Rakennustekniikan laitos Rakennustuotanto ja -talous Raportti 2 Department of Civil Engineering Construction Management and Economics Report 2

Rakennustekniikan laitos Rakennustuotanto ja -talous Raportti 2 Department of Civil Engineering Construction Management and Economics Report 2 Juhani Heljo & Olli Teriö Kaukolämmön kulutuspalautemallit 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 1,36 1,09 1,07 elo syys loka

Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennustuotanto ja -talous. Raportti 2 Tampere University of Technology. Department of Civil Engineering. Construction Management and Economics Report 2 Juhani Heljo & Olli Teriö Kaukolämmön kulutuspalautemallit Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos Tampere 2009

Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print TTY Tampere 2009 ISBN 978-952-15-2141-6 ISSN 1797-8904

3 Alkusanat Tavoitteena on esitellä malleja kulutuspalauteraportille, jolla kaukolämpöyritys voi auttaa asiakasta ymmärtämään lämmitysenergian kulutuksen taso ja mahdollinen säästöpotentiaali. Lisäksi kulutuspalautteesta pitää olla helposti löydettävissä energiatodistuksen teossa tarvittavat kulutustiedot. Raportin taustana on toisaalta energian loppukäytön tehokkuutta ja energiapalveluja koskevan direktiivin (2006/32/EY) asettamat velvoitteet kaukolämpöyrityksille, toisaalta rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (2002/91/EY) vaatimat energiatodistukset. Tämä julkaisu päivittää vuonna 1996 julkaistun Suomen Kaukolämpö ry:n ohjeen Kaukolämmön palauteraportit (Raportti M1/1996). Työ tehtiin Tampereen teknillisellä yliopistolla Rakennustuotannon ja -talouden yksikössä lab.ins. Juhani Heljon johdolla Olli Teriön avustamana. Työ toteutettiin yhteistyössä Ekokumppanit Oy / Tampereen Energiatoimiston (Suvi Holm), Tampereen Sähkölaitoksen (Timo Pesonen) sekä Axovaatio Oy:n (Teuvo Aro) kanssa. Yhteistyökumppaneilta saatiin työhön tarvittavaa asiantuntemusta liittyen kaukolämpöyritysten mahdollisuuksiin, asiakkaiden tarpeisiin ja näkemyksiin sekä teollisuus- ja palvelurakennusten erityispiirteisiin. Hankkeen aikana järjestettiin Tampereella kulutuspalautteeseen liittyvä keskustelu- ja kehitystilaisuus, johon osallistui ohjausryhmän edustajia, kulutuspalautteen käyttäjien edustajia sekä hankkeen toteuttajat, yhteensä 10 henkilöä. Työn tilasi Energiateollisuus ry, jonka edustajana toimi Mirja Tiitinen. Hanketta ohjasi Energiateollisuus ry:n lämmönkäyttötoimikunta täydennettynä Motiva Oy:n sekä Työ- ja elinkeinoministeriön edustajalla. Raporttimalleihin on koottu tärkeimmät asiakkaille annettavat palautetiedot. Kaukolämpöyritykset voivat suunnitella niiden pohjalta omiin tarpeisiinsa soveltuvat raportit. Raporttimalleissa on tarkoituksella esitetty hieman perinteistä poikkeaviakin esitystapoja, jotka toivottavasti innoittavat kehittämään palautteen esittämistapoja edelleen. Lämpimät kiitokset kaikille henkilöille, jotka osallistuivat uusien palautemallien kehitystyöhön. Tampereella toukokuussa 2009 Juhani Heljo Olli Teriö

4 Tiivistelmä Kulutuspalaute ehdotetaan annettavaksi kahtena erilaisena palautekokonaisuutena. Direktiivin 2006/32/EY vaatimusten mukainen palaute annetaan laskutukseen liittyvänä kulutuspalautteena. Lisäksi annetaan vuositason palautetta vähintään kerran vuodessa heti alkuvuodesta, jolloin suuri osa energiatodistuksista päivitetään. Laskutukseen liittyvän palautteen tavoite on antaa tieto kulutusmuutoksista ja kulutustasosta silloin kun asia kiinnostaa. Kulutusmuutosten syiden tarkempi analysointi vaatii lisäksi vuositason palautteen tai erillisen kulutusseurannan. Laskutuksen yhteydessä annettavan palautteen sisällöksi ehdotetaan kolme palautetietoa: Tarkastelukauden (3 kk) kulutusten vertailu edellisen vuoden vastaaviin kulutuksiin, tarkastelukauden kulutusten suhde vertailuryhmän kulutukseen ja juokseva vuosikulutusvertailu edeltävään vuoteen. Vuositason palaute sisältää vastaavat tiedot vuositasolla ja lisäksi vuosikulutusten seurannan viiden vuoden ajalta. Energiansäästöön motivoivan palautteen pitää sisältää vertailu muihin vastaaviin rakennuksiin ja oman säästötavoitteen. Vertailu muihin on suhteellisen helppo toteuttaa, mutta säästötavoitteen asettaminen ja säästötavoitteeseen pääsemisen seuranta on ongelmallisempaa. Parhaiten tämä onnistuu vuositason palautteessa. Vertailu muihin rakennuksiin tuo uusia mahdollisuuksia, koska siihen ei tarvita sääkorjausta ja se voidaan toteuttaa lähes reaaliajassa. Kulutuspalaute ei saavuta kaikkia asiakkaita samalla tavalla. Asiakasryhmäkohtaisesti on valittava, lähetetäänkö palaute paperilla laskun mukana, sähköisesti vai onko se saatavilla vain internetpalvelusta. Suositeltavaa on, että kulutuslukemat olisivat kaikkien asiakkaiden saatavilla sähköisesti omaa jatkoanalysointia varten. Asiakassuhteeseen kuuluvaa peruspalvelua ovat laskutukseen liittyvä kulutuspalaute ja vuositason kulutuspalaute. Tämän raportin teossa pääpaino on ollut laskutukseen liittyvän kulutuspalautteen kehittämisessä. Vuositason kulutuspalautteen laatimisella ja antamisella on pitkät perinteet. Aiemmin tehdyssä "kaukolämmön palautemallit" raportissa kuvattuja palauteraportteja ja taulukoita voi edelleen käyttää /3/. Suositeltavaa kuitenkin on, että vuositasonkin kulutuspalautteeseen lisätään tässä raportissa esitettyjä palautetapoja. Vuositason kulutuspalaute lähestyy kuitenkin helposti varsinaista kulutusseurantaa ja pitääkin harkita kuuluvatko kehittyneemmät vuositason palautemallit kulutusseurannan puolelle. Kulutuspalaute ei korvaa energiankulutuksen seurantaa, koska se sisältää vain kaukolämmön osuuden rakennuksen energiankulutuksesta. Kaukolämpöyritysten pitää miettiä, mikä niiden rooli on kulutusseurannan avustamisessa. Ne voivat antaa vain kulutuspalautetietoa kaukolämmön osalta. Ne voivat myös antaa kulutuslukemat muiden ylläpitämää kulutusseurantaa varten. Mahdollista on myös tarjota itse maksullisia kulutusseurantapalveluja. Esimerkit kulutuspalautteesta on annettu kuukausitasolla. Kaukoluettavien mittareiden yleistyessä kannattaa harkita myös viikkotason palautteen antamista ja testata sen hyödyllisyyttä. Perusteena on, että rakennuksia käytetään viikkorytmissä. Kuukausitason seurannan ongelmana on, että kuukaudet ovat eripituisia ja niihin osuu eri vuosina eri määrä viikonloppuja. Rakennuksen käytön vaikutus kulutukseen kasvaa koko ajan ja tämän takia viikkojaksotus voi olla tulevaisuudessa parempi kuin kuukausijaksotus.

5 Sisällysluettelo Alkusanat...3 Tiivistelmä...4 Sisällysluettelo...5 1. Kulutuspalautteen vaatimukset ja tavoitteet...6 2. Kulutuspalautetietojen käyttökohteet...8 3. Kulutuspalautteen antaminen...11 3.1 Kulutuspalauteraportit...11 3.2 Kulutuspalautteen esittämisen perusteita...12 3.3 Kulutuspalaute laskutukseen liittyen...13 3.4 Kulutuspalaute vuosiraporttina...16 4. Lisäpalvelut...20 Käsitteet...21 Lähteet...22 Liitteet...23 1. Kaukolämmön palauteraportit. Suomen Kaukolämpö ry. Raportti M1/1996 julkaisussa esitetyt kulutuspalautemallit...23

6 1. Kulutuspalautteen vaatimukset ja tavoitteet Direktiivien vaatimukset, viimeaikainen tekninen kehitys ja lisääntynyt huomion kiinnittyminen energiatehokkuuteen ja ilmastonmuutokseen on saanut aikaan tarpeen tarkastella kuluttajille annettavan kulutuspalautteen muotoa uudestaan. Uudet tekniset ratkaisut mahdollistavat kulutuksen mittauksen etäluentana tuntitarkkuudella ja tämä tuo uusia mahdollisuuksia antaa kulutuspalautetta. Taustana ovat toisaalta energian loppukäytön tehokkuutta ja energiapalveluja koskevan direktiivin (2006/32/EY) asettamat velvoitteet kaukolämpöyrityksille, toisaalta rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (2002/91/EY) vaatimat energiatodistukset. Direktiivi 2006/32/EY esittää artiklassa 13 kulutuspalautteelle seuraavat vaatimukset: "2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että energian jakelijoiden, jakeluverkon haltijoiden ja energian vähittäismyyntiyritysten suorittama laskutus perustuu, kun se on tarkoituksenmukaista, todelliseen energiankulutukseen, ja laskutus tapahtuu selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla. Laskun mukana on asetettava saataville asiaankuuluvat tiedot, joiden avulla loppukäyttäjä saa kattavan selvityksen senhetkisistä energiakustannuksista. Todelliseen kulutukseen perustuva laskutus on suoritettava niin usein, että käyttäjät pystyvät säätelemään omaa energiankulutustaan. 3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että energian jakelijat ja energian vähittäismyyntiyritykset asettavat, kun se on tarkoituksenmukaista, laskuissaan, sopimuksissaan, liiketoimissaan ja/tai jakeluasemilla saatavissa kuiteissa tai niiden mukana loppukäyttäjien saataville selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla seuraavat tiedot: a) energian voimassa olevat tosiasialliset hinnat ja todellinen kulutus; b) loppukäyttäjän nykyisen energiankulutuksen ja saman kauden edellisen vuoden kulutuksen vertailu mieluiten graafisessa muodossa; c) milloin mahdollista ja hyödyllistä, vertailut saman käyttäjäluokan keskimääräiseksi arvioidun tai vertailukohdan muodostavan energiankäyttäjän kanssa; d) kuluttajajärjestöjen, energiatoimistojen tai vastaavien elinten yhteystiedot, sisältäen myös Internet-sivustojen osoitteet, joilta voidaan saada tietoa saatavilla olevista energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä, vertailukelpoisista loppukäyttäjäprofiileista ja/tai energiaa käyttävien laitteiden objektiivisista teknisistä tiedoista." Direktiivin 2002/91/EY vaatimusten mukaan on Suomessa annettu vuonna 2007 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta. Vuoden 2009 alusta alkaen pitää asetuksen määrittelemissä rakennuksissa olla joko laskennallinen tai luotettaviin energiankulutustietoihin perustuva energiatodistus myynnin tai vuokrauksen yhteydessä. Kulutuspalauteraporteissa onkin hyvä selkeästi esittää, mitä lukuja käytetään energiatehokkuusluvun laskennassa. Kulutuspalautetta annettaessa on entistä enemmän pyrittävä palautteeseen, joka on käytettävissä juuri silloin kun palautetta tarvitaan. Palautteen pitää olla myös sellaisessa muodossa, että se palvelee energiansäästötoimintaa ja motivoi energian säästöön. Motivaatio harkita energiansäästötoimia ja muuttaa kulutustottumuksia on suuri silloin, kun kulutuspalaute annetaan yhdessä energiakustannustiedon kanssa. Tämän vuoksi laskuissa esitettävällä palautteella on iso merkitys. Nykyään kuitenkin ollaan siirtymässä säh-

köiseen laskutukseen, jolloin palautteen perille meno ei ole luotettavaa. Laskun ja laskun mukana tulevan palautteen käsittelijä on usein isännöitsijä, joten palaute ei kovinkaan usein tavoita niitä henkilöitä, jotka rakennusta käyttävät jo joilla olisi käyttötottumuksia muuttamalla mahdollista vaikuttaa energiankulutuksiin. Tarvitaan siten myös muita palautemekanismeja. Tutkimuksissa on todettu, että kulutuspalautteeseen lisätty säästötavoite edesauttaa energiansäästön syntymistä /4/. Tutkimusten mukaan säästötavoitteen asettajalla ei ole suurta merkitystä. Kaukolämpöyritys voi laittaa palauteraportteihin yleisen säästötavoitteen näkyville tai antaa asiakkaalle mahdollisuuden asettaa oman säästötavoitteen. Yleisenä tavoitteena voi pitää esimerkiksi direktiivien asettamia säästötavoitteita, energiansäästösopimuksissa asetettuja tavoitteita tai Suomen energiastrategiassa asetettuja tavoitteita. Mahdollisuuksien mukaan kaikille energian käyttäjille olisi hyödyllistä toimittaa vertailutietoa vastaavien muiden kiinteistöjen energian kulutuksesta. Vertailemalla viimeaikaista kulutusta aiempaan kulutukseen ja vastaavien kiinteistöjen samanaikaiseen kulutukseen voidaan tehdä johtopäätöksiä mm. energiansäästötoimien tarpeellisuudesta tai jo tehtyjen toimenpiteiden onnistumisesta. Merkittävät poikkeamat voivat antaa myös impulssin tarkempien selvitysten tekoon 7

8 2. Kulutuspalautetietojen käyttökohteet Kaukolämmön kulutuspalaute on osa kulutusten käsittelyyn liittyvää kokonaisuutta (kuva 1). Rakennuksen käyttäjää ja omistajaa kiinnostavat lämmön, sähkön ja veden kulutukset, joita voidaan tarkastella kulutusseurannassa. Energiatodistus antaa tietoa hyödynnetyn energian vertailukelpoisesta ominaiskulutuksesta. Mahdollisista energiakatselmuksista saa yksityiskohtaisempaa tietoa kulutuksista. Kaukolämmön vuosiraportti voi muistuttaa kulutusseurannan raportteja. Raportista saa lämmitysenergian kulutuksen energiatodistusarvon (ET luvun) laskentaa varten. Kaukolämmön laskupalautteen tärkeä rooli on antaa palautetta senhetkisestä kulutuksesta ja edellisten kuukausien kulutustasomuutoksista. Kaukolämmön laskupalaute kulutustiedot rakennuksesta Kaukolämmön kulutus Tilat ja ilmanvaihto Lämmin käyttövesi Sähkön kulutus Huoneistosähkö Kiinteistösähkö Lämmityssähkö Veden kulutus Kylmä vesi Lämmin käyttövesi kaukolämpöyrityksen kulutuspalautteet Kaukolämmön vuosiraportti Rakennuksen käyttäjä Rakennuksen omistaja Isännöitsijä energiankulutuksen käsittelytyökalut Energiatodistus Kulutusseuranta Energiakatselmukset Kuva 1. Kaukolämmön kulutuspalautteen asema energiankulutusten käsittelyssä. Kaukolämmön laskupalaute antaa tietoa senhetkisestä kulutuksesta ja auttaa havaitsemaan mahdollisia kulutusmuutoksia. Vuosiraportti on hyödyllinen varsinkin, jos erillistä kulutusseurantaa ei ole käytettävissä (esim. pientaloissa). Vuosiraportista saa luotettavan kulutuslukeman energiatodistukseen. Vuosiraportista voidaan kehittää tarkempia analyysiraportteja mm. energiakatselmuksia varten. Käytännössä kulutusseurannan järjestäminen ja hyödyllisen kulutuspalautteen antaminen on monimutkainen kokonaisuus, mikä hakee sähköisen laskutuksen, etäluettavien mittareiden yleistymisen ja internetin käytön lisääntymisen myötä uusia toimintamalleja.

9 Kulutuspalautetta voidaan hyödyntää monissa eri käyttökohteissa: perustieto kulutuksesta laskun tarkistaminen kulutusseuranta kustannusennuste budjetointia varten energian käytön tehostaminen vikojen havaitseminen energiatodistus Perustieto kulutuksesta Loppuasiakkaan eli kiinteistön omistajan ja käyttäjän näkökulmasta oleellista on saada tietoa sekä lämmön kulutuksesta, sähkön kulutuksesta että veden kulutuksesta. Näitä tietoja analysoidaan tarkemmin kulutusseurannassa, energiatodistuksissa ja energiakatselmuksissa. Laskun tarkistaminen Saadessaan lämpölaskun asiakkaalla pitää olla mahdollisuus tarkistaa laskun oikeellisuus. Laskussa pitää näkyä laskun perusteena olevat kulutuslukematiedot. Vastaavat kulutuslukematiedot asiakkaan pitää olla mahdollista tarkistaa myös kulutusmittareista. Kulutusseuranta Perinteisesti kulutusseuranta on hoidettu suuremmissa kiinteistöissä lukemalla sähkö-, vesi- ja kaukolämpömittarit kuukausittain ja toimittamalla lukemat kulutusseurannan ylläpitäjälle. Tämä menettely on työläs ja aiheuttaa virheitä. Jatkossa pyritäänkin siihen, että energiayhtiöiden lukemat kulutustiedot saataisiin kulutusseurantaohjelmistojen käyttöön suoraan. Sähköisen tiedonsiirron erilaiset ratkaisut tulevat tällöin kyseeseen. Tästä olisi suuri hyöty rakennusten käyttäjille ja omistajille. Siihen liittyy kuitenkin monia käytännön ongelmia kuten esim. tietosuojaongelmat. Omakotitalot eroavat muista rakennuksista, koska niissä on harvoin kehittynyttä kulutusseurantaa. Omakotitaloasiakkaille palauteraportit ovatkin tärkeitä ja niissä pitää esittää sopivasti käsiteltyä tietoa, jolla asiakas voi seurata kulutustietoja mahdollisimman havainnollisessa ja tarkoituksenmukaisessa muodossa. Kustannusennuste budjetointia varten Kulutusseuranta ja sen perusteella tehty kulutusennuste seuraavalle vuodelle ovat pohjana seuraavan vuoden budjetoiduille lämmityskustannuksille. Budjetointivaiheessa syksyllä voidaan asiakkaille toimittaa erillinen vuosiraportti, jossa on tehty kulutusennuste seuraavalle vuodelle. Tällainen raportti ei kuitenkaan kuulu peruspalauteraportteihin. Tähän löytyy malli mm. Suomen Kaukolämpö ry:n Raportista M1/1996 "Kaukolämmön palauteraportit" /3/ (Liite 1).

10 Energian käytön tehostaminen Rakennusten energiankäytön tehostamiseen pyritään monin keinoin. Tällöin on tärkeätä saada palautetta todellisesta energiankulutuksesta sellaisessa muodossa, että palautteesta helposti näkee, miten energiatehokasta tarkasteltavan rakennuksen energiankäyttö on. Tällaisen palautteen antamista vaatii myös direktiivi 2006/32/EY, minkä vaatimukset on esitetty johdannossa. Tällaisen energiatehokkuuteen tähtäävän kulutuspalautteen tavoitteena on vastata ainakin seuraaviin kysymyksiin: Onko kulutus pysynyt samana kuin ennen? Minkälainen kulutus on verrattuna muihin vastaaviin rakennuksiin? Päästäänkö asetettuihin säästötavoitteisiin? Perinteisesti kulutuspalautteessa on annettu vastauksia kahteen ensimmäiseen kysymykseen. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että energiansäästön aikaansaaminen tarvitsee myös tavoitteiden asettamista. Nämä tavoitteet pitää pyrkiä laittamaan näkyviin myös kulutuspalautteeseen. Tavoitteet voi asettaa kaukolämpöyritys yleisten säästötavoitteiden perusteella, jolloin asiakkaalle samalla annetaan konkreettista informaatiota EU:n ja Suomen asettamista säästötavoitteista. Asiakkaalle voidaan antaa myös mahdollisuus laittaa seurantaan oma säästötavoite esim. energiansäästösopimuksen mukaisena, jos se on teknisesti mahdollista. Säästötavoitteeseen pääsyn seuranta on kuitenkin käytännössä haasteellista, koska kulutusseurannan lukemat vaihtelevat säämuutosten ja rakennuksen käyttömuutosten takia vuosittain helposti enemmän kuin mitä on vuosittainen säästötavoite. Säästötavoite voi olla suuruusluokaltaan esim.1 % vuodessa (10 % kymmenessä vuodessa). Nykyinen vanhentunut lämmitystarvelukukorjausmenettely ei ole riittävän tarkka tällaiseen seurantaan. Vikojen havaitseminen Siirryttäessä kaukoluettavien mittareiden käyttöön ja kulutuksen seuraamiseen tuntitasolla tulee mahdollisuuksia analysoida ja vertailla kulutuksia tarkemmin ja melkein reaaliajassa. Tämä mahdollistaa erilaisten energiankulutukseen vaikuttavien vikojen havaitsemisen. Energiatodistus Todelliseen kulutukseen perustuvissa energiatodistuksissa pitää olla käytettävissä luotettavat kulutustiedot. Kaukolämmön osalta nämä kulutustiedot annetaan selkeästi vuosiraportissa. Halutessaan kaukolämpöyritys voi antaa enemmänkin energiatodistuksen tekemiseen liittyvää palvelua. Kulutuspalautteessa on jopa mahdollista antaa arvio rakennuksen energiatodistusluokasta käyttämällä sähkön ja vedenkäytön osalta arviolukuja.

11 3. Kulutuspalautteen antaminen 3.1 Kulutuspalauteraportit Tässä raportissa kulutuspalautteen pääjaoksi on esitetty laskupalaute ja vuosiraportti. Laskupalaute voidaan antaa laskun yhteydessä tai se voi olla internetissä saatavilla laskua maksettaessa. Vuosiraportti jaetaan vähintään vuosittain tai sen pitää olla internetissä saatavilla alkuvuodesta energiatodistuksia päivitettäessä. Vuosiraportti on hyödyllistä päivittää myös syksyllä budjetin tekoa varten. Nämä raportit ovat käytettävissä ilman lisämaksua. Näiden lisäksi voidaan muodostaa myös maksullisia tarkempia raportteja esimerkiksi energiakatselmusten tekijöille. Kulutuspalautteen antaminen jakaantuu siis kahteen pääosaan: 1. Kulutuspalaute laskutukseen liittyen 2. Vuosiraportti vuoden alussa Laskutuksessa annettavalla kulutuspalautteella täytetään energiadirektiivin asettamat tavoitteet ja pyritään herättämään kuluttajaa energian säästöön ja tarvittaessa tarkempien selvitysten tekemiseen. Laskun yhteydessä annettava palaute on tehokasta, koska kuluttajan motivaatio energiankulutuksen tarkasteluun on tutkimusten mukaan suurinta silloin, kun palaute on yhdistetty taloudelliseen tietoon /4/. Erityisesti omakotiasiakkaiden osalta uskotaan laskupalautteella olevan merkitystä ja vaikuttavuutta. Laskupalautteen haasteena on sen toimittaminen oikealle henkilölle. Yrityksissä laskujen tarkastukseen eivät välttämättä osallistu ne henkilöt, jotka tekevät energian käyttöön liittyviä päätöksiä. Myös suoraveloituksen yleistyminen heikentää laskupalautteen osumista todellisille päätöksen tekijöille. Ongelma vältetään toimittamalla laskupalaute tai kopio siitä erikseen sovitulle henkilölle tai eri osoitteeseen kuin lasku. Esimerkiksi asuntoosakeyhtiöillä se voisi olla yhtiön osoite tai internetissä ylläpidettävä muu taho. Vuosiraportista voidaan tehdä myös kausiraportteja sekä syksyllä jaettava raportti budjetointia varten. Lisäksi voidaan tehdä tarkempia maksullisia analyysejä tuntitehomittausten perusteella mm. energiakatselmoijia varten. Energiansäästöön liittyvä lisätieto Edellä mainittujen palauteraporttien lisäksi pitää direktiivin vaatimusten mukaisesti antaa yhteystiedot paikkoihin, joista saa energiansäästöön ja kulutusten vertailuun liittyvää lisätietoa sekä objektiivista teknistä tietoa energiaa kuluttavista laitteista. Tällaisia paikkoja ovat mm. Motiva Oy:n internetsivustot sekä Energiayhtiöiden omat kotisivut. Palauteraporteissa voidaan mainita kaukolämpöyrityksen tai energiateollisuus ry:n kotisivuosoite, missä ylläpidetään hyödyllisiä linkkejä muille kotisivuille, joista saa lisätietoa energian säästämiskeinoista.

12 3.2 Kulutuspalautteen esittämisen perusteita Kulutuspalautteen esittämisessä on useita vaihtoehtoja liittyen ominaiskulutuksiin, lämmitystarvelukukorjauksiin ja tarkasteltaviin ajanjaksoihin. Kaukolämmön kulutuspalautetta suunniteltaessa pitää ottaa huomioon kulutuspalautteen rooli. Kulutuspalautteen rooli ei ole kilpailla kulutusseurantojen kanssa, koska kulutuspalautteessa käsitellään vain kaukolämmön kulutusta. Kulutuspalautteen tavoitteet on kuvattu hyvin direktiivissä 2006/32/EY (ks. kohta 1. Kulutuspalautteen vaatimukset ja tavoitteet ). Ominaiskulutusluvut Ominaiskulutuslukuja esitetään yleisesti rakennustilavuutta, bruttoalaa ja huoneistoalaa kohti. Rakennustilavuutta kohti esitetyillä luvuilla on jo pitkät perinteet ja siksi ne on edelleen hyvä esittää. Nykyisin kulutukset lasketaan kuitenkin useimmiten neliöitä kohti. Energiatodistuksissa lasketaan kulutuksia lämmitettyä bruttoalaa kohti. Sääkorjaukset (lämmitystarvelukukorjaukset) Sääkorjaukset ovat käyttökelpoisimpia vuosiraporteissa, koska vuositasolla tehdyt korjaukset toimivat melko hyvin varsinkin vanhoissa asuinkerrostaloissa. Kuukausitasolla tehdyt sääkorjaukset ovat vain suuntaa antavia varsinkin kevät-, kesä- ja syyskuukausien osalta. Siksi onkin kehitetty myös vertailevia palautemuotoja, joissa ei lämmitystarvelukuja tarvitse käyttää. Ilmatieteen laitoksen julkaisemat normaalivuoden lämmitystarveluvut perustuvat ajanjakson 1971-2000 säätietoihin. Kyseisen ajanjakson keskimääräinen normaalivuoden lämmitystarveluku on ilmaston lämpenemisen takia korkeampi kuin mitä lämmitystarveluku on viime vuosina ollut. Siksi energiankulutusten korjaaminen normaalivuoden tasoon antaa tällä hetkellä väärän kuvan kulutustasosta. Koska Ilmatieteen laitoksen lämmitystarveluvut ovat maksullisia, on lämmitystarvelukuja ryhdytty laskemaan useissa muissakin paikoissa ja kaukolämpöyritykset voivat laskea myös omia lämmitystarvelukuja. Lämmitystarvelukukorjausten osalta on tässä raportissa päädytty siihen, että pääsääntöisesti näytetään laskutuskauden kulutus todellisena ja sitä verrataan vastaavan aikaisemman kauden todelliseen kulutukseen ja lämmitystarveluvulla korjattuun kulutukseen. Lämmitystarveluku voi olla tilastokeskuksen, muun palvelun tarjoajan luku tai itse laskettu luku. Vuosiraporttiesimerkeissä lämmitystarvelukukorjaus tehdään kyseisen tarkastelujakson keskimääräisen lämmitystarveluvun tasoon. Ajanjaksot Perinteisesti kulutusseurantaa ja kulutuspalautetta on tehty kuukausitasolla. Kaukoluettavien mittareiden yleistymisen myötä on tullut käyttöön myös viikkotaso, vuorokausitaso ja tuntitaso. Kuukausiseurannan rinnalle voisi tuoda viikkoseurannan perusseurantaan, koska elämme ja käytämme rakennuksia viikkorytmillä. Rakennusten käytön merkitys energiankulutuksessa kasvaa jatkuvasti ja siksi kuukausiseuranta ei ole paras mahdollinen, koska mm. vertailtaviin kuukausiin voi sisältyä eri määrä viikonloppuja.

13 3.3 Kulutuspalaute laskutukseen liittyen Laskutukseen liittyvä palauteraportti toimitetaan laskujen mukana tai erikseen sovittavalla tavalla kuluttajalle. Vastaavat tiedot tulee viedä saataville myös internetiin ja ne on suositeltavaa tallettaa kuluttajan saataville esim. viideksi vuodeksi. Laskuraporttia voidaan käyttää myös lyhyille, ajankohtaisille muistutuksille, esim. kesäventtiilin sulkeminen. Siinä kehotetaan myös raportin vastaanottajaa tiedottamaan lämmön myyjille mahdollisista kiinteistö- ja yhteystietojen muutoksista. Laskutukseen liittyvässä kulutuspalautteessa pitää esittää seuraavat tiedot selkeästi oleellisimpina lukuarvoina ja mielellään myös graafisessa muodossa (kuva 2): Laskutuskauden ja saman kauden edellisen vuoden kulutuksen vertailu Vertailu saman käyttäjäluokan keskimääräiseksi arvioidun tai vertailukohdan muodostavan energiankäyttäjän kanssa silloin kun se on mahdollista Edellisen 12 kuukauden kulutuksen vertailu sitä edeltäneeseen 12 kuukauden kulutukseen (juokseva vuosivertailu). Tätä palautetapaa ei direktiivi suoranaisesti vaadi. Kuluttajajärjestöjen, energiatoimistojen tai vastaavien elinten yhteystiedot, sisältäen myös Internet-sivustojen osoitteet, joilta voidaan saada tietoa saatavilla olevista energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä, Edellä mainitut täyttävät Direktiivin 2006/32/EY artiklassa 13 esitetyt vaatimukset. Jäljessä näitä tarkastellaan vielä tarkemmin ja esitetään esimerkkejä. Laskutuskauden ja saman kauden edellisen vuoden kulutuksen vertailu Laskutuskauden kulutusta verrataan vähintään kuukausijaottelulla edellisen vuoden vastaavan kauden kulutuksiin siten, että edellisen vuoden arvoihin tehdään sääkorjaus. Jos laskutuskausi on kuukausi, on hyvä esittää kuitenkin esimerkiksi kolmen kuukauden kulutuslukemat, koska kuukausikohtaisissa kulutuksissa voi olla heittoja mm. mittarinluentaajankohdan takia ja lämmitystarvelukukorjausten epätarkkuuden takia. Edellisen 12 kuukauden kulutuksen vertailu sitä edeltäneeseen 12 kuukauden kulutukseen Juoksevan vuosiseurannan tarkoituksena on seurata jatkuvasti vuosikulutuksen kehittymistä. Edellisen vuoden kulutusta verrataan sääkorjattuun edeltäneen vuoden kulutukseen. Budjetointivaiheessa voidaan edellisen vuoden kulutus muuttaa normaalivuoden kulutukseksi tai esimerkiksi vastaamaan viiden viimeisen vuoden keskimääräistä ulkolämpötilaa. Kuvaan voi lisätä kolmannenkin vuoden. Kulutusmuutos on hyvä esittää myös prosenttimuutoksena ja tätä muutosta voidaan verrata säästötavoitteeseen.

14 Vertailu saman käyttäjäluokan keskimääräiseksi arvioidun tai vertailukohdan muodostavan energiankäyttäjän kanssa Tätä vertailua kannattaa tehdä aina kun se on käytännössä mahdollista. Vertailu tehdään samalla alueella olevien vastaavien kohteiden keskimääräiseen ominaiskulutustasoon mahdollisimman reaaliajassa. Ajanjaksona voi käyttää kuukausitasoa tai kaukoluettavia mittareita käytettäessä viikkotasoa. Lämmitystarvelukukorjausta ei tarvita, koska rakennukset sijaitsevat likimain samalla sääalueella. Vertailussa pitää esittää usean ajanjakson kulutus. Aikajänne taaksepäin voisi olla vähintään kolme kuukautta (12 vko). Kulutuserot muihin on hyvä esittää sekä suhteellisena erona että kulutuserona, koska talvikausien ja kesäkausien kulutusero on suuri. Vertailuryhmän rakennustyyppi voidaan luokitella tilastokeskuksen rakennusluokituksen mukaan (/5/). Rakennusajankohta pitää luokitella mahdollisimman lyhyeksi kuitenkin niin, että riittävä otos saadaan syntymään. Vertailuryhmässä olisi hyvä olla vähintään kymmenen rakennusta, joista karsitaan esimerkiksi 10 % eniten ja vähiten kuluttavia rakennuksia pois (vähintään yksi kumpaakin). Vertailtavaa ikäryhmää laajennetaan siten, että vertailukohteita tulee riittävästi. Vertailuryhmän valintaperuste on ilmoitettava. Vertailuryhmien osalta voidaan tehdä yhteistyötä samalla sääalueella olevien muiden kaukolämpöyritysten välillä, jos se on käytännössä mahdollista. Vertailussa tärkeintä on seurata kulutuksen kehittymistä muihin nähden. Kulutustasot voivat olla erilaiset eikä sen tarvitse merkitä erilaista energiatehokkuutta. Kulutuksen yhtäkkinen lisääntyminen tai väheneminen muihin vastaaviin rakennuksiin verrattuna voi kertoa esim. jostain lämmityksen tai ilmanvaihdon säätöön liittyvästä muutoksesta. Energiansäästötoimenpiteiden vaikutukset voidaan vertailumenettelyllä nopeasti havaita. Kuluttajajärjestöjen, energiatoimistojen tai vastaavien elinten yhteystiedot, sisältäen myös Internet-sivustojen osoitteet Yhteystietojen avulla helpotetaan asiakasta löytämään ratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseen. Yhteystieto voi olla pelkästään kaukolämpöyrityksenkin tai energiateollisuus ry:n sivulle, missä voi olla energiatehokkuuden parantamiseen liittyvää perustietoa ja mistä ohjataan eteenpäin linkkien avulla esim. Motiva Oy:n sivuille. Esimerkki laskutukseen liittyvästä kulutuspalautteesta Kuvassa 2 on esitetty esimerkki kulutuspalautteesta. Uutena kulutuspalautemuotona on esitetty vertailu, jossa kulutusta on verrattu kuukausittain vertailuryhmän keskimääräiseen kulutukseen. Tämä palautemuoto näyttää selkeästi muutokset suhteessa vertailuryhmän kulutukseen. Hyvänä puolena on, että lämmitystarvelukukorjauksia ei tarvita. Huonona puolena on, että esitystapa korostaa kesäaikaisia eroja talviaikaa enemmän. Siksi erot on hyvä näyttää myös lukuarvoina.

15 Kaukolämmön kulutuspalauteraportti laskutuksen yhteydessä Nimi Laskutusjakso: pp.kk.vv-pp.kk.vv Tilausteho xxx Kulutuspaikan numero 123456 Vesivirta xxx Asiakasnumero 123456 Rakennustilavuus xxxx Laskutusosoite Kulutuspaikan osoite Katu, kadunnumero Kerrosala xxxx Postitoimpaikka Bruttoala xxxx Kiinteistötunnus xx-xxx-xx-xx Rakennusten lkm x Rakennustyyppi Asuin-/Liike/ Huoneistojen lkm xx Rak. Valmistumisvuosi 19xx Asukkaiden lkm xxx Kulutus laskutusjaksolla Edellisen 12 kk kulutus 26,3 MWh 165 kwh/m2 40,3 kwh/m3 Kausivertailu Laskutuskuukauden ja sitä edeltävien kuukausien kulutuksia on verrattu edellisen vuoden vastaaviin kulutuksiin. Edellisen vuoden kulukset on sääkorjattu vertailukelpoisiksi. Laskutuskuukauden mitattu kulutus 26,29 MWh Edellisen vuoden sääkorjattu kulutus 24,37 MWh Laskutuskuukauden muutos edelliseen vuoteen verrattuna 8 % Tarkastelukauden (3 kk) muutos edelliseen vuoteen verrattuna 11 % Vertailu vastaaviin rakennuksiin Kulutusta on verrattu saman alueen vastaavien rakennusten keskimääräiseen kulutukseen. Kulutusero vertailuryhmän keskiarvoon oli Elokuussa 0,52 MWh/kk Syyskuussa 0,21 MWh/kk Lokakuussa 0,23 MWh/kk Juokseva vuosivertailu ja vertailu säästötavoitteeseen 1.11.2006-31.10.2007 kulutusta on verrattu edeltävän 12 kk kulutukseen. MWh/kk MWh/a suhde keskiarvoon Tarkastelukauden kulutusten vertailu edellisen vuoden vastaaviin kulutuksiin Vuoden 2006 kulutukset 26,3 on korjattu 30 19,6 lämmitystarveluvuilla 20 15,2 vastaamaan vuotta 2007 10 Todellinen kulutus 0 vuonna 2007 Elo Syys Loka Edellisen 12 kuukauden todellisen kulutuksen vertailu sitä edeltävään lämmitystarveluvun avulla suhteutettuun vuosikulutukseen 400 300 200 100 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 Kulutuksen suhde vertailuryhmän keskimääräiseen kulutukseen 1,36 332 313 1,09 1,07 elo syys loka Kulutus suhteessa vastaavien talojen keskimääräiseen kulutukseen saman alueen vastaavat talot keskimäärin (10 kpl) Edellinen sääkorjattu 12 kk Viimeiset 12 kk 0 Kuva 2. Esimerkki laskun yhteydessä annettavasta kulutuspalautteesta. "Kausivertailu" ja "vertailu vastaaviin rakennuksiin" täyttävät direktiivin 2006/32/EY vaatimukset. "Juokseva vuosivertailu" tarvitaan kun halutaan verrata kulutusta säästötavoitteisiin ja halutaan vuosikulutusarvio budjetointia varten. Erikseen annetaan vuosittain vuosiraportti, jossa tarkastellaan kulutuksia kalenterivuosittain ja ominaiskulutuksina. Hyödyllisen kulutuspalautteen antaminen vaatii useita esitystapoja, jotta kulutuspalautteen saaja pystyy tekemään oikeita johtopäätöksiä. Kuvan 2 esimerkissä ylimmän ja keskimmäisen palautekuvan perusteella pystyy päättelemään, että todennäköisesti syyskuun ja lokakuun kulutukset ovat melko normaaleja, mutta elokuun kulutus on ollut jostain syystä selvästi normaalia korkeampi.

Energiansäästöön houkuttelu vaatii sekä vertailun vastaaviin rakennuksiin että oman säästötavoitteen. Laskutukseen liittyvässä kulutuspalautteessa vertailu vastaaviin muihin rakennuksiin onnistuu suhteellisen helposti, mutta tavoitteeseen pääsemisen seuranta on käytännössä hankalaa laskutukseen liittyvän kulutuspalautteen lyhyen tarkasteluaikajänteen takia. Palautteen saaja ei tiedä, mistä kulutuserot johtuvat. Johtuvatko ne lämmitystarvelukukorjauksen epätarkkuudesta, rakennuksen käytön muutoksesta vai mistä. 16 3.4 Kulutuspalaute vuosiraporttina Vuosiraportti eroaa laskutuksen yhteydessä annettavasta palautteesta siten, että siinä tarkastellaan kulutuksia pääasiassa vuositasolla sekä pidemmällä aikajänteellä. Kuukausikulutustasolla ei kaikissa rakennustyypeissä kannata tehdä kovin tarkkoja vertailuja eri vuosien kulutuksiin, koska nykyiset lämmitystarvelukukorjaukset eivät toimi kunnolla kuukausitasolla. Korjausten tekemiseen tarvittavia kaikkia tietojakaan ei kaukolämpöyrityksellä normaalisti ole. Tietoa tarvittaisiin lämmönkulutusten lisäksi sähkön ja veden kulutuksista. Erillisissä kulutusseurantaohjelmistoissa voidaan pyrkiä tarkemmin analysoimaan kuukausitason kulutuksia. Kuukausitason ja viikkotason vertailuja vastaaviin muihin rakennuksiin samalla alueella ja samalta ajanjaksolta voidaan kuitenkin tehdä, koska tässä vertailussa ei tarvitse tehdä lämmitystarvelukukorjauksia. Kaukolämmön vuosikulutusraportti suositellaan annettavan kaikille asiakkaille kaukolämmön hintaan sisältyvänä tukipalveluna heti alkuvuodesta. Vuosikulutusraportissa esitetään selkeästi energiatodistuksessa tarvittava vuosikulutus. Vuosiraporttia voidaan päivittää internetpalvelussa, mistä asiakkaat voivat niitä tarvittaessa katsoa. Vuosiraportissa tulee esittää lukemina, taulukoina ja graafeina (kuva 4): Käyttöpaikan kulutushistoria vuositasolla vähintään kolmelta viime vuodelta mitattuina lukuina ja sääkorjattuna. Esimerkkiin on valittu viisi vuotta (1). Vuosittaiset sääkorjatut kulutusmuutokset verrattuna säästötavoitteisiin (2). Käyttöpaikan kulutustiedot kuukausittain verrattuna edellisen vuoden sääkorjattuun kulutukseen (3). Käyttöpaikan kulutuksen vertailu vastaavien rakennusten kulutushajontaan viimeisen vuoden kulutuksen osalta vähintään kuukausitarkkuudella (4). Mittarien kaukoluennan myötä voidaan kulutukset esittää myös viikkotasolla. Kuukausikulutukset verrattuna vastaavien muiden talojen keskimääräiseen ominaiskulutukseen (5) Ohjeet tarkempien kulutustietojen saamiseen netistä ja/tai maksullisena lisäpalveluna lämmön toimittajalta. Sääkorjausten laskennassa voidaan käyttää joko Ilmatieteen laitokselta saatavia lämmitystarvelukuja tai lämpöyhtiöiden omaan seurantaan perustuvia lämmitystarvelukuja. Sääkorjausta ajanjakson 1971-2000 normaalivuoden tasolle ei välttämättä suositella, koska ilmaston lämpenemisen takia kyseinen korjaus antaa keskimäärin liian suuria lukemia. Vuositason vertailuissa voidaan korjata kulutukset tarkasteluajanjakson keskimääräisen vuoden mukaiseksi. Verrattaessa kuukausikulutuksia edellisen vuoden kulutuksiin, voidaan pitää viimeisen vuoden kulutukset muuttamatta ja sääkorjaus tehdään vain edellisen vuoden kulutuksiin.

Vertailtaessa kulutuksia muihin vastaaviin kiinteistöihin tulisi vertailukiinteistöjen sijaita lämpöolosuhteiltaan vastaavalla alueella, rakennusten vastata toisiaan rakennustyypin ja rakennusajankohdan suhteen myös harkita vertailukiinteistöjen kulutushajonnan esittämistä esimerkiksi ylä- ja alakvartiiliarvoina tai leikkaamalla 10 % suurimmista ja pienimmistä kulutuksista pois. 17 Vuosiraportissa kuvassa 5 on esitetty ehdotuksia kulutusten graafisiksi esittämistavoiksi. Kulutuspalautetta annettaessa pitää lukemat esittää myös taulukoina. Ehdotuksessa on esitetty seuraavat graafiset esitystavat (palautekuvat): 1) Vuosikulutuksen kehitys viiden vuoden ajalta. Kulutuslukemien sääkorjaus on tehty ajanjakson keskisäähän. Kuvasta nähdään vuosikulutuksen kehitys ja kuvan avulla voidaan arvioida seuraavan vuoden kulutustasoa. Vaihtoehtoisessa kuvamallissa sääkorjatut luvut ja mitatut luvut on ryhmitelty erikseen, jolloin kuvaa on helpompi lukea (kuva3). Vuosikulutuksen kehitys MWh/vuosi 500 400 300 200 100 0 373 388 330 322 343 310 317 309 305 323 Sääkorjattu ajanjakson keskisäähän Mitattu kulutus 2003 2004 2005 2006 2007 Kuva 3. Vaihtoehtoinen kuvamalli kuvan 5 palautekuvalle 1. Tästä kuvasta on helpompi lukea kehitystä kuin kuvassa 5 esitetystä palautekuvasta. 2) Vuosikulutusmuutos ja vertailu säästötavoitteeseen. Tässä palautekuvassa on esitetty vuosikulutusmuutos kuvan ensimmäisen vuoden kulutukseen verrattuna. Kuvaan on merkitty myös säästötavoite, joka on annettu vuoden 2005 kulutukseen nähden. Vuosiraportista pystyy paremmin seuraamaan kulutusmuutosta säästötavoitteeseen nähden kuin laskutukseen liittyvästä palautteesta. 3) Tarkasteluvuoden kuukausikulutusten vertailu tarkasteluvuosien kuukausikeskiarvoihin verrattuna. Tämän palautekuvan tavoite on näyttää, ovatko tarkasteluvuoden kuukausikulutukset samansuuruisia kuin koko tarkastelujakson kuukausikulutukset keskimäärin. Sääkorjauksissa on käytetty tarkasteluvuosien keskisäätä. Toinen vaihtoehto on korjata kulutukset normaalivuoden tasoon, mikä ei kuitenkaan tällä hetkellä vastaa normaalia kulutustasoa vaan on korkeampi. Tämä voi hämätä niitä kulutuspalautteen käyttäjiä, jotka eivät ole perehtyneet sääkorjauksiin. 4) Kuukausikulutus verrattuna vastaavien talojen ominaiskulutukseen. Tavoitteena on havaita, jos kulutus muihin vastaaviin rakennuksiin verrattuna muuttuu eri vuodenaikoina. Vastaavien talojen kulutus on esitetty harmaana alueena. Tarkemmin kulutuseroja pyritään näyttämään kohdassa 5. Vertailu on tehty ilman sääkorjausta vastaavien talojen kulutushajontaan.

18 5) Kuukausikulutus verrattuna vastaavien talojen keskimääräiseen ominaiskulutukseen. Tämän palautekuvan tavoitteena on näyttää mahdollisimman selkeästi suhteelliset kulutusmuutokset vastaavien muiden rakennusten kulutustasoon nähden. Tämä on vastaava esitystapa kuin laskutukseen liittyvässä palautteessa, mutta koskien koko vuotta. Tämän sijasta tai lisäksi voi vuosipalautteessa esittää lisäksi juoksevan vuoden, joka näyttää reaaliajassa, miten kulutus vertailuryhmään nähden on kehittymässä. Kuvassa 4 on esimerkki, joka kuvaa tätä palautetapaa. suhde ryhmän keskiarvoon 1,5 1,3 1,0 0,8 0,5 Kuukausikulutus verrattuna vastaavien muiden talojen keskimääräiseen kulutukseen, elokuun raportti tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marra joulu Kuva 4. Kuvassa on esitetty kohdekiinteistön kulutuksen suhteellinen kehitys vertailuryhmään nähden reaaliajassa eli päivittyen välittömästi kun uudet kulutustiedot saadaan. Kiinteistön hoitajan pitäisi viimeistään elokuussa alkaa ihmetellä, miksi kulutus vertailuryhmään nähden kasvaa. Käytännössä seurantajaksona voisi olla juokseva vuosi. Tällainen palautemuoto voidaan toteuttaa esimerkiksi lisäpalveluna internetissä olevassa vuosipalautteessa. Tämä tuo mielenkiintoa käydä katsomassa palautetietoja internetistä.

Kaukolämmön vuosikulutusraportti 2007 Laskutusjakso: pp.kk.vv-pp.kk.vv Tilausteho xxx Kulutuspaikan numero123456 Vesivirta xxx Nimi Asiakasnumero 123456 Rakennustilavuus xxxx Laskutusosoite Kulutuspaikan osoite Katu, kadunnumero Kerrosala xxxx Postitoimpaikka Bruttoala xxxx Kiinteistötunnus xx-xxx-xx-xx Rakennusten lkm x Rakennustyyppi Asuin-/Liike/ Huoneistojen lkm xx Rak. Valmistumisvuos 19xx Asukkaiden lkm xxx Vuoden 2007 mitattu vuosikulutus energiatodistuslaskelmaan 323,42 19 1 MWh/vuosi 500 400 300 200 100 0 Vuosikulutuksen kehitys 373 388 330 343 322 309 310 305 317 323 2003 2004 2005 2006 2007 Sääkorjattu ajanjakson keskisäähän Mitattu kulutus Vuosikulutusmuutos sääkorjattuna ja asetettu säästötavoite 2 MWh/vuosi 0-20 -40-60 2003 2004 2005 2006 2007 Kulutusmuutos yhteensä Säästötavoite -80 Kuukausittaisten kulutusten vertailu viiden vuoden keskiarvoihin sääkorjattuna 3 MWh/kk 50 40 30 20 10 0 5 vuoden sääkorjattu keskiarvo 2007 sääkorjattuna viiden vuoden keskisäähän Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 4 kwh/brm2 30 25 20 15 10 5 0 Kuukausikulutus verrattuna vastaavien talojen kulutukseen tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 5 suhde ryhmän keskiarvoon 1,5 1,3 1,1 0,9 0,7 0,5 Kuukausikulutus verrattuna vastaavien muiden talojen keskimääräiseen ominaiskulutukseen tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 5. Vuosiraportissa voidaan esittää vuosikulutuksen kehitys mitattuna ja sääkorjattuna (1), vuosikulutusmuutokset verrattuna asetettuun kulutustavoitteeseen (2), kuukausikulutukset verrattuna normaaliin kuukausikulutukseen (3), kuukausikulutukset verrattuna vastaavien rakennusten kulutushajontaan (4) tai vaihtoehtoisesti verrattuna vastaavien rakennusten keskimääräiseen kulutukseen (5). Vastaavat tiedot pitää esittää tai olla saatavilla myös lukuarvoina.

20 4. Lisäpalvelut Internetiin talletettavan aineiston rungon muodostavat vastaavat tiedot kuin mitä edellä kuvatuissa lasku- ja vuosiraporteissa esitetään. Internetissä vastaavat tiedot voivat kuitenkin olla useammin päivitettynä ja osa tiedoista voi päivittyä reaaliajassa heti kun uudet kulutuslukemat saadaan. Graafisten esitysten lisäksi on suositeltavaa, että kuluttajakohtaiset kulutustiedot olisivat kuluttajalle saatavilla helposti jatkokäsittelyyn vietävässä muodossa kuten taulukkoina tai formaaleina tekstitiedostoina sillä tarkkuudella, jolla kaukolämpöyritys tiedot tallettaa. Kaukolämpöyritys on velvollinen antamaan kuluttajalle riittävät tiedot energian kulutuksen seurantaan ja energian kulutuksen säästöön tähtäävien toimenpiteiden lähtötiedoiksi ilmaiseksi. Kaukolämpöyhtiöiden tulee myös hinnoitella palvelunsa kustannusvastaavasti, joten kaikki asiakaskohtaisesti tehtävät selvitykset ja räätälöidyt tiedonkäsittelyratkaisut voivat olla maksullisia. Tällaisia lisäpalveluja voivat olla esimerkiksi: vuorokausittainen tai viikoittainen energian käyttö tuntitarkkuudella sisältäen tietojen analysointia energian käyttö normaaleista raportointijaksoista poikkeavilta aikaväleillä päivä- ja yökulutuksen jakaumat vakiokulutusarviot ja käyttöprofiiliseuranta hiilidioksidipäästöjen laskenta tarkennettu kulutusvertailu vastaaviin rakennuksiin kuluttajan antamilla rajausehdoilla kulutustietojen muokkaaminen asiakkaan toivomaan muotoon energiatodistusarvon (ET-luvun) laskenta asiakkaan antamien lisätietojen perusteella.

21 Käsitteet Sääkorjaus on yleistermi erilaisille tavoille ottaa eri ajanjaksojen erilainen sää huomioon vertailtaessa näiden ajanjaksojen lämmitysenergian kulutusta. Sääkorjaus toimii melko hyvin vuositasolla, mutta kuukausitasolla se toimi huonommin. Sääkorjauksessa tyypillisesti otetaan huomioon vain ulkolämpötila eikä tuulisuutta, sadetta eikä auringonpaistetta, jotka voivat kuukausitasolla vaihdella huomattavasti. Yleisimmin sääkorjauksissa on käytetty apuna S17 lämmitystarvelukuja. Lämmitystarvelukukorjaus on lämmitystarvelukujen avulla tehty sääkorjaus. S17 lämmitystarveluku lasketaan astepäivinä vuorokauden keskilämpötilan ja 17 asteen sisälämpötilan erotuksena. Jos ulkolämpötila on esimerkiksi 0 astetta, syntyy vuorokauden aikana 17 astepäivää (Kd). Oletuksena on, että rakennuksen lämpökuormat (sähkölaitteet, ihmiset, aurinko) nostavat lämpötilan 17 asteesta haluttuun sisälämpötilaan. Keväällä lämmitystarvelukua ei lasketa sellaisina päivinä, jolloin keskilämpötila on yli 10 astetta eikä syksyllä päivinä, jolloin keskilämpötila on yli 12 astetta. Tällä tavalla lasketut lämmitystarveluvut antavat aika hyvän kuvan lämmitystarve-eroista vuositasolla vanhoissa asuinkerrostaloissa. Muissa taloissa ja kuukausitasolla näiden lukujen avulla tehdyt sääkorjaukset saattavat olla melko epätarkkoja. Matalaenergiataloissa ja varsinkin tulevaisuuden passiivitaloissa nämä luvut ovat liian karkeita ja vanhentuneita käytettäväksi sääkorjauksiin. Kulutuspalaute tarkoittaa energian myyjän antamaa palautetta mitatusta kulutuksesta. Palautteessa voidaan verrata kulutusta muiden vastaavien energiankäyttäjien kulutukseen tai omaan aikaisempaan kulutukseen. Palautteessa olisi hyvä verrata kulutusta myös asetettuun energiansäästötavoitteeseen. Kulutusseuranta tarkoittaa seurantaa, jossa otetaan huomioon ainakin ostetun lämmitysenergian kulutus, ostetun sähköenergian kulutus sekä käyttöveden kulutus. Kulutusseurannassa verrataan myös kulutusta muihin vastaaviin kulutusryhmiin.

22 Lähteet /1/ Direktiivi 2002/91/EY rakennusten energiatehokkuudesta /2/ Direktiivi 2006/32/EY energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista sekä neuvoston direktiivin 93/76/ETY kumoamisesta /3/ Kaukolämmön palauteraportit. Suomen Kaukolämpö ry. Raportti M1/1996. 11 s + liitteet 8 s. /4/ Kotien reaaliaikainen sähkönkulutuksen mittaaminen ja havainnollistaminen. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 7/2008. Suomen ympäristökeskus. Helsinki 2008. 99 s. /5/ Rakennusluokitus 1994. Tilastokeskus.

23 Liitteet 1. Kaukolämmön palauteraportit. Suomen Kaukolämpö ry. Raportti M1/1996 julkaisussa esitetyt kulutuspalautemallit

Tampereen teknillinen yliopisto PL 527 33101 Tampere Tampere University of Technology P.O.B. 527 FIN-33101 Tampere, Finland