Rovaniemen koulutuskuntayhtymä TASEKIRJA

Johtoryhmä 13.3.2018 Yhteistyötoimikunta/työsuojelutoimikunta 13.3.2018 Hallitus 22.3.2018 LIITE 2a Rovaniemen koulutuskuntayhtymä TASEKIRJA 2017 22.3.2018 1.0 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Santasport Lapin Urheiluopisto REDU Sisäiset palvelut

1 (101) Sisällysluettelo 1 VUODEN 2017 OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KEHITYS... 4 1.1 Kuntayhtymän organisaatio 2017... 5 1.2 Ammatillisen koulutuksen reformi ja uusi toimintamalli... 6 1.3 Kuntayhtymän hallinto 2017... 8 1.4 Kuntayhtymän henkilöstö... 14 1.4.1 Henkilöstömäärän kehitys... 14 1.4.2 Yhteistyötoimikunta ja työsuojelutoimikunta... 18 1.4.3 Yt-neuvottelut... 19 1.5 Ympäristötekijät... 20 1.6 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta... 20 2 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 23 2.1 Laadullisten tavoitteiden toteutuminen... 23 Tavoite 1: Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpano... 24 Tavoite 2: Koulutustehtävässä onnistuminen... 26 Tavoite 3: Henkilöstöasioiden, -osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen ja parantaminen... 30 Tavoite 4: Kiinteistöstrategian toteuttaminen... 32 Tavoite 5: Rahoituspohjan laajentaminen... 33 Tavoite 6: Toiminnanohjauksen kehittäminen ja tulostietoisuuden tehostaminen... 34 Tavoite 7: Toimintajärjestelmän kehittäminen ja parantaminen... 36 2.2 Määrällisten tavoitteiden toteutuminen... 36 2.3 Määrällisten tavoitteiden toteutumisen analysointi... 40 3 KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU... 52 3.1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema... 52 3.2 Talouden toteutuminen tulosalueittain... 55 3.3 Koko kuntayhtymän kokonaistulot ja -menot... 55 4 TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTUS... 56 4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen tilinpäätöserien jälkeen... 56 4.2 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä... 56 5 TALOUSARVION 2017 TOTEUTUMINEN... 57 5.1 Valtuuston vahvistamien sitovien tavoitteiden toteutuminen... 57 5.2 Käyttötalouden toteutuminen... 58 5.3 Tuloslaskemaosan toteutuminen... 59

2 (101) 5.4 Investointien toteutuminen... 60 5.5 Rahoitusosan toteutuminen... 62 6 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TULOSALUEITTAIN JA YKSIKÖITTÄIN... 63 6.1 Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto -tulosalue... 63 6.2 Santasport Lapin Urheiluopisto -tulosalue... 65 6.2.1 Yhteenveto Santasport kokonaisuudesta... 66 6.3 Sisäiset palvelut: Tietohallinto... 67 6.4 Sisäiset palvelut: Hallinto ja koulutuksen järjestäjän (KJ) palvelut... 68 6.5 Sisäiset palvelut: Kiinteistöpalvelu... 71 7 KOKO KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 74 7.1 Tuloslaskelma 1.1. 31.12.2017... 74 7.2 Rahoituslaskelma 1.1. 31.12.2017... 75 7.3 Tase 1.1. 31.12.2017... 76 7.4 Tunnuslukujen laskentakaavat... 78 8 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 79 8.1 Tilinpäätöksen arvostus- ja jaksotusperiaatteet... 79 8.2 Tuloslaskelman liitetiedot 31.12.2017... 80 8.2.1 Toimintatuotot... 80 8.2.2 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet... 81 8.3 Taseen liitetiedot... 82 8.3.1 Pysyvät vastaavat... 82 8.3.2 Sijoitukset... 83 8.3.3 Saamiset... 83 8.3.4 Oma pääoma... 84 8.3.5 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset... 85 8.3.6 Pakolliset varaukset... 85 8.3.7 Toimeksiantojen pääomat... 85 8.3.8 Tilintarkastajan palkkiot... 86 8.3.9 Vieras pääoma... 86 8.4 Vakuuksien ja vastuusitoumuksien liitetiedot... 87 8.5 Henkilöstä koskevat liitetiedot, koko kuntayhtymä... 87 8.6 Erittely poistojen ja investointien vastaavuudesta... 88 8.7 Arvonlisäverojen palautusvastuu 31.12.2017... 89 8.8 Kiinteistöjä ja maa-alueita koskevat liitetiedot... 90

3 (101) 9 SANTASPORT FINLAND OY... 91 9.1 Tuloslaskelma Santasport Finland Oy... 93 9.2 Tase Santasport Finland Oy... 94 9.3 Tilinpäätöksen liitetiedot Santasport Finland Oy... 95 9.4 Vakuuksien ja vastuusitoumusten liitetiedot... 97 9.5 Tasetta koskevat liitetiedot... 97 10 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 98 10.1 Tilinpäätöstietojen allekirjoitus... 98 10.2 Tilinpäätösmerkintä... 98 11 KÄYTETYT KIRJANPITOASIAKIRJAT JA TOSITELAJIT... 99 Päivitys- ja hyväksymismerkinnät Versio Päivämäärä Hyväksytty 0.1 12.3.2018 Johtoryhmän ja yhteistyötyötoimikunnan kokoukset 13.3.2018 0.2 19.3.2018 Edellisten kokouksen jälkeen korjattu ja täydennetty versio. Yhtymähallituksen 22.3.2018 kokouksen asialistalle 0.3 21.3.2018 Korjattu kohdan 8.3.4 taulukko 34: Vieras pääoma

4 (101) 1 VUODEN 2017 OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KEHITYS Kuntayhtymän johtajan katsaus Ammatillisen koulutuksen reformi on yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista ja suurimmista muutoksista ammatillisen koulutuksen historiassa. Lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta yhdistettiin vuoden 2018 alusta yhdeksi laiksi, jonka keskeisenä lähtökohtana on osaamisperusteisuus, työelämä- ja asiakaslähtöisyys. Tämä edellyttää meiltä koulutuksen järjestäjänä uudenlaisen kulttuurin omaksumista ja asennemuutosta. Reformissa uudistettiin samalla koko rahoitusjärjestelmä, yksikköhintarahoituksesta siirrytään 2018 alkaen suoriterahoitukseen. Valtion talousarviossa ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuusrahoitusta leikattiin pysyvästi yli 12 % vuoden 2016 tasoon verrattuna. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä tämä tarkoitti noin 5,1 miljoonan euron vuosittaisen tulorahoituksen leikkausta. Pienentynyt rahoitus ei riitä aiempina vuosina käytössä olleilla menetelmillä toimimiseen, vaan on sopeuduttava ja uudistuttava ottamalla käyttöön uusia pedagogisia ratkaisuja sekä tehokkaampia toimintamalleja. Tulevaan toimintalainsäädäntöön ja rahoituskehykseen on kuntayhtymässä valmistauduttu luomalla suurempia toimintakokonaisuuksia tulosalueita yhdistämällä ja tehostamalla toimintaa. Omistajakunnat uusivat kuntayhtymän perussopimuksen ja päättivät yhtymävaltuuston korvaamisesta yhtymäkokouksella. Omistajat näkivät, että uusi hallintomalli tukee toiminnan uudelleenjärjestelyjä ja reformin säästötavoitteita sekä normipurkua. Yhteisissä tiedotus-, keskustelu- ja suunnittelutilaisuuksissa henkilöstö on voinut päivittää asiantuntemustaan ja olla mukana suunnittelemassa uudistuvaa toimintaa. Kaikissa toimintayksiköissä järjestettiin sidosryhmäbrunssit vuorovaikutuksen tiivistämiseksi työelämän, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. Arvokeskustelua käytiin kuntayhtymän strategian päivitysprosessiin liittyen ja uudistettu REDU 2030 visio, strategia ja yhteinen arvolupaus vahvistettiin syksyllä. Osana uutta toimintamallia ja johtamisjärjestelmää perustettiin Lapin koulutuskeskus REDU -tulosalue ja lakkautettiin Lapin ammattiopisto ja Lapin matkailuopisto -oppilaitoksina sekä Lapin oppisopimuskeskus erillisenä yksikkönä. Koulutuskuntayhtymä otti käyttöön yhdessä 1.1.2018 aloittaneen Lapin koulutuskeskus REDUn kanssa uuden yhteisen REDU tuotemerkin ja -ilmeen. Kiinteistöstrategian mukaisesti kustannuksia vähennettiin luopumalla kiinteistöistä ja ulosvuokraamalla. Toripuistikon kiinteistön toiminnat keskitettiin Rantavitikalle. Kiertotalouden hengessä muutot toteutettiin opiskelijatyönä ja hyödyntäen vanhoja kalusteita. Suunnittelukauden talouden sopeuttaminen uuteen toimintamalliin ja johtamisjärjestelmään toteutettiin vaiheittain vuoden 2017 aikana. Reformin säästötavoitteisiin pyritään talousarviovuoden 2017 ja taloussuunnitelmavuosien 2018 2019 aikana. Mittavista ammatillisen koulutuksen muutoksista ja rahoitusleikkauksista huolimatta ja vaikka muutos on ollut henkilöstölle raskas, teimme hyviä laadullisia ja määrällisiä tuloksia. Talousarviovuodelle arvioitua käyttötalouden alijäämää pystyimme pienentämään ja tämä luo hyvät toimintaedellytykset vuodelle 2018. Uuden lainsäädännön ja Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) vaatimuksesta koulutuksen järjestäjien oli haettava loppuvuodesta koulutuksen järjestämisluvat uudelleen. Kuntayhtymän aikaisempien vuosien toteutumatietoihin ja tulokselliseen toimintaan perustuen OKM myönsi kuntayhtymälle laaja-alaisen ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan ja kattavan suoritepäätöksen. Luvat antavat kuntayhtymälle hyvän pohjan tuottaa vastuualueen kasvavaan tarpeeseen osaavaa työvoimaa. Vastuualueellamme tulemme tiivistämään yhdessä tekemistä työelämän, yritysten ja muiden sidosryhmiemme kanssa, jotta yhdessä löydämme keinot toimia kumppaneina opiskelijoiden ja työelämän eduksi siten, että kaikki hyötyvät. Kiitokset päättäjille, omistajakunnille ja muille sidosryhmille hyvästä yhteistyöstä. Erityinen kiitos osaavalle ja joustavalle henkilökunnalle sekä asiakkaillemme, joita ilman toimintavuoden tulokset eivät olisi toteutuneet. Kuntayhtymän vt. johtaja Veli-Pekka Laukkanen

5 (101) 1.1 Kuntayhtymän organisaatio 2017 Rovaniemen koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia ovat Kemijärven ja Rovaniemen kaupungit sekä Kittilän, Ranuan ja Sodankylän kunnat. Lisäksi kuntayhtymään kuuluu Kolarin kunta sopimusperusteisena kuntana. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän konserniin kuuluvat alla olevassa kaaviossa kuvattu Rovaniemen koulutuskuntayhtymän: hallinto, tulosalueet ja yhteiset palvelut sekä koulutuskuntayhtymän omistama Santasport Finland Oy. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän organisaatio 1.1.2017 31.12.2017 Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Ranua, Rovaniemi ja Sodankylä HALLINTO VALTUUSTO HALLITUS TARKASTUSLAUTAKUNTA Tilintarkastaja YHTIÖKOKOUS OY:N HALLITUS JOHTORYHMÄ YHTEISTYÖTOIMIKUNTA Kuntayhtymän johtaja Sisäinen tarkastaja TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA Tulosaluejohtaja Tulosaluejohtaja / rehtori Rehtori Toimitusjohtaja LUC Matkailun tutkimusja koulutusinstituutti TULOSALUEET LAPIN AMMATTIOPISTO - LAPIN MATKAILUOPISTO -tulosalue Rovaniemi Jokiväylä, Jänkätie, Porokatu, Toripuistikko SANTASPORT LAPIN URHEILUOPISTO -tulosalue Rovaniemi Hiihtomajantie SANTASPORT FINLAND OY Rovaniemi Hiihtomajantie Kemijärvi Myllylammentie, Halmetie LAPIN KESÄYLIOPISTO Kittilä Levi-instituutti Sodankylä Kaarrostie LAPIN OPPISOPIMUSKESKUS SISÄISET PALVELUT HALLINTOPALVELUT KIINTEISTÖPALVELU

6 (101) 1.2 Ammatillisen koulutuksen reformi ja uusi toimintamalli Ammatillisen koulutuksen reformi Ammatillisen koulutuksen reformi on pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman kärkihanke, jonka toimenpiteitä ovat: 1) uudistetaan toisen asteen ammatillista koulutusta vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita ja 2) tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus. Reformin tavoitteiksi Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on määritellyt, että nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat poistetaan ja koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus kootaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi Opetus- ja kulttuuriministeriöön. Ennen vuotta 2018 ammatillisella peruskoulutuksella ja aikuiskoulutuksella on oma lainsäädäntönsä ja osin erilaiset rahoitusjärjestelmänsä. Myös valtion rahoittama, koulutuksen järjestäjiltä aiemmin ostettu työvoimakoulutus, ohjattiin vielä vuonna 2017 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan kautta. Eduskunta hyväksyi ja Tasavallan presidentti vahvisti kesällä 2017 uudet, 1.1.2018 voimaan tulleen ammatillista koulutusta koskevat lait: Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017 ja Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta 532/2017. OKM ja Valtionvarainministeriö antoivat syksyllä uuden lainsäädännön perusteella myös uudet ammatillista koulutusta ja sen rahoitusta koskevat asetukset. Opetushallitus antoi myös päivitetyt määräykset ammatillisten tutkintojen perusteista uuden lainsäädännön perusteella vuoden lopussa. Uuden lainsäädännön ja REDUn tekemän hakemuksen perusteella OKM myönsi 6.10.2017 REDUlle uuden, 1.1.2018 voimaan tulleen ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan (korjattu 12.12.2017). Uusi ammatillisen koulutuksen lupa korvasi aiemmat erilliset ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen järjestämisluvat. Lisäksi uudessa luvassa REDUlle myönnettiin hakemuksesta oikeus järjestää ns. laajennettua oppisopimuskoulutusta ja työvoimakoulutusta. Laajennettu oppisopimuskoulutuslupa antaa mahdollisuuden järjestää oppisopimuskoulutusta yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa myös niihin tutkintoihin, joihin REDUlla ei ole tutkinnonanto-oikeutta. Reformissa leikattiin pysyvästi valtion talousarvioissa varattua ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuusrahoitusta 190 miljoonalla eurolla eli yli 12 % euromääräisesti vuoden 2016 tasoon verrattuna. Tämä rahoitusleikkaus tuli voimaan erillisenä rahoituslain muutoksena jo vuodesta 2017 alkaen ennen reformin varsinaista toiminta- ja rahoituslainsäädännön muutosta. Reformissa ja siihen sisältyvällä pysyvällä rahoitustason laskemisella kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen mm. lisäämällä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Reformissa kevennetään oppisopimuskoulutuksesta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa. Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö uudistettiin laatimalla yksi ammatillisen koulutuksen laki (531/2017), jossa lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Reformissa tutkintojärjestelmään liittyvää sääntelyä ja hallintoa kevennettiin. Ammatillisen koulutuksen haketumista uudistettiin ottamalla käyttöön jatkuvan haun toimintatapa pääsääntöiseksi hakujärjestelmäksi. Tämän rinnalla jatkaa perusopetuksen päättäville ensisijaisesti suunnattu valtakunnallinen yhteishakujärjestelmä. Uusi koulutussopimusmalli on otettu käyttöön vuoden 2018 alusta. Malli korvasi vielä vuonna 2017 käytössä olleet työssäoppimisen säätelyyn ja toimintaan liittyviä toimintatapoja. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistettiin vuoden 2018 alusta yhtenäiseksi kokonaisuudeksi lisäämällä vaiheittain toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden painoarvoa rahoituksessa.

7 (101) Uusi toimintamalli Rovaniemen koulutuskuntayhtymä on toimintavuonna 2017 valmistautunut ammatillisen koulutuksen reformiin ja valtionosuusrahoitusleikkauksiin. Lapin ammattiopisto ja Lapin matkailuopisto ovat toimineet yhtenä tulosalueena ja 1.8.2017 alkaen otettiin käyttöön uusi Lapin koulutuskeskus REDU-toimintamallin. Uusi toimintamalli perustuu ammatillisen koulutuksen uuden lainsäädännön pohjalle. Uuden toimintamallin rakentamisen perusteina ovat reformin lisäksi strategiset suunnanmuutokset erityisesti koulutuksen ja työelämän välisessä vuorovaikutuksessa, alueellisen koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamisessa, koulutuksen järjestäjän yhteiskuntavastuullisessa roolissa sekä toiminnan ja talouden tasapainottamisessa. Uuden toimintamallin tavoitteena on osaltaan lisäksi edistää koulutuskuntayhtymän nykyisten sisäisten rakenteiden muuttamista reformin suuntaan sekä tukea mm. lähiesimiestyötä vahvistamalla ammatillisen koulutuksen reformiin sisältyvien uusia toimintatapoja edellyttävien pedagogisten tavoitteiden sekä jatkossa toimintaa ohjaavien rahoitusperiaatteiden toimeenpanon johtamista. Toimintamallin keskiöön määriteltiin uuden lainsäädännön kolme keskeistä perusperiaatetta: asiakaslähtöisyys, työelämäläheisyys sekä osaamisperusteisuus. Osaamisperusteisuutta sekä reformin keskeisiin painopisteihin kuuluvaa raja-aitojen poistamista tuettiin siirtymällä koulutuksen johtamisessa osaamisalakokonaisuuksiin ja niitä tukeviin palvelukokonaisuuksiin. Kaikki REDUssa annettava koulutus ja tutkinnot sijoitettiin työelämälähtöisesti neljään eri osaamisalakokonaisuuteen: teknologia-aloihin, palvelu- ja hyvinvointialoihin, metsä-, infra- ja kuljetusaloihin sekä liikunta-, ohjaus- ja kulttuurialoihin. Näitä osaamisalakokonaisuuksia johtavat koulutuspäälliköt 1.8.2017 alkaen. Osaamisalakokonaisuuksia, työelämäasiakkuuksia sekä opiskelija-asiakkuuksia palvelemaan perustettiin keväällä 2017 kolme palvelukokonaisuutta: opiskelijapalvelut, ravintolapalvelut sekä oppimisen suunnittelu- ja kehittämispalvelut sekä työelämäpalvelut. Palvelukokonaisuuksia johtavat palvelu- ja koulutuspäälliköt. Toimintamallin sisäisiin palveluihin kuuluvat talouspalvelut, henkilöstöpalvelut, IT-palvelut, kiinteistöpalvelut sekä koulutuksen järjestäjän palvelut (KJ-palvelut).

8 (101) 1.3 Kuntayhtymän hallinto 2017 Rovaniemen koulutuskuntayhtymän hallinnossa siirryttiin 1.6.2017 alkaen yhtymäkokousmalliin. Ylintä päätösvaltaa käytti siihen saakka yhtymävaltuusto. Yhtymävaltuusto 1.1. 31.5.2017 Jäsenkunta Varsinainen jäsen Varajäsen Rovaniemi Kok. Alaoja Kaarlo Haapala Heikki PerusS. Björkbacka Kalervo Torvinen Matti Kok. Helin Liisa Nenonen Pirita (PerusS.) Vas. Huttunen Jaakko Puuronen Vesa Kok. Jääskeläinen Leena Harju-Autti Leena Kesk. Karhu Sanna Junttila Susanna Vihr. Kuistio Jorma Hänninen Sari Kesk. Lehto Pekka Karvo Ari Kesk. Mäntyniemi Merja Mäntymäki Tuula SDP Niukkanen Kimmo Liikkanen Antti Vas. Outila Tiina Tennilä Eini Marja Kesk. Paananen Antti Trög Sakari Kok. Poranen Heikki Kansanniva Mika SDP Rundgren Marjo Suoraniemi Terhi Kesk. Simoska Maarit Karvo Seija Kesk. Väistö Kai Niemi Yrjö Ranua Kesk. Kuukasjärvi Hannu Lohi Antero Kesk. Karttunen Ulla Torvinen Tiina Kemijärvi Kesk. Niemelä Veikko Kostamovaara Teemu PerusS. Sipovaara Kyösti Kangas Esa Kesk. Tohmola Teija Laurila Pirjo Kittilä Kesk. Mäntymaa Vuokko Kantola Susanna Vas. Nevalainen Paula Taskila Mauri Kesk. Rantajääskö Tapani Kurula Timo Sodankylä Kok. Heikkinen Pekka Jääskeläinen Anna Maria (SDP) Vas. Hokkanen Riitta Karppinen Juha Kesk. Mäkitalo Arja Manninen Jyrki Kesk. Rytisalo Pentti Kivioja Eila (PerusS.) Kolari Kok. Vuontisjärvi Rainer Vaattovaara Eija (PerusS.) Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Valtuuston sihteeri Alaoja Kaarlo Rytisalo Pentti Nevalainen Paula Ylitalo Arto, kuntayhtymän johtaja Yhtymävaltuusto kokoontui 1.1. 31.5.2017 välisenä aikana yhden kerran 31.5.2017.

9 (101) Yhtymäkokous 1.6. 31.12.2017 Ylintä päätösvaltaa Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä käyttää 1.6.2017 alkaen yhtymäkokous. Uuden 1.6.2017 voimaan tulleen perussopimuksen mukaisesti yhtymäkokouksessa jokaisella jäsenkunnalla on yksi edustaja, joka käyttää kunnan äänivaltaa. Yhtymäkokouksen puheenjohtaja on Rovaniemeltä ja varapuheenjohtajat muista jäsenkunnista. Yhtymäkokousedustajan kuhunkin kokoukseen valitsee jäsenkunnan kunnanhallitus tai jäsenkunnan valtuuston päättämä muu kunnan toimielin. Yhtymäkokous on kokoontunut 1.6. 31.12.2017 välisenä aikana kaksi kertaa 15.6. ja 21.12.2017. Yhtymähallitus 1.1. 14.6.2017 Yhtymävaltuusto valitsi 13.1.2015 kokouksessaan 1.1.2015 voimaanastuneen perussopimuksen muutoksen mukaisesti yhtymähallitukseen jäljellä olevaksi toimikaudeksi seuraavat 10 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Perussopimuksen muutoksen johdosta Kolarin kunta on liittynyt Rovaniemen koulutuskuntaan sopimusperusteisena kuntana 1.1.2016 yhden hallitusjäsenen vahvuudella. Jäsenkunta Varsinainen jäsen Varajäsen Rovaniemi Vas. Halttu Seppo Hokkanen Riitta Kesk. Karhu Sanna Karvo Seija Kok. Kari Micke Simola Jari SDP Rissanen Reino Mällinen Maria-Riitta Kesk. Väistö Kai Niemi Yrjö Kok. Yeasmin Nafisa Jääskeläinen Leena Ranua Kesk. Vanhala Tuomas Ilvesluoto Ulla Kittilä Kesk. Mäntymaa Vuokko Kurula Timo Sodankylä Kesk. Mäkitalo Arja Virtanen Veikko Kemijärvi PerusS. Kangas Esa Sipovaara Kyösti Kolari *) Vas. Nordberg Esa Palovaara Pertti (kesk.) *) Kolarin edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa 1.1.2016 alkaen. Yhtymähallituksen puheenjohtaja Yhtymähallituksen I varapuheenjohtaja Yhtymähallituksen II varapuheenjohtaja Yhtymähallituksen esittelijä Yhtymähallituksen sihteeri Väistö Kai Kangas Esa Vanhala Tuomas Ylitalo Arto, kuntayhtymän johtaja/ Laukkanen Veli-Pekka, kuntayhtymän varajohtaja Piittisjärvi Tarja, hallintosihteeri Yhtymähallitus kokoontui em. kokoonpanolla 1.1. 14.6.2017 välisenä aikana 5 kertaa.

10 (101) Yhtymähallitus 15.6. 31.12.2017 Yhtymäkokous valitsi 15.6.2017 kokouksessaan 1.6.2017 voimaanastuneen perussopimuksen mukaisesti yhtymähallitukseen toimikaudeksi 2017 2020 seuraavat 11 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenkunta Varsinainen jäsen Varajäsen Rovaniemi Kok. Airaksinen Maarit Poranen Heikki Kesk. Jolanki Mari Karvo Seija Vas. Kuure Veera Yliniva Liisa SDP Laiho Hanna Suopajärvi Kate SDP Rissanen Reino Lappalainen Timo Kesk. Väistö Kai Rantala Sakke Ranua Kesk. Vanhala Tuomas Ilvesluoto Ulla Kittilä Kesk. Mäntymaa Vuokko Kyrö Reijo Sodankylä Kok. Annala Tuula Heikkinen Pekka Kemijärvi Ps./sininen Kangas Esa Björkbacka Kalervo (Ps.) tulevaisuus Kolari Vas. Nordberg Esa Vaattovaara Voitto Yhtymähallituksen puheenjohtaja Yhtymähallituksen I varapuheenjohtaja Yhtymähallituksen II varapuheenjohtaja Yhtymähallituksen esittelijä Yhtymähallituksen sihteeri Väistö Kai Annala Tuula Vanhala Tuomas Laukkanen Veli-Pekka, kuntayhtymän vs. johtaja Piittisjärvi Tarja, hallintosihteeri Yhtymähallitus kokoontui em. kokoonpanolla 15.6. 31.12.2017 välisenä aikana 5 kertaa.

11 (101) Tarkastuslautakunta 1.1. 14.6.2017 Yhtymävaltuusto valitsi 13.1.2015 kokouksessaan 1.1.2015 voimaanastuneen perussopimuksen muutoksen mukaisesti tarkastuslautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä neljä muuta jäsentä ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Lisäksi yhtymävaltuusto valitsi 9.12.2015 kokouksessaan 16.6.2015 hyväksytyn tarkastussäännön mukaisesti vuoden 2016 hallinnon ja talouden tarkastusta varten jäljellä olevaksi toimikaudeksi kuntayhtymän tarkastuslautakuntaan yhden lisäjäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen. Varsinainen jäsen Arponen Sari Huttunen Jaakko Karkkola Sakari Karttunen Ulla Nenonen Pirita Paananen Antti Särkelä Jorma Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Varajäsen Helttunen Sarita Tennilä Eini Marja Laukkanen Antti Rantajääskö Tapani Jaakola Rauno Mäntyniemi Merja Hänninen Sari Paananen Antti Huttunen Jaakko Tarkastuslautakunta kokoontui em. kokoonpanolla 1.1.-14.6.2017 välisenä aikana 4 kertaa. Tilintarkastaja JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy, vastuunalainen tilintarkastaja Antero Hyvärinen, JHTT, HTM Tarkastuslautakunta 15.6. 31.12.2017 Yhtymäkokous valitsi 15.6.2017 kokouksessaan 1.6.2017 voimaanastuneen perussopimuksen mukaisesti tarkastuslautakuntaan toimikaudeksi 2017 2020 puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä viisi muuta jäsentä ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Varsinainen jäsen Haapala Vesa Hokkanen Riitta-Maija Huilaja Tiina Häkkinen Ville Keskitalo Anna-Liisa Ojala Kirsti Suopajärvi Kimmo Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Varajäsen Joensuu Anja Aikio Sari Hänninen Sari Kenttälä Toni Karkkola Sakari Granroth Aaro Ranua Markus Haapala Vesa Suopajärvi Kimmo Tarkastuslautakunta kokoontui em. kokoonpanolla 15.6. 31.12.2017 välisenä aikana 3 kertaa. Tilintarkastajat KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, vastuullinen tilintarkastaja KHT, JHT Tapio Raappana KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, avustava tilintarkastaja KHT, JHT Juha Väärälä

12 (101) Kuntayhtymän johtoryhmä Arkko Taisto Kaarlela Else Kerkelä Hannu Keskitalo Heikki Laukkanen Veli-Pekka Lindfors Tapio Palojärvi Mirjami Ylitalo Arto rehtori, Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto -tulosalue talouspäällikkö kiinteistöjohtaja tulosaluejohtaja Santasport Lapin Urheiluopisto -tulosalue toimitusjohtaja Santasport Finland Oy kehitysjohtaja, varajohtaja opinto-ohjaaja, henkilöstön edustaja henkilöstöpäällikkö kuntayhtymän johtaja Johtoryhmän puheenjohtaja Johtoryhmän varapuheenjohtaja, sihteeri Johtoryhmän sihteerin sijaisena Ylitalo Arto, kuntayhtymän johtaja Laukkanen Veli-Pekka, kehitysjohtaja, varajohtaja Else Kaarlela, talouspäällikkö Johtoryhmä kokoontui toimintavuoden 2017 aikana 11 kertaa.

13 (101) Tietohallinnon ohjausryhmä Tietohallinnon ohjausryhmän tehtävänä on ohjata Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ja sen yksiköiden tietohallinnon kehittämistä ja johtamista sekä varmistaa REDUn strategian toteutuminen. Ohjausryhmä vuodelle 2017 on nimetty varajohtajan päätöksellä 20.3.2017. Arkko Taisto Heikkilä Pertti Keisu Marko Laukkanen Veli-Pekka Leinonen Satu Soronen Pertti rehtori, ohjausryhmän puheenjohtaja laatukoordinaattori/tietosuojavastaava tietohallinnon suunnittelija, ohjausryhmän sihteeri kehitysjohtaja, ohjausryhmän esittelijä pedagoginen suunnittelija IT-suunnittelija Tietohallinnon ohjausryhmä kokoontui toimintavuoden 2017 aikana 2 kertaa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän tytäryhtiön Santasport Finland Oy:n hallitus Auer Esa Kerkelä Hannu Keskitalo Heikki Vitikka Ville yrittäjä, jäsen jäsen toimitusjohtaja hallintolakimies, puheenjohtaja Yhtymähallituksen puheenjohtaja Kai Väistö kutsuttuna kokouksiin ilman äänioikeutta. Yhtiön hallitus kokoontui toimintavuoden 2017 aikana 14 kertaa.

14 (101) 1.4 Kuntayhtymän henkilöstö 1.4.1 Henkilöstömäärän kehitys Päätoimisen henkilöstön määrä 31.12.2017 oli 491, joista sijaisia oli 18 henkilöä. Vakinaisia oli 433 eli 88,2 % henkilöstöstä. Vuoden 2016 lopun tilanteesta henkilöstön määrä laski 46 henkilöllä. Määräaikaisten osuus laski edellisvuodesta. Vuoden 2016 lopussa määräaikaisia oli 12,5 % henkilöstöstä, kun vuoden 2017 lopussa määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli enää 11,8 %. Henkilöstöstä 55 % työskenteli opetustehtävissä, 39 % erilaisissa opetuksen tuen, asiantuntija-, koordinointi- ja suunnittelu-, tukipalvelu- ja hallintotehtävissä, 4 % projekteissa ja 2 % tulosalueiden/yksiköiden johtotehtävissä. Vuoden aikana palkkaa oli maksettu 885 eri henkilölle, joka on n. 9 % vähemmän kuin edellisvuonna. Noin 7 % henkilöstöstä oli vuoden lopussa palkattomalla virka- tai toimivapaalla omasta tehtävästään. Taulukko 1 Henkilöstömäärän kehitys henkilöinä 2016 2017

15 (101) Henkilöstömäärän kehitys 2000 2017 Henkilöstömäärä henkilötyövuosina Henkilöstömäärän kehitystä eri vuosina kuvaa parhaiten henkilötyövuosien kertymä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan vuoden aikana tehtyjä työtunteja muutettuna täyttä työaikaa tekevän henkilön työpanokseksi. Tähän sisältyy vuosiloman lisäksi palkalliset poissaolot (mm. sairauslomat, äitiyslomat, tilapäinen hoitovapaa), mutta ei palkattomia poissaoloja. Henkilötyövuodet sisältävät myös sivutoimisena tehtävän työn. Henkilöstömäärän kehitys henkilötyövuosina vuosina 2015 2017

16 (101) Henkilöstö tulosyksiköittäin ja tehtäväalueittain Seuraavassa on kuvattu henkilöstö tulosalueittain/yksiköittäin jaoteltuina johto, opetus, projekti ja tukipalveluhenkilöstöön. Opetustehtävissä henkilöstöstä on 55 %, erilaisissa opetuksen tuen, asiantuntija-, koordinointi- ja suunnittelu-, tukipalvelu- ja hallintotehtävissä 39 %, erillisissä projektitehtävissä 4 % ja johtotehtävissä 2 %. Tehtäväalue on jaoteltu päätehtävän mukaan. Osalla opetus- ja tukipalvelutehtävissä toimivilla on myös esimiestehtäviä ja osa tästä henkilöstöstä toimii myös projektitehtävissä. Vertailtaessa tulosalueita/yksiköitä keskenään, pitää huomata myös se, että tulosalueet/yksiköt ovat hyvin erikokoisia ja koulutusalat erilaisia henkilöstötarpeiltaan. Koulutuskuntayhtymässä on omat tietohallinto-, ravitsemis- ja kiinteistöpalvelut sekä Santasport Lapin Urheiluopistolla valmennus- ja liikunnanohjaustehtävät, jotka lisäävät suhteellisesti tukipalvelujen henkilöstön osuutta verrattuna opetushenkilökuntaan. Lisäksi mm. opetuksen ohjaava ja avustava henkilöstö on laskettu mukaan tukipalveluihin. Taulukko 2 Henkilöstö tehtäväalueen mukaan, lukumäärät 31.12.2017 - johto sis. koulutuspäälliköt, oppisopimusjohtajan, tulosaluejohtajat, kuntayhtymän johtajan ja kehitysjohtajan - opetus sisältää lehtorit, opettajat, tuntiopettajat, kouluttajat - tukipalvelut sis. henkilöstö- ja talouspalvelut sekä tietohallintopalvelut, kiinteistöpalvelun ja oppilaitosten tukipalvelun, ravitsemispalvelut, opetuksen tuen. mm. osastoavustajat, koulunkäyntiohjaajat, koulunkäyntiavustajat, ammattimiehet, liikunnanohjaajat ja valmentajat, asiantuntija-, koordinointi- ja suunnittelutehtävät - projektit sis. erillisprojekteihin palkatun henkilöstön, projektitehtävien nimikkeillä olevat Henkilöstömenot Maksettujen palkkojen ja palkkioiden määrä vuonna 2017 oli 20,3 M. Eläkekulujen määrä oli 4,3 M, muiden henkilösivukulujen 1,2 M ja saatujen henkilöstökorvauksien määrä 0,3 M. Henkilöstömenojen määrä vuonna 2017 oli yhteensä 25,5 M. Henkilöstömenot ovat pienentyneet vuoteen 2016 verraten yhteensä 13,5 %. Henkilöstömenojen osuus ulkoisista toimintamenoista oli noin 55,2 %. Taulukko 3 Henkilöstömenojen jakautuminen 2016 ja 2017

17 (101) Henkilöstön työkyky ja terveys Terveysperusteisia poissaoloja vuoden 2017 aikana oli yhteensä 7 123 kalenteripäivää. Henkilöä kohti poissaolopäiviä oli keskimäärin 14,5 päivää. Henkilöstöstä 208 työntekijällä ei ole lainkaan terveysperusteisia poissaoloja vuonna 2017. Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuneet palkkakustannukset olivat n. 640 460 euroa. Kustannuksissa ei ole huomioitu KELAn työnantajalle maksamia korvauksia. Taulukko 4 Terveysperusteiset poissaolojen määrä kalenteripäivittäin 2017 Taulukko 5 Terveysperusteisten poissaolojen kustannukset (1000 ) v. 2017

18 (101) 1.4.2 Yhteistyötoimikunta ja työsuojelutoimikunta Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä otettiin käyttöön 1.1.2014 lukien uudet yhteistoiminnan toimintaperiaatteet. Koulutuskuntayhtymään perustettiin kaksi erillistä toimikuntaa, yhteistyötoimikunta ja työsuojelutoimikunta aikaisemman yhteistyötoimikunnan sijasta. Kerran tai kaksi kertaa vuodessa pidetään yhteisiä kokouksia, johon osallistuvat sekä yhteistyötoimikunnan että työsuojelutoimikunnan jäsenet. Yt-toimikunnan ja työsuojelutoimikunnan yhteisessä syksyn kokouksessa käsitellään mm. talousarvio ja -suunnitelma ja kevään kokouksessa toimintakertomus. Vuonna 2017 yhteistyötoimikunnan kokoonpano oli seuraava: Jokinen Henna pääluottamusmies JUKO ry (KVTES, TS) Lindfors Tapio pääluottamusmies JUKO ry (OVTES) Palojärvi Mirjami henkilöstöpäällikkö, sihteeri Pekkala Ritva vt. koulutuspäällikkö, rehtori (oto), varapuheenjohtaja Tenhunen Tarja varapääluottamusmies JUKO ry (OVTES), Poutanen Kari-Pekka 22.9.2017 kokouksesta alkaen Vilander Satu pääluottamusmies JYTY ry, sijaisena varapääluottamusmies Pukarinen Pirjo Väisänen Juha pääluottamusmies JHL ry Ylitalo Arto kuntayhtymän johtaja, puheenjohtaja, sijaisena kehitysjohtaja Laukkanen Veli-Pekka 23.10.2017 kokouksesta alkaen Siuruainen Kimmo Väistö Kai työsuojeluvaltuutettu, läsnäolo- ja puheoikeudella kutsuttuna kokouksiin kuntayhtymähallituksen puheenjohtaja, läsnäolo- ja puheoikeudella kutsuttuna kokouksiin (hallitus 6.2.2014) Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2017 aikana kymmenen kertaa. Näistä kymmenestä kokouksesta kaksi oli yhteistä kokousta työsuojelutoimikunnan kanssa. Yhteistyötoimikunnan kokouksissa käsiteltiin kuukausittain esim. taloudellista tilannetta, selvitystä yt-tilanteesta sekä katsottiin kokouksista henkilöstölle tiedotettavat asiat. Kaikissa kevätpuolen kokouksissa käsiteltiin REDUn uutta toimintamallia, joka otettiin käyttöön 1.8.2017 ja tähän liittyen käsiteltiin myös tiimiesimiesten työaikaresurssia ja tehtäviä. Lisäksi kokouksissa käsiteltiin sisäisiä ohjeistuksia esim. sivutoimi-ilmoitusten ja lupien ohjeistusta sekä tietoturvapolitiikan ja sähköpostiohjeiden päivittämistä ajan tasalle. Henkilöstöön vaikuttavia asioita oli käsittelyssä esim. vuokratyövoiman käyttö, sisäisen postin kuljetuskokeilu, selvitys Oppipojan luopumisen vaikutuksista, REDUn ja Santasport Finland Oy:n väliset palvelusopimukset, Lappica Oy:n osakkeiden osto ja REDUn yhtiöittämisselvityksen tekeminen. Lisäksi yhteistyötoimikunnassa käsiteltiin työterveyshuollon kustannusten korvaushakemus vuodelta 2016. Syksyn kokouksissa keskusteltiin vilkkaasti opetushenkilöstön työajanseurannasta, opetuksen ja ohjeistuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä eritysopetuksen rahoituksen käyttösuunnitelmista ja seurannasta. Työsuojelutoimikunnan kanssa yhteisissä kahdessa kokouksissa käsiteltiin sovitun mukaisesti tilinpäätös, rakentamis- ja investointiohjelma ja rakennusten korjaussuunnitelma, talousarvio ja taloussuunnitelma sekä henkilöstövaikutukset. Henkilöstöasioista käsiteltiin henkilöstöraportti ja työsuojelun toimintakertomus sekä henkilöstöä koskevat suunnitelmat. Muita asioita yhteisissä kokouksissa olivat esim. Oppipojan tilanne, kameravalvonnan sääntöpäivitys, uusi toimintamalli, työtapaturmatilastot, harkinnanvaraiset virka- ja toimivapaakäytännöt, työsuojelun ja sisäilmatyöryhmän ajankohtaiset asiat.

19 (101) Vuonna 2017 työsuojelutoimikunnan kokoonpano oli seuraava: Arkko Taisto Kerkelä Hannu Ketola Kari Kustula Tuomo Niemi Terho Tikkanen Mika Siuruainen Kimmo Tuononen Jarkko Vaattovaara Jani rehtori, puheenjohtaja kiinteistöjohtaja työsuojelupäällikkö lehtori, työsuojeluasiamies, Sodankylä I varatyösuojeluvaltuutettu II varatyösuojeluvaltuutettu työsuojeluvaltuutettu opettaja, työsuojeluasiamies, Kemijärvi 22.2.2017 kokouksessa lehtori, työsuojeluasiamies, Kittilä Lisäksi Anne Petrelius oli kutsuttu kokouksiin 10.5. ja 5.9.2017. Työsuojelutoimikunta kokoontui yhteisten kokousten lisäksi kolme kertaa vuonna 2017. Jokaisessa työsuojelutoimikunnan kokouksessa käsiteltiin AVI:n suorittamia tarkastuksia ja sisäilmatyöryhmässä käsiteltyjä asioita. Lisäksi kokouksissa käsiteltiin opetustiloihin liittyviä asioita, työn vaarojen tunnistamiseen ja arviointiin liittyviä asioita, kemikaaliturvallisuutta, pelastus- ja turvaoppaiden päivittämistä sekä työsuojeluvaalin toimittamista. Työsuojeluvaltuutettujen esille ottamia asioita käsiteltiin esim. työssäjaksamisasioita, läheltäpiti-ilmoituksia, talvikunnossapitoa, tapaturmatilastoja, psykososiaalista kuormitusta, kriisitoimintaoppaan päivittämistä sekä REDUn vakuutusasioita. Työsuojelun asiantuntijoina koulutuskuntayhtymässä toimivat työsuojeluvaltuutetun ja varatyösuojeluvaltuutettujen (2 henkilöä) lisäksi toimipistekohtaiset työsuojeluasiamiehet, joita oli vuonna 2017 yhteensä 9 henkilöä. 1.4.3 Yt-neuvottelut Rovaniemen koulutuskuntayhtymän toimintaedellytyksissä tapahtuvien muutosten vuoksi koulutuskuntayhtymässä käytiin vuonna 2016 koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut vuodelle 2017. Valtakunnallisella tasolla toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformilla tavoiteltiin 190 milj. euron säästöä vuodesta 2017 lukien. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä toimintatuottojen arvioitiin laskevan ammatillisen koulutuksen reformin säästötavoitteen ja ministerityöryhmän tekemän toteuttamispäätöksen vuoksi vuodesta 2016 vuoteen 2017 noin 3,25-3,9 M. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä tehdyt uudelleenjärjestelyt ja sopeuttamistoimet vuodelle 2017 johtivat 19 henkilön irtisanomiseen (näistä 5 jäi eläkkeelle). Tehdyt päätökset vuodelle 2017 pohjautuivat koulutuskuntayhtymän hallituksen tekemiin päätöksiin, käytyihin yhteistoimintaneuvotteluihin sekä kuntayhtymässä laadittuun talousarvioon. Omia irtisanomisia (työpaikan vaihtaminen) tehtiin 13 kpl. Koulutuskuntayhtymässä käytiin keväällä vuosittaiset yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskivat ravitsemispalveluhenkilöstön ja asuntola- ja vapaa-aikaohjaajien, työpaikkaohjaajien, koulunkäyntiavustajien, virastomestareiden, ammattimiesten, kalustetyöntekijän ja koneenkuljettajan lomauttamista oppilaitosten ns. koulutyön keskeyttämisaikoina.

20 (101) 1.5 Ympäristötekijät Rovaniemen koulutuskuntayhtymän toiminnoissa on toimintayksikkökohtaisesti kiinnitetty huomiota kestävän kehityksen pohjalta ympäristöasioihin. Myös koulutustoiminnassa kestävä kehitys on osa hankittavaa ammattitaitoa ja osaamista. Mm. kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy elinikäisen oppimisen avaintaitoina kestävä kehitys: Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. (OPH 2014, ammatillisten tutkintojen perusteet). Nämä kestävän kehityksen avaintaidot ovat mukana kaikissa ammatillisissa tutkinnon osissa. Kuntayhtymän toiminnassa panostetaan tuotteiden turvallisuuteen ja henkilöstön osaamiseen sekä vastuulliseen toimintaan ympäristöasiat huomioon ottaen. Keskeisiä ympäristövastuuseen liittyviä tekijöitä ovat energian- ja vedenkulutuksessa säästäminen sekä jätteiden määrän vähentäminen. Kierrätyksestä ja jätteiden lajittelusta huolehditaan toimintayksiköissä säädösten ja ohjeistuksen mukaan. Käytöstä poistettuja koneita, laitteita ja kalusteita ym. kierrätetään kuntayhtymän sisällä ja jos ei ole sisäisesti tarvetta, ne pyritään myymään esim. Kiertonet.fi-sivustolla tai erikseen järjestetyissä huutokaupoissa. Materiaalihankinnoissa huomioidaan kierrätys ja ympäristöasiat jo hankintavaiheessa. Hankinnoissa ympäristövaikutukset näkyvät esimerkiksi pakkausmateriaaleissa, koneiden ja laitteiden energiankulutuksessa ja kemikaaleissa sekä tuotteen elinkaaressa. Esimerkkinä tästä Sisäisten palvelujen Korvanranta 50:n kalusteina on käytetty luovutuista toimintayksiköistä poistatettuja kalusteita, joiden pintamateriaaleja on uusittu omana opiskelijatyönä. Kuntayhtymän ympäristötekijöistä aiheutuvat kustannukset sisältyvät tavanomaisina menoina tuloslaskelman menoeriin, joita ei ole erikseen eritelty. Vuoden 2010 alussa on aloitettu ESCO-hankkeen seuranta- ja raportointivaihe. Energiasäästöille asetetut tavoitteet ylittyivät vuoden 2017 aikana lämpö- ja sähköenergian osilla. Kuntayhtymän oppilaitokset ja niiden alueet ovat 2010 voimaan tulleen lain mukaan asetettu savuttomiksi. 1.6 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on johtamis- ja hallintojärjestelmän osa, jonka tarkoituksena on varmistaa, että Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ja sen tulosalueiden toiminta on taloudellista ja tuloksellista. Asianmukainen sisäinen valvonta ja riskienhallinta edistävät päätettyjen taloudellisten, toiminnallisten ja strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistavat päätösten perusteena olevan tiedon riittävyyttä ja luotettavuutta. Lisäksi sisäisen valvonnan avulla seurataan, että lain säännöksiä, viranomaisohjeita sekä toimielinten ja johdon päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat on turvattu.

21 (101) Yhtymäkokous päättää kuntayhtymän ja konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Yhtymähallitus johtaa ja valvoo kuntayhtymän ja sen tulosalueiden toimintaa, hallintoa ja taloutta sekä huolehtii kuntayhtymän sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Yhtymähallitus, kuntayhtymän johtaja ja muu johto vastaavat konsernitasolla hallinnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Muut tilivelvolliset, luottamushenkilöt ja viranhaltijat vastaavat kukin omilla vastuualueillaan hallinnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet on hyväksytty yhtymävaltuustossa (3/2013) ja sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan ohje yhtymähallituksessa (12/2013). Sekä sisäisen valvonnan ohjeiden, että hallintosäännön mukaan erityinen vastuu sisäisen valvonnan toteutumisesta on esimiehillä. Esimiehet vastaavat riskien tunnistamisesta, arvioinnista, riskienhallinnan toimenpiteiden toteutuksesta ja toimivuudesta sekä raportoivat yhtymähallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Selonteko perustuu kuntayhtymän johtoryhmän tekemään itsearviointiin liittyen johtamiseen, sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan, tulosalueiden arvioihin sisäisen valvonnan toteutumisesta, toimivuudesta, riskienhallinnan järjestämisestä ja riskin merkityksestä sekä sisäisen tarkastuksen tekemiin tarkastuksiin. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Yhtymähallituksen tiedossa ei ole lakisääteisten tehtävien laiminlyöntejä tai muutoin lakien ja säädösten tai hyvän hallintotavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittäviä korvaus, kanne tai muita vaatimuksia ja oikeusseuraamuksia. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla toimintakertomuksessa. Keskeiset poikkeamat talousarvion taloudellisiin ja toiminnallisiin poikkeamiin on esitetty ja niiden johdosta mahdollisesti suoritetut toimenpiteet on esitetty kunkin tulosalueen kohdalla. Taloudellisten tavoitteiden toteutumista on tilikauden aikana seurattu kuukausittain. Toiminnan rahoituksen riittävyys on asettanut haasteita ja aiheuttaa jatkossakin ammatillisen koulutuksen reformin ja rahoituksen leikkausten johdosta. Riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta Riskien arviointi luo perustan riskienhallinnalle ja se tarkoittaa tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien tunnistamista ja arviointia. Riskienhallintaa on kaikki se toiminta, jonka avulla pyritään varmistamaan tavoitteiden saavuttaminen. Riskienhallinnan käytännön toteutus edellyttää riskien tunnistamista, arviointia ja niihin vastaamista jo toimintaa suunniteltaessa ja tavoitteita asetettaessa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymällä on yhtymävaltuuston hyväksymä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet (3/2013) ja yhtymähallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka (12/2013).

22 (101) Vuoden 2017 aikana on jatkettu systemaattista riskien analysointia, joka on edelleen merkittävä kehittämiskohde. Taloudellisten riskien arviointiin ja ennakointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Toimintajärjestelmän muutokset asettavat tarpeen seurata ja arvioida toimintaprosesseja ja organisaatiorakenteen toimivuutta. Tunnistettujen riskien dokumentointi, niiden merkitysten arviointi esiintymistodennäköisyyksien ja vaikutusten osalta sekä riskienhallintamenettelyiden todentaminen ovat ensisijaisia kehittämiskohteita riskienhallintaan liittyen. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäisen tarkastuksen tehtävät, valtuudet, vastuut ja toimintaperiaatteet määritellään yhtymähallituksen 4.12.2012 hyväksymässä sisäisen tarkastuksen toimintaohjeessa. Sisäinen tarkastus on osa sisäistä valvontaa ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ohjaus- ja valvontajärjestelmää, jota kuntayhtymän johto käyttää apuna toteuttaessaan kuntayhtymän hallinnon ja taloudenhoidon valvontavelvollisuuttaan. Sisäinen tarkastus toimii yhtymähallituksen ja kuntayhtymän johtajan alaisuudessa. Sen tehtävänä on objektiivisella arviointi- ja varmistus- sekä konsultointitoiminnallaan tuottaa informaatiota sisäisen valvontajärjestelmän tehokkuudesta ja riittävyydestä sekä tehtävien suorittamisen laadusta johdon tarpeiden ja toivomusten mukaan. Lisäksi sen tehtävänä on tukea yhtymän johtavia viranhaltijoita ja toimielimiä riskienhallinnan toteuttamisessa. Koulutuskuntayhtymässä aloitti uusi sisäinen tarkastaja oman toimensa ohella 1.4.2017. Sisäisen tarkastajan tehtävän osuus työajasta on 40 %. Sisäisen tarkastus on keskittynyt kuntayhtymän johdon antamiin selvityspyyntöihin. Sisäinen tarkastaja on toteuttanut selvityksiä ja laatinut niistä raportit. Raportit ja selvityksien tulokset on käsitelty kuntayhtymän johdon kanssa. Tarvittaessa sisäinen tarkastaja on laajentanut selvitystöitään. Vuonna 2017 sisäinen tarkastus kohdentui läheltä piti-tilanteiden ja tapaturmien käsittelyprosessiin sekä erityisopetuksen toimenpiteisiin ja niiden dokumentointiin. Lisäksi sisäinen tarkastaja aloitti sisäisen tarkastuksen toimintaohjeiden sekä muiden sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvien asiakirjojen päivittämisen. Konsernivalvonta Rovaniemen koulutuskuntayhtymän konserniohjeet on hyväksytty valtuustossa 9.12.2015 29. Ohjeen mukaan tilivelvolliset ovat vastuussa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tuloksellisuudesta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tuloksellisuutta voidaan seurata talousarviovuoden aikana esim. osavuosikatsauksissa tai osassa niitä. Tytäryhteisön hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla on sisäisen valvonnan rakenteiden luominen yhtiössä. Tytäryhteisön toimitusjohtaja on raportoinut kuntayhtymähallitukselle osavuosikatsauksen neljännesvuosittain ja toimintakertomuksen tilinpäätöksen yhteydessä. Konsernissa noudatetaan kuntayhtymän ja tytäryhteisön kesken yhtenäistä riskienhallintapolitiikkaa. Tytäryhteisön on neuvoteltava ajoissa kuntayhtymän johtajan kanssa riskianalyyseihin ja riskien vakuuttamiseen liittyvistä asioista. Kuntayhtymähallituksen puheenjohtajalla on oikeus osallistua tytäryhteisön hallituksen kokouksiin ja käyttää niissä puheoikeutta.

23 (101) 2 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Valtuusto on vahvistanut toimintavuoden 2017 talousarvioissa kuntayhtymälle ja sen tulosalueille sitovat toiminnalliset laadulliset ja määrälliset tavoitteet. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen on esitetty luvussa 5. 2.1 Laadullisten tavoitteiden toteutuminen Rovaniemen koulutuskuntayhtymän laadulliset sitovat tavoitteet pohjautuvat yhtymävaltuuston 4.8.2014 hyväksymään koulutuskuntayhtymän strategia 2025:n kriittisiin menestystekijöihin. Kehitämme osaamista yhdessä elinkeinoelämän kanssa työpaikoilla tapahtuva osaamisen kehittäminen uusien toimintatapojen innovointi ja ketterä pilotointi ohjausmenetelmien kehittäminen tietojärjestelmät tukevat monipuolisesti tapahtuvaa osaamisen kehittämistä opetuksen ja työelämän rytmien yhteensovittaminen Mahdollistamme yksilölliset oppimispolut oppimispolkujen yksilöllinen ja tehokas ohjaaminen osaamisperusteisuuden käyttöönotto ja kansainvälinen vertailtavuus oikealle alalle ohjaaminen yhteistyössä opinto-ohjaajien kanssa etäopiskelu, tutkinnon osat ja osien osat eri yksiköistä ja muilta koulutuksen järjestäjiltä yhteisöllisyyden ja vertaisoppimisen tukeminen opetusmenetelmien monimuotoisuus ja toiminallisuus Uudistamme osaamistamme opettajasta yksilöllisen osaamispolun ohjaajaksi pedagogisen johtajuuden uudistaminen työelämälähtöisen ohjaamisen kehittäminen opettajien säännöllinen osallistuminen työelämäjaksoille henkilöstön valmennus asiakas- ja yhteistyöorganisaatioiden toiminnan kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen osaamisen kehittymisen seuranta yksilö- ja tiimikeskusteluissa Toimimme tehokkaasti ja taloudellisesti talouden ja tulosten läpinäkyvyys yhtenäisten tunnuslukujen hyödyntäminen toiminnan tuloksellisuuden ohjaamisessa ja mittaamisessa kaikilla toiminnan tasoilla ketteryys vastata asiakastarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin tutkinnon osien modulointi ja tiiviimpi aikataulutus läpäisyn parantaminen Kehitämme kumppanuuksia alakohtaiset yhteistyöorganisaatiot verkostojen hyödyntäminen sisäistä tiedonvaihtoa parantamalla kumppanuussopimukset työnjakoon sekä osaamisen ja infran vaihtoon osaamisen tuotteistaminen helposti ostettaviksi palveluiksi asiakkuuksienhallintajärjestelmän luominen

24 (101) Tavoite 1: Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpano Rovaniemen koulutuskuntayhtymä toimeenpanee ammatillisen koulutuksen reformin huomioiden siihen liittyvän toiminta- ja rahoituslainsäädännön muutoksien mahdolliset siirtymäajat. Osana toimeenpanoa tarkistetaan ja päivitetään koulutuskuntayhtymän vuonna 2014 hyväksytty strategia 2025 ottaen huomioon mm. reformin tuomat toiminnan, rahoituksen ja toimintaympäristön muutokset. Toiminnassa siirrytään myös vuoden 2017 aikana vaiheittain osaamisalalähtöiseen ammatillisen koulutuksen toteuttamisen malliin reformin tavoitteiden mukaisesti. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän johtamisjärjestelmää muutetaan palvelemaan ja ohjaamaan uutta osaamisalalähtöistä toimintamallia. Lapin ammattiopisto ja Lapin matkailuopisto yhdistetään yhdeksi tulosalueeksi. Asiakaslähtöiset työelämäpalvelut, ravintolapalvelut, opiskelijapalvelut sekä oppimisen suunnittelu- ja kehittämispalvelut siirretään osaksi tätä uutta Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto tulosaluetta. Työelämäpalvelut sisältävät oppisopimustoiminnan sekä maksullista palvelutoimintaa tukevia toimintoja. Lähijohtajuutta lisätään uutta toimintamallia palvelevalla tarkoituksenmukaisella tiimi- tai osastorakenteella. Myös sisäiset palvelut (ent. yhteiset palvelut) järjestellään uudelleen, koska suuri osa nykyisiä yhteisiä palveluja siirtyy Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto -tulosalueelle oppilaitoksen sisäiseksi toiminnaksi. Sitovat tavoitteet 2017: Lapin ammattiopiston ja Lapin matkailuopiston tulosalueet yhdistetään. o Lapin ammattiopisto ja Lapin matkailuopisto sekä ammattiopiston sisälle jo aiemmin siirretty Lapin oppisopimuskeskus toimivat vuoden alusta 2017 yhtenä Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto tulosalueena. o Päätös Lapin koulutuskeskus REDUn perustamisesta tehtiin yhtymähallituksen kokouksessa 15.6.2017. Päätöksen myötä uusi REDU aloitti 1.1.2018 ja samalla Lapin ammattiopisto, Lapin matkailuopisto erillisinä oppilaitoksina sekä Lapin oppisopimuskeskus erillisenä yksikkönä ja markkinointinimenä lakkasivat. Päätöksen jälkeen myös luovuttiin aiemmin käytetystä edulappi.fi -markkinointinimestä. Tarkistetaan ja päivitetään koulutuskuntayhtymän strategia. o Toimintavuoden aikana laadittiin, yhtymähallitus hyväksyi ja yhtymäkokous vahvisti REDUlle uuden visio 2030, arvolupauksen sekä strategiset kehittämisen painopistealueet toimintavuosille 2018 2020. Päivitetään reformin toimeenpanosuunnitelma. o Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpano jatkui suunnitelman mukaan. Uudistetaan kuntayhtymän ammatillisen koulutuksen toiminta osaamis- ja osaamisalalähtöiseksi huomioiden mahdolliset lainsäädännön siirtymäajat. o REDUssa toimintavuoden aikana vaiheittain käyttöön uusi Lapin koulutuskeskus REDU-toimintamalli. Samalla purettiin vanha toimipistejakoon perustunut toimintamalli.

25 (101) Uudistetaan johtamisjärjestelmä palvelemaan osaamisalalähtöistä toimintamallia. o Työelämä- ja opiskelija-asiakkuuksien palvelemiseksi perustettiin uudet neljä osaamisalakokonaisuutta (teknologia-alat, palvelu- ja hyvinvointialat, metsä-, infra- ja logistiikka-alat sekä liikunta- ja kulttuurialat), jotka aloittivat uusien koulutuspäälliköiden johdolla 1.8.2017. Lisätään ja vahvistetaan lähijohtajuutta uuden osaamisalatoimintamallia palvelevalla tiimi- tai osastorakenteella ja niiden johtamismallilla. o Lähijohtamista vahvistettiin perustamalla edellä esitetyille osaamisaloille useita tiimejä ja niille tiimiesimiehen tehtävät. Uudet tiimiesimiehet aloittivat tehtävissään 1.8.2017 alkaen. Siirretään ja keskitetään työelämäpalvelut, ravintolapalvelut, opiskelijapalvelut sekä oppimisen suunnittelu- ja kehittämispalvelut uudelle Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto -tulosalueelle o Osaamisaloja palvelevia palvelukokonaisuuksia ovat ravintolapalvelut, opiskelijapalvelut sekä oppimisen suunnittelu- ja kehittämispalvelut sekä työelämäpalvelut. Nämä palvelukokonaisuudet olivat toiminnassa lukuvuoden alkaessa elokuussa. o Koulutoiminnan suunnittelu ja kehittäminen, oppisopimuskoulutus ml. työelämäpalvelut sekä yhteisten tutkinnon osien sekä valmentavien koulutusten sekä yrittäjyyskoulun opetus ja ohjaustoiminta keskitettiin osaksi oppimisen suunnittelu- ja kehittämispalveluja sekä työelämäpalveluja. Tästä kokonaisuudesta vastaa koulutuspäällikkö, joka toimii myös rehtorin sijaisena. o Haku- ja opintotoimistopalvelut, opintojen ohjaus, asuntolatoiminta sekä muut opiskelijan tukipalvelut keskitettiin opiskelijapalveluihin. Tästä kokonaisuudesta vastaa palvelupäällikkö. o Ravintolapalvelut siirrettiin myös osaksi oppilaitospalveluja. Ravintolapalveluja johtaa ravintolapäällikkö. Koulutuskuntayhtymän sisäiset palvelut järjestellään uudelleen o REDUn sisäisiin palveluihin kuulunut ammattikoulutuspalvelujen toiminta siirtyi Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto tulosalueelle oppimisen suunnittelu- ja kehittämispalveluiksi sekä työelämäpalveluiksi sekä opiskelijapalveluksi. o Sisäisten palvelujen Kiinteistöpalveluihin kuulunut asuntola- ja ravintolatoiminta siirtyi osaksi Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto -tulosalueen opiskelijapalveluja. o Sisäisiin palveluihin kuulunut aluevaikuttavuuspalvelujen toiminta järjesteltiin uudelleen osaksi koulutuksen järjestäjän (KJ) palveluja.

26 (101) o o Sisäisten palvelujen ammattikoulutuspalvelujen ja aluevaikuttavuuspalvelujen tiimit lakkautettiin. Aluevaikuttavuuspalvelujen tiimien tilalle perustettiin KJpalveluihin yhteinen REDUn kehittämisryhmä sekä REDUn yhteiset: Kansainvälisyystyöryhmä, Laadunhallinnan työryhmä, Lupa- ja koulutustehtävätyöryhmä, Tietosuoja- ja asiakirjahallinnon työryhmä, Viestinnän työryhmä. Sisäisten palvelujen henkilöstöpalveluissa aiemmin toiminut osaamisen kehittämisen tiimi lakkautettiin ja sen toiminta siirrettiin uudelle osaamisen kehittämisen työryhmälle. Tavoite 2: Koulutustehtävässä onnistuminen Rovaniemen koulutuskuntayhtymän koulutustehtävästä on päättänyt Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvissa sekä Lapin Urheiluopiston ja Lapin kesäyliopiston vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitoluvissa. Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvissa on OKM päättänyt myös valtionosuusrahoitukseen oikeuttavista opiskelija- tai opiskelijatyövuosimääristä. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän vuonna 2015 saamien ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan mukainen rahoitukseen oikeuttava enimmäisopiskelijamäärä on 3010 ja ammatillisen lisäkoulutuksen vähimmäismäärä on 194 opiskelijatyövuotta. Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpano kehittämistoimineen toteutetaan osaamisaloilla (kts. tavoite 1). Koulutustehtävässä onnistuminen reformin tuomilla reunaehdoilla edellyttää tehokasta pedagogista ja didaktista uudistamista ammatillisessa koulutuksessa. Tehokkuutta ja tuloksellisuusajattelua tuodaan ammatillisen koulutuksen opetukseen ja ohjaukseen kehittämällä työpajapedagogiikkaa ja erilaisia siihen liittyviä didaktisia oppimisratkaisuja. Osaamisperusteisuus ja työelämälähtöisyys ovat opetuksen ja ohjauksen keskeiset toimintaperiaatteet. Valmentavissa koulutuksissa (VALMA ja TELMA) edistetään yhteistyötä tutkintoon johtavien koulutusten kesken. Asiakaslähtöinen toimintatapa mahdollistaa koulutuskuntayhtymässä yhteistyön valmentavan koulutuksen ja kaikkien osaamisalojen koulutusten kesken. Koulutuskuntayhtymän toimintatapojen uudistuksen yhteydessä vahvistetaan opiskelijan ohjausta siten, että keskeyttämisiä ehkäistään ja opiskelijat kouluttautuvat työelämään ja/tai jatko-opintoihin. Yhteistyö perustutkintojen ja valmentavan koulutuksen kesken tiivistyy. Strategiamme ja arvojemme mukaisesti otamme vastuun toiminta-alueemme osaamisesta ja kehityksestä. Tarjoamme ammatillista koulutusta kaikkien jäsenkuntiemme alueella. Kehitämme maakuntayksiköiden toimintaedellytyksiä mm. koulutustarjontaa ja koulutuksen toteuttamistapaa palvelemaan paikkakunnan työelämän osaamistarpeita ja koulutuskysyntää nykyistä paremmin sekä sopeuttamalla niiden toimintaa tulevaan rahoitustasoon.

27 (101) Toimintavuoden 2017 aikana valmistaudutaan vuonna 2018 voimaan tulevaan ammatillisen koulutuksen järjestämislupauudistukseen. Vuonna 2017 toiminnassa toimitaan nykyisten voimassa olevien järjestämislupien sisällön ja rakenteen mukaisesti, toimintaa samalla reformin linjausten mukaisesti kehittäen ja tehostaen. Koulutuskuntayhtymän koulutustehtävässä onnistumiseen sisältyy reformin toimeenpanoon sisältyviä tavoitteita ja toimintojen uudistuksia. Koulutuskuntayhtymän koko henkilöstön osallistuminen koulutukseen ja toimintojen uudistamiseen on keskeistä ja sen merkitys on ratkaiseva muutoksen eri vaiheissa. Sitovat tavoitteet 2017: Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen kokonaisopiskelijamäärä on vähintään 3010 ja perustutkintoja suoritetaan 1140 (2,6 opiskelijavuotta/tutkinto) o Edellä esitetty TA-2017 sitovaksi tavoitteeksi määritelty 3010 opiskelijamäärä- ja tutkintotavoitteet pohjautuvat REDUn TA-2017 laatimisen aikaan voimassa olleeseen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan (OKM/205/531/2015) enimmäisopiskelijamäärään 3010 ja siihen, että yhteen perustutkintoon käytetään keskimäärin 2,6 opiskelijavuotta. TA-2017 laatimisen ja vahvistamisen jälkeen Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti lopullisesta toimintavuoden rahoituksesta ja sen perusteena olevasta opiskelijamäärästä 2639,1 (12,3 % vähennys verrattuna em. järjestämislupaan / TA-2017 tavoitteeseen ja 12,4 % vähennys verrattuna TAhyväksymisen jälkeen 19.12.2016 tulleeseen uuteen järjestämislupapäätökseen 3014 verrattuna). Yhtymähallitukselle 26.10.2017 kokoukseen ( 102) vietiin tiedoksi, että järjestämisluvan täyttöastetta seurataan vuonna 2017 niin, että kokonaisopiskelijamäärää verrataan koulutuksen järjestäjälle vuodelle 2017 myönnettyyn valtionosuuden mukaiseen opiskelijamäärään (2639,1) voimassa olevan järjestämisluvan mukaisen enimmäisopiskelijamäärän sijasta. Käytännössä tämä tarkoitti, ettei toimintavuonna enää tavoiteltu TA-2017:n opiskelijamäärätavoitetta 3010. o Ammatillisen peruskoulutuksen painotettu opiskelijamäärä ylittikin 251,7 laskennallisella opiskelijalla (+9,5 %) rahoituspäätöksen, mutta jäi alle TA-2017 määrällisen tavoitteen. o Tutkintojen määrätavoite pohjautui em. opiskelijamäärätavoitteeseen 3010 ja 2,6 opiskelijavuotta/tutkinto tavoitteeseen. Toteutunut perustutkintojen kokonaismäärä 1020 oli kuitenkin 288 enemmän (+39 %) kuin edellisenä vuonna ja yhtä tutkintoa kohden käytettiin 2,7 opiskelijavuotta, mikä oli 0,5 opiskelijavuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna, vaikka ihan 2,6 tavoitteeseen (tehokkuuteen) ei vielä päästy.

28 (101) Oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijavolyymi 194 opiskelijatyövuotta ja suoritetaan 168 ammatillista tutkintoa (1,2 opiskelijavuotta/tutkinto) o Ammatillisen lisäkoulutuksen volyymi ylitti TA-2017 tavoitteen 22,1 opiskelijatyövuodella (+11,4 %). Volyymitaso säilyi siten edellisten vuosien keskimääräisellä tasolla. o Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja suoritettiin oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa 197, mikä 29 (+17,3 %) enemmän, kuin oli TA-2017 tavoitteena. Myös tutkintojen määrä säilyi edellisten vuosien keskimääräisellä tasolla. o Ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin käytettiin keskimäärin 1,1 opiskelijatyövuotta, eli keskimäärin 0,1 opiskelijatyövuotta vähemmän, kuin TA-2017 tavoitteena oli. Maksullisena palvelutoimintana järjestettävän koulutuksen opiskelijavolyymi on 171 opiskelijatyövuotta, josta 106 tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ja joissa 94 suorittaa ammatillisen tutkinnon (1,1 opiskelijavuotta/tutkinto). o Maksullisen palvelutoiminnan volyymi ylitti tavoitteen 107,6 opiskelijatyövuodella (+62,9 %). Tutkintotavoitteinen työvoimakoulutuksen opiskelijavuosimäärä ylitti 33,6 (+30,8 %) tavoitteen. o Myös tutkintojen määrässä ylitettiin tavoite. Tutkintoja suoritettiin 123 eli 29 (+30,8 %) enemmän kuin oli tavoitteena. o Toimintavuonna alkoi paljon uutta tutkintotavoitteista työvoimakoulutusta ja koska tutkintojen suoritusaika keskimäärin on hieman yli vuoden, opiskelijavuotta/tutkinto tavoitteesta jäätiin hieman (toteuma 1,2 opiskelijavuotta/tutkinto). Oppisopimuksella opiskelee yhteensä 607 opiskelijaa ja heistä 290 suorittaa ammatillisen tutkinnon. o Oppisopimuskoulutuksessa opiskeli toimintavuonna yhteensä 629 opiskelijaa eli 22 enemmän (+3,6 %) kuin oli TA-2017 tavoitteena. o Tutkintoja oppisopimuskoulutuksessa suoritettiin yhteensä 237. Tavoitteesta jäätiin 53 tutkintoa (-18,3 %). Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen negatiivinen eroaminen on alle valtakunnan keskiarvon eli alle 6 %. o Opiskelijoita erosi negatiivisesti perustutkintokoulutuksesta 243 eli 8,4 % toimintavuoden opiskelijamäärän keskiarvosta. Negatiivisesti eronneita oli siten lähes kaksinkertainen määrä edellisen vuoteen verrattuna (2016: 123 negatiivisesti eronnutta).

29 (101) Kemijärven maakuntayksikön toiminta on sopeutettu vastaamaan alueen koulutuskysyntään ja työelämän osaamistarpeisiin sekä tulevaan tulorahoitukseen. o Kemijärven maakuntayksikössä sopeutustoimet jatkuivat suunniteltua nopeammin ja sen seurauksena mm. Kemijärven kaupungin maksuosuutta saatiin pienennettyä. Koulutustehtävä on pyritty pitämään alueen työelämän tarpeita vastaavana tekemällä suunnattuja osaamistarvekartoituksia. Samalla on valmistauduttu mahdolliseen biosellutehtaan käynnistymiseen yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Lapin kesäyliopistossa tuotetaan yhteensä 2400 tuntia vapaan sivistystyö opetusta ja kursseja ja Santasport Lapin Urheiluopistossa 25 000 kurssivuorokautta. o Lapin kesäyliopiston kokonaistuntimääräksi toteutui 1972 tuntia jääden 428 tunnilla (-17,8 %) alle tavoitteen. o Santasport Lapin Urheiluopiston kurssivuorokausimäärä toteutui 25600 (+2,4 %) Koko henkilöstö osallistuu reformin toimeenpanoon liittyviin infotilaisuuksiin ja koulutuksiin ja toimintatapojen uudistamiseen. o REDU henkilöstölle järjestettiin yhteensä 76 laajempaa tilaisuutta vuoden 2017 aikana. Tiimiesimiehille ja osaamisalojen lähiesimiestyötä tekeville järjestettiin yhteensä 11 tilaisuutta, jotka olivat tiedotus-, keskustelu- ja suunnittelutilaisuuksia. Lisäksi esimiestyössä oleville aloitettiin esimieskoulutus. Reformicafeita järjestettiin henkilöstölle yhteensä 32, jotka toteutettiin Rovaniemen eri toimintayksiköissä, sekä Kittilän, Kemijärven ja Sodankylän toimintayksiköissä. Reformicafeiden teemat vaihtelivat kuukausittain: reformin tavoitteet, koulutuksen järjestäjän prosessit, erilaiset oppimisympäristöratkaisut, sekä koulutus- ja oppisopimus. o Reformicafeiden lisäksi opettajille järjestettiin 10 tilaisuutta eri kohderyhmittäin, kuten mm. yhteisten tutkinnon osien opettajille ja valmentavien koulutusten opettajille, sekä oppisopimushenkilöstölle. Lisäksi toteutettiin kuutena päivänä opettajille erikseen suunnattuja suunnittelu- ja kehittämispäiviä. Laajempien yhteisten kehittämispäivien ja -tilaisuuksien lisäksi on toteutettu pienempiä palavereita ja kokoontumisia reformin mukaisten toimintatapojen uudistamista varten. o REDUn johto toteutti reformiin ja uudistuksiin liittyvät sidosryhmä- ja henkilöstötilaisuudet loka-marraskuussa kaikilla omistajakuntien paikkakunnilla. Edellä esitetyt määrälliset tavoitteet löytyvät myös kohdan 2.2 taulukoista 6.

30 (101) Tavoite 3: Henkilöstöasioiden, -osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen ja parantaminen Rovaniemen koulutuskuntayhtymän strategia 2025 linjausten pohjalta on laadittu ja hallituksessa hyväksytty vuonna 2016 henkilöstöä koskevat suunnitelmat -asiakirja, joka sisältää henkilöstösuunnitelman, osaamis- ja koulutussuunnitelman, henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman sekä yhdenvertaisuussuunnitelman. Lisäksi on laadittu ja hyväksytty hallituksessa vuonna 2014 työhyvinvoinnin toimintaohje, jonka perustana on työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti tehdään henkilöstön osaamisen kehittämisen malli ja laajennetaan sen käyttöottoa koskemaan koko henkilöstöä (mm. kehityskeskusteluja, osaamiskartoituksia ja osaamisen kehittämissuunnitelmia). Päivitetään Rovaniemen koulutuskuntayhtymän yhteinen kehittämisen aikajana henkilöstökyselyn 2016 tulosten perusteella ja käynnistetään sen perusteella päätetyt kehittämistoimenpiteet. Jatketaan myös opettajien työajanseurannan käyttöottoa ja kehitetään sitä edelleen sekä valmistaudutaan mahdolliseen opettajien vuosityöaikakokeiluun. Henkilöstön työhyvinvoinnin toimintaohjeen hyväksymisen jälkeen on mm. muut henkilöstöä koskevat ohjeet ja suunnitelmat uudistuneet, joten on ajankohtaista päivittää ko. toimintaohje. Sitovat tavoitteet 2017: Jatketaan osaamisen kehittämisen mallin käyttöönottoa laajentamalla se koskemaan koko henkilöstöä. o Osaamisen kehittämisen mallin käyttöönottoa jatkettiin, mutta kaikilta osin se ei vielä koske koko henkilöstöä (mm. osaamiskartoitukset). o Määriteltyä opettajan tavoiteosaamista hyödynnettiin kevään 2017 aikana työkaluna tiimien rakentamisessa ja tiimin toiminnan pohdinnassa. Syksyllä 2017 tavoiteosaamisen pohjalta käytiin tiimien kehityskeskustelu, jossa erityisteemana oli osaaminen ja osaamisen kehittäminen. Tavoiteosaamisen avulla voidaan varmistaa, että tiimissä on kokonaisuudessaan tarvittava osaaminen. Lisäksi tiimikehityskeskustelujen tuloksia hyödynnettiin opettajien osaamis- ja koulutussuunnitelman 2018 päivittämisessä. o Osaamisen kehittämisen malliin liittyvä osaamiskartoituksen pilotointi käynnistettiin syksyllä 2017. Osaamiskartoituksessa hyödynnetään HR-järjestelmää, joka on kytköksissä myös palkkahallintojärjestelmään muodostaen näin REDUn osaamispankin. Päivitetty henkilöstön kehittämisen aikajana ja käynnistetty siihen kirjatut toimenpiteet. o Henkilöstön kehittämisaikajanan sijaan kehittämiskohteiden määrittelyssä sovellettiin LEAN-ajattelun jatkuvan parantamisen menetelmää (JP-taulut), jossa kehitettävät asiat jaetaan pitkäaikavälin, keskipitkä aikavälin ja lyhyen aikavälin (heti toteuttavissa oleviin) kehittämiskohteisiin. Kaikki kehittämiskohteet on visuaalisesti kuvattu, jotta kehittämisen kokonaisuus on helpompi hahmottaa ja päätettyjen toimenpiteiden toteutumista on helpompi seurata. JP-taulut määriteltiin sekä koko REDU- että toimintayksikkö-tasoille.

31 (101) o REDUn kehittämiskohteiden toteutumisen seurannasta vastaa REDU osaamisen kehittämisen työryhmä. Seuranta toteutettiin henkilöstöä koskevien suunnitelmien päivitystyön yhteydessä ja tulevan vuoden tavoitteita täsmennettiin tarkastelun pohjalta. Vähintään viikon mittaiselle työelämäjaksolle tai muuhun työelämäosaamisensa kehittämiseen osallistuu toimintavuonna vähintään 5 % opetushenkilöstöstä. o Viikon mittaiselle työelämäjaksolle osallistui yhteensä 2,5 % opetushenkilöstöstä. Santasport Lapin Urheiluopistolla työelämäjaksolle osallistujia oli 12,5 % opettajista ja LAO-LAMO-tulosalueella 1,9 % opettajista. Lisäksi opettajat ovat kehittäneet työelämäosaamista mm. työelämässä tapahtuvan ohjauksen ja näyttöjen yhteydessä, yhteistyö- ja tutustumiskäynneillä, eri kehittämishankkeissa ja toimiessa sivutoimessa. o Ammattitaitoa työelämästä -hankkeessa (ESR) on kehitetty opettajien työelämäjaksoja. Hankkeessa työelämäjakso kuvataan vaiheittain (suunnittelu-, aloitus-, toteutus- ja jälkivaihe). Jokaiselle vaiheelle määritellään tehtävät ja vastuut. Työelämäjaksokäytäntöjen kehittämistä jatketaan REDUssa hankkeen tuotosten pohjalta. Tavoitteena on hakea jatkohanketta, jossa hyödynnetään 70-20-10-mallin ajatusta siitä, että eri aloilla on eri tarpeita ja niihin vastaamista pohditaan tiimeissä. Opettajien työajanseuranta on käytössä kaikilla opettajilla. o Rehtoreiden 15.6.2016 yhteispäätöksen mukaisesti opettajille otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen työajanseuranta Reportronic-järjestelmässä. Työajanseurannan tarkoituksena on seurata opetus- ja ohjaustoiminnan sujuvuutta, resurssien kohdentumista sekä ennaltaehkäistä liiallista kuormittavuutta. Alun perin tavoitteena oli valmistautua myös mahdolliseen vuosityöaikakokeiluun (Kuntatyönantajat ja OAJ). Joulukuussa 2016 työntekijäpuoli ilmoitti, että ei tässä vaiheessa halua lähteä mukaan työaikakokeiluun. o Opettajien työajanseurantaprosessin kehittämistyötä on jatkettu vuonna 2017 edelleen. Opettajille on järjestetty koulutuksia sekä toimintayksiköissä että verkossa. Työajanseurantakäytäntöjä ja ohjeistuksia on muokattu saadun palautteen perusteella. Syksyllä 2017 tehtävänsä aloittaneet tiimiesimiehet ovat osaltaan vastuussa työajanseurantaprosessista ja heidät perehdytettiin asiaan esimiesvalmennuksessa. Tiimiesimiesten avustuksella työajanseuranta on saatu käyttöön syksyn 2017 aikana myös niillekin, jotka eivät sitä kevään aikana vielä olleet käyttöön ottaneet. Syksyn 2017 aikana tehtiin päätös työajanseurannan mobiilikäytön pilotoinnista kevään 2018 aikana.

32 (101) Päivitetään ja hyväksytetään työhyvinvoinnin toimintaohje ja suunnitelma huomioiden muut hyväksytyt henkilöstöä koskevat toimintaohjeet. o Työhyvinvointisuunnitelma päätettiin liittää osaksi henkilöstöä koskevia suunnitelmia ja sen päivitystyö tehtiin osana henkilöstöä koskevien suunnitelmien päivitystä. Työhyvinvointisuunnitelman tarkoitus on tukea työhyvinvoinnin nykytilan tunnistamista, määritellä työhyvinvoinnin kehittämistavoitteet ja priorisoida ne toimenpiteet, joilla tavoitteeseen päästään. Työhyvinvointisuunnitelmaa täydentävät muut suunnitelmat, oppaat ja ohjeet on luettavissa ROKKI-intrassa (henkilöstöpalvelut) tai koulutuskuntayhtymän turvallisuussivustolla https://rokki.redu.fi/turvallisuus. Tavoite 4: Kiinteistöstrategian toteuttaminen Rovaniemen koulutuskuntayhtymän kiinteistöstrategia 2020 ohjaa kiinteistönpitoa sopeuttamaan hallitusti kiinteistöjen ja niiden tilojen määrää kaikissa toimipisteissä. Kiinteistöstrategia varmistaa osaltaan ydintoiminnan menestyksellistä toteuttamista. Kiinteistöstrategia 2020 tavoitteena on kiinteistö- ja tilakustannusten säästö sekä kiinteistöjen kuntoluokan säilyttäminen. Kiinteistöstrategian toteuttamiseen on laadittu toteutussuunnitelma, joka tarkistetaan vuosittain talousarvion ja -suunnitelman yhteydessä. Kiinteistöstrategian toteuttamissuunnitelman tarkistamisessa otetaan osaltaan huomioon ammatillisen koulutuksen reformin edellyttämä toiminnan tehostaminen ja säästötavoitteet. Sitovat tavoitteet 2017: Toteutetaan kiinteistöstrategian toteutussuunnitelmassa toimintavuodelle 2017 suunnitellut toimenpiteet. o Kiinteistöstrategia on toteutunut suunnitellusti. Toripuistikon kiinteistön myynnistä päätettiin, mutta kiinteistöstä luopuminen ei toteutunut vuoden loppuun mennessä. Kiinteistöjen kuntoluokka säilytetään vähintään 75 % tasolla. o Tehdyt rakennusinvestoinnit, korjaukset ja kiinteistöstrategia poistivat korjausvelkaa ja näin ollen tukivat asetettua tavoitetta. Maakuntayksiköiden tilaratkaisut säästötavoitteiden mukaisiksi. o Sodankylän toimintayksiköstä myytin Kiinteistöstrategian 2020 mukaisesti Luova rakennus, mikä paransi toimintayksikön tilojen käyttöastetta ja alensi tilakustannuksia. o Kemijärven toimintayksikössä koulutustoiminta siirrettiin Halmetien tiloista Myllylammentielle, mikä alensi tilakustannuksia. o Kittilän toimintayksiköön saatiin uusia toimijoita vuokralle (mm. Revontuliopisto), mikä tehosti tilankäyttöä ja näin alensi kolotustoiminnan tilakustannuksia.

33 (101) Tavoite 5: Rahoituspohjan laajentaminen Ammatillisen koulutuksen reformi kohdistuu rahoitukseen, koulutustoimintaan ja sen käytännön organisointiin. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä vastaa haasteeseen ja laajentaa rahoituspohjaa tuottamalla ja myymällä työelämälle laadukkaita ja monipuolisia työelämäpalveluja. Tavoitteena on hyödyntää Lean -filosofiaa palvelujen muotoilussa ja kehittämisessä. Tämän lisäksi tavoitteena on saada työelämälle kehittämispalveluita tuottavat toimijat toimimaan nopeasti, ketterästi ja joustavasti asiakkaan tarpeet huomioiden. Asiakassuhteita ja kumppanuuksia ylläpidetään vuonna 2016 hankitulla asiakkuuksienhallintajärjestelmällä (CRM). Järjestelmää hyödynnetään markkinoinnin, myynnin ja tuotannon ohjauksessa. CRM:ää käytetään soveltuvalta osin myös ammatillisen koulutuksen ja työelämän välisessä yhteistyössä (mm. koulutussopimukset ja hankeyhteistyö). Osaamisen kehittämispalveluissa (tyke) hyödynnetään ketterästi eri julkisten rahoitusmuotojen tarjoamat mahdollisuudet. Sitovat tavoitteet 2017: Työelämäpalveluille on luotu yhtenäinen REDU-profiili, näkyvyys ja toimintatapa. Hyödynnetään tässä ESR -hankerahoitusta. o Hankerahoitus työelämäpalveluiden kehittämiseen saatiin vuoden 2017 syyskuussa. REDUn työelämäpalvelut aloitti toimintansa uudella toimintatavalla vaiheittain 1.8.2017 lukien. Toimintatavan kehittämisessä on hyödynnetty kolmea eri ESRhankerahoitusta. REDU työelämäpalvelut näkyvät myös maakunnassa. o Työelämäpalveluiden roolia on selkeytetty uuden toimintamallin kehittämistyössä. Hankeyhteistyön kautta on tehty laajaa maakunnallista yhteistyötä alueellisten kehittämisorganisaatioiden ja yritysten kanssa osaamistarpeiden selvittämiseksi ja niihin vastaamiseksi. Santasport Lapin Urheiluopiston ja Lapin kesäyliopiston vapaan sivistystyön toiminta- ja koulutustarjonta näkyvät myös osana REDU-työelämäpalveluja. o Tulosalueiden yhteisen koulutuskalenterin kehittämistyö käynnistettiin vuoden 2017 aikana. Aikuiskoulutuskalenteri ja nuorten koulutustarjonta yhdistettiin yhteen yhteiseen koulutuskalenteriin. Yhteisen koulutustarjonnan osalta kehittämistyö jatkuu. Asiakashallintajärjestelmä (CRM) on otettu käyttöön. o Vuoden 2017 aikana järjestelmä otettiin käyttöön ja vuoden lopussa käyttäjiä oli 70 henkilöä. Vuoden aikana järjestelmään lisättiin 100 uutta yritysasiakasta. Asiakashallintajärjestelmä ja toiminnanohjausjärjestelmän (Studenta +) yhteistoiminnallisuus määriteltiin.

34 (101) C&Q-osaamiskartoitusten tulosten perusteella on työelämälle suunniteltu ja myyty koulutustuotteita. o Osaamiskartoitusten tulosten perusteella suunniteltiin ja toteutettiin matkailualan, raskaskonealan ja autoalan yrityksille koulutuksia. Osaamiskartoitusten tuloksia hyödynnetään koulutustarjonnan suunnittelussa. Solmittu kolme uutta kehittämiskumppanuussopimusta. o Lapin suurhankkeisiin liittyen solmimme kehittämiskumppanuussopimuksen Kemijärven Boreal Bioreffin kanssa. Kehittämiskumppanuussopimuksista neuvottelimme neljän suuren matkailualan toimijan kanssa, joista yksi on allekirjoitettu ja kolme on sovittua. Tavoite 6: Toiminnanohjauksen kehittäminen ja tulostietoisuuden tehostaminen Rovaniemen koulutuskuntayhtymä varautuu ammatillisen koulutuksen reformissa tulevaan uuteen toimintalainsäädäntöön ja rahoituskehykseen luomalla suurempia toimintakokonaisuuksia tulosalueita yhdistämällä ja tehostamalla toimintaa. Suppeneva tulorahoitus edellyttää kustannustietoisuutta ja -tehokkuutta kaikilla toiminnan tasoilla ja toimintamuodoissa. Suunnittelukauden talouden sopeuttaminen uuteen toimintamalliin ja sen mukaiseen johtamisjärjestelmään toteutetaan vaiheittain vuoden 2017 aikana. Reformin säästötavoitteisiin pyritään talousarviovuoden 2017 ja taloussuunnitelmavuosien 2018 2019 aikana. Yhtymävaltuuston korvaaminen yhtymäkokouksella nähdään omistajien keskuudessa tukevan toiminnan uudelleenjärjestelyä ja reformin säästötavoitteita. Talouden ja toiminnan tasapainoa, tulostietoisuutta ja tulosohjausta tehostetaan uusimalla toiminnan tuloksellisuudessa käytettävät mittarit sekä ottamalla kaikilla toiminnan tasoilla käyttöön uudet tuloskortit. Tuloskortit rakennetaan tukemaan uutta johtamisjärjestelmää, ammatillisen koulutuksen reformin toiminnallisia tavoitteita ja suoritusperusteiseen rahoitusjärjestelmään siirtymistä. Toiminnanohjauksessa ja opiskelijahallinnossa valmistaudutaan siirtymään toimintalainsäädännön muutoksen toimeenpanon edellyttämään yhteen tietojärjestelmään tai tietojärjestelmäkokonaisuuteen huomioiden mahdollinen siirtymäaikataulu. Nykyitilanteessa eri koulutusmuotoja hallinnoidaan ja ohjataan kolmella eri tietojärjestelmällä. Toiminnanohjauksen/opiskelijahallintojärjestelmän määrittelyssä- ja valinnassa huomioidaan, että järjestelmästä saadaan tietoa toiminnasta ja sen tuloksisista valituilla uusilla mittareilla reaaliaikaisesti.

35 (101) Sitovat tavoitteet 2017: Yhtymäkokous korvaa yhtymävaltuuston. o REDUssa siirryttiin yhtymäkokousmalliin 1.6.2017 alkaen uuden perussopimuksen ja hallintosäännön tullessa voimaan. Yhtymävaltuusto kokoontui viimeisen kerran 31.5.2017. Uusi yhtymäkokous kokoontui toimintavuonna kaksi kertaa 15.6. ja 21.12.2017. Uuden rahoitusjärjestelmän mukaiset toimintaa ja sen tuloksellisuutta indikoivat ja ennakoivat määrälliset mittarit ovat käytössä toimintavuoden 2018 toiminta- ja taloussuunnittelussa. o Osana ammatillisen koulutuksen reformiin valmistautumista TA-2018 valmistelun yhteydessä valmisteltiin ja otettiin käyttöön REDU ja tulosaluetasoiset määrälliset mittarit ammatilliseen koulutukseen. Yhtymähallitus ja yhtymäkokous hyväksyivät ne TA-2018 hyväksymisen yhteydessä. Uuden rahoitusjärjestelmän ja johtamisjärjestelmän mukaiset tuloskortit ovat käytössä toimintavuoden 2018 suunnittelussa ja toiminnan ohjauksessa. o Tulosalueiden sisäisten tulokorttien valmistelu käynnistyi syksyllä ja ne ovat tulossa käyttöön osaamisalakokonaisuuksittain toimintavuonna 2018. On määritelty ja valittu toiminnanohjauksen/opiskelijahallintoon yksi tietojärjestelmä tai tietojärjestelmäkokonaisuus, joka tukee reformin mukaista koulutuksen järjestämistä. o Määriteltiin toiminnanohjausjärjestelmän vaatimukset ja valittiin järjestelmäksi REDUssa aikuiskoulutuksessa käytössä ollut StudentaPlus. Valitun tietojärjestelmän toimittaja päivittää tietojärjestelmää vastaamaan reformin mukaisia toimia. Näitä ovat mm. koski tietovarantoon siirrot, uudet todistusmääräykset, henkilökohtaistaminen, uuden lainsäädännön mukainen HOKS, koulutussopimus ja oppisopimus sekä opiskelijavuosien laskentaperusteiden päivitys. Käynnistetty toiminnanohjauksen/opiskelijahallinnon tietojärjestelmän käyttöotto huomioiden ammatillisen koulutuksen reformin mahdolliset siirtymäajat. o Opiskelijahallintojärjestelmien yhdistämisen määrittely ja toteutus on aloitettu joulukuussa 2017. Päätetty siirtyä yhteen järjestelmään asteittain vuoden 2018 aikana. o Winhan tietosisältö siirretään StudentaPlus järjestelmään kesällä 2018. o Oppisopimusjärjestelmän SopimusPRO -tietosisältö yhdistetään StudentaPlussaan syksyn 2018 aikana. o Opettajien ja ohjaajien käyttöönoton koulutus kevään ja alkusyksyn 2018 aikana.

36 (101) Tavoite 7: Toimintajärjestelmän kehittäminen ja parantaminen Rovaniemen koulutuskuntayhtymän toimintajärjestelmän toimivuus on arvioitu toimintavuonna 2015 itsearviointina sekä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toteuttamalla ulkoisella arvioinnilla. Lisäksi toimintavuonna 2016 toteutettiin johdon katselmus. Arviointien tulosten analysoinnin sekä johdon katselmuksen perusteella on laadittu toimintajärjestelmän kehittämissuunnitelma vuosille 2016 2017, jossa on tarkemmin eritelty toimintajärjestelmää kehittämistoimenpiteet. Toimintajärjestelmän kehittämisen painopisteenä on toimintavuonna 2017 järjestelmän muuttaminen ja päivittäminen ammatillisen koulutuksen reformin muutosten edellyttämällä tavalla. Näitä kehittämistoimenpiteitä toteutetaan mm. Laatusampo 4-hankkeen valtionavustuksella. Sitovat tavoitteet 2017: Toteutetaan toimintajärjestelmän kehittämissuunnitelmassa toimintavuodelle 2017 suunnitellut järjestelmän kehittämistoimenpiteet o REDUn toimintajärjestelmää kehitettiin Laatusampo 4-hankkeen valtionavustuksen tukemana kehittämissuunnitelman mukaisesti. Merkittävin uudistus toimintavuoden aikana oli REDUn prosessikartan päivittäminen uuden lainsäädännön (reformin) mukaisesti ja sen pohjalta ROKKI-intraan laadittu uusi sähköinen toimintakäsikirja. Laadunhallinnan kehittämissuunnitelman päivittämistyö siirtyi vuodelle 2018, odottamaan OKM:n ja OPH:n päätöksiä mm. uusista kansallisista palautejärjestelmistä sekä laadunhallinnan ohjeistuksista. o Osana uuteen REDU toimintamalliin siirtymistä ja sisäisten palvelujen uudelleen järjestelyjä lakkautettiin 21.9.2017 vuodesta 2013 toiminut toimintajärjestelmätiimi. Tilalle perustettiin laadunhallinnan asiantuntijoista muodostuva REDUn yhteinen laadunhallinnan työryhmä jatkamaan laadunhallinnan ml. arviointi- ja palautetoiminnan toteuttamista ja kehittämistä yhtenä REDU-kokonaisuutena. Samalla toimintajärjestelmätiimin vastuulla ollut alakohtainen arviointi- ja palautetoiminnan vastuu siirtyi alojen tiimeille. Toteutetaan toimintajärjestelmään vuosittainen johdon katselmus. o Toimintajärjestelmän johdon katselmus toteutettiin 25.4.2017. 2.2 Määrällisten tavoitteiden toteutuminen Seuraavilla sivulla taulukoissa 6-9 on esitetty määrälliset tavoitteet ja niiden toteumat toimintavuoden 2017 osalta tulosalueittain eriteltynä sekä kuntayhtymä yhteensä. Lisäksi taulukoissa on esitetty vertailutietona kuntayhtymän yhteensä tulokset tilinpäätösvuosilta 2015 ja 2016. Taulukoiden jälkeen kohdassa 2.3 on esitetty tarkempi analyysi tuloksista niiden muutoksilta.

37 (101) Taulukko 6 Oppilaitosmuotoinen koulutustoiminta Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Painotettu vuosiopiskelijamäärä yhteensä Painotettu ka 3115 2460,9 3010 2890,8 2846 2724 164 166,8 Perustutkintokoulutus Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Painotettu vuosiopiskelijamäärä, perustutkinto-opiskelijat Painotettu ka 3120 2378,4 2920 2804,4 2756 2637,6 164 166,8 Negatiivinen eroaminen % 4,2 % 3,8 % 6,0 % 8,4 % 6,0 % 8,7 % 5,0 % 3,6 % Opiskelijatyövuotta / tutkinto ov/tutk. 2,9 3,2 2,6 2,7 2,6 2,7 2,7 2,9 Suoritetut perustutkinnot lkm 1062 732 1140 1020 1080 963 60 57 Sijoittuminen työelämään tai jatko-opintoihin % 69,7 % 63,5 % 70 % 65,1 % 70 % 64,5 % 75 % 75,0 % Asiakastyytyväisyys (ALKU- ja PÄÄTTÖ-kyselyt) % 92,6 % 93,9 % 90 % 94,6 % 90 % 94,7 % 90 % 93,9 % VALMA- ja TELMA-koulutukset (* Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Painotettu vuosiopiskelijamäärä, VALMA- ja TELMA-opisk. Painotettu ka 54 82,5 90 86,4 90 86,4 - - Asiakastyytyväisyys (ALKU- ja PÄÄTTÖ-kyselyt) % 94,8 % 80,0 % 80,2 % 80,0 % 80,2 % - - Ammatillinen lisäkoulutus Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Opiskelijatyövuodet otv 214,7 218 194 216,1 153 138,6 40 77,5 Opiskelijatyövuodet, tutkintoon johtava koulutus 194 216,1 153 138,6 40 77,5 Suoritetut perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot lkm 171 189 168 197 123 145 45 52 Opiskelijatyövuotta / tutkinto otv/tutk. 1,3 1,2 1,2 1,1 1,2 1,0 1,2 1,5 Asiakastyytyväisyys (AIPAL-palaute) % 86,9 % 88,2 % 80 % 87,0 % 80 % 87,0 % 80 % - Maksullisena palvelutoimintana järjestetty koulutus (1 Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Opiskelijatyövuodet otv 420 292,5 171 278,6 169 278,6 2 0,0 Opiskelijatyövuodet, tutkintoon johtava koulutus otv 109 142,6 106 142,6 - - Suoritetut perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot lkm 276 156 94 123 94 107-16 Opiskelijatyövuotta / tutkinto otv/tutk. 1,5 1,9 1,1 1,2 1,1 1,3 - - Asiakastyytyväisyys (OPAL-palaute) % 87,3 % 91,2 % 80 % 85,1 % 80 % 85,1 % - - 1) Huom! MAPA-toimintaan ei sisälly Lapin oppisopimuskeskukselle "myytyä" koulutusta. Lapin oppisopimuskeskuksen luvut ovat oppisopimuskoulutus -taulukossa. 2) Urheiluopistolla MAPA-koulutustoiminta oli muuta kuin työvoimakoulutusta, joten ei OPAL-palautetta. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto- Lapin matkailuopisto Santasport Lapin urheiluopisto

38 (101) Taulukko 7 Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus Rovaniemen koulutuskuntayhtymä LAO-LAMO-tulosalue / Lapin ammattiopisto- Lapin matkailuopisto Santasport Lapin urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Oppisopimusopiskelijoiden lukumäärä Keskiarvo 219 195 200 202 Oppilaitosten järjestämä tietopuolinen opetus Keskiarvo 150 130 - - Negatiivisesti purkautuneet sopimukset % 10,0 % 11,3 % 7 % 14,3 % Suoritetut perustutkinnot lkm 112 73 80 73 - joista REDUn oppilaitoksisissa lkm 35 47 - - Asiakastyytyväisyys asteikko 0-4 3,3 3,3 3,5 3,6 Ammatillinen lisäkoulutus Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Oppisopimusopiskelijoiden lukumäärä Keskiarvo 434 418 410 427 Oppilaitosten järjestämä tietopuolinen opetus Keskiarvo 130 147 2 2 Negatiivisesti purkautuneet sopimukset % 6,2 % 8,8 % 7 % 4,7 % Suoritetut ammatti- ja erikoisammattitutkinnot lkm 154 121 210 164 - joista REDUn oppilaitoksisissa lkm 70 73 1 1 Asiakastyytyväisyys asteikko 0-4 3,2 3,2 3,5 3,8 Taulukko 8 Vapaa sivistystyö Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Santaspot Lapin Urheiluopisto Vapaa sivistystyö Lapin kesäyliopisto Kesäyliopistoiminta yhteensä Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 Kokonaistuntimäärä h 2287 2070 2400 1972 Valtionosuustunnit h 2178 1893 2000 1961 Avoin korkeakouluopetus h 866 724 700 749 Liikunnan koulutuskeskustoiminta Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 Lyhytkurssivuorokaudet vrk 31345 25 901 25 000 25 600

39 (101) Taulukko 9 Henkilöstötyö ja hanketoiminta Henkilöstötyö ja hanketoiminta Tulosalueet ja sisäiset palvelut yhteensä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tulosalueet Lapin ammattiopisto- Lapin matkailuopisto Santasport Lapin urheiluopisto Henkilöstötyö Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Opettajien kelpoisuus % 92,2 % 97,8 % 98 % 97,8 % 97 % 97,7 % 100 % 100 % Opettajista työelämäjaksoille osallistuneet % 3,9 % 6,5 % 5,0 % 2,5 % 5 % 1,9 % 5,0 % 12,5 % Henkilöstön kehittäminen % 2,4 % 2,2 % 3,0 % 3,1 % 3 % 3,1 % 2,0 % 3,3 % Henkilöstöpalaute (* % 70,8 % Hanketoiminta Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Hankehenkilötyövuodet htv 23,9 19,8 23 27,8 17 21,7 3 2,4 *) Henkilöstöpalautekysely tehdään vain joka toinen vuosi parillisina vuosina. Sisäisten palvelujen luvut mukana yllä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Sisäiset palvelut Henkilöstötyö ja hanketoiminta KJ-palvelut IT-palvelut Kiinteistöpalv. Henkilöstötyö Mittayksikkö TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Henkilöstön kehittäminen % 3,0 % 4,1 % 3,0 % 1,8 % 3,0 % 0,2 % Hanketoiminta Mittayksikkö TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Hankehenkilötyövuodet htv 3 3,7 - - - -

40 (101) 2.3 Määrällisten tavoitteiden toteutumisen analysointi Oppilaitosmuotoinen ammatillinen koulutus (taulukko 6) Oppilaitosmuotoisena ammatillista perus- ja lisäkoulutusta järjestettiin Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto- ja Santasport Lapin Urheiluopisto - tulosalueilla. Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus ja lisäkoulutus ovat valtionosuusrahoitteista toimintaa. Ammatillinen peruskoulutus Alla on esitetty ammatillisen peruskoulutuksen määrälliset luvut. Luvuissa ovat mukana myös näyttötutkinto-opiskelijat (aikuisopiskelijat), jotka osallistuivat perustutkintokoulutukseen ja suorittavat perustutkinnon omaehtoisesti. Painotettu vuosiopiskelijamäärä yhteensä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto- Lapin matkailuopisto Santasport Lapin urheiluopisto Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Painotettu vuosiopiskelijamäärä yhteensä Painotettu ka 3115 2460,9 3010 2890,8 2846 2724 164 166,8 Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa kokonaisopiskelijamäärätavoite jäi 119,2 laskennallisella opiskelijalla (-4,0 %) alle TA-2017 asetetun tavoitteen. Tavoitteena ollut opiskelijamäärä 3010 oli sama kuin REDUn ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan opiskelijamäärä talousarvion laadintahetkellä. Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto -tulosalueella TA-2017-tavoitteesta jäätiin 122 (-4,3 %) tavoitteesta. Santasport Lapin Urheiluopisto ylitti tavoitteen 2,8 (+1,7 %) laskennallisella opiskelijalla. Talousarvion 2017 tavoitteeksi määritelty 3010 opiskelijamäärä- ja tutkintotavoitteet pohjautuvat REDUn talousarvion laatimisen aikaan voimassa olleeseen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan (OKM/205/531/2015) enimmäisopiskelijamäärään 3010. Talousarvion laatimisen ja hyväksymisen aikaan ei vielä ollut tietoa, miten Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) toteuttaa silloin tiedossa olleen 12,4 % rahoitusleikkauksen. Koulutuksen järjestäjille annettiin ohje, että se voi itse päättää kohdistaako leikkauksen omassa toiminnassa ja talousarvioissa yksikköhintaan vai leikataanko rahoituksen perusteena olevaa laskennallista opiskelijamäärää. REDUn TA-2017:ssa tämä leikkaus vähennettiin opiskelijakohtaisesta yksikköhinnasta. Talousarvioin hyväksymisen jälkeen OKM:n tekemässä rahoituspäätöksessä leikkaus kohdistettiin rahoituksen perusteena olevaan laskennalliseen opiskelijamäärää, joka REDUssa pieneni 3010:stä 2639,1:een (-12,3 %). REDUn yhtymähallitukselle 26.10.2017 kokoukseen ( 102) vietiin tiedoksi, että järjestämisluvan täyttöastetta seurataan vuonna 2017 niin, että kokonaisopiskelijamäärää verrataan koulutuksen järjestäjälle vuodelle 2017 myönnettyyn valtionosuuden mukaiseen opiskelijamäärään (2639,1) voimassa olevan järjestämisluvan mukaisen enimmäisopiskelijamäärän sijasta. Käytännössä tämä tarkoitti, ettei toimintavuonna enää tavoiteltu TA-2017:n opiskelijamäärätavoitetta 3010. Ammatillisen peruskoulutuksen painotettu opiskelijamäärä ylittikin 251,7 laskennallisella opiskelijalla (+9,5 %) OKM:n rahoituspäätöksen, mutta jäi alle TA-2017 määrällisen tavoitteen.

41 (101) Ammatillinen peruskoulutus, perustutkinnot Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto- Lapin matkailuopisto Santasport Lapin urheiluopisto Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Perustutkintokoulutus Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Painotettu vuosiopiskelijamäärä, perustutkinto-opiskelijat Painotettu ka 3120 2378,4 2920 2804,4 2756 2637,6 164 166,8 Perustutkintotavoitteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa painotettu opiskelijamäärä yhteensä alitti tavoitteen 115,6:lla (-3,9 %) laskennallisella opiskelijalla. Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto -tulosalue alitti painotetun opiskelijamäärätavoitteensa 118,4:llä (-4,6 %). Santasport Lapin Urheiluopisto ylitti tavoitteen 2,8:lla (+1,7 %). Näissä tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamääräluvuissa ovat mukana myös omaehtoisena aikuiskoulutuksena perustutkinnon näyttötutkintona suorittavat, jotka ovat osallistuneet toimintavuonna valmistavaan koulutukseen. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto- Lapin matkailuopisto Santasport Lapin urheiluopisto Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Perustutkintokoulutus Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Negatiivinen eroaminen % 4,2 % 3,8 % 6,0 % 8,4 % 6,0 % 8,7 % 5,0 % 3,6 % Negatiivisesti eronneita ovat ne perustutkinto-opiskelijat, jotka lopettavat opiskelun siirtymättä toiseen oppilaitokseen opiskelemaan, töihin tai joiden tilannetta eroamisen jälkeen ei tiedetä. Negatiivisesti eronneiden osuus on aiempina vuosina ollut REDUssa keskimäärin alle valtakunnan keskitason 6 %, mikä asetettiin myös toimintavuoden 2017 tavoitteeksi. Kokonaisuudessaan REDUssa ei tässä tavoitteessa onnistuttu. Eronneiden osuus oli 2,4 prosenttiyksikköä suurempi, kuin oli tavoitteena ja 4,6 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2016. Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto -tulosalueella negatiivisesti eronneiden perustutkintoopiskelijoiden osuus opiskelijamäärästä lisääntyi ja asetettua 6 %:n tavoitetta ei saavutettu. Santasport Lapin Urheiluopistossa negatiivisesti eronneiden määrän vähentämisessä onnistuttiin ja heidän osuus jäi 3,6 %:iin. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto- Lapin matkailuopisto Santasport Lapin urheiluopisto Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Perustutkintokoulutus Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Opiskelijatyövuotta / tutkinto ov/tutk. 2,9 3,2 2,6 2,7 2,6 2,7 2,7 2,9 Opiskelijatyövuotta/tutkinto -mittari kertoo opiskelijamäärän (volyymin) ja suoritettujen tutkintojen (tuloksen) suhdetta. Luku kertoo keskimääräisen tutkintoon käytetyn ajan opiskelijavuosina toimintavuotena. Mitä pienempi luku, sitä tehokkaammassa käytössä opiskelijapaikat ovat olleet kalenterivuoden aikana. Tällä mittarilla on korvattu aiempina vuosina käytössä ollut läpäisymittari, joka indikoi toimintaa kalenterivuotta pidemmältä 3,5 vuoden aikaväliltä (toimintavuosi + 2,5 vuotta taaksepäin). Tavoitteeksi asetettua 2,6 opiskelijavuotta/tutkinto ei saavutettu. Tavoitteesta jäätiin yhden desimaalin päähän. Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto -tulosalue pääsi myös 0,1 päähän tavoitteesta. Santasport Lapin Urheiluopistossa tavoitteesta jäätiin 0,2 opiskelijavuodella. Suhdeluku kuitenkin parani verrattuna aikaisempiin vuosiin.

42 (101) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto- Lapin matkailuopisto Santasport Lapin urheiluopisto Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Perustutkintokoulutus Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Suoritetut perustutkinnot lkm 1062 732 1140 1020 1080 963 60 57 Toimintavuonna 2016 ammatillisen perustutkinnon suoritti 1020 opiskelijaa. Tässä luvussa on mukana myös näyttötutkintona suoritetut 297 perustutkintoa. Tutkintojen määrätavoitteesta jäätiin 120 tutkinnolla (-10,5 %). Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto -tulosalueella tutkintotavoitteesta jäätiin 117 tutkinnolla (-10,8 %) ja Santasport Lapin Urheiluopistossa kolmella tutkinnolla (-5 %). Tutkintojen määrä REDUssa kutenkin lisääntyi edellisestä vuodesta 288 tutkinnolla (+39,3 %) ja ylitti 1000 perustutkinnon rajan ja näin ollen toteuma oli REDUn historian toiseksi suurin. Ainoastaan vuonna 2015 REDUssa on aiemmin ylitetty 1000 perustutkinnon raja. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto- Lapin matkailuopisto Santasport Lapin urheiluopisto Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Perustutkintokoulutus Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Sijoittuminen työelämään tai jatko-opintoihin % 69,7 % 63,5 % 70 % 65,1 % 70 % 64,5 % 75 % 75,0 % Opiskelijoiden sijoittumista työelämään seurataan valmistavien opiskelijoiden osalta PÄÄTTÖpalautekyselyllä, jossa perustutkintoon valmistuvat arvoivat sijoittumistaan neljän kuukauden päästä valmistumisestaan. Valmistuneiden sijoittuminen työelämän tai jatko-opintoihin nousi vuoden 2016 tasosta 1,6 prosenttiyksiköllä. Tavoitteeksi asetettua 70 % tasoa ei kuitenkaan vielä saavutettu. Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto -tulosalueella tavoitteesta jäätiin 5,5 prosenttiyksikköä. Santasport Lapin Urheiluopistosta valmistuneiden sijoittumisessa päästiin tarkalleen tavoitteeksi asetettuun 75 % tasoon. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto- Lapin matkailuopisto Santasport Lapin urheiluopisto Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Perustutkintokoulutus Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Asiakastyytyväisyys (ALKU- ja PÄÄTTÖ-kyselyt) % 92,6 % 93,9 % 90 % 94,6 % 90 % 94,7 % 90 % 93,9 % Ammatillisen peruskoulutuksen perustutkinto-opiskelijoiden tyytyväisyyttä seurataan opiskelijapalautekyselyillä. Uudet opiskelijat vastaavat heille suunnattuun ALKU-kyselyyn opiskelunsa alussa ja valmistuneilta kysytään lopuksi PÄÄTTÖ-palaute. Näissä jokaisessa kyselyssä on samat kokonaisasiakastyytyväisyyttä koskevat kolme kysymystä, joiden perusteella tyytyväisten opiskelijoiden osuus lasketaan. Toimintavuonna opiskelijoista 94,6 % vastasi olevansa tyytyväinen tai täysin tyytyväinen oppilaitosten toimintaan ja saamaansa koulutukseen. Tyytyväisyys ylitti asetetun 90 % tyytyväisyystason. Tyytyväisyys myös parani 0,7 prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta joka oli paras tulos koko nykyisten kyselyjen aikana.

43 (101) Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto -tulosalueella 94,7 % opiskelijoista oli tyytyväisiä ja Santasport Lapin Urheiluopistossa 93,9 %. Molemmat tulosalueet ylittivät tavoitteena olleen 90 %:n tyytyväisyystason. Ammatillinen peruskoulutus, valmistavat VALMA- ja TELMA-koulutukset REDU järjestää Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (Valma) sekä Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutusta (TELMA). Valmentavien koulutuksien toiminnallisia määrällisiä tavoitteita on seurattu erikseen vuodesta 2016 alkaen. Valmentavia koulutuksia toteutettiin toimintavuonna vain Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto -tulosalueella. Oppilaitosmuotoinen koulutus Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto- Lapin matkailuopisto Santasport Lapin urheiluopisto Oppilaitostulosalueet yhteensä VALMA- ja TELMA-koulutukset (* Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Painotettu vuosiopiskelijamäärä, VALMA- ja TELMA-opisk. Painotettu ka 54 82,5 90 86,4 90 86,4 - - Asiakastyytyväisyys (ALKU- ja PÄÄTTÖ-kyselyt) % 94,8 % 80,0 % 80,2 % 80,0 % 80,2 % - - Valmistavien koulutuksien painotettu vuosiopiskelijamäärätavoite jäi 3,6 laskennallisella opiskelijalla (-4 %) tavoitteesta. Valmentavien koulutuksien opiskelijoiden tyytyväisyyttä seurataan opiskelijapalautekyselyillä. VALMA- ja TELMA-koulutuksissa on omat ALKU- ja PÄÄTTÖ-kyselyt. Uudet opiskelijat vastaavat heille suunnattuun ALKU-kyselyyn opiskelunsa alussa ja opiskelun päättövaiheessa kysytään lopuksi PÄÄTTÖ-palaute. Näissä jokaisessa kyselyssä on samat kokonaisasiakastyytyväisyyttä koskevat kolme kysymystä, joiden perusteella tyytyväisten opiskelijoiden osuus lasketaan. Nämä tyytyväisyyskysymykset ovat samat kuin perustutkinto-opiskelijoilla. Valmentavissa koulutuksissa opiskelijoiden tyytyväisyys saavutti asetetun 80 % tason. Tyytyväisyys kuitenkin laski edellisestä vuodesta 14,6 prosenttiyksikköä. Ammatillinen lisäkoulutus (taulukko 6) Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus on valtionosuusrahoitteista omaehtoista, ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon (näyttötutkinto) valmistavaa koulutusta ja ko. tutkintojen järjestämistä. Oppilaitosmuotoinen koulutus Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto- Lapin matkailuopisto Santasport Lapin urheiluopisto Oppilaitostulosalueet yhteensä Ammatillinen lisäkoulutus Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Opiskelijatyövuodet otv 214,7 218 194 216,1 153 138,6 40 77,5 Opiskelijatyövuodet, tutkintoon johtava koulutus 194 216,1 153 138,6 40 77,5 Opiskelijavuosi on 190 opiskelijatyöpäivää, joka kertoo keskimääräisen opiskeluvolyymin. REDUssa toteutui 216,1 opiskelijatyövuotta, mikä on 11,4 % enemmän, kuin oli tavoitteena. Lisäkoulutuksen volyymin kuitenkin väheni hieman eli 1,9 opiskelijatyövuodella (-0,8 %) edellisestä vuodesta. Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto -tulosalueella jäätiin 14,4 otv:n päähän (-9,4 %) tavoitteesta. Santasport Lapin Urheiluopisto ylitti tavoitteen 37,5 otv:lla (+93,8 %).

44 (101) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto- Lapin matkailuopisto Santasport Lapin urheiluopisto Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Ammatillinen lisäkoulutus Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Suoritetut perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot lkm 171 189 168 197 123 145 45 52 Ammatillisessa lisäkoulutuksessa suoritettiin toimintavuonna 29 ammatti- tai erikoisammattitutkintoa (näyttötutkintoa) enemmän (+17,2 %), kuin oli tavoitteena. Tutkintojen kokonaismäärä lisääntyi edellisestä vuodesta 8 tutkinnolla (+4,2 %) ylittäen myös vuoden 2015 määrän. Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto -tulosalueella ylitettiin tutkintotavoite 22:lla (+17,8 %) ja Santasport Lapin Urheiluopistossa 7 tutkinnolla (+15,5 %). Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto- Lapin matkailuopisto Santasport Lapin urheiluopisto Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Ammatillinen lisäkoulutus Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Opiskelijatyövuotta / tutkinto otv/tutk. 1,3 1,2 1,2 1,1 1,2 1,0 1,2 1,5 Opiskelijatyövuotta/tutkinto -mittari kertoo opiskelijamäärän (volyymin) ja suoritettujen tutkintojen (tuloksen) suhdetta. Luku kertoo keskimääräisen tutkintoon käytetyn ajan opiskelijavuosina toimintavuotena. Mitä pienempi luku, sitä tehokkaammassa käytössä opiskelijapaikat ovat olleet kalenterivuoden aikana. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa tutkintoon käytettiin keskimäärin 1,1 opiskelijavuotta, mikä oli 0,1 opiskelijavuotta vähemmän kuin oli tavoitteena. Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto -tulosalueella tutkintoja suoritettiin vieläkin nopeammin, eli 1,0 opiskelijavuodessa. Santasport Lapin Urheiluopistossa sen sijaan tutkinnon suorittamiseen käytettiin puoli vuotta enemmän aikaa eli 1,5 ov/tutkinto. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto- Lapin matkailuopisto Santasport Lapin urheiluopisto Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Ammatillinen lisäkoulutus Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Asiakastyytyväisyys (AIPAL-palaute) % 86,9 % 88,2 % 80 % 87,0 % 80 % 87,0 % 80 % - Oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijoiden tyytyväisyyttä koulutukseen kysytään valtakunnallisella näyttötutkintojen AIPAL-palautekyselyillä: hakeutumisvaiheen-, tutkinnon suorittamisen- ja ammattitaidon hankkimisen palautekyselyt. Näissä kyselyissä on mukana myös kokonaistyytyväisyyskysymykset, joihin tyytyväisten osuutta seurataan asiakastyytyväisyysmittarilla. AIPAL-kyselyyn vastanneista 87,0 % omaehtoisen lisäkoulutuksen aikuisopiskelijoista on tyytyväinen tai täysin tyytyväinen saamansa koulutukseen. 80 %:n tavoitetaso ylitettiin näin reilusti. Tyytyväisyys laski 1,2 prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta palaten lähes 2015 tasolle. Santasport Lapin Urheiluopistossa AIPAL-kyselystä ei saatu tulostettua raporttia, koska vastaajien kokonaismäärä jäi alle 5:n ja siten tyytyväisyystulosta ei ollut käytettävissä. Tästä johtuen REDUn kokonaistulos on yhtä kuin Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto -tulosalueen tulos.

45 (101) Maksullisena palvelutoimintana järjestetty koulutus (taulukko 4) Maksullisena palvelutoimintana järjestetty koulutus sisältää muun kuin Opetus- ja kulttuuriministeriön suoraan REDUlle valtionosuusrahoituksella rahoitetun ammatillisen perus-, lisä- tai täydennyskoulutustoiminnan. Näitä ovat mm. työvoimakoulutus sekä toisille koulutuksen järjestäjille-, opiskelijalle suoraan- tai työantajille myydyn koulutuksen. Mukana luvuissa on myös toisille koulutuksen järjestäjille myyty oppisopimuskoulutus. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän omalla järjestämisluvalla ja siihen saadulla valtionosuusrahoituksella toteutettu oppisopimuskoulutus ei sisälly näihin lukuihin. Oppilaitosmuotoinen koulutus Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto- Lapin matkailuopisto Santasport Lapin urheiluopisto Oppilaitostulosalueet yhteensä Maksullisena palvelutoimintana järjestetty koulutus (1 Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Opiskelijatyövuodet otv 420 292,5 171 278,6 169 278,6 2 0,0 Opiskelijatyövuodet, tutkintoon johtava koulutus otv 109 142,6 106 142,6 - - Opiskelijavuosi on 190 opiskelijatyöpäivää, joka kertoo keskimääräisen opiskeluvolyymin. Maksullisena palvelutoimintana järjestetyn koulutuksen volyymi ylitti 107,6 opiskelijatyövuodella (+62,9 %) tavoitteen. Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa tavoite ylittyi 33,6 (+30 %). Toteutunut maksullisen palvelutoiminnan kokonaisvolyymi kuitenkin supistui edellisestä vuodesta 13,9 otv:lla (-4,8 %). Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto -tulosalueella tavoite ylittyi 109,6 otv:lla (+64,9 %). Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa tavoite ylittyi 36,6 (+34,5 %). Santasport Lapin Urheiluopistossa ei maksullisena palvelutoimintana kertynyt yhtään opiskelijatyövuotta. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto- Lapin matkailuopisto Santasport Lapin urheiluopisto Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Maksullisena palvelutoimintana järjestetty koulutus (1 Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Suoritetut perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot lkm 276 156 94 123 94 107-16 Maksullisena palvelutoimintana järjestetyssä koulutuksessa suoritettujen ammatillisten tutkintojen määrä ylitti tavoitteen 29:lla tutkinnolla (+30,9 %). Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto -tulosalueellatavoite ylittyi 13 tutkinnolla (+13,8 %). Santasport Lapin Urheiluopistossa ei ollut asetettu tutkinnoille tavoitetta, tutkintoja siellä kuitenkin suoritettiin 16 maksullisena palvelutoimintana. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto- Lapin matkailuopisto Santasport Lapin urheiluopisto Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Maksullisena palvelutoimintana järjestetty koulutus (1 Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Opiskelijatyövuotta / tutkinto otv/tutk. 1,5 1,9 1,1 1,2 1,1 1,3 - - Opiskelijatyövuotta/tutkinto -mittari kertoo opiskelijamäärän (volyymin) ja suoritettujen tutkintojen (tuloksen) suhdetta. Luku kertoo keskimääräisen tutkintoon käytetyn ajan opiskelijavuosina toimintavuotena. Mitä pienempi luku, sitä tehokkaammassa käytössä opiskelijapaikat ovat olleet kalenterivuoden aikana.

46 (101) Maksullisen palvelutoiminnan tutkintotavoitteisessa koulutuksessa käytettiin keskimäärin 1,2 opiskelijavuotta/tutkinto. Aivan tavoitteeksi asetettuun tasoon ei päästy, mutta tehokkuus tältä osin parani merkittävästi edellisiin vuosiin verrattuna. Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto -tulosalueella tavoitteesta jäätiin hieman enemmän eli 0,2 ov/tutkinto tavoitteesta. Santasport Lapin Urheiluopistossa ei käytetty yhtään opiskeluvuotta tutkintoihin, joten suhdelukua ei voinut laskea. Santasportin suoritetut tutkinnot kuitenkin paransi REDUn kokonaistulosta. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto- Lapin matkailuopisto Santasport Lapin urheiluopisto Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Maksullisena palvelutoimintana järjestetty koulutus (1 Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Asiakastyytyväisyys (OPAL-palaute) % 87,3 % 91,2 % 80 % 85,1 % 80 % 85,1 % - - 2) Urheiluopistolla MAPA-koulutustoiminta oli muuta kuin työvoimakoulutusta, joten ei OPAL-palautetta. Maksullisena palvelutoimintana järjestettävän koulutuksen tyytyväisyyttä seurataan työvoimakoulutuksen osalta OPAL-palautejärjestelmän kyselyillä. Työvoimapoliittisen koulutuksen tyytyväisyys ylitti tavoitetason 5,1 prosenttiyksiköllä. Tyytyväisyys kuitenkin heikkeni edellisestä vuodesta 6,1 prosenttiyksiköllä. Santasport Lapin Urheiluopistossa maksullisena palvelutoimintana ei järjestetty työvoimakoulutusta, joten myöskään ei kerätty OPAL-palautetta ja Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto- -tulosalueen tulos on sama, kuin REDUn kokonaistulos. Oppisopimuskoulutus (taulukko 7) REDUssa oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä vastaa Lapin oppisopimuskeskus, joka toimi toimintavuonna osana Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto -tulosaluetta. Oppisopimuskoulutukseen liittyvää tietopuolista opetusta sekä näyttötutkintoja järjestetään sekä REDUn omissa oppilaitoksissa, että ostopalveluna muissa oppilaitoksissa. Oppisopimuskoulutuksen mittarituloksissa on mukana vain REDUn ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvilla järjestetty oppisopimuskoulutus. Muille koulutuksen järjestäjille myyty oppisopimuskoulutuksen tietopuolinen koulutus ja tutkinnot ovat mukana edellä esitetyissä maksullisen palvelutoiminnan luvuissa. Oppisopimuskoulutus - Ammatillinen peruskoulutus Oppisopimuskoulutus Rovaniemen koulutuskuntayhtymä LAO-LAMO-tulosalue / Lapin ammattiopisto- Lapin matkailuopisto Santasport Lapin urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Oppisopimusopiskelijoiden lukumäärä Keskiarvo 219 195 200 202 Oppilaitosten järjestämä tietopuolinen opetus Keskiarvo 150 130 - - Ammatillista peruskoulutusta eli perustutkintoja järjestettiin oppisopimuskoulutuksena keskimäärin 202 opiskelijalle, mikä määrä ylitti tavoitteen 2:lla (+1,0 %). Perustutkinto-oppisopimusopiskelijoiden määrä lisääntyi 7:llä vuoden 2016 tasosta (+3,6 %). Näistä 202 keskimääräisestä oppisopimusopiskelijasta opiskeli tietopuolisessa opetuksessa Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto -tulosalueella 130 (64,4 %). Lopuille heistä 72:lle (35,6 %) tietopuolinen opetus ostettiin REDUn ulkopuolelta.

47 (101) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä LAO-LAMO-tulosalue / Oppisopimuskoulutus Lapin oppisopimuskeskus Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 Negatiivisesti purkautuneet sopimukset % 10,0 % 11,3 % 7 % 14,3 % Perustutkintojen oppisopimuksia purkautui negatiivisesti 14,3 % ja tavoite laskea taso 7 %:iin jäi saavuttamatta. Purkautumisaste nousi 3 prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta. Oppisopimuskoulutus Rovaniemen koulutuskuntayhtymä LAO-LAMO-tulosalue / Lapin ammattiopisto- Lapin matkailuopisto Santasport Lapin urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Suoritetut perustutkinnot lkm 112 73 80 73 - joista REDUn oppilaitoksisissa lkm 35 47 - - Oppisopimuskoulutuksella suoritettujen perustutkintojen tavoitteesta jäätiin 7 tutkinnon päähän (-8,8 %). Perustutkintojen määrä pysyi samassa kuin vuonna 2016. Tutkinnoista 47 (64,4 %) suoritettiin omissa oppilaitoksissamme. Tavoitetaso tältä osin ylitettiin 12 (+34 %). Loppujen (35,6 %) perustutkintojen järjestäminen ostettiin muilta koulutuksen järjestäjiltä. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä LAO-LAMO-tulosalue / Oppisopimuskoulutus Lapin oppisopimuskeskus Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 Asiakastyytyväisyys asteikko 0-4 3,3 3,3 3,5 3,6 Oppisopimusopiskelijoiden tyytyväisyyttä kysytään SopimusPro-järjestelmässä olevalla palautekyselyllä. Kyselyssä on arviointiasteikko 0 4, jossa suurempi luku kertoo suuremmasta keskimääräisestä tyytyväisyydestä. Toimintavuoden tyytyväisyysluku oli 3,6 ylitti 0,1:llä tavoitteen. Tyytyväisyysluku parani 0,3:lla edellistä vuodesta. Oppisopimuskoulutus - Ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus Rovaniemen koulutuskuntayhtymä LAO-LAMO-tulosalue / Lapin ammattiopisto- Lapin matkailuopisto Santasport Lapin urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus Ammatillinen lisäkoulutus Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Oppisopimusopiskelijoiden lukumäärä Keskiarvo 434 418 410 427 Oppilaitosten järjestämä tietopuolinen opetus Keskiarvo 130 147 2 2 Ammatillista lisäkoulutusta järjestettiin oppisopimuskoulutuksen keskimäärin 17 opiskelijaa (+4,2 %) suuremmalle määrälle mitä toimintavuodelle oli asetettu tavoitteeksi. Ammatti- tai erikoisammattitutkintotavoitteisten oppisopimusten määrä lisääntyi myös edellisestä vuodesta 9:llä (+2,1 %). Näistä 427 lisäkoulutuksen opiskelijasta 147 (34,4 %) hankki tietopuolista osaamista Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto -tulosalueelta ja 2 Santasport Lapin Urheiluopistosta (0,4 %). Loppujen eli 65,1 % lisäkoulutuksen oppisopimisopiskelijoiden osalta tietopuolista opetusta ostettiin muilta koulutuksen järjestäjiltä. Omilta oppilaitoksilta hankittavan tietopuolisen opetuksen määrätavoite ylitettiin Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto -tulosalueella ja Santasport Lapin Urheiluopistossa päästiin tarkalleen tavoitteeseen.

48 (101) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä LAO-LAMO-tulosalue / Oppisopimuskoulutus Lapin oppisopimuskeskus Ammatillinen lisäkoulutus Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 Negatiivisesti purkautuneet sopimukset % 6,2 % 8,8 % 7 % 4,7 % Toimintavuoden aikana ammatillisen lisäkoulutusten oppisopimuksista 4,7 % purkautui negatiivisesti. Toimintavuoden tavoite ylittyi näin 2,3 prosenttiyksiköllä. Purkautuneiden sopimusten määrä myös väheni edellisten vuosien tasosta 4,1 prosenttiyksiköllä. Oppisopimuskoulutus Rovaniemen koulutuskuntayhtymä LAO-LAMO-tulosalue / Lapin ammattiopisto- Lapin matkailuopisto Santasport Lapin urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus Ammatillinen lisäkoulutus Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Suoritetut ammatti- ja erikoisammattitutkinnot lkm 154 121 210 164 - joista REDUn oppilaitoksisissa lkm 70 73 1 1 Oppisopimuskoulutuksella suoritettiin toimintavuonna 46 ammatti- tai erikoisammattitutkintoa, mikä oli (-21,9 %) vähemmän, kuin mitä toimintavuodelle oli asetettu tavoitteeksi. Tutkintojen määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 43:llä (+35,5 %). Näistä 73 (44,5 %) tutkintoa järjestettiin Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto -tulosalueella ja yksi (0,6 %) Santasport Lapin Urheiluopistossa. Loppujen (54,8 %) ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tutkintotilaisuuksien järjestäminen ostettiin muilta koulutuksen järjestäjiltä. Omilta oppilaitoksilta hankittavan tutkintojen määrätavoite ylitettiin Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto -tulosalueella ja Santasport Lapin Urheiluopistossa päästiin tarkalleen tavoitteeseen. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä LAO-LAMO-tulosalue / Oppisopimuskoulutus Lapin oppisopimuskeskus Ammatillinen lisäkoulutus Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 Asiakastyytyväisyys asteikko 0-4 3,2 3,2 3,5 3,8 Oppisopimusopiskelijoiden tyytyväisyyttä kysytään SopimuPro-järjestelmässä olevalla palautekyselyllä. Kyselyssä on arviointiasteikko 0 4, jossa suurempi luku kertoo suuremmasta keskimääräisestä tyytyväisyydestä. Toimintavuoden tyytyväisyysluku oli 3,8, joka ylitti 0,3 tavoitteen. Tyytyväisyys parantui myös verrattuna edellisiin vuosiin.

49 (101) Vapaa sivistystyö (taulukko 8) REDUlla on vapaaseen sivistystyöhön kuuluvana luvat ylläpitää Lapin kesäyliopistoa sekä järjestää liikunnan koulutuskeskustoimintaa Santasport Lapin Urheiluopistossa. Kesäyliopistotoiminta (Lapin kesäyliopisto) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Santaspot Lapin Urheiluopisto Vapaa sivistystyö Lapin kesäyliopisto Kesäyliopistoiminta yhteensä Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 Kokonaistuntimäärä h 2287 2070 2400 1972 Valtionosuustunnit h 2178 1893 2000 1961 Avoin korkeakouluopetus h 866 724 700 749 Lapin kesäyliopiston kokonaistuntimäärätavoitteesta jäätiin 428 tunnilla (-17,8 %) ja tuntimäärä laski edelleen vuoden 2016 tasosta 98 tunnilla (-4,7 %). Valtionosuusrahoituksella toteutettavien tuntien tavoitteesta jäätiin 39 tunnilla (-2,0 %). Tuntien määrä kuitenkin ylitti vuoden 2016 tason 68 tunnilla (+3,6 %). Avoimessa korkeakouluopetuksessa tavoite ylitettiin 49 tunnilla (+7 %) ja tuntimäärä ylitti myös vuoden 2016 tason 25 tunnilla (+3,5 %). Liikunnan koulutuskeskustoiminta (Santasport Lapin Urheiluopisto) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Santaspot Lapin Urheiluopisto Vapaa sivistystyö Lapin kesäyliopisto Liikunnan koulutuskeskustoiminta Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 Lyhytkurssivuorokaudet vrk 31345 25 901 25 000 25 600 Santasport Lapin Urheiluopistossa järjestettyjen vapaan sivistystyön lyhytkurssivuorokausien lukumäärä ylitti asetetun tavoitteen 600 kurssivuorokaudella (+2,4 %). Kurssivuorokausien kokonaismäärä laski kuitenkin 301 vuorokaudella (-1,2 %) vuoden 2016 tasosta.

50 (101) Henkilöstötyö ja hanketoiminta (taulukko 9) Henkilöstötyö Henkilöstötyö ja hanketoiminta Tulosalueet ja sisäiset palvelut yhteensä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tulosalueet Lapin ammattiopisto- Lapin matkailuopisto Santasport Lapin urheiluopisto Henkilöstötyö Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Opettajien kelpoisuus % 92,2 % 97,8 % 98 % 97,8 % 97 % 97,7 % 100 % 100 % REDUn palveluksessa oli 31.12.2017 yhteensä 278 opettajaa joista vain kuudelta (2,2 %) puuttui opetustoimen henkilöstölle säädetty kelpoisuus. Toimintavuodelle asetettu 98 % kelpoisten tasosta jäätiin hieman eli 0,2 prosenttiyksiköllä. Kelpoisten opettajien osuus säilyi samalla tasolla kuin edellisenä vuotena. Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto -tulosalueella tavoite ylitettiin 0,7 prosenttiyksiköllä. Santasport Lapin Urheiluopiston kaikki 15 opettajaa täyttivät kelpoisuusehdot. Kelpoisten opettajien osuuden lisääntymistä selittää mm. vuonna 2014 uudistettu rekrytointimenettely sekä määräaikaisten sopimusten päättyminen osana YT:n henkilöstövähennyksiä. Kelpoisuutta vailla oleville opettajille voidaan tehdä vain määräaikaisia palvelusuhteita. Kelpoisuusmittarissa on käytetty OPH:n määritelmää, jossa opetushenkilöstöön lasketaan mukaan myös johtavissa viroissa olevat, joiden kelpoisuusvaatimuksena on opettajan kelpoisuus eli koulutuskuntayhtymässä mukana ovat myös oppilaitosten rehtorit ja toimipistejohtajat/koulutuspäälliköt. Henkilöstötyö ja hanketoiminta Tulosalueet ja sisäiset palvelut yhteensä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tulosalueet Lapin ammattiopisto- Lapin matkailuopisto Santasport Lapin urheiluopisto Henkilöstötyö Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Opettajista työelämäjaksoille osallistuneet % 3,9 % 6,5 % 5,0 % 2,5 % 5 % 1,9 % 5,0 % 12,5 % Työelämäjaksolle osallistuneiden opettajien osuus jäi 2,5 prosenttiyksikköä alle tavoitteen. Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto -tulosalueelta työelämäjaksolle osallistui viisi opettajaa 262:sta. Tavoitteesta jäätiin 3,1 prosenttiyksikkö eli 8:lla opettajalla. Santasport Lapin Urheiluopistosta työelämäjaksolle osallistui yksi opettaja 15 opettajasta. Henkilöstötyö ja hanketoiminta Tulosalueet ja sisäiset palvelut yhteensä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tulosalueet Lapin ammattiopisto- Lapin matkailuopisto Santasport Lapin urheiluopisto Henkilöstötyö Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Henkilöstön kehittäminen % 2,4 % 2,2 % 3,0 % 3,1 % 3 % 3,1 % 2,0 % 3,3 % Henkilöstön kehittämiseen käytettiin kuntayhtymässä yhteensä 514 587 euroa eli 3,1 % henkilöstökustannuksista. Tavoite ylitettiin 0,1 prosenttiyksikköä eli 36 532 eurolla. Myös Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto -tulosalueella tavoite ylitettiin 0,1 prosenttiyksiköllä, Santasport Lapin Urheiluopistossa tavoite ylittyi 0,3 prosenttiyksikköä.

51 (101) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Sisäiset palvelut Henkilöstötyö ja hanketoiminta KJ-palvelut IT-palvelut Kiinteistöpalv. Henkilöstötyö Mittayksikkö TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Henkilöstön kehittäminen % 3,0 % 4,1 % 3,0 % 1,8 % 3,0 % 0,2 % Sisäisisten palvelujen KJ-palveluissa tavoite ylitettiin 1,1 prosenttiyksiköllä. Sisäisten palvelujen IT-palveluissa tavoitteesta jäätiin 1,2 prosenttiyksikköä ja Kiinteistöpalveluissa 2,8 prosenttiyksikköä. Henkilöstötyö ja hanketoiminta Tulosalueet ja sisäiset palvelut yhteensä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tulosalueet Lapin ammattiopisto- Lapin matkailuopisto Santasport Lapin urheiluopisto Henkilöstötyö Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Henkilöstöpalaute (* % 70,8 % Henkilöstön tyytyväisyyttä kysytään joka toinen vuosi henkilöstöpalautekyselyllä. Kysely sisältää kokonaistyytyväisyyskysymyksen: Olen tyytyväinen nykyiseen työhöni. Toimintavuosi 2017 oli välivuosi ja henkilöstöpalautekyselyä ei toteutettu. Hanketoiminta Henkilöstötyö ja hanketoiminta Tulosalueet ja sisäiset palvelut yhteensä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tulosalueet Lapin ammattiopisto- Lapin matkailuopisto Santasport Lapin urheiluopisto Hanketoiminta Mittayksikkö TP-2015 TP-2016 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Hankehenkilötyövuodet htv 23,9 19,8 23 27,8 17 21,7 3 2,4 Hankehenkilötyövuosien määrän lasku taittui, tavoite ylitettiin 4,8 (+20%) ja edellisen vuoden tasosta noustiin 8 henkilötyövuodella (+40%). Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto -tulosalue ylitti myös tavoitteen 4,7 hankehenkilötyövuodella (+27,7 %). Santasport Lapin Urheiluopistolla jäätiin hankehenkilötyövuositavoitteesta 0,6:lla (-20 %) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Sisäiset palvelut Henkilöstötyö ja hanketoiminta KJ-palvelut IT-palvelut Kiinteistöpalv. Hanketoiminta Mittayksikkö TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 TA-2017 TP-2017 Hankehenkilötyövuodet htv 3 3,7 - - - - Sisäisten palvelun KJ-palvelut ylitti tavoitteen 0,7 hankehenkilötyövuodella (+24,3 %).

52 (101) 3 KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU 3.1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema Kuntayhtymän tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ilman osakeyhtiötä (Santasport Finland Oy kuntayhtymän tytäryhtiö) oli 963 463,98. Tulos laski edellisestä vuodesta 491 025,39. Toimintakate laski edellisvuodesta 1 469 542 ja poistot kasvoivat 224 073. Kuntayhtymän tulot laskivat edellisestä vuodesta 10,5 % ja menot 8,6 %. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen vuodelle 2017 2639,1 vuosiopiskelijan mukaan huomioiden siten 12,44 % rahoituksen leikkauksen. Järjestämisluvan (OKM/145/531/2016 15.12.2016) mukainen vuosiopiskelijamäärä oli 3014. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä tuloksellisuusraha 0,569 M ja kaivosalan koulutukseen tarkoitettu harkinnanvarainen rahoitusosuus 0,429 M vaikuttivat myönteisesti tulorahoitukseen. Järjestäjäverkon kokoamisen perusteella saatiin Kemijärven toimipisteen kehittämiseen harkinnanvaraista rahoitusta 0,429 M. Maksullisen toiminnan hankkeiden toteuma oli 2,6 M. Hanketulot ovat n. 5,2 % kuntayhtymän ulkoisista toimintatuotoista. Talousarviovuonna Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto -tulosalueelle oli hyväksytty 1,98 M alijäämäinen käyttötalouden toimintakatetavoite. Tavoite toteutui suunniteltua paremmin ja alijäämä jäi 0,583 M pienemmäksi. Santasport Lapin urheiluopiston toimintavuosi oli kolmas kuntayhtymän tulosalueena ilman yhtiöitettyä toimintaa. Tulosalueen sitova toimintakatetavoite toteutui edellisvuotta paremmin, mutta jäi alijäämäiseksi 0,177 M. Kiinteistöpalvelun toimintakatetavoite jäi hiukan alle ja tilikauden tulos ennen rahoituskuluja oli 0,218 M. Hallinto- ja yhteiset palvelut tulos ennen rahoituskuluja oli ylijäämäinen 0,363 M. Kuntayhtymän käyttötalouden tulos oli -989 936,37. Vuoden 2017 tilikauden tulos parani edellisestä vuodesta ja tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden ylijäämä oli 1 138 926,04. Kuntayhtymän tilikauden tuloskehitys vuosilta 2013 2017 (ulkoisen tuloslaskelman mukaan sisältäen liikelaitoksen 2013 2014 ja ammattikorkeakoulun 2013) M 2013 2014 2015 2016 2017 Muutos % 16-17 Toimintatuotot 87,37 60,99 61,10 55,71 49,86-10,5 Toimintakulut 79,99 57,27 56,37 50,62 46,24-8,6 Toimintakate 7,39 3,72 4,73 5,08 3,61-29,9 Rahoitustuotot ja -kulut -0,07-0,15-0,27 0,23 0,22-4,3 Vuosikate 7,32 3,58 4,45 4,85 3,39-30,1 Poistot 3,61 3,34 3,43 3,45 3,68 6,7 Satunnaiset erät 2,98 0,83 0,05-0,68-1460 Tilikauden tulos + 6,69 + 0,23 + 1,85 + 0,99 + 1,14 15,2 Kuntayhtymän vuosikate laski 30,1 % edellisvuodesta. Nettoinvestoinnit olivat 6,8 M ja poistot 3,7 M. Nettoinvestoinnit laskivat 2,4 M ja poistot nousivat 6,7 % edellisvuodesta. Vuoden 2017 vuosikate ei riittänyt kattamaan käyttöomaisuuden poistoja. Pitkäaikaisten lainojen lisäys tilivuonna oli 8,4 M. Kuntayhtymän pitkäaikaisten lainojen määrä 31.12.2017 oli 19,6 M.

53 (101) Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan investointien rahoitus on hoidettava joko omilla tuloilla, valtionosuuksilla tai rahalaitoslainoilla. Jäsenkunnat eivät osallistu investointien rahoitukseen, eikä suoraan muun toiminnan rahoitukseen. Pitkäaikaiset lainat kohdistuivat Santasport Lapin Urheiluopiston majoitusrakennuksen laajennukseen, Rantavitikan (Jokiväylän) koulutustilojen laajennukseen ja Korvanrantarakennuksen peruskorjaustyöhön. Kemijärven kaupunki osallistuu luovutussopimuksen mukaan Kemijärven toimipisteen kustannuksiin vuosina 2015-2018. Vuoden 2017 Kemijärven maksuosuus oli n. 341 te. Ammatillisen koulutuksen rahoitus uudistuu vuoden 2018 alusta. Toiminnalla on vaikutusta tulevien vuosien rahoitukseen suoriterahoituksen ja vaikuttavuusrahoituksen kautta. Toimintaan, talouden tehokkuuteen ja tasapainoon tulee kiinnittää huomiota tulosalueilla ja yksiköissä, että talous pysyy jatkossakin vakaana ja maksuvalmius hyvänä. Varainhoitovuoden suoritepäätöksessä ammatillisen koulutuksen järjestäjille päätettiin vuoden 2018 tavoitteellisesta opiskelijamäärästä. Suoritepäätöksessä vahvistettiin suoriterahoituksen perusteena käytettävien suoritteiden määrät. Laskennallinen rahoitus jakautuu varainhoitovuosina 2018 ja 2019, että perusrahoitus on 95 % ja suoriterahoitus 5 %. Vuonna 2020 perusrahoitus on 70 %, suoritusrahoitus 20 % ja vaikuttavuusrahoitus 10 %. Opiskelijamäärät on esitetty kohdassa 2.2 Määrällisten tavoitteiden toteutuminen taulukossa 6. Hanketoiminta Rovaniemen koulutuskuntayhtymä (REDU) on aktiivinen vaikuttaja ja toimija Lapin alueen osaamistarpeiden ennakointityössä. Tällä on ollut omalta osaltaan vaikutusta siihen, että REDUlla on hyvä imago sen kumppaneiden ja muiden sidosryhmien keskuudessa myös hanketoimijana. Hanketoiminta ja yksittäiset hankkeet perustuvat kuntayhtymän strategisiin tavoitteisiin ja tukevat niiden saavuttamista sekä edistävät siten organisaation osaamisen kehittymistä. REDU parantaa ja kehittää toimintajärjestelmäänsä määrätietoisesti ja suunnitellusti hyödyntäen siinä mm. Laatusampo 4 -hanketta ja muuta ulkopuolista hankerahoitusta. Toimintavuoden aikana kuntayhtymän valtuuston toimintarahastosta myöntämällä määrärahalla ja ulkopuolisella rahoituksella on tuettu ammatillisen koulutuksen reformin ja siinä asetettujen pedagogisten tavoitteiden toteutumista. Käynnissä on useita reformin tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavia ESR -hankkeita ja OPH:n erillismäärärahapäätöksiä. Esim. Parasta Palvelua -hanke sai rahoituspäätöksen loppuvuodesta. Hankkeessa kehitetään valtakunnallisia toimintamalleja koulutus- ja oppisopimukseen. Opiskelijat voivat henkilökohtaistamisen kautta hankkia tutkinnon osien osaamista erilaisissa oppimisympäristöissä. Erilaisilla valmiuksilla olevien opiskelijoiden mahdollisuuksia osaamisen hankkimiseen on lisätty kehittämällä ulkopuolisen rahoituksen avulla kuntayhtymällä olevia oppimisympäristöjä mm. Yrittäjämäiset oppimispolut, LAO3D, Olympic Training Center of Rovaniemi, OSMA -osaamista maahanmuuttajalle työelämälähtöisesti ja muilla joustavia opintopolkuja kehittävillä hankkeilla. EPPA erilaisia polkuja pitkin ammattiin hakkeeseen saatiin päätös loppuvuodesta. Työpaikoilla tapahtuvaa osaamisen hankkimista on parannettu digitaalisia ratkaisuja ja opetushenkilöstön työelämävalmiuksia kehittävissä hankkeissa, kuten Reformihaltuun ja Työelämäosaajana. Lisäksi opiskelijoiden ohjaamisen kehittämistä on tuettu mm. Lapin TNO - palvelut ja Nuorten ohjaamo hankkeissa.

54 (101) Työelämäyhteistyön ja kumppanuuksien kehittämistä tuetaan osaamiskartoitushankkeilla ja hankkeilla, joissa rakennetaan mm. Lappilaista koulutuskumppanuusmallia, yhdessä Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymä Lappian, Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston kanssa, koulutusorganisaatioiden ja työelämän välille. Koulutustarjontasuunnittelussa hyödynnetään tehtyjä osaamiskartoituksia ja C&Q -tietokannasta saatavaa tietoa mm. EKKU ennakoinnista koulutukseen ja kumppanuuteen sekä STRATOS Strategialähtöisellä osaamisen johtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia mikro- ja pk-yrityksiin hankkeissa. Hanketoiminnan volyymi 2013 2017 (1000 )

55 (101) 3.2 Talouden toteutuminen tulosalueittain Taulukko 10 Talouden toteuma tulosalueittain, ulkoinen / sisäinen Alkuperäinen Talousarvio Tilinpäätös Tulosalueet 2017 talousarvio muutosten jälk. Poistot ja Tilikauden Toimintakate Toimintakate Toimintakate lask.erät tulos Lapin ammattiopisto - Lapin matkailuopisto sis. oppisopimusk. 860 440 680 440 1 421 903,76-2 815 748,77-1 393 845,01 Lapin urheiluopisto sis. kesäyliopiston 228 075 228 075 44 397,30-221 484,43-177 087,13 Kiinteistöpalvelut 3 161 551 3 161 551 3 206 676,25-2 988 603,20 218 073,05 Hallinto -1 300 463-1 300 463-1 059 755,05 2 349 757,77 1 290 002,72 -inv.lisä, joka rahastoidaan -927 080,00-927 080,00 Yhteensä 2 949 603 2 769 603 3 613 222,26-4 603 158,63-989 936,37 Maksullinen palvelutoiminta tulosalueittain sisältyy ylläoleviin lukuihin Lapin ammattiopisto - Lapin matkailuopisto 370 444 897 444 1 155 775,91-475 971,02 679 804,89 Lapin urheiluopisto sis. kesäyliopiston 35 095 35 095 82 750,80-35 095,05 47 655,75 Yhteensä 405 539 932 539 1 238 526,71-511 066,07 727 460,64 3.3 Koko kuntayhtymän kokonaistulot ja -menot Kokonaistulo- ja menolaskelma kattaa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahan lähteet ja käytön. Laskelma on laadittu tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa osakeyhtiö on yhdistelty rivi riviltä. Taulukko 11 Kuntayhtymän kokonaistulot ja -menot 2017, sisältää osakeyhtiön TULOT 2017 1000 % MENOT 2017 1000 % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 53 222 83,65 Toimintakulut 49 362 82,38 Korkotuotot 21 0,03 Korkokulut 247 0,41 Muut rahoitustuotot 6 0,01 Satunnaiset kulut 681 1,14 Satunnaiset tuotot 0 0,00 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet 833 1,31 Investointimenot 8 589 14,33 investointimenoihin Pysyv.vastaav.hyödyk.luov.tulot 890 1,40 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen Pitkäaikaisten lainojen lisäys 8 411 13,22 vähennys 1 051 1,75 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 243 Oman pääoman lisäykset 0 0,00 Laskennallinen verovelka 9 0,02 Kokonaistulot yhteensä 63 626 100 Kokonaismenot yhteensä 59 921 100 Kokonaistulot 63 626 Muut maksuvalmiuden muutokset 2 339 Kokonaismenot 59 921 Rahavarojen muutos 1 366 3 705 3 705

56 (101) 4 TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTUS 4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen tilinpäätöserien jälkeen Taulukko 12 Tilikauden tuloksen muodostuminen tilinpäätöserien jälkeen Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja -963 463,98 Poistoeron lisäys/vähennys -1 109 590,85 Varausten lisäys/vähennys 2 222 044,50 Rahastojen lisäys/vähennys 989 936,37 Tilikauden yli/alijäämä 1 138 926,04 4.2 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntalain mukaan yhtymähallituksen on tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Tuloksen käsittely tarkoittaa investointivaraussiirtoja, poistoerokirjauksia, rahastosiirtoja sekä muita varauksia. Vuoden 2017 tilikauden tuloksesta esitetään yhtymäkokoukselle tehtäväksi seuraavaa: Kuntayhtymän tulos ennen tilinpäätössiirtoja -963 463,98 Poistoeron lisäys/vähennys -1 109 590,85 Poistoeroa lisätään ( - ) -3 149 124,50 Tuloutetaan poistoeroa suummitelman mukaan 2 039 533,65 Varausten lisäys/vähennys, netto 2 222 044,50 Tuloutetaan investointivarausta ( + ) 2 222 044,50 Rahastojen lisäys/vähennys, netto 989 936,37 Siirretään investointirahastoon säännön mukaan ( - ) 927 080,00 Katetaan toimintarahastosta LAO-LAMO käyttötalouden alijäämän kattaminen 1 393 845,01 Siirretään toimintarahastoon tulosalueiden tulokset ( - ) -403 908,64 Tuloutetaan investointirahastosta ( + ) -927 080,00 Kuntayhtymän tilikauden ylijäämä, kirjataan ylijäämätilille 1 138 926,04

57 (101) 5 TALOUSARVION 2017 TOTEUTUMINEN 5.1 Valtuuston vahvistamien sitovien tavoitteiden toteutuminen Valtuuston vahvistamassa talousarviossa valtuustoon nähden sitovat erät ja niiden toteutuma on seuraava: Käyttötalousosan kokonaismenojen ja tulojen erotus, toimintakate. Vuoden 2017 vahvistetussa muutetussa talousarviossa toimintakate on 2 769 603. Tilinpäätöksen mukainen toimintakate on 3 613 222,26 ja toteuma 130,5 %. Toimintakatteella katetaan yhteiset kustannukset ja suunnitelmapoistot. Kuntayhtymän sitovat laadulliset ja määrälliset tavoitteet ja mittarit. Tuloslaskelmassa rahoitustulojen ja -menojen netto, ei budjetoitu Rahoitusosassa antolainojen ja laina-kannan muutokset sekä oman pääoman muutokset. Talousarviossa ei muutosta budjetoitu Investointimenot hankkeittain netto talousarvio on yhteensä 8 227 250. Kuntayhtymän toiminnan sitovat laadulliset tavoitteet ja niiden tulokset on esitetty kohdassa 2.1. Kuntayhtymän toiminnan sitovat määrälliset tavoitteet ja niiden tulokset on esitetty kohdassa 2.2. Tilinpäätöksen mukaan rahoitustulojen ja menojen netto kuntayhtymä on -219 969,81 (ed. vuosi -230 251,23 ) Tilinpäätöksessä antolainasaamisten muutosta ei ollut Lainakannan muutos on 7 640 714,55 Investointien toteutuma yhteensä kuntayhtymä 6 807 751,15, erittely kohdassa 5.4.

58 (101) 5.2 Käyttötalouden toteutuminen Taulukko 13 Käyttötalouden toteumavertailu 1.1. 31.12.2017 TOTEUTUMISVERTAILU Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama 1.1.-31.12.2017 talousarvio muutokset muutosten ulk/sis, (ei sisällä osakeyhtiötä) jälkeen TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 41 259 653 99 605 41 359 258 42 218 759,29-859 501,29 SISÄISET MYYNTITUOTOT 1 041 457 1 041 457 1 094 560,35-53 103,35 MAKSUTUOTOT 527 000-218 000 309 000 297 403,79 11 596,21 SISÄISET MAKSUTUOTOT 1 126 455 69 946 1 196 401 934 037,52 262 363,48 TUET JA AVUSTUKSET 2 207 919 340 005 2 547 924 2 845 696,07-297 772,07 VUOKRATUOTOT 3 811 759 3 811 759 3 977 208,97-165 449,97 SISÄISET VUOKRATUOTOT 6 807 615 6 807 615 6 747 417,85 60 197,15 MUUT TOIMINTATUOTOT 861 612-352 209 509 403 517 949,64-8 546,64 SISÄISET MUUT TUOTOT 907 934 907 934 907 935,00-1,00 TOIMINTATUOTOT 58 551 404-60 653 58 490 751 59 540 968,48-1 050 217,48 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT -21 196 558 455 788-20 740 770-20 363 065,69-377 704,31 ELÄKEKULUT -4 220 989-4 220 989-4 268 563,46 47 574,46 MUUT HENKILÖSIVUKULUT -1 487 484-1 487 484-1 173 018,67-314 465,33 HENKILÖSTÖKORVAUKSET 281 343,80-281 343,80 HENKILÖSTÖKULUT -26 905 031 455 788-26 449 243-25 523 304,02-925 938,98 PALVELUJEN OSTOT ASIAKASPALVELUJEN OSTOT -213 600-213 600-153 534,44-60 065,56 SISÄINEN, ASAKASP. OSTOT -1 266,80 1 266,80 MUIDEN PALVELUJEN OSTOT -9 553 169-497 224-10 050 393-10 951 087,06 900 694,06 SISÄINEN, PALVELUJEN OSTOT -3 075 846-69 946-3 145 792-2 931 798,37-213 993,63 PALVELUJEN OSTOT -12 842 615-567 170-13 409 785-14 037 686,67 627 901,67 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT OSTOT TILIKAUDEN AIKANA -6 468 277-120 965-6 589 242-7 359 824,24 770 582,24 SISÄINEN,OSTOT TILIK. AIKANA -6 067,20 6 067,20 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -6 468 277-120 965-6 589 242-7 365 891,44 776 649,44 AVUSTUKSET -62 000 37 000-25 000-71 444,21 46 444,21 VUOKRAT -997 347 31 000-966 347-957 074,37-9 272,63 SISÄISET VUOKRAT -6 807 615-6 807 615-6 744 818,35-62 796,65 MUUT TOIMINTAKULUT -1 518 916 45 000-1 473 916-1 227 527,16-246 388,84 TOIMINTAKULUT -55 601 801-119 347-55 721 148-55 927 746,22 206 598,22 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 2 949 603-180 000 2 769 603 3 613 222,26-843 619,26 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -3 433 914-3 433 914-3 676 078,63 242 164,63 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -3 433 914 0-3 433 914-3 676 078,63 242 164,63 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -484 311-180 000-664 311-62 856,37-601 454,63

59 (101) 5.3 Tuloslaskemaosan toteutuminen Taulukko 14 Tuloslaskelma 1.1. 31.12.2017 TULOSLASKELMA Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama 1.1.-31.12.2017 talousarvio muutokset muutosten ulk/sis, (ei sisällä osakeyhtiötä) jälkeen TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 41 259 653 99 605 41 359 258 42 218 759,29-859 501,29 SISÄISET MYYNTITUOTOT 1 041 457 1 041 457 1 094 560,35-53 103,35 MAKSUTUOTOT 527 000-218 000 309 000 297 403,79 11 596,21 SISÄISET MAKSUTUOTOT 1 126 455 69 946 1 196 401 934 037,52 262 363,48 TUET JA AVUSTUKSET 2 207 919 340 005 2 547 924 2 845 696,07-297 772,07 VUOKRATUOTOT 3 811 759 3 811 759 3 977 208,97-165 449,97 SISÄISET VUOKRATUOTOT 6 807 615 6 807 615 6 747 417,85 60 197,15 MUUT TOIMINTATUOTOT 861 612-352 209 509 403 517 949,64-8 546,64 SISÄISET MUUT TUOTOT 907 934 907 934 907 935,00-1,00 TOIMINTATUOTOT 58 551 404-60 653 58 490 751 59 540 968,48-1 050 217,48 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT -21 196 558 455 788-20 740 770-20 363 065,69-377 704,31 ELÄKEKULUT -4 220 989-4 220 989-4 268 563,46 47 574,46 MUUT HENKILÖSIVUKULUT -1 487 484-1 487 484-1 173 018,67-314 465,33 HENKILÖSTÖKORVAUKSET 281 343,80-281 343,80 HENKILÖSTÖKULUT -26 905 031 455 788-26 449 243-25 523 304,02-925 938,98 PALVELUJEN OSTOT ASIAKASPALVELUJEN OSTOT -213 600-213 600-153 534,44-60 065,56 SISÄINEN, ASAKASP. OSTOT -1 266,80 1 266,80 MUIDEN PALVELUJEN OSTOT -9 553 169-497 224-10 050 393-10 951 087,06 900 694,06 SISÄINEN, PALVELUJEN OSTOT -3 075 846-69 946-3 145 792-2 931 798,37-213 993,63 PALVELUJEN OSTOT -12 842 615-567 170-13 409 785-14 037 686,67 627 901,67 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT OSTOT TILIKAUDEN AIKANA -6 468 277-120 965-6 589 242-7 359 824,24 770 582,24 SISÄINEN,OSTOT TILIK. AIKANA -6 067,20 6 067,20 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -6 468 277-120 965-6 589 242-7 365 891,44 776 649,44 AVUSTUKSET -62 000 37 000-25 000-71 444,21 46 444,21 VUOKRAT -997 347 31 000-966 347-957 074,37-9 272,63 SISÄISET VUOKRAT -6 807 615-6 807 615-6 744 818,35-62 796,65 MUUT TOIMINTAKULUT -1 518 916 45 000-1 473 916-1 227 527,16-246 388,84 TOIMINTAKULUT -55 601 801-119 347-55 721 148-55 927 746,22 206 598,22 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 2 949 603-180 000 2 769 603 3 613 222,26-843 619,26 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT KORKOTUOTOT 18 040,01-18 040,01 MUUT RAHOITUSTUOTOT 6 111,03-6 111,03 KORKOKULUT -322 700-322 700-244 120,85-78 579,15 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT -322 700 0-322 700-219 969,81-102 730,19 VUOSIKATE 2 626 903-180 000 2 446 903 3 393 252,45-946 349,45 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POIST -3 433 914-3 433 914-3 676 078,63 242 164,63 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -3 433 914 0-3 433 914-3 676 078,63 242 164,63 SATUNNAISET ERÄT SATUNNAISET KULUT -680 637,80 680 637,80 SATUNNAISET ERÄT -680 637,80 680 637,80 TILIKAUDEN TULOS -807 011-180 000-987 011-963 463,98-23 547,02 POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS -1 109 590,85 1 109 590,85 VARAUSTEN LISÄYS/VÄHENNYS 2 222 044,50-2 222 044,50 RAHASTOJEN LISÄYS/VÄHENNYS 872 920 180 000 1 052 920 989 936,37 62 983,63 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 65 909 0 65 909 1 138 926,04-1 073 017,04

60 (101) 5.4 Investointien toteutuminen Taulukko 15 Investointien toteutuminen, koneet, kalusto, aineettomat oikeudet ja osakkeet Tulosalue Kustannus- Ed. vuosien Alkuperäinen Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama (kuntayhtymä + tytäryhtiö) arvio käyttö talousarvio arvio muutosten muutokset jälkeen KONEET JA KALUSTO, AINEETT. OIKEUDET, OSAKKEET HALLINTO-, TIETOHALL.PALV. Menot yhteensä -135000-135 000-135 000-16 801,70-118 198 Käyttöomaisuuden myynti 121 351,00 121 351 Netto -135 000-135 000-135 000 104 549,30-239 549 LAPIN AMMATTIOPISTO - LAPIN MATKAILUOPISTO Menot yhteensä -475 000-475 000-475 000-459 598,11-15 402 Tulot yhteensä 78 750 78 750 78 750 113 177,26 34 427 Tulot yhteensä (myynti) 5 157,04 5 157 Netto -396 250-396 250-396 250-341 263,81-54 986 LAPIN URHEILUOPISTO Menot yhteensä -46 000-46 000-46 000-46 000 KONEET JA KALUSTO, AINEETT. OIKEUDET, OSAKKEET Menot yhteensä -656 000-656 000-656 000-476 399,81-179 600 Tulot yhteensä 78 750 78 750 78 750 113 177,26 34 427 Tulot yhteensä (myynti) 126 508,04 126 508 Netto -577 250-577 250-577 250-236 714,51-340 535 jatkuu seuraavalla sivulla

61 (101) MAA-ALUEET Toripuistikko Parkkialue -733 000,00 733 000 MAA-ALUEET menot yht. -733 000,00 733 000 RAKENTAMINEN Rakennushankesuunnittelu Menot -100 000-100 000-100 000-100 000 LAO/Rantavitikka koultustilan laaj. Menot yhteensä -1 200 000-2 481 864-1 200 000-1 200 000-856 632,92-343 367 Tulot yhteensä 150 000 Netto -1 200 000-2 331 864-1 200 000-1 200 000-856 632,92-343 367 Sodankylä Luova-rak. Vesikatto Myynti 476 413,08 476 413 LAO/Jänkätien ulkovarastointialueen rakentaminen(opp.työ) Menot yhteensä -400 000-406 360,21 Levi-Instituutti, päärak korj. Menot yhteensä -550 000-530 397 Rantavitikka Korvantanta-rak. muutokset Menot yhteensä -2 200 000-1 418 224-2 200 000-2 200 000-1 991 123,10-208 877 Tulot yhteensä 140 000 86 317 140 000 140 000 0,00 140 000 Netto -2 060 000-1 331 907-2 060 000-2 060 000-1 991 123,10-68 877 Urheiluopiston päärak. korjaus muutokset Menot yhteensä -1 400 000-2 244 198 Tulot yhteensä 312 000 446 000 Netto -1 088 000-1 798 198 Urheiluopisto majoitusrakennus Menot yhteensä -3 300 000-1 811 052-3 300 000-3 300 000-3 184 505,52-115 494 Tulot yhteensä 610 000 610 000 610 000 720 000,00 110 000 Netto -2 690 000-1 811 052-2 690 000-2 690 000-2 464 505,52-225 494 Urheiluopiston keittiön laajennus Menot yhteensä -300 000-300 000-300 000-329 912,00 29 912 Tulot yhteensä 0 Netto -300 000-300 000-300 000-329 912,00 29 912 Santasport liikuntasali Menot yhteensä -500 000-491 867 Asuntoloiden saneeraukset Menot yhteensä -200 000-200 000-200 000 KORJAUSRAKENTAMINEN Menot yhteensä -1 100 000-1 100 000-960 150,90-139 849 Käyttöomaisuuden myynti yht. 287 874,72 287 875 Netto -1 100 000-1 100 000-672 276,18-427 724 KUNTAYHTYMÄ RAKENT. YHT. Menot yhteensä -9 400 000-9 383 962-8 400 000-8 400 000-7 322 324,44-1 077 676 Rahoitusosuudet yhteensä 1 062 000 682 317 750 000 750 000 720 000,00-30 000 Käyttöomaisuuden myynti 764 287,80 764 288 Netto -8 338 000-8 701 645-7 650 000 0-7 650 000-5 838 036,64-1 811 963 INVESTOINNIT KUNTAYHTYMÄ M ENOT YHTEENSÄ -9 400 000-9 383 962-9 056 000 0-9 056 000-8 531 724,25-524 276 TULOT YHTEENSÄ 1 062 000 682 317 828 750 0 828 750 833 177,26 4 427 KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTI 0 0 890 795,84 890 796 NETTO -8 338 000-8 701 645-8 227 250 0-8 227 250-6 807 751,15-1 419 499 jatkuu seuraavalla sivulla

62 (101) Tulosalue Kustannus- Ed. vuosien Alkuperäinen Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama (kuntayhtymä + tytäryhtiö) arvio käyttö talousarvio arvio muutosten muutokset jälkeen Santasport Finland Oy KONEET JA KALUSTO 0 Menot yhteensä -56 952,31 56 952 SANTASPORT FINLAND OY YHT. NETTO -56 952,31 56 952 KOKO KUNTAYHTYMÄ INVESTOINNIT YHTEENSÄ M ENOT YHTEENSÄ -9 400 000-9 383 962-9 056 000 0-9 056 000-8 588 676,56-467 323 TULOT YHTEENSÄ 1 062 000 682 317 828 750 0 828 750 833 177,26 4 427 KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTI 0 0 890 795,84 890 796 NETTOINVESTOINNIT -8 338 000-8 701 645-8 227 250 0-8 227 250-6 864 703,46-1 362 547 5.5 Rahoitusosan toteutuminen Taulukko 16 Rahoituslaskelma, ei sisällä osakeyhtiötä R A H O I T U S L A S K E L M A Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama 1.1. - 31.12.2017 talousarvio muutokset muutosten ulkoinen (ei sisällä osakeyhtiötä) jälkeen TOIMINTA JA INVESTOINNIT TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE 2 626 903-180 000 2 446 903 3 393 252,45-946 349,45 SATUNNAISET ERÄT -680 637,80 680 637,80 TOIMINNAN RAHAVIRTA 2 626 903-180 000 2 446 903 2 712 614,65-265 711,65 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT -9 056 000-9 056 000-8 531 724,25-524 275,75 RAHOITUSOSUUDET INVEST.MENOIHIN 828 750 828 750 833 177,26-4 427,26 PYSYV.VASTAAV.HYÖDYK.LUOV.TULOT 890 795,84-890 795,84 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -8 227 250 0-8 227 250-6 807 751-1 419 498,85 TOIMINNAN JA INVEST.RAHAVIRTA -5 600 347-180 000-5 780 347-4 095 136,50-1 685 210,50 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS 8 411 165,00-8 411 165,00 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS -1 013 657,45 1 013 657,45 LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS 243 207,00-243 207,00 LAINAKANNAN MUUTOKSET 7 640 714,55-7 640 714,55 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS -4 033,24 4 033,24 LYHYTAIKAISTEN SAAMISTEN MUUTOS -213 464,09 213 464,09 KOROTT.PITKÄ-JA LYHYTAIK.VELK.MU -2 008 794,94 2 008 794,94 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET -2 226 292,27 2 226 292,27 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 5 414 422,28-5 414 422,28 RAHAVAROJEN MUUTOS -5 600 347,00-180 000,00-5 780 347,00 1 319 285,78-7 099 632,78 RAHAVARAT 31.12. 11 690 909,60-11 690 909,60 RAHAVARAT 1.1. 10 371 623,82-10 371 623,82 RAHAVAROJEN MUUTOS 1 319 285,78-1 319 285,78

63 (101) 6 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TULOSALUEITTAIN JA YKSIKÖITTÄIN 6.1 Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto -tulosalue Toimintavuosi 2017 Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto -ulosalueen käyttötalous toteutui talousarvioon verrattuna ylijäämäisenä. Tulosalueen sitova toimintakate oli 1 421 904, joka ylittyi 741 464 talousarviotavoitteesta. Tästä VOS1-koulutuksen osuus oli 483 132 ja maksullisen palvelutoiminnan osuus 258 332. Käyttötalouden tulosalijäämä talousarvioon nähden oli 586 155 pienempi tulosalueella. Painotettu opiskelijamäärä vuonna 2017 oli 2724, joka on alle talousarvion tavoitteen, mutta ylittää rahoituspäätöksen mukaisen opiskelijamäärätavoitteen. Opiskelijamäärään perustuvat yksikköhintatulot ylittyivät 124 270 :lla talousarviotavoitteesta, kun nuorten aikuisten osaamisohjelmasta saatiin ns. NAO-rahoitusta opiskelijamäärätavoitteen ylittymisen johdosta. Tulosalueella onnistuttiin maksullisessa palvelutoiminnassa lisäämään toimintaa ja liikevaihtoa. Maksullisessa palvelutoiminnassa toteutui 278,6 opiskelijatyövuotta, kun tavoite oli 171. Koko tulosalueen osalta menokehitys vastasi pääosin tulokehityksen muutosta. Toimintatulot ylittyivät 0,5 % tavoitteesta ja toimintamenot alittuivat vastaavasti 1,3 % talousarviosta. Talousarvioon hyväksyttyjen henkilöstömenojen alittuminen vastaa kuntayhtymässä yhteisesti sovittuja pitkäaikaisia säästötavoitteita, jotka jatkuvat myös vuodelle 2018. Sen sijaan aineiden ja tarvikkeiden ostomenoissa sekä suunnitelmapoistoissa kustannukset toteutuivat merkittävästi talousarviota suurempana. Koulutuksen toteuttamiseksi tehdyissä hankinnoissa ei siten pystytty sopeuttamaan toimintaa määrärahaleikkausten mukaisiksi. Talousarvion laadintavaiheessa arvioidut toimintamenot olivat näiltä osin alimitoitettuja. Suunnitelmapoistojen toteutuminen ennakoitua suurempana johtui siitä, että talousarvioluku poistoissa oli liian pieni. Porokadun, Jokiväylän ja Sodankylän toimintayksiköt sekä oppisopimuskeskus saavuttivat talousarvion mukaiset toimintakatetavoitteet. Muissa yksiköissä jäätiin katetavoitteesta. Positiivinen tulos on pääosin seurausta onnistuneesta toiminnan tehostamisesta ja tuotannontekijöiden tuottavuuden kasvusta, mm. kiinteistöjen käytön tehostumisesta. Kemijärven toimintayksikössä sopeutustoimet jatkuivat suunniteltua nopeammin ja sen seurauksena mm. Kemijärven kaupungin maksuosuutta saatiin pienennettyä. Myös valmentavien koulutusten toteutuksissa saavutettiin talousarviotavoitteet, vaikka näissä koulutuksissa (VALMA ja TELMA) ei aivan saavutettu opiskelijamäärätavoitetta. Täyttöaste oli kuitenkin hyvä 96 %. Negatiivinen eroaminen kasvoi edellisvuodesta ollen 8,7 %. Yksi syy oli, että opiskelijahallintojärjestelmää siivottiin syksyllä eli pitkään keskeyttäneinä olleiden opiskelijoiden tilanteita selvitettiin ja osa erosi yhteydenoton jälkeen. Lisäksi oli useita opiskelijoita, jotka eivät elokuussa palanneet opiskelemaan ja joihin käynnistettiin erinäisiä toimenpiteitä heidän tavoittamisekseen. Näitä eronneiksi katsottuja oli yhteensä 39,9 % eronneiden kokonaismäärästä. Toinen merkittävä eroamisen syy oli henkilökohtaiset syyt (45,8 %). Opiskelijoiden asiakastyytyväisyys oli edelleen korkealla. Perustutkintoa suorittaville opiskelijoille tehtyjen alku- ja päättökyselyiden mukaan 94,7 % olivat erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä. Vastaava luku lisäkoulutuksessa oli 87 %, maksullisessa palvelutoiminnassa 85,1 % sekä valmistavissa koulutuksissa 80,2 %.

64 (101) LAPIN AMMATTIOPISTO - LAPIN MATKAILUOPISTO -tulosalue Talousarvion toteutumisvertailu 2017 KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio TA + muutos Toteutuma 1 000 1 000 1 000 Talous Toimintatulot 38 854 38 653 39 340 Toimintamenot 37 994 37 973 37 918 Toimintakate 860 680 1 422 Käyttötalouden toteumavertailu 2017, Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto -tulosalue

65 (101) 6.2 Santasport Lapin Urheiluopisto -tulosalue Toimintavuosi 2017 Santasport Lapin Urheiluopisto on Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) tulosalue, joka tulosalueena aloitti toimintansa 1.1.2015. Tulosalueelle siirtyivät REDUn järjestämis- ja ylläpitämisluvilla toimivat valtionosuus rauhoitteinen ammatillinen peruskoulutus ja lisäkoulutus sekä vapaan sivistystyön urheiluopisto- ja kesäyliopistotoiminta. Elinkeinotoiminnaksi luettava palvelutoiminta yhtiöitettiin ja siirtyi 1.1.2015 alkaen Santasport Finland Oy:n alle, jonka toimintakertomus ja tilinpäätös on esitetty luvussa 9. Tulosalue Santasport Lapin Urheiluopisto toimii yhdessä Santasport Finland Oy:n kanssa REDUn omistamissa sekä Kiinteistöyhtiö Lappi Areena Oy:ltä vuokratussa kiinteistöissä ja niillä on yhteinen tukipalveluorganisaatio (taloushallinnon kirjanpito, myynti- ja markkinointi, asiakaspalvelu, kiinteistönhoito sekä siivous). Santasport Lapin Urheiluopiston -tulosalueen toimintatuotot olivat 2017 yhteensä 6 409 110 ja pieneni edellisestä tilivuodesta 41 176. Toimintakulut olivat 2017 yhteensä 6 364 713 ja pieneni edellisestä tilivuodesta 30 443. Toimintakate pieneni edellisestä vuodesta 10 732 ja tilivuoden 2017 toimintakate oli 44 397. Toimintakatteen tavoite vuodelle 2017 oli 228 075 ja siitä jäätiin selvästi. Suurin kasvu edellisen tilivuoden toimintatuottoihin verrattuna saavutettiin Vapaan sivistystyön (VST) kurssivuorokausien myyntituloissa, sen osuus kasvoi edellisestä vuodesta 150 000. Suurin vähennys edellisen tilivuoden toimintatuottoihin verrattuna oli ammatilliseen peruskoulutukseen myönnettävässä valtionosuudessa, sen osuus väheni 95 000. Kun mukaan lasketaan vielä VST valtionosuuden vähennys 43 000 ja ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuuden vähennys 30 000, niin koulutuksen valtionosuudet pienenivät yhteensä 168 000 verrattuna edelliseen tilikauteen 2016. Toimintakuluissa koulutuksen henkilöstökulut olivat 41,5 % liikevaihdosta ja pienenivät edelliseen tilivuoteen verrattuna 52 833. Palveluiden ostot olivat 33,2 % liikevaihdosta ja kasvoivat edellisestä tilivuodesta 56 540. Aine ja tarvike ostot olivat 2,0 % liikevaihdosta ja pienenivät edellisestä tilivuodesta 8 244. Kiinteistön sisäiset vuokrakulut olivat 19,1 % liikevaihdosta ja kasvoivat edellisestä tilivuodesta 19 766. Kalustopoistot pienenivät edellisestä tilivuodesta 34 526 ja sisäiset yleishallintokulut kasvoivat edellisestä tilivuodesta 11 144. Santasport Lapin Urheiluopiston tilikauden 2017 alijäämä oli -177 087 ja kun edellisen tilivuoden 2016 alijäämä oli -189 736 niin tulos oli 12 649 parempi kuin edellisenä tilivuonna. Ammatillinen koulutus teki tilikaudella 2017 ylijäämä tuloksen ja vapaa sivistystyö (LiiTu + Kesäyliopisto) teki alijäämää yhteensä - 403 000. Vaikka vapaan sivistystyön kurssitulot saatiin kasvuun ja toiminnan kustannustehokkuus parani vuonna 2017 niin VST toiminta oli edelleen tappiollista ja kasvu se ei riittänyt viemään Santasport Lapin Urheiluopiston kokonaistulosta 0 yli/alijäämä tavoitteeseen. Toiminnan talouden kehitys ja suunta on kuitenkin edelleen oikea verrattuna kolmen edellisen tilivuoden tulokseen.

66 (101) SANTASPORT LAPIN URHEILUOPISTO -tulosalue Talousarvion toteutumisvertailu 2017 KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio Toteutuma 1 000 1 000 Talous Toimintatulot 6 048 6 409 Toimintamenot 5 820 6 365 Toimintakate 228 44 Käyttötalouden toteumavertailu 2017, Santasport Lapin Urheiluopisto -tulosalue 6.2.1 Yhteenveto Santasport kokonaisuudesta Edellä on esitetty Santasport Lapin Urheiluopisto -tulosalueen talousarvion toteutuminen. Luvussa 9 on esitetty Santasport Finland Oy:n toimintakertomus ja tilinpäätös. Tarkasteltaessa näiden yhdessä muodostamaa yhteenlaskettua Santasport kokonaisuutta niin 2017 liikevaihto oli yhteensä 11 860 734 ja se on 381 301 enemmän kuin edellisenä tilivuonna. Toimintakuluja kertyi puolestaan kokonaisuudessa yhteensä 11 844 857 ja se on 180 791 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Verrattuna edelliseen tilivuoteen kokonaisuuden henkilöstökulut pienenivät mutta materiaalien ja palveluiden ostokulut sekä kiinteistökulut kasvoivat. Kokonaisuuden rahoituskulut ja kalustopoistot pienenivät ja sisäiset yleishallintokulut kasvoivat edelliseen tilivuoteen verrattuna. Kun kokonaisuuden alijäämä oli edellisenä tilivuonna