POP-maakunta Sote-valmistelun vaihetta 29.5.2018 Sirkku Pikkujämsä Sote-vastuuvalmistelija Kuntakierros Pyhäjärvi, Haapajärvi, Kärsämäki, Reisjärvi, Selänne, Siikalatva
1.1.2020 vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta 18 uudelle maakunnalle. Sote-uudistus tarvitaan, koska ihmiset eivät saa nykyisin yhdenvertaisesti sosiaali- ja terveyspalveluja eri kunnissa väestö ikääntyy ja tarvitsee monenlaisia, nykyistä yksilöllisempiä palveluja sosiaali- ja terveyspalveluissa on tehottomia toimintatapoja, ja uudet hyvät käytännöt pitäisi saada leviämään koko maahan digitaalisia palveluja on vähän ja niitä tarvitaan lisää Suomen taloustilanne on vaikea ja julkinen sektori velkaantuu palvelut rahoitetaan verotuloilla, joita kertyy aikaisempaa vähemmän samaan aikaan sote-kulut ovat kasvussa. Lähde: www.alueuudistus.fi
Ajankohtaista POP-maakunnan sote-valmistelussa Alueellisten sote-toimintojen simulointi Valinnanvapauden pilotoinnin uuteen hakukierrokseen valmistaudutaan Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti Hakuohjeet elokuussa, kehysriihessä + 100 M (Pop-maakunta ei saanut pilottia 5/2018) Tulevaisuuden sairaala 2030 yhteistyön tiivistäminen (MasterPlan, integraatio) Yhteistyöalueen yhteistyön tiivistäminen Voimassa olevat Terveydenhuoltolaki, Päivystysasetus ja Työnjakoasetus (synnytykset ja leikkaustoiminta) Julkisen sote-palvelutuotannon toteuttamistapa sote-liikelaitos, valinnanvapauspalvelut, liikelaitoksen taseyksikkö, erilliset liikelaitokset, yhtiöittäminen vaihtoehtojen selvittäminen ja analyysi käynnissä, mutta ei vielä käsittelyä tai linjauksia johtoryhmästä / poliittisesta seurantaryhmässä Kuntien asumispalveluiden, laitos- ja sairaalahoidon tilojen toiminnallisuuden ja teknisen kunnon selvitys meneillään Kuntien ja kuntayhtymien ratkaisut ennen maakuntaa Kiinteistöt, kokonaisulkoistukset, henkilöstön palkkaratkaisut
Anna Haverinen 50 % Leena Pimperi- Koivisto 50 % Sirkka-Liisa Olli 50 % Anu Vuorinen 50 % Elina Välikangas 50 % Johanna Kiiskilä 100 % Pirjo Kejonen 60 % Markku Kipinä 50 % Merja Meriläinen 50 % Sirkku Pikkujämsä Järjestäminen Viranomaistoiminta Palvelurak. ja -verkko Palveluohjaus Valvonta Järjest. tapa Ohjausmekan Laatu, vaikutt. Strategia Hankinta IHMISET, VÄESTÖ Lapset ja perheet Nuoret ja työikäiset Ikäihmiset ASIAKASLÄHTÖISYYS, YHDENVERTAISUUS, OMAVASTUU HYVINVOINNIN, TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN JA SAIRAUKSIEN HOITO Tietojohtaminen Sote-verkostot Yritykset Järjestöt ja neuvostot Yhteistyöalue Yo-sairaalat Hyte Kunnat Ennakointi ja skenaariot Hallinto Tulevaisuus, ICT ja digi Sähköiset palvelut Ohjaus ja neuvonta Palveluiden integraatio Hoito- ja palveluketjut Paljon palv.tar Mt ja päihde Työterveysh. Toimintakyky ja kuntoutus Non-sote INTEGRAATIO JA MUUTOKSEN VARMISTAMINEN Johtaminen, talous ja ohjausmekanismit Konserni Teknologia Tutki., kehitt., innovaatiot Datan hallinta Talous- ja ohjausjärjestelmät Viestintä Osaaminen ja uudistuminen Koulutus ja opetus Työn ja toiminnan uudistaminen Asenne ja toimintakultt. Uudenlainen johtaminen Tilat Osallisuus Logistiikka Palveluverkko Tuottaminen Maakunnan liikelaitos Tulsa 2030 Sote-keskus Suunh. yksik. Sair.hoid. tukipalvelut Laadun ja tuottav. kehitt Ateria ja puhtaus Henkilöstö
Palvelut Järjestäminen Sote tiekartan vaiheistus 2017 2018 2019 2020 Nykytilaselv. 8/2017 Suunnittelu 6/2018 Toteutus 7/2018-12/2019 Jatkokehittäminen 2020 Palvelustrategia, palvelulupaus Toiminnan ja talouden ohjausmekanismit ja tietojohtaminen Laatu, omavalvonta ja valvonta Valinnanvapaus, monituottajuus Alueellisten sote-toimintojen ja markkinoiden kehittäminen Verkostot, kumppanuudet, osallisuus, simulointi viestintä Tutkimus, koulutus, kehittäminen ja innovaatiotoiminta Lasten ja perheiden palvelut Toimintakyky ja laaja-alainen kuntoutus Ikäihmiset ja sairaalahoito Välittömän avun tarve Avohoito ja vastaanotto Tukipalvelut (sairaanhoidolliset) Osallistuminen strategian ja palvelulupauksen valmisteluun SOTE-liikelaitoksen ja muun oman tuotannon suunnittelu Ohjausmekanismien valmistelu Asiakaslähtöisien palvelukokonaisuuksien ja uusien palvelumuotojen suunnittelu Lisäksi työn alla mm. Sote-kriteerien ja linjausten valmistelu, tilojen toiminnallisuuden ja kunnon arviointi, tietojohtamisen elementtien valmistelu, valinnanvapauspilottiin valmistautuminen, Sote-ICT toimenpiteet
Alueellisten sote-toimintojen simulointi Toimeksianto aluetyöryhmille Päivittyvä
Alueellisten sote-toimintojen simuloinnin tavoitteet Saadaan tarkempi näkökulma maakunnan eri alueiden erityispiirteisiin, hyviin käytäntöihin ja uudistustarpeisiin Löydetään keinoja saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueilla Lisätään maakuntavalmiutta alueilla ja koko maakunnassa Saadaan tietoa, miten palvelut toteutetaan väestön palvelutarpeet huomioiden entistä asiakaslähtöisemmin, kustannusvaikuttavammin sekä sujuvat hoito- ja palveluketjut ja muu integraatio varmistaen Syvennetään ja kohdennetaan alueittain PoPSTerissa tehtyä analyysia
Sote-toimintojen simulointi alueilla Rannikko 47 170 asukasta (11 %) 0-17-vuotiaita n. 23 % 18-64-vuotiaita n. 54 % 65 vuotta täyttäneitä n. 23 % 5 kuntaa ja 2 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 150 M (11 %) Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 3/2018 Ennakkoväkiluku ja sote-organisaatiot 31.12.2017 Muut tiedot 31.12.2016 Sote-kustannukset nettona ilman ympäristöterveydenhuoltoa TP2016 Jokilaaksot Koillismaa Oulu ja ympäristö 73 200 asukasta (18 %) 0-17-vuotiaita n. 25 % 18-64-vuotiaita n. 53 % 65 vuotta täyttäneitä n. 22 % 12 kuntaa ja 6 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 281 M (21 %) 19 450 asukasta (5 %) 0-17-vuotiaita n. 19 % 18-64-vuotiaita n. 56 % 65 vuotta täyttäneitä n. 25 % 2 kuntaa ja 2 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 78 M (6 %) 272 070 asukasta (66 %) 0-17-vuotiaita n. 24 % 18-64-vuotiaita n. 60 % 65 vuotta täyttäneitä n. 16 % 11 kuntaa ja 8 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 818 M (62 %) Lisäksi kaikkien yhteinen PPSHP Päivitetty 3/2018
Miksi nämä neljä aluetta? Väestön näkökulmasta tutumpi, ei tunnetta liian suuresta / keskitetystä järjestelmästä Väestön luontaiset asiointisuunnat otettu huomioon Ei riko nykyisiä rakenteita, mutta toisaalta mikään nykyorganisaatio ei yksin muodosta omaa aluettaan, mikä tukee yhteistyötä ja maakunnallista näkökulmaa Kuntien yhteistyön näkökulmasta luonteva jako, yhteistyörakenteita olemassa Pystytään simuloimaan alueen toimintaa ja taloutta jo v. 2019 nykyorganisaatioiden puitteissa PoPSTer-työryhmien ehdotukset vaihtelivat 3:n ja 5:n alueen välillä. PoPSTerissa hahmoteltu 13 aluetta on liian paljon (johtaminen hankalaa, liian pieni väestöpohja). Mitä isommat alueet, sitä tasapainoisempi väestöpohja, mutta toisaalta erityispiirteiden huomioiminen haasteellisempaa Sallitaan erikokoiset ja erityispiirteiset alueet (mm. Koillismaan turismi) Palveluverkko ja -rakenne on nyt osin raskas. Isompi yhtenäinen alue mahdollistaa uudistamisen paremmin. Väestön yhdenvertaiset palvelut taataan koko maakunnan alueella, mutta toteuttamistapa voi vaihdella Maakunnan oman tuotannon osuus voi vaihdella (mukana myös ostopalvelut, valinnanvapauden mekanismit, osto muilta maakunnilta mm. KPKS) Yksittäinen kansalainen valitsee omat palvelunsa aluejaosta huolimatta valinnanvapauslain mukaisesti
Aluesimuloinnin tilannekuvan sisältö (tietopaketti työryhmien työn pohjaksi) Keskeiset huomiot alueelta Katsaus alueen väestöön, palvelutarpeisiin ja toimintaympäristöön Tietoa alueen sotekustannuksista Tietoa sotehenkilöstöstä alueella Tietoa palvelukokonaisuuksista Lisämateriaalia
Keskeiset huomiot Jokilaaksojen alueella 1/3 Jokilaaksojen alueella väestö keskimäärin hieman vähenee tulevaisuudessa. Väestön ikärakenne muuttuu ja 65 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus kasvaa. Alueen tunnuspiirteitä ovat maaseutuympäristö, runsaslukuinen kuntien määrä, väestön matala tulotaso sekä heterogeenisyys mm. väestöön, palvelutarpeisiin ja sote-kustannuksiin liittyen Jokilaaksojen alueella yli kolmannes väestöstä asuu taajama-alueen ulkopuolella Alueen työttömyysaste on maakunnan keskitasoa matalampi Soten palvelutarpeet ja sairastavuus ovat alueella pääosin korkeita Jokilaaksoissa soten tarvevakioidut nettokustannukset v. 2016 vaihtelivat alueen sisällä verrattuna sekä maakuntaan että koko maan tilanteeseen. Resursseja ei ole alueen sisällä kaikilta osin pystytty sopeuttamaan supistuvaan väestömäärään. Yksityisen terveydenhuollon käyttö oli Jokilaaksojen alueella maakunnan vähäisintä
Keskeiset huomiot Jokilaaksojen alueella 2/3 Perusterveydenhuolto Avoterveydenhuollon lääkärikäynnit ja muut kuin lääkärikäynnit asukasta kohden tarkasteltuna ovat maakunnan keskiarvon yläpuolella Käynnit ovat painottuneet muilla sote-ammattilaisilla kuin lääkärillä asiointiin Perusterveydenhuollon avohoidon asukaskohtaiset nettokustannukset (pl. suun terveydenhuolto) ovat maakunnan keskitasoa korkeammat Vuodeosastokapasiteettia on tarpeen tarkastella Suun terveydenhuollossa asukaskohtaiset kustannukset olivat v. 2016 maakunnan alueista korkeimmat Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon asukaskohtainen kustannus oli v. 2016 jonkin verran maakunnan keskitasoa korkeampi. Asukaskohtainen kustannus vaihtelee alueen sisällä. Arvioitava alueellisesti erikoissairaanhoidon käyttöä ja tarjontaa Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Jokilaaksojen alueella kaikista perheistä lapsiperheitä on 39 %. Alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä on maakunnan keskitasoa. Jokilaaksojen alueella kodin ulkopuolelle oli vuonna 2016 sijoitettuna 216 alle 18-vuotiasta lasta tai nuorta. Osuus vastaavan ikäisestä väestöstä (1,2 %) on lähellä maakunnan keskitasoa.
Keskeiset huomiot Jokilaaksojen alueella 3/3 Työikäisten sosiaalipalvelut Toimeentulotukea ja työkyvyttömyyseläkettä saavien osuudet ovat maakunnan alueista toiseksi korkeimmat Soten, kasvupalveluiden ja Kelan integraation mahdollisuudet Vammaispalvelut Vuonna 2016 Jokilaaksojen alueella oli Kelan vammaisuuden perusteella maksamien etuisuuksien saajia tuhatta asukasta kohden tarkasteltuna yhdessä Koillismaan kanssa maakunnan alueista eniten Palvelu- ja kustannusrakenteen tarkastelu tarpeen Mielenterveys- ja päihdepalvelut Ikävakioitu mielenterveysindeksi on alueella korkea Monimuotoisen palvelutuotannon ja asumismahdollisuuksien edistäminen Ikäihmisten palvelut Väestörakenteen muutoksen huomioiminen Kotona asumisen tukipalveluiden järjestämisen haasteet korostuvat, kun väestöstä merkittävä osa asuu taajaman ulkopuolella Omaishoidon ja säännöllisen kotihoidon peittävyydet 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä ovat maakunnan alueista toiseksi korkeimmat 75 vuotta täyttäneiden osalta tehostetun palveluasumisen peittävyys on maakunnan alueista korkein Tehostetun palveluasumisen kustannukset 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohden tarkasteltuna olivat alueista selkeästi korkeimmat. Vastaavasti hoivahoidon kustannukset ( /75 v. täyttänyt) olivat alueista toiseksi matalimmat. Asumispalveluiden rakenne on alueella murroksessa Muistisairauksiin liittyvien palvelutarpeiden tarkastelu Kotihoidon toimintamallien (mm. intensiteetin) tarkastelu
Aluetyöryhmien kummit ja puheenjohtajisto Rannikko Kummit: Sirkka-Liisa Olli ja Leena Pimperi-Koivisto Pirjo Kejonen ja Markku Kipinä Puheenjohtajisto: Mervi Koski Anne Mäki-Leppilampi Kummit: Leena Pimperi-Koivisto ja Sirkka-Liisa Olli Johanna Patanen ja Pirjo Kejonen Puheenjohtajisto: Päivi Peltokorpi Tuomas Aikkila Jokilaaksot Koillismaa Kummit: Anu Vuorinen ja Anna Haverinen Markku Kipinä ja Johanna Patanen Puheenjohtajisto: Satu Kangas Kirsi Taivalkoski Oulu ja ympäristö Kummit: Anna Haverinen, Leena Pimperi- Koivisto ja Anu Vuorinen Elina Välikangas ja Merja Meriläinen Puheenjohtajisto: Arja Heikkinen Tuula Saukkonen
Alueellisten työryhmien muodostaminen Työskentely toimeksiannon pohjalta Kummeina sote-projektipäälliköt (järjestäminen + tuottaminen) Työryhmät voivat kutsua tarvittaessa asiantuntijoita Varajäsenet paikalla, jos varsinainen jäsen on estynyt Materiaalit varsinaisille ja varajäsenille Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Lasten ja perheiden palvelut Työikäisten palvelut Ikäihmisten palvelut Vammaispalvelut Neuvola/kouluterveydenhuolto Vastaanottotoiminta Sairaala-/vuodeosastotoiminta Mielenterveys- ja päihdepalvelut Suun terveydenhuolto Erikoissairaanhoito Sairaanhoidolliset tukipalvelut Ammattijärjestöt 3 + 3 vara Kansalaisjärjestöt 1 + 1 vara Yritykset 1 + 1 vara
Aluetyöryhmän jäsenet (1/2) Puheenjohtajat: Päivi Peltokorpi, terveyspalvelujohtaja, Kallio Tuomas Aikkila, kuntayhtymän johtaja, Selänne Kummit: Johanna Patanen ja Leena Pimperi-Koivisto, varalla Pirjo Kejonen ja Sirkka-Liisa Olli Jäsenet: Lapset ja perheet: Pirjo Matikainen, hyvinvointipalvelujohtaja, Kallio Toimintakyky ja laaja-alainen kuntoutus: Minna Malila, vammaispalvelujohtaja, Selänne Ikäihmiset ja sairaalahoito: Janne Nikula, palvelupäällikkö, Kallio Välittömän avun tarve: Anne Niemelä, johtava lääkäri, Helmi Avohoito ja vastaanotto: Irene Enlund, hoitotyönjohtaja, Oulainen Tukipalvelut: Tarja Vaitiniemi, hoitotyönjohtaja, Selänne Suun terveydenhuolto: Sakari Mustakallio, vs. ylihammaslääkäri, Kallio Alueellisesti toteutuva erikoissh: Risto Olli, johtava ylilääkäri, Kallio
Aluetyöryhmän jäsenet (2/2) Ammattijärjestöjen edustajat: KoHo: varsinainen jäsen plm Paula Parkkila, SuPer ry, varajäsen plm Nina Pulkkinen, Tehy ry JUKO: varsinainen jäsen plm Piia Salo, varajäsen lm Elina Jokelainen Julkisen alan unioni: varsinainen jäsen plm Eija Flink, Jyty, varajäsen plm Jari Mäkikauppila, JHL Yrittäjäjäsenet: Virpi Jaatinen, Palvelukodin toimitusjohtaja, Pyhäsalmen Palvelukoti Jaatinen Oy Varalle; Toni Långström, yrittäjä, Siikalatvan Sairaankuljetus Oy Järjestöedustajat: Anitta Anunti, projektipäällikkö, Raudaskylän Kristillinen Opisto Ry Varalle; Antti Mäkelä, yrittäjä, rakennusinsinööri, Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liitto
Lapset ja perheet Nuoret aikuiset ja työikäiset Ikäihmiset Välittömän avun tarve Avohoito ja vastaanotto Sairaala- ja vuodeosastohoito Palvelukokonaisuudet ja läpileikkaavat teemat (PoPSTer 3/2016 -> ) Järjestämiseen liittyvät selvitettävät asiat Esim. järjestäjän rooli, toiminnan ja talouden ohjausmekanismit, valvonta, kannustimet, valinnanvapaus, monituottajuus, pienyritystoiminnan edistäminen asiakkuuksiin liittyvä päätöksenteko (viranomaistoiminnot), palveluverkko, elinvoima, markkinainnovaatiot, verkostot, kumppanuudet, kriteerit, asiakasmaksut, tutkimuksen ja kehittämisen koordinaatio Palvelukokonaisuudet Tukipalvelut Mielenterveys ja päihdepalvelut Vammaispalvelut Toimintakyky ja kuntoutus Osaaminen, koulutus, opetus Lääkehuolto Välinehuolto Tilat, laitteet ja laitehuolto Kuvantaminen ja laboratorio Logistiikka ja tavarahankinta Tutkimus
Nyt PopSTer-työn syventäminen ja konkretisointi alueilla
Sote-keskusten ja suunhoidon yksiköiden palvelut, sote-keskuksiin tuotavat liikelaitoksen palvelut ja asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla saatavat palvelut Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Hoitajien vastaanotto Lääkärin vastaanotto Suun terveydenhuolto Laboratorionäytteenotto Mielenterveys- ja päihdepalvelut Työterveyshuolto Toiminta- ja työkyvyn arviot Kuntoutus (terapiat, apuvälinepalvelut) Kuvantaminen (mm. röntgen) Monialaista arviota ja hoitoa tarvitsevat ja niistä hyötyvät (paljon palveluita käyttävien ongelmat) Erityisosaaminen, mm: Geriatria Psykiatriat ja päihdehoito Sisätautien kansansairaudet (diabetes, reuma) Kivun hoito Palliatiivinen- ja saattohoito, elämän loppuvaiheen hoito Maakunta päättää 2 erikoisalaa sote-keskuksiin Sosiaaliohjaus, arjen tuki Kotona asumista tukevat palvelut (mm. ateriapalvelut, turvapalvelut, vuorohoito) Kotihoito ja perhepalvelut (lapsiperheet, ikäihmiset ja erityisryhmät) Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvio Aikuissosiaalityö Perheneuvola Sosiaalinen kuntoutus Työllistymistä tukeva toiminta Työhön valmennus Työ- ja päivätoiminta Perheoikeudelliset palvelut Asumispalvelut Kotoutumisen edistäminen Erityisosaaminen, mm: Vammaispalvelun sosiaalityö Kehitysvammahuolto Lastensuojelu
Hajautetut/lähipalvelut alueella Kaikille yhteiset palvelut alueella Kaikille yhteiset palvelut maakunnassa Palvelustrategia Palvelulupaus Maakuntastrategia Järjestäjän ohjaus Monialainen maakunta Alueet
Muu samanaikaisesti etenevä valmistelu Johtamis- ja ohjausjärjestelmät Organisaatioiden muodostaminen I&O- ja LAPE-kärkihankkeet (muutosagentit tai aluekoordinaattorit on tärkeää kutsua mukaan asiantuntijoiksi aluetyöryhmiin) Mt- ja päihdeselvitys / Jyrki Seppä (ehdotetaan kutsuttavaksi ainakin kerran jokaiseen aluetyöryhmään) Hyte / Sanna Salmela (ehdotetaan kutsuttavaksi ainakin kerran jokaiseen aluetyöryhmään) Sähköiset palvelut / projektipäällikkö (ehdotetaan kutsuttavaksi ainakin kerran jokaiseen aluetyöryhmään) ICT / asiantuntijat (ehdotetaan kutsuttavaksi kerran jokaiseen aluetyöryhmään) Palveluasumisen, terveyskeskusvuodeosastojen ja laitoshoidon tilojen toiminnallisuuden ja teknisen kunnon tarkastelu (Irma Toivanen, Merja Halonen ja Mauno Mikkola) Työterveyshuolto Ensihoito ja sosiaalipäivystys muistettava osana päivystysprosessia Kasvupalveluiden prosessit (vaikeasti työllistyvät) Ateria-, puhdistus- ja tilapalvelut (sotea koskien) Hankintapalvelut (sotea koskien) Myöhemmin palveluverkon periaatteet Nämä kokonaisuudet eivät ole aluetyöryhmien pääfokuksessa. Näiden valmistelu etenee muissa työryhmissä.
Vastaa kokonaisuudesta Muut alatyöryhmät Alatyöryhmät Valmistelun organisointi Suun terveydenhuolto Muut alatyöryhmät Aluetyöryhmä Vakavien vaikeuksien tuki Kotoa kotiin Alueellisesti toteutuva esh Aluetyöryhmät voivat muodostaa alatyöryhmiä erikseen määriteltäviin teemoihin. Vastuu kokonaisuudesta on aluetyöryhmällä. Ainakin seuraavat kokonaisuudet huomioidaan aluetyöryhmän raportissa: suun terveydenhuolto kotoa kotiin vakavien vaikeuksien tuki (sosiaalipalvelujen erityispalvelut) alueellisesti toteutuva somaattinen erikoissairaanhoito
Ehdotus palveluverkoksi Ympärivuorokautinen päivystys (PoPSTer 3/2016 -> ) OYS Laaja päivystyssairaala Oulaskangas Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys Kuusamo ja Raahe Perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen lääkäripäivystys
Ehdotus palveluverkoksi Sairaala- ja vuodeosastokapasiteetti v. 2016 ja muutostarpeet v. 2030 mennessä (PoPSTer 3/2016 -> ) Koillismaa 91-42 ss Oulu ja ympäristö 469-1 ss Rannikko 136-26 ss Jokilaaksot 219-61 ss
Aluejaon riskit, jotka ratkaistava tai hyväksyttävä? Miten taataan yhdenvertaiset palvelut ja toimintamallit? Muodostuuko valtioita valtiossa? Miten taataan kokonaisnäkemys ja kokonaisuuden johtaminen ja ohjaus? Järjestämisen näkökulmasta ( /asukas tarvevakioituna) Tuottajan näkökulmasta (keskitetty vai alueellinen johtaminen) Alueiden merkitys ja toimivallat määriteltävä jatkotyössä tarkasti Miten ratkaistaan maakunnan liikelaitoksen toiminta: alueelliset ja keskitetyt toiminnat? Ohjaus, tavoitteet, johtaminen, resurssointi, jalkautuminen Yliopistollisen sairaalan uusi määritelmä Betonoiko liikaa tai liian pysyvästi johtamisjärjestelmää? Tuleva järjestäjän organisaatio? Tuleva maakunnan palvelutuotannon organisaatio: sote-liikelaitoksen alueorganisaatio?
Aikataulu ja raportin käsittely Väliraporttia käsitellään ja toimeksiantoa päivitetään mm. simuloinnin ohjausryhmässä Ma 18.6. klo 12-16 Ti 4.9. klo 12-16 (väliraportti valmiina) Aluesimuloinnin loppuraportin aikataulusta, käsittelystä (sote-ryhmä, johtoryhmä, seurantaryhmät) ja sen jälkeisistä jatkotoimista sovitaan kesäkuun kokouksessa Simuloinnin ohjausryhmän muodostavat aluetyöryhmien kummit ja puheenjohtajisto. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Sirkku Pikkujämsä. Raportti toimitetaan myös kuntiin sekä muille tarvittaville tahoille käsittelyyn ja kommentoitavaksi
Valinnanvapauslakiluonnos 8.3.2018
Sote-keskusten palvelut 1.1.2021 alkaen (18 ) 1) terveysneuvonta ja terveystarkastukset; 2) terveydenhuollon neuvonta ja ohjaus; 3) yleislääketieteen alaan kuuluva, vastaanotolla, kotikäynneillä tai etäyhteyksien avulla toteutettava asiakkaiden oireiden, toimintakyvyn ja sairauksien tutkimus, toteaminen ja hoito; 4) edellä 3 kohdassa tarkoitettuihin palveluihin liittyvä kuntoutusneuvonta ja -ohjaus ja toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi; 5) todistusten antaminen silloin kun ne liittyvät edellä 1 4 kohdassa tarkoitettuihin palveluihin; 6) edellä mainittuihin palveluihin kuuluvat laboratorio- ja kuvantamispalvelut; sekä 7) sosiaalihuollon ammattihenkilön antama sosiaalihuollon neuvonta ja ohjaus. Lisäksi 1.1.2022 alkaen sote-keskuksessa tuotettaviin palveluihin on sisällytettävä muiden kuin yleislääketieteen alaan kuuluvien th-ammattihenkilöiden konsultaatio- ja avovastaanottopalveluita vähintään kahdelta erikoisalalta maakunnan päätöksen mukaisesti
Suunhoidon yksiköiden palvelut 1.1.2022 alkaen (18 ) 1) terveydenhuoltolain 13 :ssä tarkoitettu terveysneuvonta ja terveystarkastukset; 2) suusairauksien ennaltaehkäisy ja siihen liittyvä neuvonta ja muut palvelut sekä määräaikaiset suun terveystarkastukset; 3) muu kuin hammaslääketieteen erikoisaloihin kuuluva suun ja hampaiden tutkimus, hoidontarpeen arviointi ja hoidon suunnittelu; 4) suusairauksien oireiden toteaminen, oireen mukainen hoito ja hammasproteettiset korjaukset; 5) muut kuin hammaslääketieteen erikoisaloihin kuuluvat iensairauksien ja hammasinfektioiden hoidot sekä suun ja hampaiston korjaavat ja kirurgiset hoitotoimenpiteet; 6) 1 5 kohdassa tarkoitettuihin palveluihin liittyvät kuvantamispalvelut ja vastaanottotoiminta; 7) 1 6 kohdassa tarkoitettuihin palveluihin liittyvät hammaslääkärin todistukset ja lausunnot. Lisäksi maakunnan on sisällytettävä suunhoidon yksikössä tuotettaviin suoran valinnan palveluihin alueensa palvelutarjonta ja asukkaiden palvelutarve huomioon ottaen riittävä määrä 3 momentissa tarkoitettuihin palveluihin liittyviä terveydenhuollon ammattihenkilöiden konsultaatio- ja vastaanottopalveluja. Esim. lääkityksen sopivuuden tarkistaminen tai yhteistyö hoitavan lääkärin ja hammaslääkärin välillä diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien ja reuman hoidossa.
Mikä on asiakasseteli? Asiakkaille, joiden asiakassuunnitelmaan on kirjattu tarve tietyille sote-palveluille (ks. seuraavat diat) Seteli on maksusitoumus, jonka asiakas saa tietyn sote-palvelun hankkimiseen. Setelissä on kuvattu asiakkaan tarvitsemat palvelut ja niiden enimmäiskustannus. Setelin myöntää maakunnan liikelaitos. Maakunta antaa asiakkaalle tiedot niistä palveluntuottajista, joista asiakas voi valita itselleen parhaiten sopivan. Palveluntuottajat voivat olla yksityisiä yrityksiä tai liikelaitoksen omia toimijoita. Jos asiakas valitsee tuottajaksi yksityisen yrityksen, hän käyttää asiakasseteliä. Tällöin maakunta korvaa asiakkaan valitsemalle palveluntuottajalle palvelusta aiheutuvat kulut setelissä määrättyyn enimmäisarvoon asti. Maakunta maksaa korvauksen suoraan palveluntuottajalle, ei asiakkaalle.
Mitä palveluja asiakasseteli koskee? Sosiaalinen kuntoutus Kotipalvelu Kotihoito Asumispalvelut Vammaisten henkilöiden työtoiminta Kotisairaanhoito Lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyvät terveydenhuollon ammattihenkilön yksittäiset vastaanottokäynnit Suunhoidossa tarpeelliset hammasproteettiset hoidot + ne palvelut, joissa maakunta haluaa ottaa asiakassetelin käyttöön (ks. seuraava dia) + muut maakunnan liikelaitoksen vastuulle kuuluvat palvelut, joita liikelaitos ei ehdi tuottaa lain mukaisessa määräajassa
Tulkintaa Maakunta määrittelee palvelukuvauksessa, mitä kuuluu sote-keskuksen sopimukseen esim. yleislääketieteen alalta ja erityisalan osalta asiakassetelissä, mitä tuote tai suorite pitää sisällään Maakunta kohdentaa resurssit siten, että palvelukuvauksen mukainen palvelu on toteutettavissa tuottajan saamalla korvauksella Sote-keskus: tarveperusteinen kapitaatiokorvaus väh. 2/3, muut korvaukset (suoriteperusteinen, sijainti, kannustin/sanktio ) Suun th: kapitaatiokorvaus väh. 1/2 Asiakassetelin arvo siten, että asiakkaalla on tosiasiallinen mahdollisuus valita sillä maakunnan hyväksymä palveluntuottaja... Lisäksi otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuisivat maakunnan liikelaitokselle vastaavan palvelun tuottamisesta Muut kuin valinnnanvapauspalvelut toteuttaa maakunnan liikelaitos --- könttäbudjetti, ei suoriteperusteista laskutusta Asiakkaan lähipalvelu ja uudet palvelumuodot: digi on liki joko sote-keskuksen sopimukseen sisältyvä palvelu tai (samassa kiinteistössä) liikelaitoksen jalkautuva palvelu
Hyvinvointiverkosto
Pohjoisen yhteistyöalueen valmistelu Erikoissairaanhoito ja sairaanhoidolliset (ylimaakunnalliset) tukipalvelut Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus voimassa olevan lainsäädännön mukaan (Terveydenhuoltolaki ) Nordlab ym. Vastuutahona nykyiset sairaanhoitopiirit myös tulevaa maku-uudistusta ajatellen Järjestämistoimintojen, tietojohtamisen ja TKI-O-toiminnan valmistelu Vastuutahona Maku/sote-uudistuksen valmisteluorganisaatiot Palvelutuotannon organisointi (muu kuin esh) Vastuutahona Maku/sote-uudistuksen valmisteluorganisaatiot
www.popmaakunta.fi