Vastavalo / Matti Koutonen Luonto rajalla Paikallistalouden ja luontomatkailun näkökulma Joel Erkkonen 11.12.2017
Sisältö Kestävän matkailun periaatteet Paikallistaloudelliset vaikutukset Puistoparien välinen yhteistyö
Kansallispuistot matkailua tukevat palvelut ja upein luonto Kansainväliset ja yhä suuremmassa määrin kotimaiset matkailijat tarvitsevat palveluja ja turvallisia reittejä Yhteistyö julkishallinnon ja yksityisen matkailusektorin välillä (public & private partnership) WIN-WIN Paremmat palvelut asiakkaille Elinvoimaa ja työpaikkoja maakuntiin Koko Suomi hyötyy Matkailijoita hyödyttävät palvelut hyödyttävät myös virkistyskäyttäjiä hyöty kansanterveydelle Vuonna 2016 2,8 miljoonaa käyntiä
Suomen luontokeskus Haltia, Nuuksio, Espoo. Kuva: Jukka-Pekka Ronkainen Peruspalvelumme luovat edellytykset yritystoiminnalle Ylläpidimme vuonna 2016 7 000 km retkeilyreittejä 7 000 km moottorikelkkauria ja -reittejä lähes 3 000 taukopaikkaa Palvelimme asiakkaita 27 luontokeskuksessa. Niissä vierailtiin yhteensä 1 130 900 kertaa Palvelujen käyttäjien asiakastyytyväisyys oli 4,3 (asteikko1 5) Tiilikkajärven kansallispuisto, Rautavaara ja Sotkamo. Kuva: Petri Jauhiainen
Kestävän matkailun periaatteet Kansallispuistot, luonto- ja historiakohteet sekä maailmanperintökohteet Merkittäviä Suomen matkailun vetovoimatekijöinä Hyödyntäminen matkailussa on mahdollista, kun toiminnot sovitetaan yhteen suojelutavoitteiden kanssa Metsähallituksen luontopalveluilla ja UNESCOn maailmanperintökohteilla Suomessa on yhteiset kestävän matkailun periaatteet, jotka otetaan huomioon kaikessa omassa toiminnassa sekä yhteistoiminnassa matkailuyrittäjien kanssa
1.Tuemme kohteiden arvojen säilymistä ja edistämme niiden suojelua Luonto- ja kulttuuriarvot ovat tärkeä matkan syy. Kerromme kävijöille kohteen arvoista ja niiden suojelusta ja kannustamme heitä toimimaan vastuullisesti. Kehitämme palveluja ja ohjaamme käyttöä kysynnän ja kohteen luonteen mukaan. Käytämme pääsääntöisesti valmiita kulkureittejä ja olemassa olevaa palveluvarustusta. Rakentamisessa otamme huomioon myös paikalliset luonto- ja kulttuuriarvot. Matkailu ei vaaranna kohteen luonto- ja kulttuuriarvoja, ja haitallisia vaikutuksia ehkäisemme ennakoivasti. Maastopyöräilijä Hossassa, Suomussalmi. Kuva: Sini Salmirinne
2. Minimoimme ympäristön kuormitusta Edistämme mahdollisuuksia matkustaa kohteelle julkisin kulkuvälinein ja vähäpäästöisesti. Kasvatamme viipymää matkailualueella. Toimimme energia- ja materiaalitehokkaasti. Toimimme hyvänä esimerkkinä ympäristöasioissa. Mahdollistamme ja kannustamme kävijöitä toimimaan ympäristöystävällisesti.
3. Vahvistamme paikallisuutta Paikallinen tietämys, tutkimustieto, kokemukset ja kulttuuri ovat lähtökohta elämysten tarjonnassa. Opastus on laadukasta ja toimijat tuntevat hyvin alueen sekä paikalliset olot. Lisäämme kohteen arvostusta laadukkaasti tuotetuilla matkailupalveluilla. Toimimme yhteistyössä ja tarjoamme paikallisille asukkaille sekä kävijöille mahdollisuuksia osallistua kohteen hoitoon ja kehittämiseen. Raaseporin linna. Kuva: Elias Lahtinen Saaristomeren kansallispuisto. Kuva: Jouko Högmander
4. Edistämme kohteiden tuottamaa hyvinvointia ja terveyttä Kannustamme kävijöitä monipuolisiin, omatoimisiin ja ohjattuihin luonto- ja kulttuurielämyksiin. Varmistamme kohteiden ja palveluiden kävijäturvallisuuden. Palvelumme edistävät tasa-arvoa. Parannamme kävijöiden mahdollisuuksia lisätä sosiaalista, psyykkistä ja fyysistä hyvinvointiaan. Edistämme paikallisten asukkaiden virkistäytymistä ja parannamme alueen elinolosuhteita. Kuva: Metsähallitus / Petri Jauhiainen
5. Edistämme paikallistaloudellista kasvua ja työpaikkojen luomista Tarjoamme kävijöille laadukkaita ja kohteen vetovoimalle rakentuvia palveluja. Teemme aktiivista yhteistyötä pitäen selvänä toimijoiden roolit ja vastuut kohteen hoidossa ja palveluiden tuottamisessa. Tarjoamme tietoa kohteista ja palveluista ennakkoon, helposti ja kiinnostavassa muodossa eri viestintäkanavissa. Innostamme matkailijoita viipymään pidempään matkailualueella.
6. Viestimme yhdessä kohteen arvoista ja palveluista Sitoudumme kohteen arvoihin ja perusviesteihin Viestimme yhdenmukaisesti ja vastuullisesti eri kohderyhmille sekä kotimaassa että kansainvälisesti Keräämme palautetta sidosryhmiltä asiakastyytyväisyyden sekä toiminnan kehittämiseksi Järjestämme koulutus- ja yhteistyötilaisuuksia alueen toimijoiden kesken Kannustamme toimijoita sitoutumaan näihin kestävän matkailun periaatteisiin
Matkailun kestävyyden varmistaminen Suojelualueiden kestävän matkailun periaatteet Luontomatkailusuunnitelmat Kestävyyden seuranta Yhteistyösopimukset, joiden myötä yritys sitoutuu noudattamaan kestävän matkailun periaatteita (518 kpl v. 2016) EUROPARC Charter for Sustainable Tourism (Koli, Syöte, Pallas-Ylläs)
Kestävyyden mittaaminen Kestävyys Ekologinen, Taloudellinen ja Sosiaalis-kulttuurinen Kestävän matkailun periaatteet Tavoitetila Nykyarvojen mittaus tai arviointi Indikaattorit Raja-arvojen määrittäminen parhaan tiedon perusteella Mittaustapa Ennakoivien ja reagoivien toimenpiteiden määrittäminen Nykyarvot Tavoitetilan johtaminen periaatteista ja soveltaminen paikallisesti Parhaiden käytettävissä olevien indikaattoreiden (mittareiden) valitseminen Hyväksyttävän muutoksen rajat (LAC) Tilastollisesti luotettavien ja mielekkäiden menetelmien valitseminen Toimenpiteet
Sisältö Kestävän matkailun periaatteet Paikallistaloudelliset vaikutukset Puistoparien välinen yhteistyö
Miten paikallistaloudellisia vaikutuksia mitataan? Kerrotaan keskenään Käyntimäärä Kävijätutkimuksin selvitetty keskimääräinen rahankäyttö alueella Paikallistaloutta kuvaavat panos-tuotostauluista johdetut kertoimet (vaihtelevat puistoluokittain, puistoluokkia on 4) Metsähallitus ja Metsäntutkimuslaitos kehittivät yhteistyössä suomalaisen sovelluksen amerikkalaisesta Money Generation Modelista (MGM2) www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp149-en.htm www.metsa.fi/suojelualueetjapaikallistalous
Kansallispuistojen matkailu tuo rahaa paikallistalouteen Keskimäärin kansallispuistoissa kävijöiden rahankäyttö tuo lähialueelle noin 10 euroa jokaista puiston retkeilypalveluihin ja luontokeskuksiin sijoitettua euroa kohti. Matkailualueilla sijaitsevissa kansallispuistoissa hyötysuhde on vielä tätä korkeampi, keskimäärin 14 euroa.
Kansallispuistojen matkailun vaikutukset paikallistalouteen Green Belt vyöhykkeellä (2016) Kokonaisvaikutus Minimivaikutus* Käynnit Milj. Htv Milj. Htv Urho Kekkosen KP 21,7 219 10,3 103 295 000 Kolin KP 19,1 192 9,3 93 181 100 Oulangan KP 18,9 189 6,7 67 200 600 Riisitunturin KP 4,5 16 0,4 4 30 500 Petkeljärven KP 0,8 9 0,1 1 16 200 Itäisen Suomenlahden KP 0,6 6 0,3 3 15 100 Hiidenportin KP 0,5 5 0,0 0 9 700 Patvinsuon KP 0,3 3 0,1 1 13 500 Valkmusan KP 0,1 1 0,0 0 13 300 Yhteensä 66,5 670 27,2 272 509 500 *Minimivaikutus kuvaa niiden kävijöiden rahankäytön vaikutuksia paikalliseen talouteen ja työllisyyteen, joille kansallispuisto oli matkan tärkein tai ainoa kohde. www.metsa.fi/ suojelualueetjapaikallistalous
Kansallispuistojen kokonaisarvo Kansallispuiston kokonaisarvo Käyttöarvot Ei-käyttöarvot Suorat käyttöarvot (virkistys, maisema) Optioarvo (tuleva käyttö) Olemassaoloarvo (alkuperäinen luonto, lajit, elinympäristöt) Perintöarvo Epäsuora käyttö (vedet, ilmasto; valokuvat, filmit) Mitataan puistossa kävijöiden rahankäytön vaikutuksia paikallistalouden rahavirtoihin. Nämä heijastavat osaa suorista käyttöarvoista.
Sisältö Kestävän matkailun periaatteet Paikallistaloudelliset vaikutukset Puistoparien välinen yhteistyö
Oulanka-Paanajärvi yhteistyö SALLA VENÄJÄ RUKA KUUSAMO
Oulanka-Paanajärvi yhteistyö Pitkät perinteet Aktiivinen henkilöstö Osaamisen kehittäminen molemmin puolin Useita hankkeita EUROPARC Transboundary Parks
Oulanka-Paanajärvi yhteinen visio 2025 Oulangan ja Paanajärven kansallispuistot ovat kansainvälisesti tunnettuja ja niiden välinen yhteistyö on tunnustettua ja tuettua. Oulanka-Paanajärvi on laadukas matkailukohde ja matkailutuotteita ja tapahtumia on molemmin puolin rajaa. Luonto- ja kulttuuriarvot ovat hyvin tunnettuja ja suojeltuja, ne luovat edellytykset kestävälle matkailu- ja virkistyskäytölle. Molempien kansallispuistojen henkilökunnalla on yhteinen tunne kumppanuudesta ja kansallispuistojen yhteisestä hoidosta. Oulanka-Paanajärvi on aktiivinen toimija rajat ylittävässä yhteistyössä European Green Belt verkostossa ja muissa kansainvälisissä verkostoissa.
Kuva: Marjo Kämäräinen Oulanka-Paanajärvi yhteistyö Tulevaisuudessa Kestävän matkailun edistäminen Periaatteet ja seuranta Kestävät ratkaisut retkeilyreittien ja rakenteiden toteuttamisessa Kävijäseuranta Yhteinen kävijätutkimus Vaikuttavuus Opastusaineiston yhtenäistäminen Yhteinen haku Maailmanperintökohteiden listalle
joel.erkkonen@metsa.fi www.luontoon.fi www.retkikartta.fi Kuva: Minna Erkkonen