Lämpöolosuhteiden ja ilmanvaihdon uudet suunnitteluarvot

Samankaltaiset tiedostot
Uusi sisäilmastoluokitus ja uudet ilmanvaihdon mitoitusoppaat

Sisäilmastoluokituksen päivitys 2017 luonnos

Sisäilmastoluokituksen päivitys 2017 luonnos

Sisäilman laatu ja mahdollisuudet

Hyvän sisäilmaston suunnittelu päivittyvä Sisäilmastoluokitus

Sisäilmastoluokitus 2008 tarpeenmukainen sisäilmasto

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Jorma Säteri. Toiminnanjohtaja, Sisäilmayhdistys ry

Opas asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitukseen

D2 ilmanvaihtomäärät. Helsingin kaupungin havaintoja ilmanvaihdon D2 ilmavirroista. Marianna Tuomainen

Asumisterveys - olosuhteet kuntoon

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU

SUOMEN RAKMK D2 KORVAAVAN ASETUKSEN VAIKUTUKSET IV- SUUNNITTELUUN

Terveen talon ilmanvaihto

RAKENNUTTAJAN NÄKÖKULMA

D2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus

Uusien rakentamismääräysten vaikutus sisäilmastoon. Sisäilmastoluokitus 2018 julkistamistilaisuus Säätytalo Yli-insinööri Katja Outinen

Uusi eurooppalainen sisäilmastandardiehdotus

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis

Ilmavirtojen, ilman liikkeen ja äänitason ohjearvoja

suunnittelunäkökohtia

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

Sisäilmastoluokitus 2008 Sisäympäristön uudet tavoitearvot

Tarpeenmukaisen ilmanvaihdon toiminta dataseurannan perusteella

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA

Suunnittelun kommentit

Uusi sisäilmasto ja ilmanvaihtoasetus. Rakennusten energiaseminaari Finlandia-talo Pekka Kalliomäki Rakennusneuvos Ympäristöministeriö

Ilmanvaihdon oppaiden parantaminen. Olli Seppänen LVI-tekniikan emeritusprofessori FINVAC Hallituksen puheenjohtaja

Asetusluonnos uuden rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto (D2) Asetusluonnos uuden rakennuksen energiatehokkuus (D3)

Uusi sisäilmasto ja ilmanvaihtoasetus. Pekka Kalliomäki Rakennusneuvos Ympäristöministeriö

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Uuden rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto ( D2 ) Oma Koti 17 Kevätmessut Pekka Kalliomäki Rakennusneuvos Ympäristöministeriö

SISÄILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUS- TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN, VALVONTA JA TODENTAMINEN

Paine-eron mittaus- ja säätöohje

Luolajan ala-aste (puukoulu), Vesitie 14, Hämeenlinna

Päiväkotien lepohuoneiden sisäilmanlaatu. Pia Gummerus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, terveystarkastaja

HB Sisäilmatutkimus Oy Hämeentie 105 A Helsinki p f Tutkimusraportti

Mikä muuttuu energia- ja sisäilmasäädöksissä. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö Rakennusten energiaseminaari 20.9.

D2 asuntojen ilmanvaihdon mitoitus ja säätö

SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja

Laskentaopas. Tilan ulkoilmavirran mitoitus hiilidioksidikuormituksen perusteella

Talotekniset ratkaisut sisäilman laadun hallinnan keinona. Markku Hyvärinen Vahanen Rakennusfysiikka Oy

SULVI Suunnittelijapäivä

PÄIVÄKOTIEN SISÄILMATUTKIMUS

Asumisterveysasetuksen (545/2015) soveltamisohje Pertti Metiäinen

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS

LEIKKI JA LEPOHUONEIDEN LÄMPÖOLOSUHTEET JA ILMANVAIHDON TOIMIVUUS PÄIVÄKODEISSA

LOGOMO LVIA-RAKENNUSTAPASELOSTUS

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat

Rakennusten painesuhteiden merkitys, mittaaminen ja hallinta. Lari Eskola Marko Björkroth

Ilmanvaihto kerrostalo /rivitalo

Wikipedia. Talotekniikkaan sisältyy monia teknisiä järjestelmiä:

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN

Uuden rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto (D2) Uuden rakennuksen energiatehokkuus (D3)

Syrjäyttävällä ilmanjaolla toteutetun ilmastointikoneen käyttö luokkatiloissa. Jesse Kantola Instakon Oy / Vahanen-yhtiöt 13.3.

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Sami Mäenpää PÄIVÄKOTIEN SISÄILMATUTKIMUS SATAKUNNASSA

TOIMISTOHUONEEN LÄMPÖOLOSUHTEET KONVEKTIO- JA SÄTEILYJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMILLÄ

Ilmanvaihdon suunnittelu tasapainoon ja käyttöajan ulkopuolinen ilmanvaihto SuLVI suunnittelijaseminaari Vikke Niskanen / Granlund Oy

Asumisterveysasetus voimassa - nyt soveltamaan. Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Ilmanlaadun parantaminen tasaamalla olosuhteita tilojen välillä

Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta

Rakennuksen lämpökuvaus

Ilmanvaihdon oikean käytön varmistaminen Helsingin kaupungin kiinteistöissä. Sari Hildén, rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö

Pauli Manninen PÄIVÄKODIN ILMANVAIHTORATKAISUT

Ilmanlaadun parantaminen tasaamalla olosuhteita tilojen välillä

Uusimpia kokemuksia verhoseinistä

Laskentaopas. Tarpeenmukaisen ilmanvaihdon huomioiminen energiatehokkuuden vertailuluvun (E-luvun) laskennassa

Linjasuunnittelu Oy

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Linjasuunnittelu Oy

Sisäilmasto ja ilmanvaihto asetuksen keskeinen sisältö verrattuna vanhaan määräykseen.

LIITE 1. Rakennuslupapiirustukset

Linjasuunnittelu Oy

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

D2/2012 ilmanvaihdon ohjeellisten ilmavirtojen tarkistus ja päivitys nettikyselyn tulokset MUUT KUIN ASUINRAKENNUKSET. Jorma Railio 23.8.

Tuloilmaikkunan käytännön toimivuus

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Orvokkitien koulu II Orvokkitie Vantaa

IV-kuntotutkimus. Jokiuoman päiväkoti Vihertie Vantaa. HELSINKI: keskus: , faksi:

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK

AVOTOIMISTON ILMASTOINNIN SUUNNITTELUNÄKÖKOHTIA

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI

Uusi Asumisterveysasetusluonnos Pertti Metiäinen

Uusi Asumisterveysasetus

Ilmastoinnin säätöstrategian vaikutus opetustilojen sisäilmasto-olosuhteisiin ja opetusrakennuksen energiankulutukseen

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen

Alkukevennys. työsuojeluvaltuutettu

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Maauuninpolun päiväkoti Maauuninpolku VANTAA

vähäinen, ja käytännön rakentamisessa tukeuduttiin tästä syystä määräysten yhteydessä olleisiin ohjeisiin ja selityksiin. Tämän oppaan päätavoitteena

Hiilidioksidimittausraportti

ILMAMÄÄRIEN MITTAUSPÖYTÄKIRJA

Energiatehokas sähkölämmitys Lämmityksen mitoitus, tehtävävastaus Pirkko Harsia TAMK

Vallox Oy. valmistaa. ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS

Transkriptio:

Lämpöolosuhteiden ja ilmanvaihdon uudet suunnitteluarvot Jorma Säteri. Metropolia Ammattikorkeakoulu

Sisäilmastoluokitus 2018 Vapaaehtoinen työkalu tavoitteiden asettamiseen S1 Yksilöllinen sisäilmasto S2 Hyvä sisäilmasto S3 Tyydyttävä sisäilmasto Säädösten edellyttämä vähimmäistaso Päivityksen tavoitteena vastata käyttäjien toiveisiin sekä muutoksiin säädöksissä ja standardeissa Luokituksen soveltamisen helppous Energiatehokkuusvaatimukset Sisäilmastoluokitus 2018 julkaistaan 14.5.2018.

Tekniset tavoitearvot Sisäilmastoluokitus 2018:ssa: operatiivinen lämpötila ilman liikenopeus hiilidioksidipitoisuus pienhiukkaspitoisuus ja I/O-suhde radonpitoisuus valaistussuureet (viittaus standardiin) akustisen suunnittelun suureet (viittaus standardiin)

Lämpötilan tavoitearvot Operatiivinen lämpötila oleskeluvyöhykkeellä [ C] S1 top=21,5+0,15xtu Enimmäisarvo Vähimmäisarvo Lämpötilan tulee pysyä 90 % käyttöajasta harmaalla alueella 2008 tavoitearvot Ulkolämpötila (24 h keskiarvo) [ C]

Lämpötilan tavoitearvot Operatiivinen lämpötila oleskeluvyöhykkeellä [ C] S2 top=21,5+0,2xtu Enimmäisarvo 2008 tavoitearvot Vähimmäisarvo Lämpötilan tulee pysyä 90 % käyttöajasta harmaalla alueella Ulkolämpötila (24 h keskiarvo) [ C]

Lämpöolojen suunnittelu- ja tavoitearvoja SIY2018 SIY2018 YM STM S1 S2 1009/17 545/2015 Jäähdytyksen suunnitteluarvo C 24,5 25,5 (27) 32 Lämmityksen suunnitteluarvo C 21,5 21,5 21 18 Ilman nopeus, t ilma =21 C m/s <0,15 <0,15 <0,20* <0,23 Ilman nopeus, t ilma =23 C m/s <0,15 <0,20 <0,28 Ilman nopeus, t ilma =25 C m/s <0,20 <0,25 <0,35 Pystysuuntainen lt-ero (0,1/1,1 m) C <2 <3 Lattian pintalämpötila, vähintään C 19 19 19 Lattian pintalämpötila, enintään C 29 29 *FINVAC Ilmanvaihdon mitoitusopas

Ilman laadun suunnittelu- ja tavoitearvoja SIY2018 SIY2018 YM STM S1 S2 1009/17 545/2015 CO 2 -pitoisuus yli taustan ppm <350 <550 <800 <1150 Radonpitoisuus Bq/m 3 <100 <100 <200* (<300)** Pienhiukkaset, PM 2.5 μg/m 3 <10 <10 <25 Sisä-ulko-suhde, PM 2.5 <0,5 <0,7 * STMp 944/1992 **Valmistelu kesken, ennakkotieto

Ilmanvaihdon mitoitus Ulkoilmavirrat S1-luokka: 0,5 l/s,lattia-m 2 + 10 l/s, henkilö S2-luokka: 0,35 l/s,lattia-m 2 + 7 l/s, henkilö S3-luokka/D2: 0,35 l/s,lattia-m 2 JA 6 l/s, henkilö Huonelämpötilan hallinta tai varautuminen muuntojoustoon saattaa edellyttää suurempia ilmavirtoja. Erityisistä epäpuhtauslähteistä johtuvien päästöjen aiheuttama ilmanvaihdon tarve on otettava tapauskohtaisesti huomioon. Ilmavirtoja on voitava säätää tilojen käytön muuttuessa. Normaalin käyttöajan ulkopuolella on rakennuksessa oltava perusilmanvaihto 0,15 0,2 l/s,m 2

Ulkoilmavirran suunnittelu- ja tavoitearvoja Tila Lattiaala SIY 2018 S1 SIY 2018 S2 YM 1009/ 2017 FINVAC STM 545/2015 m²/ hlö dm³/s, hlö dm³/s, m² dm³/s, hlö dm³/s, m² dm³/s, hlö dm³/s, m² dm³/s, hlö Toimitila, normaali tilatehokkuus 10-12 16 1,5 11 1,0 6 1,0 Toimitila, suuri tilatehokkuus 6-8 14 2,0 9 1,5 6 1,5 Neuvotteluhuone 3 12 4,0 8 3,5 6 3,0 Taukotila, kahvio 1,5 11 5,0 8 4,0 6 2,0 Hotellihuone 10 8 6 Käytävä ja porrashuone 1 0,5 0,5 Opetustila tai muu oleskelutila 2 11 5,5 8 4,0 6 3,0 4 Luentosali 10 8 6 4 Käytävä, aula 1,5 1,0 1,0 Päiväkodin ryhmätilat 3 12 4,0 8 3,0 6 3,0 4

Asunnot ulkoilmavirrat (FINVAC) 1. koko asuinpinta-alaa kohden laskettu ulkoilmavirta on vähintään 0,35 dm 3 /s,m 2 (vastaa ilmanvaihtokerrointa 0,5 1/h 2,5 m huonekorkeudella) ja 2. koko asunnon ulkoilmavirta on vähintään 18 dm 3 /s ja 3. jokaisen asuinhuoneen ulkoilmavirta on vähintään 0,35 dm 3 /s,m 2 ja 4. jokaiseen asuinhuoneeseen on tuotava ulkoilmaa vähintään 8 dm 3 /s, yli 11 m 2 makuuhuoneisiin 12 dm 3 /s. 5. Jos asunnossa on sauna, lisätään kokonaisulkoilmavirtaan 6 dm 3 /s.

Asunnon vähimmäisulkoilmavirta (FINVAC) Pinta-ala m 2 Ulkoilmavirta dm 3 /s 1 ah 2 ah 3 ah 4 ah 5 ah 6 ah 20 18 30 18 40 18 20 50 18 20 60 21 28 70 25 28 80 28 28 36 100 35 36 44 120 42 42 44 52 150 53 53 53

Asunnon ilmavirtojen mitoitus (FINVAC) Käyttötilanteen ulko- ja ulospuhallusilmavirrat mitoitetaan yleensä yhtä suuriksi. Rakennus ei saa olla miltään osin jatkuvasti ylipaineinen eikä paine-ero vaipan yli ylittää 5 Pa tavanomaisissa sääolosuhteissa. Asunnon ilmanvaihto on oltava tehostettavissa 30 % käyttöajan ilmanvaihtoa suuremmaksi. Asunnon kokonaisilmavirta saa poiketa enintään 10 % suunnitteluarvostaan.

Asunnon ilmavirtojen mitoitus (FINVAC) Keittiön poisto aina vähintään 25 dm 3 /s tehostustilanteessa Ulkoilmavirtaa kasvatettava vastaavasti tai lainattava poistoilmaa muista tiloista 2-kerroksisessa asunnossa ilmavirtojen tulee olla myös kerroksittain tasapainossa

www.sisailmayhdistys.fi Ym.fi Stm.fi FINVAC.org Talotekniikkainfo.fi