Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin Esimerkkinä Höytiäinen Kalastusaluepäivät, Huhmari 16.3.2018 Yliopistotutkija Hannu Huuskonen, Itä-Suomen yliopisto, Ympäristö- ja biotieteiden laitos
Kuhan kalastuksensäätely Suomessa Perinteisesti Suomen kalastuksensäätely on ollut alamittoihin perustuvaa: kalalle pyritään takaamaan vähintään yksi kutumahdollisuus Kuhan alamitta on vaihdellut lakisääteisesti (37 cm vuosina 1964-2015, 42 cm vuodesta 2016), lisäksi käytössä on ollut alueellisesti korkeampia alamittoja Vuoteen 1993 asti käytössä oli myös kuhan rauhoitusaika (kesäkuu) Pyynnin tai saaliin määrää ei ole juuri rajoitettu, vaikka periaatteessa pyydysyksikkömäärät ovatkin olleet rajallisia Vuonna 2016 voimaan tullut pyynti- tai venekuntakohtainen verkkorajoitus (240 m) oli ensimmäinen kalastuspainetta käytännössä rajoittava säädös 2
Alamittasäätelyn ongelmia Nopeasti kasvavat kalat pyydetään nuorempina kuin hidaskasvuiset ja ennen alamittakokoa sukukypsyvät kalat Tämä voi johtaa sukukypsyyskoon pienenemiseen ja hitaampaan aikuisvaiheen kasvuun Nopeasti kasvavien kalojen hyvä tuottopotentiaali jää saavuttamatta ja vuosiluokasta saadaan vähemmän saalista Alamittasäätely on erityisen ongelmallista, jos kalastuspaine on kova: liian alhainen alamitta voi johtaa kutukannan ja saalismäärän romahtamiseen Vaihtoehtoisia säätelykeinoja ovat ylä- tai välimittasäätely sekä kalastuksen määrän säätely 3
Välimittasäätely Kaloilla on sekä ala- että ylämitta eli vain tietyllä kokovälillä olevat kalat saa ottaa saaliiksi (esim. 42-62 cm) Kutukalat kasvavat isoiksi ja sukukypsyvät myöhään Vakaampi saalis, koska isot emokalat tuottavat laadukkaita ja suurikokoisia jälkeläisiä Periaatteessa verkot toimivat välimittasäätelyn tavoin, koska ne valikoivat saaliin silmäkoon perusteella; käytännössä ei mikäli kalastuspaine on kova Käytännössä välimittasäätely toimiikin parhaiten rysä- ja vapakalastuksessa 4
Miten säätelyvaihtoehtoja voidaan verrata? Populaatiomallinnus: järvikohtaiset ikä-, sukukypsyys- ja kasvutiedot Kalakannan yksinkertaistettu simulointi tietokoneella esim. 100 vuoden ajan:
Höytiäinen pinta-ala 293 km 2, keskisyvyys 11 m, suurin syvyys 59 m kirkasvetinen ja oligotrofinen järven eteläosa syvä, länsi- ja pohjoisosa matalia länsi- ja pohjoisosissa vesi ravinteikkaampaa ja tummempaa kuha kotiutettu 1990-luvun puolivälissä aloitetuilla istutuksilla istutukset lopetettiin 2000-luvun puolivälissä laaja yleisvesialue => kuhasaaliista noin puolet 18.5.201 7 7
Höytiäisen kuhan erityispiirteet 1/5 360 mm 370 mm Hidas kasvu 450 mm 500 mm 410 mm 530 mm 8
Höytiäisen kuhan erityispiirteet 2/5 Alhainen sukukypsyyskoko 7{ A 50 = A 50 = 5 { A. Vainikka, 9 julkaisematon
Höytiäisen kuhan erityispiirteet 3/5 Suuri fekunditeetti M. Olin ym., 10 julkaisematon
Höytiäisen kuhan erityispiirteet 4/5 Suuri saalismäärä Saalis 2010
Höytiäisen kuhan erityispiirteet 5/5 Korkea kalastuskuolleisuus F=0.5: 39 % F=1.0: 63 % F=1.5: 78 % F=2.0: 86 % F=3.0: 95 % F=4.0: 98 %
Saalis eri alamitoilla ja kalastuskuolevuuksilla 370 mm 420 mm 470 mm 13
Saalis eri välimitoilla ja kalastuskuolevuuksilla 370-570 mm 420-620 mm 470-670 mm 14
Höytiäinen: saalis nykyisellä säätelyllä 42 cm alamitta
Höytiäinen: saalis välimitalla 40 55 cm välimitta
Vesijärvi: saalis nykyisellä säätelyllä 42 cm alamitta 42 cm alamitta Nykytila, n. 150 yli 70 cm kuhaa vuodessa
Vesijärvi: saalis välimitalla 42 cm alamitta 45 4260 cm cm alamitta välimitta Potentiaali: 1430 yli 70 cm kuhaa vuodessa
Evolutiiviset vaikutukset: sukukypsyyskoko eri kalastuskuolevuuksilla nyk. sukukypsyyskoko 420 mm 420-620 mm 19
Yhteenveto (populaatio)mallinnus absoluuttinen totuus! järvet ovat erilaisia: samanlainen kalastuksensäätely ei toimi kaikissa järvissä => kuhakantojen seuranta tärkeää! vaikka jotkut järvet kestävätkin kovaa kalastuspainetta, se voi pitkällä tähtäimellä tuottaa vähemmän saalista kuin vähempi kalastus kova kalastuspaine johtaa myös vääjäämättä evolutiivisiin vaikutuksiin (kasvun hidastuminen, sukukypsyyskoon aleneminen) kalastuksensäätely käyttäen pelkkää alamittaa ei ole kestävä ratkaisu, mikäli kalastuspaine on kova ja kalojen kasvu hidasta; myöskään välimitta ei välttämättä toimi, koska kalat eivät ehdi kasvaa riittävän kookkaiksi kuhan kova verkkokalastuspaine johtaa ongelmiin nopeammin kasvavien lohikalojen kalastuksessa 20
Lisäksi: kalakannat vaihtelevat luontaisestikin! Kuhan yksikkösaalis talviverkkopyynnissä 700 Kuhan takautuva kasvu 4 600 3,5 3 500 2,5 400 2 1,5 300 1 200 0,5 100 0 1995 2000 2005 2010 2015 2020 0 0 2 4 6 8 10 12 14 Kesä-lokakuun keskilämpötila Joensuussa 14 13 12 11 10 9 8 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 CPUE vs. kesän keskilämpötila 9-10 vuotta sitten y = 0,8941x - 9,0619 R² = 0,477 p = 0,001 8 9 10 11 12 13 14
Kiitos! P. Kiiskinen