Porvoon kaupungin hyvinvointikertomus Vuoden 0 raportti ja suunnitelma vuodelle 015 1
OSA I: PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Porvoon kaupungin väestömäärä on viimeisten vuosikymmenten aikana kehittynyt verrattain suotuisasti. Väestökasvu on ollut vakaata ja hallittavissa. Kasvu perustuu sekä muuttoliikkeeseen, että luonnolliseen väestönlisäykseen. Porvooseen muuttajat ovat keskimääräistä useammin työssä olevia, koulutettuja ja keski- tai hyvätuloisia lapsiperheitä. Ikääntymisen trendi on voimistumassa Porvoossakin. Huoltosuhde on tasaisessa kasvussa, mutta on vielä huomattavasti suotuisampi kuin Suomessa keskimäärin. Sairastavuusindeksi on Porvoossa edelleen selvästi alle maan keskitason ja vertailukunnista vain Sipoossa indeksi on Porvoota matalampi. Terveydenedistämisaktiivisuus on selkeästi lisääntynyt. Kansallisen terveydenedistämisen aktiivisuusmittarin mukaan aktiivisuus on jollain osa-alueilla kuitenkin edelleen maan keskiarvon alapuolella, kuten perusterveydenhuollossa sekä kuntajohdossa. Huoltosuhde, demografinen 0 5 5 5 5 50 Demografinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 5 vuotta täyttänyttä on sataa 15 -vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Nettomuutto 1 0 - - Sairastavuusindeksi, ikävakioitu 0 95 90 5 0 Indikaattori ilmaisee miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 0). Luku on laskettu ikävakioituna. Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Indikaattori ilmaisee nettomuuton tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Nettomuutto saadaan vähentämällä alueelle muuttaneista (tulomuuttajat) alueelta pois muuttaneet (lähtömuuttajat). Näin nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois.
Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Avopainotteisia palveluita on lisätty erityisesti lapsiperheiden sosiaalityössä. Lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvitysten määrän kasvu on pysähtynyt. Vuoden 013 aikana raskaisiin lastensuojelun toimenpiteisiin on jouduttu ryhtymään edellisvuosia harvemmin. Avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien lasten osuus lisääntyi. Uutena toimintamuotona alkoi neuvolan perhetyö. Tavoitteena on tarjota perheille mahdollisimman oikea aikaista varhaista tukea elämän käännekohdissa. Perheneuvolassa on lisätty ryhmätoimintaa, asiakkaita oli yhteensä 311. Lisäresurssia työhön on saatu myös lahjoitusvaroin käyttöönotetuilla palveluseteleillä, joilla tarjotaan perheille tilapäistä kotipalvelua. Vuonna 013 toimeentulotukea saaneista lapsiperheiden osuus oli 3 %. Porvoossa kouluterveyskyselyyn on osallistuttu jo vuodesta 199 lähtien. Vuoden 013 kouluterveyskyselyn mukaan - ja 9. luokkalaisten nuorten elinolot, kouluolot, koettu terveys, terveystottumukset ja terveydentila ovat lähes kaikilla osa-alueilla parantuneet vuodesta 0. Nuorten ylipainoisuus on kuitenkin lisääntynyt. Kouluterveydenhoitajalle ja koululääkärille pääsyn koetaan vaikeutuneen. Koulutuksellisen tasa-arvon edistämishankkeen myötä on pystytty lisäämään aikuisten läsnäoloa ja koululaisille annettavaa tukea ala- ja yläkouluissa. Uuden lastensuojelusuunnitelman laatiminen aloitettiin yhdessä Askolan kunnan kanssa. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista 3 3 3 30 Indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden prosentteina kaikista lapsiasuntokunnista. Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 1-vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Lasten pienituloisuusaste 1 Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 1- vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 1-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 0 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna 3 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 1 Toimeentulotukirekisteri sisältää tietoja varsinaista ja ehkäisevää toimeentulotukea saaneista kotitalouksista sekä kuntouttavan työtoiminnan kustannuksia toimeentulotukena saaneista henkilöistä (vuodesta 001 alkaen). Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavan ikäisestä väestöstä 11 9 7 5 3 1 Indikaattori ilmaisee vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden lasten ja nuorten osuuden prosentteina vastaavan ikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain (3 ) mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 1 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 1 vuotta.
Nuoret ja nuoret aikuiset Kouluterveyskysely antaa tärkeää ja käyttökelpoista tietoa myös lukiolaisten ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden tilanteesta. Vuonna 013 tehdyn kyselyn tulokset saatiin käyttöön vuoden 0 alussa. Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan 3 % Porvoon yläkoululaisista ja lukiolaisista kokee terveydentilansa hyväksi tai erinomaiseksi. Koettu terveydentila on parantunut ja erilaisten oireiden esiintyminen on näissä ryhmissä vähentynyt vuodesta 0. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat sen sijaan kokevat terveydentilansa heikentyneen, 7 % kokee terveydentilansa vähintään hyväksi, vuonna 00 saman vastauksen antoi 1 %. Yleisimpiä oireita nuorilla ovat niska-hartiaseudun kivut sekä päänsärky. Keskimäärin joka kuudennella nuorella on väsymystä lähes päivittäin. Tytöt kokevat terveydentilansa heikommaksi ja kärsivät erilaisista oireista useammin kuin pojat. Nuorten masentuneisuus on pysynyt yleisenä läpi 000-luvun. Keskimäärin joka viides porvoolaisnuori ilmoittaa hakeneensa ammattiauttajalta apua masentuneisuuteen. Kuulluksi tuleminen koulussa tai oppilaitoksessa on parantunut. Kuitenkaan peruskoululaista ja ammattiin opiskelevista yli 0 % ja lukiolaisista kolmasosa ei tiennyt, miten vaikuttaa oman koulun asioihin. Keskusteluyhteydet vanhempien kanssa ovat parantuneet koko 000-luvun. Alle % nuorista ilmoittaa, että heillä on keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Vanhemmat tietävät myös aikaisempaa paremmin nuortensa viikonlopunviettopaikan. Nuorten tupakointi ja alkoholin käyttö ovat edelleen vähentyneet. Porvoolaiset nuoret tupakoivat ja käyttävät alkoholia hieman yleisemmin kuin Suomessa keskimäärin. Lukiolaisten asenteet huumeisiin ovat hiukan tiukentuneet, mutta ammattiin opiskelevat suhtautuivat kannabiskokeiluihin yhä myönteisemmin. Nuoret myös arvioivat huumeiden hankkimisen entistä helpommaksi. Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden saatavuus lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa on parantunut huomattavasti vuodesta 0. Kymppiluokkien toteuttamiseen lukuvuodelle 0 on olemassa valmiudet, mikäli nuoret saadaan hakeutumaan näihin ryhmiin. Työttömien nuorten määrä on jonkin verran lisääntynyt parin viime vuoden aikana. Itsenäiseen asumiseen siirtymisen tukea ja neuvontaa on lisätty. Asumisohjaajan tuella 5 nuorta on vuonna 013 saanut asunnon ja päässyt aloittamaan itsenäisen asumisen. Nuorisotakuuselvitys valmistui 013 ja siinä esitettyjä toimenpide-ehdotuksia on jo osittain toteutettu. Nuorten asumisen palveluohjaaja aloitti työt perintövaroin maaliskuussa 013, vuoden loppuun mennessä tuettiin itsenäiseen asumiseen 5 nuorta. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, %.- ja 9.-luokan oppilaista 33 31 9 7 5 3 1 19 17 15 13 00 00 00 0 0 Indikaattori ilmaisee alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien peruskoulun. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 - -vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä 1 1 Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 -vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavan ikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta.
Koulutustasomittain 30 30 30 30 300 0 0 0 0 Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Tupakoi päivittäin, %.- ja 9.-luokan oppilaista 0 1 1 00 00 00 0 0 Nuorisotyöttömät, % 1 -vuotiaasta työvoimasta 15 13 11 9 7 5 3 Nuorisotyötön on 15 -vuotias työtön. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Indikaattori ilmaisee kerran päivässä tai useammin tupakoivien peruskoulun. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. 5
Työikäiset Työttömyys on pysynyt samalla tasolla kuin viime vuosina, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi edelleen. Yhä useampi kotitalous eli perusturvalla ja oli korkeiden elinkustannusten vuoksi oikeutettu toimeentulotukeen. Kuntien työmarkkinatukiosuuden piiriin kuuluvien pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi 1 %. Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä nousi 7 %:in vuonna 013. Toimeentulotukea saaneista nuorten alle 31-vuotiaiden osuus oli 0 % ja lapsiperheiden osuus 3 %. Toimeentulotuen kustannukset nousivat 11 %. Päihdeklinikan asiakaskäynnit kasvoivat 30 % vuonna 013. Korvaus- sekä lääkityshoidossa olevien asiakkaiden määrä kasvoi merkittävästi. Kasvaneeseen palvelutarpeeseen on pyritty vastaamaan myös laajalla ryhmätoiminnalla sekä kokemusasiantuntijoiden vertaisvastaanotoilla. Työikäisten hyvinvointia on edistetty tarjoamalla ryhmämuotoisia ennaltaehkäiseviä palveluja mm. elämäntaparyhmiä, vanhempainryhmiä sekä aikuisille kohdennettuja liikuntakampanjoita. Taidetehdas on lisännyt kaupungin kulttuuritarjontaa. Tarjolla on monipuolisesti tapahtumia, musiikkia, elokuvia, teatteria ja taidetta. Asunnottomat yksinäiset/00 asukasta,,,0 1, 1, 0, 0, 0,0 Asunnottomiksi luetaan ulkona, tilapäissuojissa, yömajoissa yms. asuvat, erilaisissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat sekä tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asuvat. Lapsuudenkodissaan asuvia nuoria ei lasketa asunnottomiksi. Tieto on poikkileikkaustieto, jonka kyselyajankohta saattaa vaihdella vuosittain. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 3 3 30 0 1 1 00 005 00 007 00 009 0 011 0 Työttömään työvoimaan luetaan 15 7-vuotiaat työttömät. Pitkäaikaistyötön on työtön työnhakija, joka on ollut työttömänä vähintään kuukautta. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 00 asukasta 1 1 0 Tilastokeskus kerää vuosittain kunnilta tietoja niiden toiminnasta ja taloudesta. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 5 -vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä 3, 3,,,,0 1, 1, 0, 0, 0,0 Toimeentulotukirekisteri sisältää tietoja varsinaista ja ehkäisevää toimeentulotukea saaneista kotitalouksista sekä kuntouttavan työtoiminnan kustannuksia toimeentulotukena saaneista henkilöistä (vuodesta 001 alkaen).
Toimeentulotuki, euroa/asukas 10 0 0 0 0 0 0 0 Indikaattori ilmaisee toimeentulotuen bruttomenojen määrän (EUR) yhtä asukasta kohti kalenterivuoden aikana. Työttömät, % työvoimasta Työvoimaan luetaan kaikki 1 7-vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusajankohtana olivat työllisiä ja työttömiä. 7
Ikäihmiset Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on noussut ja on nyt valtakunnallisella suositustasolla (91 9 %). Kotihoidon piirissä olevien osuus on pysynyt edellisvuosien tasolla, mutta kotikäyntien määrä on kasvanut noin prosenttia eli noin 17 000 käynnillä. Kasvu kertoo asiakkaiden palvelutarpeen kasvusta, mutta osittain myös toimintatapojen muutoksesta. Ympärivuorokautisen hoidon osalta palvelurakenne on edelleen hieman liian laitospainotteinen, mutta rakennetta on pystytty ennakoitua nopeammin muuttamaan vuoden 013 aikana. Ensisijaisesti ikääntyneen toimintakyvyn heiketessä hoito annetaan aina kotiin ja ympärivuorokautisen hoivan osalta panostetaan tehostettuun palveluasumiseen. Tehostetun palveluasumisen asiakkaiden osuus on kasvanut. Ravitsemuksella ja liikunnalla on toimintakyvyn ylläpitämisessä keskeinen merkitys. Ikääntyneille kohdennettuja liikuntaryhmiä on lisätty. Ryhmissä parannetaan tasapainoa, lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuutta. Ikääntyneiden omatoimiseen käyttöön tarjotaan uusi maksuton kuntosali viitenä päivän viikossa. Kesällä 013 aloitettiin ikääntyneille kohdennettu puistojumppa. Hoitotutkimukseen ravitsemuksen vaikutuksesta haurauteen ja lihaskatoon on osallistunut 00 yli 75-vuotiasta porvoolaista. He ovat saaneet ohjeistusta ravitsemukseen ja liikuntaan. Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä 13 11 9 7 Hoitoilmoitusrekistereihin kerätään asiakaskohtaista tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidon, asumispalveluiden sekä säännöllisen kotihoidon asiakkaista. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä 9 9 90 003 005 007 00 009 0 011 0 Hoitoilmoitusrekistereihin kerätään asiakaskohtaista tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidon, asumispalveluiden sekä säännöllisen kotihoidon asiakkaista. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä Hoitoilmoitusrekistereihin kerätään asiakaskohtaista tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidon, asumispalveluiden sekä säännöllisen kotihoidon asiakkaista. Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä asuntoväestöstä 5 5 5 50 0 3 Yhden hengen asuntokunnan muodostaa asuinhuoneistossa yksin vakinaisesti asuva henkilö.
Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset Asukkaiden kannustaminen huolehtimaan omasta hyvinvoinnista on yhä tärkeämpää. Uusia asukkaita, erityisesti lapsiperheitä, on houkuteltava aktiivisen kaupunkimarkkinoinnin keinoin muuttamaan kaupunkiin, sillä väestönkasvu on edellytys hyvinvoinnin ylläpitämiselle jatkossakin. Uudistettujen hyvinvointijohtamisen rakenteiden kautta on hyvät edellytykset vaikuttaa poikkihallinnollisesti tehtäviin päätöksiin. Hyvinvointikertomuksen ja ohjelmien kautta tuodaan esille paikallista terveyden ja hyvinvoinnin tilaa. Tietoon perustuen pystytään paremmin perustelemaan hyvinvointia edistävien ratkaisujen vaikuttavuutta. Vuonna 0 palkataan hyvinvointikoordinaattori tukemaan hyvinvointijohtamista ja parantamaan edelleen terveydenedistämisaktiivisuutta. Keskeistä on myös osallisuuden vahvistaminen, kuntalaisten entistä vahvempi mukaan ottaminen luovilla uusilla tavoilla, jotka houkuttavat myös niitä, joille perinteiset vaikuttamiskanavat eivät ole mieluisia. Kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksia on edelleen vahvistettava. OSA II TULEVAN VUODEN SUUNNITTELU Kuntastrategian painotukset ja linjaukset Kaupunkistrategia vuosille 0 017 hyväksyttiin Porvoon kaupunginvaltuustossa 30..013. Strategia kiteytyy neljään päämäärään: talouden tervehdyttämiseen, asukkaiden hyvinvointierojen kaventamiseen, osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen sekä kaupungin kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen varmistamiseen. Strategisten päämäärien avulla halutaan edistää asukkaiden, yritysten ja ympäristön hyvinvointia. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Voimassa olevat ohjelmat ja suunnitelmat: Ruokailun ja ravitsemuksen linjaukset (0), päivitys käynnissä Itä-Uudenmaan turvallisuusohjelma (011), päivitys käynnissä Ikääntymispoliittinen ohjelma (0), päivitys käynnissä, uusi nimi suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Päihdestrategia (011), päivitys käynnissä Vammaispoliittinen ohjelma 0 00 Lastensuojelusuunnitelma (0) Asuntopoliittinen ohjelma 013 01 Elämän eväät, lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko (011) Valmisteilla olevat uudet ohjelmat ja suunnitelmat: Työllisyysohjelma Ennalta ehkäisevän terveydenhuollon suunnitelma Elinkeino- ja kilpailukykyohjelma 9
Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna Painopistealue 1: Asukkaiden hyvinvointiero kaventuvat Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Nuorten syrjäytyminen vähenee Nuorisotakuuselvityksen mukaiset toimenpiteet: Päätetään talousarviovalmistelun yhteydessä Kaupungin tarjoamien nuorten kesätyöpaikkojen määrä Kesätyöpaikkojen lisääminen ja ke- Perintövarat Kesätyöseteleiden määrä/käyttö Terveyserot kaventuvat Peruspalveluiden henkilöstö tukee vanhemmuutta Vanhemmuuden tukeminen on osa lasten ja nuorten kanssa työskentelevien perehdytystä ja toimintaa kehitetään suunnitelmallisesti kaupunkitasolla. Lapsiperheille on tarjolla edullisia harrastusmahdollisuuksia: jokaiselle lapselle ja perheille yhdessä liikuntaa tai kulttuuria. sätyöllistymisen tukeminen Palkkatukityöpaikkojen ja oppisopimuspaikkojen lisäys Kymppiluokkien tai vastaavien perustaminen Asumisen tukeminen ja muu henkilökohtainen tuki Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä Hyvis Alueelliset erot: Palveluiden kohdentaminen Gammelbackan asukkaille. Työttömille ja vähävaraisille perheille kohdennetaan liikunta- ja kulttuuripalveluita ja mahdollistetaan osallistuminen niihin Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, sosiaali- ja perhepalvelut ja terveyspalvelut Vanhemmuuden tukeminen tulee osaksi lapsiperheiden palveluiden toimintasuunnitelmaa ja työtä. Varmistamme, että toimijat tunnistavat, miten oma työ toimii osana ehkäisevää lastensuojelua. Järjestetään yhteistyössä vanhemmuusluentoja varhaiskasvatuksessa sekä kouluissa Vastuutaho: Hyvis - työryhmä sekä Lasten ja nuorten Kaste-hanketta 0 suunnitteleva työryhmä (Kaste = sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma) Kaupungin vapaa-aikapalvelut huomioivat erityisesti tukea tarvitsevien lapsiperheiden mahdollisuudet osallistua kulttuuri-, liikunta ja seurojen palveluihin. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, koulutuspalvelut, varhaiskasvatuspalvelut, sosiaali- ja perhepalvelut. seurat ja kolmas sektori Hanketuet: koulutuksellinen tasa-arvo, etsivä nuorisotyö, nuorisotakaajat - hanke Verkostot ja kumppanuudet: kolmas sektori, Posintra, paikalliset yritykset, seurakunta Päätetään talousarviovalmistelun yhteydessä Hyvinvointikeskushanke Aluekehittämisen hanke Kolmas sektori Työttömien terveystarkastukset, mahdollinen hankerahoitus Päätetään talousarviovalmistelun yhteydessä Lapsiperheiden palveluiden esimiehet, henkilöstö, kolmas sektori, Verso Mahdollinen hankerahoitus Päätetään talousarviovalmistelun yhteydessä Lapsiperheiden palveluiden ja kulttuurija vapaa-aikapalveluiden henkilöstö, kolmas sektori, toimitilat Nuorten oppisopimusten ja palkkatukipaikkojen määrä Peruskoulun jälkeen opintoihin sijoittuneiden määrä Itsenäiseen asumiseen tuettujen nuorten määrä / näistä asuntonsa säilyttäneiden nuorten määrä Hankkeiden tulokset Toteutuminen Vanhemmat saavat apua ja kannustusta arkisiin ongelmiin esim. neuvolasta, varhaiskasvatuksesta ja oppilashuollosta. Vanhempien omat voimavarat lisääntyvät. Erityispalveluiden tarve ei kasva. Uusi työtapa näkyy säästöinä työajassa ATH:n kokee riittämättömyyttä vanhempana mittarin seuranta Liikuntaa ja kulttuuria harrastavien määrä lisääntyy. Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa on tarjolla kulttuuria ja liikuntaa tasa-arvoisesti Lapsiperheiden tapahtumien osallistujamäärät Tapahtumat ovat lapsi- ja leikki ystävällisiä sekä perheyhteyttä tukevia
Painopistealue : Osallisuusmahdollisuudet lisääntyvät Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Palveluita kehitetään yhdessä Osallistuminen ohjelmatyöhön Päätetään talousarviovalmistelun Toteutuminen asukkaiden kanssa yhteydessä Vaikuttamiskanavien kehittäminen Osallisuusverkosto Ohjelmatyöryhmät Laajoja hankkeita ja ohjelmia koskeva osallistumisen toimintamalli on otettu käyttöön Asiakastyytyväisyyskyselyjä koordinoidaan koko kaupungin tasolla Suunnittelijat Kolmannen sektorin toimintaedellytykset paranevat Kaupungin johtoryhmä Avustusmuotojen kehittäminen Päätetään talousarviovalmistelun yhteydessä Avustussääntöjen tarkentaminen tilojen käytön osalta Sopiminen tilojen käytöstä avustusmuotona kaupunkitasolla Avustuksia myöntävät tahot Tilarekisterin laatiminen Hyvinvointiryhmä ja Kompassi Kaupungin johtoryhmä Painopistealue 3: Hyvinvointitiedolla johtaminen paranee Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Selkeyttää ja virtaviivaistaa hyvinvointiohjelmien ja suunnitelmien valmistelutyötä Päätetään talousarviovalmistelun yhteydessä Luoda lista päivitettävistä ohjelmista ja suunnitelmista ja päättää käsittelylaajuudet ja valmisteluprosessin Hyvinvointiryhmä ja kaupungin johtoryhmä Hyvinvointikoordinaattori ja toimialojen kehittämispäälliköt Päivitettävien ohjelmien ja suunnitelmien määrä vähenee Valmisteluprosessi selkenee Painopistealue : Kilpailukykyinen ja kestävä kaupunki Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Toteutetaan viihtyisiä ja energiatehokkaita Skaftkärr alueen suunnittelu ja Päätetään talousarviovalmiste- Toteutuminen asuinalueita rakentaminen etenee lun yhteydessä Kansallisen kaupunkipuiston suunnitelma valmistuu ja suunnitelman toteuttaminen alkaa Talousarvion mukaan Joukko- ja kevyenliikenteen hankkeet Lähiliikunta- rakentamisen lisääminen Kaupunkikehitys ja liikuntapalvelut 11