläni oli jo hieman kokemusta kansantanssista n. 30 (!!) vuoden takaa. Opiskeluaikoina olin harjoitellut Seurasaaren Kansantanssijoissa yhden talven ja sittemmin Kuokkavieraissa yhden talven. Siipallani Annukalla ei ollut muuta taustaa kuin ahkera tanssilavojen kiertäminen Heinäveden Kermankoskelta 1960-luvulta alkaen, heti rippikoulun käytyä. Onneksi ylipainoa ei ollut vielä kertynyt kummallekaan kovin paljoa. Siellä sitten syyskuussa -07 eräänä keskiviikkona kävelimme Peltolan koululle sisään. Hieman kyllä jännitti alussa, kun ei tuntenut ryhmästä muuta kuin Tanskaset. Tervetulo-toivotukset halauksineen olivat aika yllättävät mutta lämmittivät kovasti. Vastaanotto oli todella sydämellinen ja porukkakin tuntui olevan lähes saman ikäistä (tai ehkä vähän alle). Itsensähän tuntee n. 10 vuotta nuoremmaksi, kuin mitä todellisuudessa onkaan. Tanssikenkiä, kurpposia, en löytänyt hyvästä säilytyksestä. Pienten esivalmistelujen ja lämmittelyjen jälkeen sitten vaan liikkeelle. Ohjaaja, Riitta Kangas komensi selkeällä ja kuuluvalla äänellä ohjeita, mitä milloinkin piti tehdä. Eikun tanssimaan: valssia, vaihtoaskelta, polskaa, paripiirissä ja jonossa, eteenpäin, taaksepäin, ympäri, ämpäri, ristikkäin, peräkkäin sikin sokin. huh huh, mites tää tuntuukaan näin sekavalta tää taitaa olla pätevää dementiantorjuntaa. Kestävätköhän paikat tällaista touhua. Ei ole tullut oikein edes kuntoiltua viime aikoina, mitä nyt hiihtämässä joskus talvella siitäkin oli jo aikaa. Pätevän ohjaajan merkitys on suuri, sen verran oli kokemusta aiemmilta vuosilta. Tärkeää on myös soiton jouhevuus, koska usein joudutaan harjoituksissa tekemään useita toistoja vaikeimmista liikekuvioista. Parhaiten säestys käy oikean soittajan kanssa. Täällä harjoitukset toimivat kuitenkin hienosti ohjaajan Riitta Kankaan ja pelimannin Matti Lankisen yhteistyöllä, tekniikkakin on siinä avuksi. Tanssipaikka, koulun ruokala, on ihan hyvä - ehkä parempi olisi jokin koulun juhlasali, mutta tämä toimii hyvin. Joskus tuntuu raskaalta lähteä tänne parinkymmenen kilometrin päähän Tikkurilaan harjoituksiin, mutta jälkeenpäin olo on hyvä ja hauskaa on ollut. Ilmeisesti tämä touhu rentouttaa. 10
Polkkaa, hampoa, masurkkaa, menuettia, kikapoota ja mitä kaikkia niitä onkaan. Riitta osaisi varmasti kertoa tarkemmin. Viitasaarella on kuulemma ensi kesänä suuuret kansantanssijuhlat, sinne pitää nyt harjoitella. Täytyy tunnustaa, että jotkin kuviot ovat vielä sekaisin päässä ja lattialla, ehkä ne vielä kirkastuvat kevään mittaan - jalat ja pää löytävät yhteisen sävelen. Hyvä, että tansseja on ollut niin monenlaisia ja uutta on todella tullut paljon. Kuntokin tässä pysyy ainakin vähän paremmin, eihän hiihtämään ole päässytkään. Saas nähdä, millaisia mestareita Riitta meistä vielä leipookaan, kun olemme katselleet muita tanssijoita, jotka ovat harrastaneet kansantanssia jo vuosia. Ja löytyiväthän ne kurpposetkin viimein, tosin vähän tuunattuna maalauksen jäljiltä.. Kustaa Vilkunan kirjasta poimittuja sanontoja: Maaliskuun kevään merkkejä on se, että varikset saapuvat syrjäisimmillekkin seuduille. 8. maaliskuuta on Filemon eli Matin päivä, josta on sanottu "kun Filemo vinkuu, silloin Otto 9.4. vettä oksentaa. Tarkoittaa sitä, että myrsky Mattina ennustaa varhaista kevättä. Tällaisin ajatuksin Olli ja Annukka Uusi- Eskola 11
Vantaan kansanperinteen ystävät ry:n HALLITUKSEN YHTEYSTIEDOT 1.1.2008 Kalervo Pelkkikangas 8724264 040-5772645 puheenjohtaja kalervo@pelkkikangas.net Hilkka Peltonen 050-4109579 Peukaloiset Pirjo Pietikäinen 0400-971688 puvusto Taina Sarivaara 822661 040-5708077 sihteeri taina.sarivaara@elisanet.fi Liisa Tanskanen 8273314 040-9003881 juhlavastaava Raimo Tanskanen 8273314 040-9003880 varapuheenjohtaja raimo.tanskanen@kolumbus.fi Anna-Liisa Uusi-Eskola 897712 044-3463723 Hurakan toimittaja uusi-eskola@kolumbus.fi Muut toimihenkilöt Mirja Antila 8712107 050-5996936 Hurakan päätoimittaja mirja.antila@kolumbus.fi Liisa Pöyhönen rahastonhoitaja liisa.poyhonen@elisanet.fi Kaija Turtio 040-5962140 jäsenrekisteri kaija.turtio@kolumbus.fi 12
SEURAMATKA VIROON 6. 8.6.2008 Teemme yhteisen tutustumismatkan Viroon, lähinnä Kuusalun ja Kolgan alueeseen, joka on n. 40 km Tallinnasta Narvaan päin. Kesän elojuhlillemme tulee ko. paikkakuntien yhdistetty kamarikuoro vierailulle, johtajanaan Taavi Esko. Me käymme etukäteen tutustumassa kuorolaisiin ja vietämme yhteisen illan Kolgan-joen varrella. He haluavat konsertoida meille ja näin sitten tutustutaan toisiimme illan mittaan saunoen, ruokaillen ja laulellen. Majoitus tulee olemaan eksoottisessa kotamajoituksessa. Lisätietoja internet-sivuilta osoitteesta :http:// www.raudsilla.ee/cgi-bin/index.cgi?id=2 Alustavat ilmoittautumiset matkalle Tanskasille: puh. Liisa 040-9003881 tai Raimo 040-9003880. Vantaan kansanperinteen ystävien internet-sivut löytyvät osoitteesta www.vantaankansanperinteenystavat.net materiaalia sivuille voi lähettää sähköpostilla: jani.leskela@saunalahti.fi 13
Mistä olet kotoisin? Aikoinaan edellisessä työpaikassani oli eräiden pikkujoulujen teemana Mistä olet kotoisin? Jokainen sai saapuessaan merkitä seinälle kiinnitetylle Suomen kartalle oman kotipaikkansa kohdan nuppineulalla. Lisäksi oli pyydetty tuomaan omasta kotiseudusta kertova pikkujoululahja pukinkonttiin. Kun joku avasi paketin, piti paketin antajan kertoa, mikä tarina lahjaan liittyi. Näitä mukavia muistoja muistellessani olen useasti pohtinut, mitä kaikkia eri Suomen seutuja edustavia ihmisiä Vantaan kansanperinteen ystävien joukosta löytyy. Olisi mukava käynnistää seuramme jäsenten keskuudessa tutkimus, mistä itse kukin on kotoisin ja mihin kunkin suvun juuret johtavat. Kuinka moneen eri heimoon kuulumme, kuinka monta eri murretta puhumme ja kuinka tiheä nuppineulasto Suomen kartalle syntyisi seuramme jäsenistä? Harva meistä lienee syntynyt Vantaalla, Helsingin maalaiskunnassa (kuten allekirjoittanut!) tai Helsingin pitäjässä, mutta siinäkin tapauksessa olisi hauska tietää, mistäpäin tämän henkilön vanhemmat tai esivanhemmat ovat tulleet seudulle. Ilmoittakaa halutessanne tietojanne allekirjoittaneelle, niin tehdään yhteenveto ja kirjoitetaan aiheesta juttu johonkin tulevaan Hurakkaan! Terveisin Mirja Antila mirja.antila@kolumbus.fi Karjalan Liiton ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton adresseja saatavana iloon ja suruun. Adressi maksaa 12 euroa, tekstattuna (3-5 riviä) Vantaan kansanperinteen ystävien jäsenille 17 euroa, muille 20 euroa. Muu tekstaus, lyhyt rivi, max 10 cm 1,50 euroa pitkä rivi, max 19 cm 2,50 euroa Koristeellinen käsintekstaus antaa lisäarvoa muistamiselle! Kalligrafian peruskurssi järjestetään halukkaille. yhteydenotot: Tekstaus- ja adressipalvelu Mirja Antila T:mi puh. 050-599 6936 tai 871 2107, mirja.antila@kolumbus.fi 14
Kuvasatoa Påkaksen joulumyyjäisistä 15.12.2007, kuvaaja: Liisa Pöyhönen 15