Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Samankaltaiset tiedostot
EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

EU:n LULUCF asetus ja metsien vertailutaso Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Hiilensidonnan haasteita ja mahdollisuuksia

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?

Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys EKOLOGINEN TILANNEKUVA - ILMASTO

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

ProAgria Maitovalmennus

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Rio de Janeirossa vuonna 1992 allekirjoitetun ilmastosopimuksen

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Ilmastonmuutos ilmiönä ja yhteiskunnassa

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen Kuultavana: tutkija Tarja Tuomainen. Luonnonvarakeskus

Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty

Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen. Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Maatalous ja ilmastonmuutos sekä alustavia tuloksia kasvihuonekaasumittauksista pilottitiloilla

Ympäristövaliokunta Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriö

Ilmastonmuutoksen yhteiskunnalliset vaikutukset

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Hiilineutraali Pirkanmaa (2030)

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

maa- ja metsätalousvalokunta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

ILMASTONEUVOTTELUISSA JA

WWF kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavaa.

Suomen kansainvälinen ja kansallinen ilmastopolitiikka ja tulevaisuuden näkymät. Kuntaliitto Olli-Pekka Pietiläinen, Pirkko Heikinheimo YM

EKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet

Viite: Eduskunta, maa- ja metsätalousvaliokunta, asiantuntijapyyntö

Maatalouden päästöt Suomessa: turvemaat päästölähteenä

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Mitä kiertobiotalous edellyttää oikeudelliselta sääntelyltä?

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Ympäristöstä. Yhdessä.

Haasteita metsien käytössä? EU:n metsäalaa koskevat linjaukset

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

Suomen energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet. Bettina Lemström Korjausrakentamisen strategia 2050 kuulemistilaisuus

Nähdäänkö metsä puilta Pariisin jälkeen?

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

St1:n asiantuntijalausunto Liikenne- ja viestintävaliokunnalle: VNS 7/2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030

Hiilenkierto näkyväksi elintarviketuotannossa - Fotosynteesin rooli esiin meillä kuten Pariisissa

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Sahat ilmastonmuutoksessa Valtakunnalliset vientikuljetus- ja laivauspäivät Satakunnan Puumiehet ry Rauma Sahateollisuus ry Kai Merivuori

Suomen ilmastotavoitteet vuodelle Asko Vuorinen

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Neuvottelutulos hallitusohjelmasta suometsien ilmastokestävän hoidon ohjauksen näkökulmasta

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Hallitusten välisen ilmastomuutospaneelin, IPCC, raportti ja arvio sen taloudellisista vaikutuksista Suomelle.

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

Turvemaiden viljelyn ilmastovaikutukset

Hiilineutraali Suomi 2045 (2035) mennessä - Mitä on tehtävä 2025 mennessä Maria Kopsakangas-Savolainen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Päästölaskenta, hyvät käytännöt ja työkalut

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Ilmastonmuutosnäkökohdat. Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari,

Miten yritys voi olla hiilineutraali?

HIILINEUTRAALI YHTEISKUNTA Dos. Mari Pantsar Johtaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Ilmaston ja sen muutoksen

METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Peltomaiden rooli hiilensidonnassa ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä

Biotalouden kestävyyshaasteet

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

U 55/2016 vp Ehdotus asetukseksi sitovista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa , taakanjakoehdotus

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Miten metsiä tulisi käsitellä?

Pariisin ilmastosopimus

Transkriptio:

Metsät ja ilmastodiplomatia Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Esityksen sisältö Ilmastonmuutos? Ilmastotavoitteet Metsät, maankäyttösektori ja Suomen kasvihuonekaasuinventaario Ilmastotavoitteet ja maankäyttösektori Ilmastodiplomatiaa 2 Aleksi Lehtonen 15.2.2018

Luonnollinen kasvihuoneilmiö Ilmakehä läpäisee auringonsäteilyä hyvin (1), mutta maanpinnan säteilemää lämpösäteilyä huonosti (2) (1) (2) Luonnollisen kasvihuoneilmiön ansiosta maapallon pinnan keskilämpö (+14 C) on n. 32 C korkeampi kuin se muuten olisi (-18 C) Syyllisiä kasvihuoneilmiöön kasvihuonekaasut: - vesihöyry (H 2 O) - hiilidioksidi (CO 2 ) - metaani (CH 4 ) - ilokaasu (N 2 O) Lähde: Jouni Räisänen (HY) - ym. 3 Aleksi Lehtonen

Ilmastotavoitteet Pariisin sopimus: 2050 päästöt ja nielut tasapainossa globaalisti Suomi, KAISU (Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030) Tavoitteena hiilineutraalius vuonna 2045 Suomi vuonna 2015 Päästöt 55,6 milj. tonnia CO 2 Maankäyttösektorin nielu 26 milj. tonnia CO 2 Lukuisia uusia investointeja suunnitteilla Suomeen 4 Aleksi Lehtonen

Metsät, maankäyttösektori ja Suomen kasvihuonekaasuinventaario Tilastokeskus koostaa Suomen Kasvihuonekaasuinventaarion Luonnonvarakeskus vastaa maatalous- ja maankäyttösektorin laskennasta ja menetelmäkehityksestä Päästöt ja nielut raportoidaan vuodesta 1990 alkaen (UNFCCC ja EU, IPCC ohjeiden mukaan) 5 Aleksi Lehtonen 15.2.2018

Suomen päästöt (55.6 milj. ton. CO 2 ) ja nielut (26 milj. ton. CO 2 ) vuonna 2015 LULUCF 6 Aleksi Lehtonen 15.2.2018

Metsät ja maankäyttösektorin menetelmät Valtakunnan metsien inventointiaineistot (VMI) Pinta-alan jakautuminen eri maankäyttöihin Maankäytön muutokset Puuston määrä, -kasvu, -luonnonpoistuma, jne. 7 Aleksi Lehtonen

Metsien hiilenkierron laskenta Puuston biomassa ja kariketuotanto VMI aineiston ja tilastollisten mallien avulla Maaperän hiilivaraston muutos Yasso07 maaperämallin avulla (kangasmaat) Ojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöt päästökertoimien ja karikkeen mallinnuksen avulla 8 Aleksi Lehtonen

Peltojen ja nurmien päästöjen arviointi Kangasmaapeltojen ja -nurmien päästöt ja nielut simuloidaan Yasso07 maaperämallilla Turvemaapeltojen päästöt perustuvat suoriin CO 2, N 2 O ja CH 4 mittauksiin Lisäksi: Puutuotteiden hiilivaraston muutos Turvetuotantoalueiden päästöt Metsäpalot, lannoitus,.. 9 Aleksi Lehtonen

Puuston biomassan hiilinielun arviointi Puuston hiilinielu: Biomassan kasvu biomassan poistuma Kasvu: VMI mittaukset Poistuma Hakkuut Luonnonpoistuma Kotitarvekäyttö Biomassan estimointi Repolan biomassamallit Biomassa ~ f(dbh, h,) h dbh 10 Aleksi Lehtonen

Maaperän hiilinielujen ja KHK päästöjen arviointi Kangasmaakohteet Yasso07 malli, karikkeen määrä ja säädata vuosittain Orgaaniset maaperät Suorat kasvihuonekaasumittaukset 11 Aleksi Lehtonen

Suomi 2045 hiilineutraali, mutta Suomen nettopäästöt 2015 noin 30 milj. ton. CO 2 30 milj. ton CO 2 12 Aleksi Lehtonen

Suomen kokonaispäästöt 2015 55,6 milj. tonnia CO 2 13 Aleksi Lehtonen

Maankäyttösektorin päästöt ja nielut - puutuotteet 14 Aleksi Lehtonen

Maankäyttösektorin päästöt ja nielut Biomassan nielu = Kasvu Poistuma (2015 ~ 30 milj. ton. CO 2 ) Turvetuotantokentät ~ 114 kha, 2 milj. ton. CO 2 Ojitetut orgaaniset maat -Maatalous ~ 250 kha, 6.2 milj. ton. CO 2 -Metsät ~ 4300 kha, 6.2 milj. ton. CO 2 15 Aleksi Lehtonen

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030 (ns. taakanjakosektori) 16 Aleksi Lehtonen

Päästövähennyksistä Tavoite 2045: hiilineutraali Tällä hetkellä Suomen nettopäästöt noin 30 milj. tonnia CO 2 2030 mennessä päästövähennykset noin 5,6 (ns. taakanjakosektori) Päästökauppasektori (energialaitokset ja EU:n sis. lentoliikenne). EU tasolla 21% päästövähennys 2005 -> 2020 17 Aleksi Lehtonen

Ilmastodiplomatiaa LULUCF regulaatio On selvää että metsillä ja maankäyttösektorilla on rooli kun kasvihuonekaasupäästöjä rajoitetaan, tarvitaan siis myös metsien nieluja EU tasolla puustonhiilinielu on tällä hetkellä noin 400 milj. ton. CO 2, kun EU:n vertailutaso on noin 250 milj. ton. CO 2 vertailutaso ei kannusta ylläpitämään metsien hiilinielua tällä hetkellä EU LULUCF regulaatio: Maat arvioivat tulevat metsien hiilinielut 2021-2030 Ei saa asettaa poliittista hakkuutavoitetta Ikäluokkarakenteen vaikutuksen saa huomioida vertailutaso tarkastetaan ja metsien nielua verrataan tähän tasoon 18 Aleksi Lehtonen

Ilmastodiplomatiaa EU:n virkamies ei ymmärrä Suomalaista metsätaloutta??? Suomalainen metsäammattilainen - Metsien lisääntyvä käyttö: - Työllisyys - Talous - Hyvinvointi - Aluepolitiikka - Elävä maaseutu EU komission virkamies - Metsien lisääntyvä käyttö (lyhytikäiset puutuotteet): - Pienentää metsien hiilinielua - Kiihdyttää ilmastonmuutosta - Ruokahuolto Afrikassa, Lähiidässä ja Välimeren alueella - Maahanmuutto, elinolot, yhteiskunnan vakaus, sodat. Kuinka nämä tavoitteet sovitetaan yhteen? 19 Aleksi Lehtonen

Mitä voidaan tehdä metsätaloudessa jotta saavutetaan ilmastotavoitteet Vähennetään orgaanisten maiden kasvihuonekaasupäästöjä (potentiaali noin 15 milj. tonnia CO 2 ) Ylläpidetään metsien hiilinieluja Hakkuut -> käytetään puu viisaasti (hiili tuotteissa, poissa ilmakehästä) Edistetään metsien kasvua Hoitorästit, Suomessa noin 2 milj. ha Vältetään metsätuhoja (tuhoja Euroopassa 2002 2010 noin 55 milj m 3 per vuosi [tuulituhot, kaarnakuoriainen ja metsäpalot]) Lisätään metsitystä, esim. ns. peltoheitot Vähennetään metsien raivaamista muuhun maankäyttöön 20 Aleksi Lehtonen

21 Teppo Tutkija 15.2.2018

Ojitetut turvekankaat ilmastonmuutoksen hillinnässä 4,3 milj ha, päästöt 6,2 milj. ton CO 2 + CH 4 ja N 2 O (~ 2 milj. ton CO 2 ekv.) Siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen? Päätehakkuun sijaan hakataan puusto jatkuvan kasvatuksen tilaan Vältetään kunnostusojitustarve ( ) Pohjavedenpinta nousee, tavoite noin 30 cm Valumavesien laatu paranee? Pienennetään kuivumisriskiä Puuntuotanto jatkuu Päästöt vähenevät noin 25% Kasvutappiot selvitettävä Tarvitaan vielä proof of concept LUKE: SOMPA hanke (Mäkipää), CCFPeat (Nieminen) 22 Aleksi Lehtonen

Esimerkkihankkeita LUKE:ssa Uudet maatalous- ja metsämaan viljely- ja hoitomenetelmät avain kestävään biotalouteen ja ilmastonmuutoksen hillintään (SOMPA): Raisa Mäkipää https://www.luke.fi/sompa/ CCFPeat. Jatkuva kasvatus ojitetuissa suometsissä taloudellisesta ja ympäristönsuojelullisesta näkökulmasta. Mika Nieminen https://www.luke.fi/projektit/ccfpeat/ MyrskyPuu. Hankkeen tavoitteena on tuottaa karttatuote joka kuvaa metsien tuulituhoriskiä. Suomen metsäsäätiö https://www.luke.fi/projektit/myrskypuu/ 23 Aleksi Lehtonen

Kiitoksia! aleksi.lehtonen@luke.fi www.luke.fi @LukeFinlandInt @aleksi_luke @stnsompa 24 Teppo Tutkija 15.2.2018