KIVISTÖN KESKUSTA-ASUMINEN 4 Asemakaava ja asemakaavan muutos sekä tonttijako 231500, Kivistö Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.3.2013 Vantaan kaupunki hakee asemakaavaa Kivistön keskusta-asuminen 4:lle, asemakaava nro 231500. Marja-Vantaa-toimikunta päätti kokouksessaan 10.12.2012 muuttaa Marja-Vantaa nimen Kivistöksi. Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa asuinrakentamista Kivistön keskustaan. Suunnittelualue (alustava rajaus punaisella) sijaitsee Kivistössä, tulevan Ruusukvartsinkadun varrella. Asemakaava-alue rajautuu pohjoisessa Lipunkantajanpuistoon, jonka pohjoispuolella on Kivistön pientaloaluetta. Kuvassa on valkoisella Keimolanmäen ja Kivistön keskustan suunnitteluaineiston mukaisia tulevia rakennuksia sekä mustalla tulevan Kehäradan linjaus. 1
Mitä alueelle suunnitellaan? Kaavoituksen lähtökohtana on suunnitella osa Kivistön keskusta-asumisen aluetta, joka tukeutuu Kehäradan Kivistön asemaan. Asemakaavatyö laaditaan Marja-Vantaan oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan ja ydinkeskustan asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen nro 230600 perusteella. Asemakaavalla mahdollistetaan 2000 -lukua ilmentävän keskusta-asumisen osa-alueen toteuttaminen ja erityisesti loft-asuntojen rakentaminen. Asemakaavasuunnittelussa noudatetaan Kivistön keskustasuunnittelun periaatteita. on osoitettu keskustatoimintojen kohdemerkintä (punainen neliö). Suunnittelu vastaa maakuntakaavan sisältöä. Lentomelun verhokäyrät sallivat uuden asutuksen sijoittamisen Kivistön keskustaan. Uudenmaan maakuntakaavan uusiminen on menossa. Kaavaehdotuksessa suunnittelualue on maakuntakaavan mukainen. Asemakaava tulee mahdollistamaan rakentamisen noin 9 000 k-m 2. Rakentamisen tulee toteuttamaan EKE-yhtiöt Oy ja arkkitehtisuunnittelijana toimii Arkkitehtitoimisto Juha Mutanen Oy. Miksi kaavaa tarvitaan? Asemakaava tarvitaan, jotta voidaan määritellä yksityiskohtaisesti, miten aluetta tullaan käyttämään. Asemakaavalla turvataan varaukset mm. asumiselle, virkistykselle, liikenteelle ja pysäköinnille. Asemakaavassa annetaan myös määräyksiä rakentamisen määrästä, korkeudesta ja laadusta, luonnon ja ympäristön huomioimisesta sekä ympäristöhaittojen ehkäisystä. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (8.11.2006) Asemakaavan tavoitteet Pääosa ko. kaavasuunnittelun tavoitteista on määritelty asemakaavatyön 230 600 yhteydessä. Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen aineiston 11.4.2011 käytettäväksi jatkosuunnittelun pohjana. Tavoitteita täsmennetään kaavaprosessin kuluessa. Tärkein teema on kestävän kaupunkisuunnittelun eri tavoitteet ja niiden mukaiset toteutukset. Suunnittelulla toteutetaan Marja-Vantaan visiota ja laatukriteereitä. Kestävän kaupunkisuunnittelun tavoitteet ulottuvat rakennusmateriaaleista asumisviihtyvyyteen. Lähtötiedot ja suunnittelutilanne Nykytilanne: Alue on rakentamaton ja kasvaa sekametsää. Rakennettavuudeltaan alue on pääosin savea. Maanomistajat: Kiinteistön 409-8-0 omistavat 85/100 Kiinteistö Oy Vantaan Erikas, jonka osakekannan omistaa Vantaan kaupunki ja 15/100 Barker-Littoinen Oy. Esitetyt suunnitelmat vastaavat valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, erityisesti koskien kestävän kehityksen mukaista rakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien eli Kehäradan varteen. Uudenmaan maakuntakaavassa (8.11.2006) alue on taajamatoimintojen aluetta, jonka läheisyyteen 2 Ote Marja-Vantaan osayleiskaavasta (Kv 19.6.2006). Marja-Vantaan osayleiskaavassa (Kv 19.6.2006, lainvoimainen 9.7.2008) suunnittelualue on merkitty tehokkaaksi asuntoalueeksi (A1) sekä katualueeksi. A1-alueelle saa rakentaa ensisijaisesti asuinkerrostaloja. Suunnittelualue sijaitsee lentomeluvyöhykkeellä m3:n eli Lden 50-55 db:n alueella, joka ei aseta rajoituksia asumisen suhteen. Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöluvassa esitettyjen uusien lentomeluennusteiden toteutues-
sakaan kaava-alueen melutaso ei muutu nykyisestä. Asemakaavat Suunnittelualueella ei ole voimassa asemakaavoja. Vanhan Nurmijärventien ja Ruusukvartsinkadun rajaamalle alueelle on laadittu asemakaava- ja asemakaavan muutos 230 900, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa joulukuussa 2012. Ruusukvartsinkadun ja Kehäradan välisellä alueella on valmisteilla asemakaavaehdotus, joka menee hallinnolliseen käsittelyyn keväällä 2013. Laadittavat selvitykset Maankäyttöä tutkitaan Marja-Vantaan ydinkeskustan asemakaavatyön nro 230600 yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja suunnitelmia hyödyntäen. Tarvittaessa selvityksiä päivitetään. Marja-Vantaan osayleiskaava-alueen liitooravien elinolosuhteista on laadittu päivitetty selvitys v. 2011 2012 (Faunatica 2012), jonka mukaan liito-oravia ei pesi laadittavalla asemakaava-alueella eikä suunnittelualue ole niiden elinpiiriä. Kuvassa on värillisenä Marja-Vantaan ydinkeskustan asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos nro 230600, jota on jo muutettu jatkosuunnittelussa. Suunnittelualue on osa Marja-Vantaan ydinkeskustan asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnosta 230600 (KH 11.4.2011), jossa ko. korttelit ovat pääosin asuinaluetta, sekä kerros- että kaupunkipientaloineen (AK ja A). Asemakaavaluonnoksen aineistoon liittyy suuri määrä selvityksiä ja suunnitelmia, joista keskeisimmät koskevat maisema-, hulevesi-, liikenteen toimivuus- ja pysäköintikysymyksiä sekä liikennemelua. Näitä täydennetään tarvittaessa ko. asemakaavatyössä. Suunnittelualueen ympäristöön on laadittu useita asemakaavoja. Välittömästi kaava-alueen länsipuolella on Aurinkokiven koulun, päiväkodin, lastenneuvolan yms. toteuttamisen mahdollistava asemakaava, johon sisältyy myös Lipunkantajanpuistoa ja itäreunassa Timanttikiteenpuistoa. Asemakaava on hyväksytty 29.1.2013. Suunnittelualueen itäpuolelle sijoittuu Kivistön asuntomessualue (kaavatyö nro 231000), joka on kuulutettu voimaan marraskuussa 2012. Tähän asemakaavaan sisältyy Ruusukvartsinkadun katualue. Osalle asuntomessualuetta on laadittu kaavamuutos, liittyen liito-oravaselvityksestä (Faunatica 2012) saatuihin tietoihin (231400). Kaavaan sisältyy myös liito-oravien elinpiirin mukaan rajattu laaja uusi viheraluevaraus, Lipunkantajanpuisto Ruusukvartsinkadun pohjoispuolella. Puistossa sijaitsee kolme suojeltua liito-oravan pesäpuuta ja se on kokonaan luo-aluetta. Asemakaava on hyväksytty joulukuussa 2012. Ketkä ovat osallisia? Maanomistajat, rajanaapurit, maanvuokraajat, asukkaat, yritykset ja yritysten työntekijät tai heidän edustajansa sekä jokainen, joka katsoo olevansa osallinen, Kaupungin asiantuntijaviranomaiset: mm. kaupunkisuunnittelu, kuntatekniikka, rakennusvalvonta, yrityspalvelut, ympäristökeskus, kaupunginmuseo, sivistystoimi, sosiaalija terveystoimi, tilakeskus, Valtion viranomaiset: Uudenmaan Elinkeinoliikenne- ja ympäristökeskus ELY, Uudenmaan liitto, Finavia, HSL, HSY, Vantaan Energia Oy, Fortum Oyj, Fingrid Oy, Elisa Networks Oyj, Vantaan yrittäjät sekä Asukas- ym. muut yhdistykset: Keimolan omakotiyhdistys ry, Vantaan kotiseutuliitto ry, Vantaan omakotiyhdistysten keskusjärjestö ry VOK, Vantaan ympäristöyhdistys ry sekä jokainen joka katsoo olevansa osallinen. Miten osallistuminen ja vuorovaikutus järjestetään? Asemakaavatyön vireille tulosta ilmoitetaan Vantaan Sanomissa ja lähetetään kirje maanomistajille, naapureille ja viranomaisille. Osallisten tapaaminen järjestetään asemakaavaehdotuksen nähtävillä olon ja lausuntojen antamisen aikana. Viranomaisyhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. 3
Asemakaavan nähtävillä olosta ja voimaantulosta kuulutetaan Vantaan Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa, kaupungin ilmoitustaululla, sekä muussa kunnassa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. Asemakaavatyön vaiheista ilmoitetaan kaavoituskatsauksessa, joka julkaistaan Vantaan kaupungin asukaslehdessä. Vantaan www-sivuilla (http://www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_maanka ytto) voi seurata suunnittelun etenemistä. Kaavatyö tulee Vantaan Kaupunkisuunnittelun työohjelmaan uutena työnä vuodelle 2013. Asemakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, johon työn kuluessa on mahdollista tehdä muutoksia ja täydennyksiä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä maankäyttötoimen asiakaspalvelussa (Kielotie 28), Myyrmäen yhteispalvelupisteessä (Kilterinraitti 6) sekä kaupungin internet-sivuilla (http://www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_maanka ytto) Esittely- ja keskustelutilaisuuksia tullaan järjestämään erikseen sovittavalla aikataululla. Tämän osallistumis-arviointisuunnitelman esittelyyn liittyvä tilaisuus järjestetään Kanniston monitoimitila Kannussa 27.3.2013 klo 18 alkaen. Mielipiteitä ja tavoitteita kaavoitukselle voi esittää 12.4.2013 mennessä: kirjallisesti osoitteella: Vantaan kaupunki, Kirjaamo, Kaupunkisuunnitelu, Asematie 7, 01300 Vantaa sähköpostilla kirjaamo(at)vantaa.fi puhelimitse p. 09-8392 2232, Kai Zukale ja p. 09-8392 5058, Jyrki Kauhanen Samalla pyydetään ilmoittamaan asemakaavan numero 231500. Miten kaavamuutoksen vaikutuksia arvioidaan? Kaavaa laadittaessa on arvioitava sen toteuttamisen merkittävät välittämät ja välilliset vaikutukset mm.: ihmisten elinoloihin ja -ympäristöön, veteen, ilmaan ja ilmastoon, kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen, kaupunkikuvaan, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Asemakaavan selostuksessa esitetään MRA 25 :n mukaiset selvitykset. Sopimukset Kaavatyötä varten laaditaan toteuttamissopimus asuntomessuihin liittyen kaavaprosessin aikana. Asemakaavan käsittely ja aikataulu Asemakaavatyö käynnistyy helmikuussa 2013 osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella. Siitä on tiedotettu projektin sekä maankäyttö-rakentaminenympäristön internetsivuilla. Asemakaavaehdotus 231500 on hallinnollisessa käsittelyssä keväällä 2013. Tämän jälkeen se asetetaan nähtäville 30 vrk:ksi ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot (MRL 62, 65, MRA 27 ). Asemakaavasuunnittelusta vastaa Kaavoituspäällikkö Lea Varpanen Osoite: Kaupunkisuunnittelu Kielotie 28, 01300 Vantaa puh: 09-8392 2247, 040 847 0944 sähköposti: lea.varpanen(at)vantaa.fi Asemakaavasuunnittelija Jyrki Kauhanen Osoite: Kaupunkisuunnittelu Kielotie 28, 01300 Vantaa puh: 09-8392 5058, 050 302 9244 sähköposti: jyrki.kauhanen(at)vantaa.fi Päiväys ja allekirjoitus Vantaalla 19.3.2013 Lea Varpanen, kaavoituspäällikkö, Kivistön asemakaavayksikkö 4
5