Sote-uudistustuksen valmistelutilanne tammikuu Antti Parpo Sote-muutosjohtaja Turun kaupunki

Transkriptio

1 Sote-uudistustuksen valmistelutilanne tammikuu 2018 Antti Parpo Sote-muutosjohtaja Turun kaupunki

2

3 Valinnanvapauslain vaiheittainen voimaantulo Sote-järjestämislain ja valinnanvapauslain on tarkoitus tulla voimaan Vastuu sote-palvelujen järjestämisestä siirtyisi kunnilta maakunnille. Henkilökohtainen budjetti tulisi käyttöön Asiakasseteli olisi otettava käyttöön viimeistään Maakunnan olisi otettava asiakasseteli käyttöön tietyissä erikoissairaanhoitoa koskevissa palveluissa viimeistään (Huom! Hallitus sopinut joulukuussa, että esh-palveluita asiakassetelituotannossa suopistetaan) Sote-keskukset aloittavat toimintansa Suunhoidon yksiköt aloittavat toimintansa

4 VALINNANVAPAUDEN TOTEUTUMINEN Mitä valitaan?

5 Valinnanvapauden toteutuminen

6 Maakunnan liikelaitoksen valinta(21-23 ) Asiakas saa muut kuin suoran valinnan palvelut sen maakunnan liikelaitokselta, jonka asukas hän on, jollei hän valitse muun kuin asuinmaakuntansa liikelaitosta. Asiakas saa valita myös muun kuin asuinmaakuntansa liikelaitoksen, jollei valintaoikeutta ole erikseen lailla tai sen nojalla rajoitettu. Valitulla maakunnan liikelaitoksella ei kuitenkaan ole velvollisuutta tuottaa asiakkaan kotiin vietäviä palveluja maakunnan ulkopuolelle. Maakunnan liikelaitosta saa vaihtaa aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua edellisestä valinnasta. Asiakkaalla on kuitenkin oikeus vaihtaa maakunnan liikelaitosta määräajasta riippumatta muuttaesaan asuinpaikkaansa. Lisäksi järjestämisvastuussa oleva maakunta voi asiakkaan hakemuksesta antaa oikeuden vaihtaa maakunnan liikelaitosta muusta perustellusta syystä. Maakunnan sote-liikelaitosten määrää ei ole lakiluonnoksessa rajoitettu yhteen

7 Sote-keskus ja suun hoidon yksikön valinta (17 ja 20 ) Asiakkaalla on oikeus valita sosiaali- ja terveydenhuollon suoran valinnan palveluntuottaja ja käyttämänsä sosiaali- ja terveyskeskus sekä suuhoidon suoran valinnan palveluntuottaja ja käyttämänsä suunhoidon yksikkö Asiakas saa tehdä uuden suoran valinnan palveluntuottajaa sekä käyttämäänsä sosiaali- ja terveyskeskusta ja suunhoidon yksikköä koskevan valinnan aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua edellisestä valinnasta. Asiakkaalla on kuitenkin oikeus vaihtaa suoran valinnan palveluntuottajaa sekä käyttämäänsä sosiaali- ja terveyskeskusta ja suunhoidon yksikköä määräajasta riippumatta muutta-essaan asuinpaikkaansa. Lisäksi maakunta voi asiakkaan hakemuksesta antaa oikeuden vaihtaa suoran valinnan palveluntuottajaa sekä asiakkaan käyttämää sosiaali- ja terveyskeskusta tai suunhoidon yksikköä muusta perustellusta syystä.

8 Sote-keskuksen palvelut (18 ) 1) terveydenhuoltolain 13 :ssä tarkoitettu terveysneuvonta ja terveystarkastukset; 2) terveydenhuollon neuvonta ja ohjaus; 3) yleislääketieteen alaan kuuluva, terveydenhuollon ammattihenkilön suorittama, vastaanotolla, kotikäynneillä tai etäyhteyksien avulla toteutettava asiakkaiden oireiden, toimintakyvyn ja sairauksien tutkimus, toteaminen ja hoito; 4) edellä 3 kohdassa tarkoitettuihin palveluihin liittyvä terveydenhuoltolain 29 :n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu kuntoutusneuvonta ja -ohjaus ja 2 kohdassa tarkoitettu toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi; 5) terveydenhuoltolain 22 :ssä tarkoitettujen todistusten antaminen silloin kun ne liittyvät edellä 1 4 kohdassa tarkoitettuihin palveluihin; 6) edellä mainittuihin palveluihin kuuluvat laboratorio- ja kuvantamispalvelut; sekä 7) sosiaalihuoltolain 6 :ssä tarkoitettu sosiaalihuollon ammattihenkilön antama sosiaalihuollon neuvonta ja ohjaus. Lisäksi muiden kuin yleislääketieteen alaan kuuluvien terveydenhuollon ammattihenkilöiden konsultaatiota ja vastaanottopalveluja. Konsultaatio- ja avovastaanottopalveluja on oltava ainakin sisätautien, lastentautien, geriatrian ja silmätautien erikoisaloilta.

9 Suunhoidon yksikön palvelut (18 ) 1) terveydenhuoltolain 13 :ssä tarkoitettu terveysneuvonta ja terveystarkastukset; 2) suusairauksien ennaltaehkäisy ja siihen liittyvä neuvonta ja muut palvelut sekä määräaikaiset suun terveystarkastukset; 3) muu kuin hammaslääketieteen erikoisaloihin kuuluva suun ja hampaiden tutkimus, hoidon tarpeen arviointi ja hoidon suunnittelu; 4) suusairauksien oireiden toteaminen, oireen mukainen hoito ja hammasproteettiset korjaukset; 5) muut kuin hammaslääketieteen erikoisaloihin kuuluvat iensairauksien ja hammasinfektioiden hoidot sekä suun ja hampaiston korjaavat ja kirurgiset hoitotoimenpiteet; 6) edellä tässä momentissa tarkoitettuihin palveluihin liittyvät hammaslääkärin todistukset ja lausunnot; sekä 7) edellä mainittuihin palveluihin liittyvät kuvantamispalvelut ja vastaanottotoiminta. Lisäksi maakunnan on sisällytettävä suunhoidon yksikössä tuotettaviin suoran valinnan palveluihin riittävä määrä 3 momentissa tarkoitettuihin palveluihin liittyviä terveydenhuollon ammattihenkilöiden konsultaatiota ja vastaanottopalveluja lukuun ottamatta sairaalaolosuhteita edellyttäviä suun terveydenhuollon palveluja.

10 Asiakassetelillä tuotettavat palvelut (24 ) Sosiaalinen kuntoutus Kotihoito Vammaisten, kehitysvammaisten ja vanhusten asumispalvelut Vammaisten työtoiminta Kotisairaanhoito Lääkinnällisen kuntoutuksen vastaanottokäynnit Polikliinisesti toteutettavat kirurgiset toimenpiteet Hammasproteettiset hoidot Kiireetön leikkaustoiminta, jota ei ole keskitetty yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön Asiakassuunnitelmaan sisällytettävät sairaanhoidolliset vastaanottokäynnit Lisäksi maakunta voi omilla päätöksillään ottaa asiakassetelin käyttöön muissa kuin suoran valinnan palveluissa HUOM! Joulukuussa 2017 sovittu poliittisesti, että erikoissairaanhoidon osuutta supistetaan asiakasseteleissä

11 Asiakassetelin rajoitukset (24-26 ) Päättäessään tarkoitetuista asiakassetelillä maksettavista palveluista maakunta voi rajata asiakassetelin käyttöönoton laajuutta kussakin 1 momentissa tarkoitetussa palvelussa, jos se on välttämätöntä palvelukokonaisuuksien toimivuuden tai palvelujen kustannustehokkaan järjestämisen perusteella. Asiakasseteliä ei saa käyttää jos asiakas- tai potilasturvallisuus voi vaarantua. Maakunta ei voi ottaa asiakasseteliä käyttöön sellaisissa 1 momentin 10 ja 11 kohdassa tarkoitetuissa palveluissa, joissa asiakassetelin käyttöönottaminen voi vaarantaa maakunnan liikelaitoksen lakisääteisistä tehtävistä suoriutumisen. Jos asiakas kieltäytyy hänelle tarjotusta asiakassetelistä, maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan palvelujen tuottamisesta muulla tavoin. Asiakkaalla on oikeus valita asiakassetelillä palveluntuottajaksi yksityinen palveluntuottaja

12 Henkilökohtainen budjetti (27-29 ) Maakunta on velvollinen tarjoamaan asiakkaalle henkilökohtaista budjettia, kun sosiaali- tai terveyspalvelujen tarve on todettu vanhuspalvelulain 3 :n 2 kohdassa, vammaispalvelulain 2 :ssä tai kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) 1 :ssä tarkoitetulla henkilöllä. Maakunta voi päättää käyttää henkilökohtaista budjettia myös muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen sosiaalija terveydenhuollon asiakkaiden palvelujen tuottamisessa. Henkilökohtaisella budjetilla maksetaan muita kuin suoran valinnan palveluihin kuuluvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta henkilökohtaisesta budjetista, jolloin maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan palvelujen tuottamisesta muulla tavoin. Henkilökohtaisella budjetilla ei voi kuitenkaan saada palvelua maakunnan liikelaitoksen tuottamana. Henkilökohtainen budjetti voidaan mieltää yhdistelmänä asiakasseteleitä, joka on siis otettava käyttöön ainakin vanhuspalveluissa, vammaispalveluissa ja kehitysvammapalveluissa

13 Uudessa valinnanvapauslakiluonnoksessa ratkaistuja perustuslaillisia ongelmia Yhdenvertaisuus Yhtiöittäminen Viranomaistoiminta Valinnanvapauspilotit ICT Aikataulu EI valinnanvapaudessa, KYLLÄ palvelujen saatavuudessa KYLLÄ sote-keskuksissa, EI asiakassetelissä ja hebussa KYLLÄ KYLLÄ EI ja KYLLÄ, riippuu toimeenpanon onnistumisesta, riski epäonnistumisesta yhä iso KYLLÄ uudistuksen vaiheistaminen, aikataulu yhä kuitenkin kireä Muu uusi ratkaistava kysymys Palvelujen yhtiöittämisvelvoitteen poisto voi synnyttää kilpailuneutraliteetin ongelman. Kestääkö malli EU-lainsäädännön?

14 Yleisiä huomioita (1) Valinnanvapaus toteutuu laajasti. Asiakassetelien palvelukirjo on laaja 24 :n asiakassetelin rajaus epäselvä ja voi johtaa hyvin erilaisiin käytäntöihin eri maakunnissa (yhdenvertaisuus) Uudistuksen tulee - ainakin alkuvaiheessa - nostamaan kustannuksia. Pitkällä aikavälillä kustannusten hallinta on sidonnainen järjestäjän kykyyn johtaa ja ohjata sotea Peruspalvelujen saatavuus todennäköisesti paranee asiakkaat eivät valitse palvelua, jos siihen joutuu jonottamaan Valinnanvapaus toteutuu vain isommilla paikkakunnilla, jossa asiakasmäärät ovat suuria. Suoran valinnan palveluntuottajina voivat toimia käytännössä vain isot yritykset. PK-yrityksille jää asiakasseteli- ja hebu-tuotanto sekä alihankkijana toimiminen isommille tuottajille. Rahoituskanavien pienentäminen hyvä asia (vrt. työterveyshuolto)

15 Arvio uudistuksen onnistumisesta Lakiluonnos parempi kuin kesäkuun 2017 versio Teoriassa ja pitkällä aikavälillä myös käytännössä - laki on mahdollista toimeenpanna ja se voi tuottaa nykyistä paremman sote-järjestelmän Edellyttää johtamisfilosofian muutosta makrotiedolla johtamisesta mikrotiedolla johtamiseen Järjestelmän ohjaus perustuu tuotteistukseen ja mikrodatan hallintaan (vrt. vakuutusyhtiöt). Nykyisissä julkisissa organisaatioissa on osaamisvaje suhteessa uuteen sote-järjestelmään Uudistuksessa onnistunutta toteuttamista tukisi väljennetty aikataulu (vrt. ict, uusi konsernirakenne yhtiöineen, tukipalvelut, valtapoliittisen intressit kaikilla areenoilla, päätöksenteon hitaus)

16 SOTEN ORGANISOITUMISEN PERIAATTEITA

17 Sote-palvelujen järjestämisen ja tuottamisen hallinnollisia organisointiperiaatteita Yhdistetty rahoituksesta vastaava järjestäjä- ja tuottajaorganisaatio Rahoituksesta vastaava järjestäjä ja tuottaja samassa organisaatiossa (yksittäinen kunta) Rahoittajan asema vahva Järjestäjän asema vahva Tuotannon asema heikko Eriytetty rahoituksesta vastaava järjestäjä- ja tuottajaorganisaatio Rahoituksesta vastaava järjestäjä ja tuottaja eri organisaatioissa Sisäinen tilaaja-tuottajamalli Ostopalvelut/palvelusetelit Rahoittajan asema vahva Järjestäjän asema vahva Tuotannon asema heikko Yhdistetty järjestäjä- ja tuottajaorganisaatio, rahoittaja eri organisaatioissa (kuntayhtymät) Rahoittajan asema heikko Järjestäjän asema vahva Tuotannon asema vahva Eriytetty järjestäjä- ja tuottaja organisaatio, rahoittaja eri organisaatiossa (maakuntasote) Rahoittajan asema heikko (valtio) Rahoituksen allokoija vahva (maakunta) Järjestäjän asema vahva Tuotannon asema vahva, kohtuullinen tai heikko (sidonnainen tuotannon organisoitumistapaan)

18 Sote-palvelujen palvelurakenteen ulottuvuuksia (1) Sektorikohtainen organisaatio Sosiaali- ja terveyspalvelujen eriyttäminen, perusterveydenhuollon ja eirkoissairaanhoidon eriyttäminen Professiolähtöinen Yleensä hierarkisiin valtasuhteisiin perustuva Tiedonkulku organisaatioiden välillä vähäistä Asiakaslähtöisyys vähäistä Keskitetyt palvelut Integroitu palvelutuotanto Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistäminen Moniammattilliset organisaatiot Monialaisiin palveluketjuihin sidotut prosessit ja toimintatavat Tiedon liikkuminen yli organisaatioiden Asiakaslähtöisyys tavoitteena Alueellisesti hajautetut palvelut

19 Ehdotus palvelurakenteen rakennuspalikoiksi Varsinais-Suomessa Alueille hajautetut lähipalvelut Alueille keskitetyt palvelut Keskitetyt palvelut Integroidut palvelut Sektorikohtaiset palvelut

20 Sote- ja maakuntaorganisaation valmistelu Lähtökohtana on, että esitykset sote- ja maakuntaorganisaation karkeasta rakenteesta saadaan tuotua päätöksentekoon alkuvuonna 2018 Kun perusta organisaatiolle on luotu, saadaan pohja muiden asioiden jatkovalmistelulle, joita ovat mm. Tukipalvelujen organisoituminen Palveluverkko Talous Kiinteistöt Henkilöstö

21 VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELURAKENNE

22 Esivalmisteluvaiheen valtionrahoitus Esivalmisteluvaiheen rahoitus myönnetään Varsinais-Suomen liitolle. Valmisteluun on myönnetty ja haettu: ajalle eur ajalle eur ajalle eur hakemus sote-koordinaattorin rahoitukselle ajalle eur ICT-valmisteluun on myönnetty ja haettu: ajalle eur hakemus ajalle eur hakemus ajalle eur hakemus ajalle eur

23

24

25 Muutosorganisaation henkilöstö tammikuussa 2018 Muutosjohtaja (maku) Laura Leppänen Muutosjohtaja (sote) Antti Parpo (Turun palkkauksella 1.2. saakka) Hallintojohtaja Nina-Mari Turpela Viestintäpäällikkö Jessica Ålgars-Åkerholm Erikoissuunnittelija Petri Pihlavisto Johdon assistentti Katri Rosenberg Selvityshenkilö Tuomo Melin Tietohallintojohtaja Tapio Järvenpää Henkilöstöpäällikkö Laura Saurama Kiinteistö- ja tukipalvelupäällikkö Juha Rantasalo Erikoissuunnittelija (sote) Mikko Pakarinen Muutosagentti Mikko Hulkkonen Muutosagentti Kirsi Kiviniemi (aloittaa 11.1.) Muutosorganisaatioon rekrytoidaan lisää henkilöstöä keväällä 2018

26 Lisätietoja Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen julkaisut, mm. projektisuunnitelma: