Henkilökohtainen budjetti ja asiakasseteli Palveluntuottajien muuttuva rooli uudessa valinnanvapausmallissa 8.30 8.35 Tilaisuuden avaus, Sirkku Pikkujämsä, sote-vastuuvalmistelija, Pohjois-Pohjanmaa 8.35 8.50 Mikä ihmeen Soteuttamo? Elina Eerola, projektikoordinaattori, Sitra 8.50 9.20 Alustus: Henkilökohtainen budjetti ja asiakasseteli valmisteilla olevassa valinnanvapausmallissa. Asiakkaan ja palveluntuottajan muuttuvat roolit. Sirkka-Liisa Olli, projektipäällikkö/ kehittämisjohtaja, Pohjois-Pohjanmaa/Oulun kaupunki 9.20 9.30 Keskustelua 9.30 10.30 Learning Cafe 1) Mitä uusia mahdollisuuksia näet henkilökohtaisessa budjetissa ja asiakassetelissä? 2) Mitä tunnistettavissa olevia uhkia tulisi yritysten näkökulmasta huomioida jo pilotointivaiheessa? 3) Ajatuksia ja toiveita eri tahojen yhteistyölle pilotin aikana? 4) Kommentit pilotin suunniteltuun sisältöön? (kohderyhmä, laajuus, toteutustapa jne.) 10.30 11.00 Learning Cafen yhteenveto ja jatkoaskeleet
Maakunta- ja sote-uudistuksen ajankohtaista Sirkku Pikkujämsä Pohjois-Pohjanmaan SOTE-vastuuvalmistelija POPmaakunta
Pohjois-Pohjanmaan maakunnan rakentuminen 19 Sote-organisaatiota 7 Ympäristöterveydenhuollon yt-aluetta 7 Lomituspalvelualuetta 7 Maaseutuhallintoa 2 Pelastuslaitosta 1 Pohjois-Pohjanmaan liitto 1 TE-palvelut 1 Ely-keskus 1 Aluehallintovirasto Pohjois-Pohjanmaan maakunta LUOVA POPmaakunta
Yhdistetty maku-sote-valmistelu syksy 2017- Laaja seurantaryhmä (60 70 jäsentä) Vapaaehtoinen poliittinen seurantaryhmä (12 jäsentä) Johtoryhmä = tuleva VATE (13+13 virkamiestä) Muutosjohtaja, vastuuvalmistelijat, muut valmistelijat (XX...) Epävirallinen yhteistoimintaelin (9 työnantajan + 9 henkilöstön edustajaa) POPmaakunta
Strategiset päämäärät (PoPSTer 3/2016 -> ) IHMINEN Mielekästä elämää kotona Vastuun ottoa ja osallisuutta Tukea ja apua tarvittaessa: digi, liki ja täsmä JOHTAMINEN Tieto hyötykäytössä Proaktiivinen ennakointi Muutoksen varmistaminen Mielekäs elämä syntyy yhdessä RESURSSIT JA TALOUS Vastuullinen kustannustehokkuus Kustannuskasvun puolittaminen Palvelurakenteen optimointi OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN Välitän ja otan vastuun Rohkea kehittäminen kuuluu kaikille Ylpeys huippuosaamisesta PROSESSIT Kerralla kuntoon vastuullisesti Sähköistä aina kun mahdollista POPmaakunta
Lapset ja perheet Nuoret aikuiset ja työikäiset Ikäihmiset Välittömän avun tarve Avohoito ja vastaanotto Sairaala- ja vuodeosastohoito Palvelukokonaisuudet ja läpileikkaavat teemat (PoPSTer 3/2016 -> ) Järjestämiseen liittyvät selvitettävät asiat Esim. järjestäjän rooli, toiminnan ja talouden ohjausmekanismit, valvonta, kannustimet, valinnanvapaus, monituottajuus, pienyritystoiminnan edistäminen asiakkuuksiin liittyvä päätöksenteko (viranomaistoiminnot), palveluverkko, elinvoima, markkinainnovaatiot, verkostot, kumppanuudet, kriteerit, asiakasmaksut, tutkimuksen ja kehittämisen koordinaatio Palvelukokonaisuudet Tukipalvelut Mielenterveys ja päihdepalvelut Vammaispalvelut Toimintakyky ja kuntoutus Osaaminen, koulutus, opetus Lääkehuolto Välinehuolto Tilat, laitteet ja laitehuolto Kuvantaminen ja laboratorio Logistiikka ja tavarahankinta Tutkimus POPmaakunta
POPSTER loppuraportti 9.8.2017 POPmaakunta
Sosiaali- ja terveyspalvelut, ilman ensihoitoa Pelastustoimi Lomituspalvelut Ensihoito ELY-keskus Ympäristöterveydenhuolto TE-palvelut Pohjois-Pohjanmaan liitto KEHA-keskus Maaseutuhallinto Arvio uuden monialaisen maakunnan toimintakuluista Pohjois-Pohjanmaalla (v. 2016 tiedot), M 29,2 28,9 26,2 13,0 9,5 8,7 5,8 3,8 2,6 Pohjois-Pohjanmaan monialainen maakunta Sosiaali- ja terveyspalvelut, ilman ensihoitoa * (henkilöstössä mukana siirtyvät tukipalvelut) Toimintakulut 2016, M Osuus toimintakuluista Henkilöstö 2016 Osuus henkilöstöstä 1 532,8 92,3 % 17 910 90,8 % Pelastustoimi 29,2 1,8 % 324 1,6 % Lomituspalvelut 28,9 1,7 % 542 2,7 % Ensihoito 26,2 1,6 % 394 2,0 % ELY-keskus ** 13,0 0,8 % 169 0,9 % Ympäristöterveydenhuolto 9,5 0,6 % 120 0,6 % TE-palvelut ** 8,7 0,5 % 134 0,7 % Pohjois-Pohjanmaan liitto ** 5,8 0,3 % 45 0,2 % KEHA-keskus 3,8 0,2 % 12 0,1 % Maaseutuhallinto 2,6 0,2 % 57 0,3 % AVI 0,9 0,1 % 11 0,1 % YHTEENSÄ 1 661,4 100 % 19 718 100 % Henkilöstömäärät tarkentuvat 1 532,8 Sote ei sisällä mm. työllisyyden hoitoa, työmarkkinatuen kuntaosuutta, perustoimeentulotukea, koulupsykologi ja -kuraattoripalveluja, kunnille jääviä hyvinvoinnin ja elinvoiman tehtäviä * Sisältää esh-palveluiden myynnin muille kuin P-P-maakunnalle ja muita kuluja n. 144 M ** Lisäksi merkittäviä välitettäviä varoja valtion kautta 467 M ja P-P liiton kautta 9,6 M AVI 0,9 POPmaakunta Tiedot tarkentuvat valmistelutyön edetessä, päivitetty 30.10.2017 Toimintakulut (brutto) voivat sisältää toimijoiden välistä sisäistä myyntiä Lähde: Taloustyöryhmän väliraportti 8/2017 ja henkilöstövalmistelijat
Päivitetty 17.11.2017 Sosiaalipalvelut 606 M Terveyspalvelut 365 M Erikoissairaanhoito 524 M Maakuntatason tiedot ovat suuntaa antavia ja ne tarkentuvat valmistelutyön edetessä. Jaottelu sosiaali- ja terveyspalveluihin tai perus- ja erikoistasoon ei vastaa kaikilta osin uuden maakunnan kokonaisuutta. Tiedot sisältävät kustannuksia, jotka eivät siirry uuteen maakuntaan. Toimintokokonaisuuksien jaottelu poikkeaa esim. Sotkanetin ja Tilastokeskuksen luokituksista. Hallinnon kulut sisältyvät kokonaisuuksiin. Toimintakulut (brutto) voivat sisältää toimijoiden välistä sisäistä myyntiä. Kehitysvammaisten ja vammaisten palvelut 122 Sisältää erityistason kehitysvammapalvelut 8,6 POPmaakunta Lähde: Taloustyöryhmän väliraportti sekä PPSHP:n, Oulun, RASHKY:n, Kallion, Oulunkaaren, Kuusamon tiedot 8/2017, joiden perusteella skaalaus maakunnan tasoon, toiminnot perustuvat Oulun kaupungin sekä mm. sote-tietopakettien jaotteluun
Anna Haverinen 50 % Leena Pimperi- Koivisto 50 % Sirkka-Liisa Olli 50 % Anu Vuorinen 50 % Elina Välikangas 50 % Johanna Kiiskilä 100 % Pirjo Kejonen 60 % Markku Kipinä 50 % Merja Meriläinen 50 % Sirkku Pikkujämsä Järjestäminen Viranomaistoiminta Palvelurak. ja -verkko Palveluohjaus Valvonta Järjest. tapa Ohjausmekan Laatu, vaikutt. Strategia Hankinta IHMISET, VÄESTÖ Lapset ja perheet Nuoret ja työikäiset Ikäihmiset ASIAKASLÄHTÖISYYS, YHDENVERTAISUUS, OMAVASTUU HYVINVOINNIN, TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN JA SAIRAUKSIEN HOITO Tietojohtaminen Sote-verkostot Yritykset Järjestöt ja neuvostot Yhteistyöalue Yo-sairaalat Hyte Kunnat Ennakointi ja skenaariot Hallinto Tulevaisuus, ICT ja digi Sähköiset palvelut Ohjaus ja neuvonta Palveluiden integraatio Hoito- ja palveluketjut Paljon palv.tar Mt ja päihde Työterveysh. Toimintakyky ja kuntoutus Non-sote INTEGRAATIO JA MUUTOKSEN VARMISTAMINEN Johtaminen, talous ja ohjausmekanismit Konserni Teknologia Tutki., kehitt., innovaatiot Datan hallinta POPmaakunta Talous- ja ohjausjärjestelmät Viestintä Osaaminen ja uudistuminen Koulutus ja opetus Työn ja toiminnan uudistaminen Asenne ja toimintakultt. Uudenlainen johtaminen Tilat Osallisuus Logistiikka Palveluverkko Tuottaminen Maakunnan liikelaitos Tulsa 2030 Sote-keskus Suunh. yksik. Sair.hoid. tukipalvelut Laadun ja tuottav. kehitt Ateria ja puhtaus Henkilöstö
Palvelut Järjestäminen Esimerkkinä Sote tiekartan vaiheistus 2017 2018 2019 2020 Nykytilaselv. 8/2017 Suunnittelu 6/2018 Toteutus 7/2018-12/2019 Jatkokehittäminen 2020 Palvelustrategia, palvelulupaus Strategian, palvelulupauksen ja -verkon Toiminnan ja talouden ohjausmekanismit ja tietojohtaminen valmistelu ja päätökset Laatu, omavalvonta ja valvonta Valinnanvapaus, monituottajuus ja markkinoiden Oman tuotannon kehittäminen rakenteen ja toimintamallien linjaukset Verkostot, kumppanuudet, osallisuus, viestintä Tutkimus, koulutus, kehittäminen ja innovaatiotoiminta Ohjausmekanismien, sote-keskusten, asiakassetelin, henkilökohtaisen budjetin ja Lasten ja perheiden palvelut palveluhankintojen valmistelu ja päätökset Toimintakyky ja laaja-alainen kuntoutus Ikäihmiset ja sairaalahoito Asiakasmaksujen, kriteerien jne. valmistelu ja Välittömän avun tarve päätökset Avohoito ja vastaanotto Tukipalvelut (sairaanhoidolliset) Asiakaslähtöisien palvelukokonaisuuksien ja uusien palvelumuotojen suunnittelu POPmaakunta
Henkilökohtainen budjetti ja asiakasseteli valmisteilla olevassa valinnanvapausmallissa. Asiakkaan ja palveluntuottajan muuttuvat roolit. Sirkka-Liisa Olli, projektipäällikkö/kehittämisjohtaja 12.1.2018
Pilotoinnin ohjeistusta http://alueuudistus.fi/valinnanvapaus/pilotit Valinnanvapauspilotit toteutetaan laajamittaisesti uuden valinnanvapausmallin mukaan 1.7.2018 31.12.2019. Valinnanvapauslain lausuntokierroksen johdosta lakiesitykseen valmistellaan muutoksia, jotka heijastuvat myös pilottien kriteereihin. Tämänhetkisen tiedon mukaan hakukriteerit julkaistaan tammikuun puolenvälin jälkeen Tämänhetkisen tiedon mukaan hakemukset tulee jättää 28.2.2018 mennessä. Asiakassetelipalvelujen ja henkilökohtaisen budjetin piloteissa valtakunnallisena tavoitteena on erityisesti palveluprosessien (mm. asiakassuunnitelman teko ja budjetin laskeminen) mallintaminen sekä seurantajärjestelmän kehittäminen. Tarkoitus on pilotoida asiakkaan roolin kasvattamista palveluista päättämisessä sekä palvelujen sisällön rakentamisessa asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Valinnanvapauspilottien toteuttamiseen on varattu 100 M määräraha. Pilottiin osallistuvalta taholta ei edellytetä omarahoitusosuutta.
Pilotoinnin alustavia käsittelypäivämääriä Info sote-ryhmälle (maakunnan sote-johtajat) 14.12.2017 Järjestöt koolla 19.12.2017 Kohdennettu järjestöille asiakasnäkökulma Palautetta, ideoita pilottihakemukseen... SITRA:n Soteuttamossa tapahtumana 12.1.2018 Kohdennettu asiasta kiinnostuneille palveluntuottajille palveluntuottajien näkökulma Palautetta, ideoita pilottihakemukseen... Sote-ryhmä 19.1.2018 ja 20.2.2018 Maakuntauudistuksen johtoryhmä 25.1.2018 ja 22.2.2018 Hakemus lähtee maakuntahallituksen kautta, kokous 19.2.2018 >Kuntien sitoumukset liitteeksi
Valinnanvapauslain lausuntokierros 3.11. 15.12.2017
Hallitus täsmentää valinnanvapauslakia Sosiaali- ja terveysministeriö 20.12.2017 Säännöksiä asiakasseteleistä (24 ) täsmennetään niin, etteivät ne vaaranna erikoissairaanhoidon julkista palvelua ja päivystystä. Asiakassetelin velvoittavuus ei enää koske erikoissairaanhoidon palveluita. Asiakasseteliä on kuitenkin tarjottava, mikäli potilas ei pääse erikoissairaanhoidon hoitotakuun määräajassa maakunnan liikelaitoksen palveluihin. Lausuntopalautteen osalta muiden pykälien virkamiesvalmistelu jatkuu. Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi annetaan eduskunnalle viimeistään maaliskuun 2018 alussa. Koko sote- ja maakuntauudistuksen kokonaisuus hyväksytään eduskunnassa kevätistuntokauden 2018 loppuun mennessä.
Valinnanvapauden voimaantulon vaiheistus Tavoitteena: uusi valinnanvapauslakiesitys eduskunnalle 3/2018 maakunta- ja sote-uudistuksen ja valinnanvapauden lait hyväksytään 5/2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Sote-järjestämislaki ja valinnanvapauslaki voimaan. Vastuu järjestämisestä maakunnalle. Henkilökohtaisen budjetin, asiakassetelin ja sote-keskusten pilotointi Henkilökohtainen budjetti Asiakasseteli Sote-keskukset Asiakassetelin käyttö laajenee (?) (esh) Laajenee Suunh. yksiköt Maakunta osoittaa julkisen/yksityisen yksikön, jos ei itse valinnut Laajenee Maakunta osoittaa yksikön, jos ei itse valinnut
?
Asiakasseteli on otettava käyttöön 1) sosiaalinen kuntoutus; 2) kotipalvelu; 3) kotihoito; 4) asumispalvelut; Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kokonaisuus 5) vammaisten henkilöiden työtoiminta; 6) kotisairaanhoito; 7) lääkinnällinen kuntoutukseen liittyvät terveydenhuollon ammattihenkilön yksittäiset vastaanottokäynnit; 8) polikliinisesti toteutettavat kirurgiset toimenpiteet; 9) suunhoidossa tarpeelliset hammasproteettiset hoidot; Esim. valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan; ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutustilanteisiin Esim. asumiseen, hoitoon, huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä asiointiin kuuluvien tehtävien suorittaminen tai niissä avustaminen. Tukipalveluna mm. ateria-, vaatehuolto ja siivouspalvelut. Siltä osin kuin ei kuulu suoran valinnan piiriin. Vrt. apuvälineet liikelaitoksen palveluna. Tehdään paikallispuudutuksessa, eikä edellytä nukutusta 10) kiireetön leikkaustoiminta, jota ei ole valtakunnallisesti tai alueellisesti keskitetty yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön; sekä 11) asiakassuunnitelman mukaiseen hoitokokonaisuuteen kuuluvat sairaanhoidolliset käynnit terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle kiireettömässä hoidossa. Esim. psykoterapiakäynnit, gynekologikäynnit tai komplisoituneen diabeteksen hoito siltä osin kuin eivät kuulu suoran valinnan palveluihin. Asiakassetelillä annettavia palveluita voidaan rajata, jos se on välttämätöntä palvelukokonaisuuksien toimivuuden tai palveluiden kustannustehokkaan järjestämisen perusteella. Asiakasseteliä ei saa käyttää, jos asiakas- tai potilasturvallisuus voi vaarantua. Asiakasseteliä ei saa käyttää 10) ja 11) kohdissa, jos se voi vaarantaa liikelaitoksen lakisääteisistä tehtävistä suoriutumisen. Asiakasseteli voidaan lisäksi ottaa käyttöön muissakin maakunnan liikelaitoksen tuotantovastuulle kuuluvissa palveluissa, esim. äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa (ei kuitenkaan suoran valinnan palveluissa). Esim. tyräleikkaus, käden ja jalkaterän alueen yleiset leikkaukset, lonkan ja polven ensiproteesit, välilevytyrän leikkaus
Henkilökohtainen budjetti (HKB) Maakunnan velvollisuus tarjota / asiakkaan oikeus saada säädettyjen edellytysten täyttyessä Vanhuksille, vammaisille ja kehitysvammaisille, joilla on jatkuvaa ja laaja-alaista avun tai tuen taikka hoidon ja huolenpidon tarvetta ja jotka pystyvät joko itse tai tuettuna suunnittelemaan ja hankkimaan omat palvelunsa. HKB:lla maksetaan muita kuin suoran valinnan palveluihin kuuluvia sote-palveluja; ei kuitenkaan maakunnan liikelaitoksen tuottamia. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta HKB:sta, jolloin maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan palvelujen tuottamisesta. Edellyttää asiakkaan palvelutarpeen arviointia, asiakassuunnitelman laatimista ja HKB:a koskevan päätöksen tekemistä HKB:n suuruuden määrittämisessä on otettava huomioon eri palvelujen käyttötarve ja se, mitä palvelujen tuottaminen maakunnan liikelaitoksen tuottamana maksaisi. HKB päätöksen ja asiakassuunnitelman perusteella asiakas valitsee palvelujen sisällön ja niiden tuottajat tai palvelut toteuttavat henkilöt. Laaditaan määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Toteutumista on arvioitava vähintään vuosittain ja tarvittaessa muutettava.
Asiakas voi valita Asiakas voi asioida myös muissa valitsemansa palveluntuottajan yksiköissä kuin valitsemassaan sote-keskuksessa tai suunhoidon yksikössä Henkilökohtaisen budjetin palveluntuottajan Suoran valinnan palveluntuottajan ja sote-keskuksen Suunhoidon suoran valinnan palveluntuottajan ja suunhoidon yksikön Alle 18-vuotiaat eivät valitse suunhoidon yksikköä, jos saavat suunhoidon palvelut maakunnan liikelaitoksesta osana neuvolapalveluita tai koulu- tai opiskelijaterveydenhuoltoa. Asiakassetelin palveluntuottajan Palveluja antavan ammattihenkilön tai ammattihenkilöiden moniammatillisen ryhmän Maakunnan liikelaitoksen ja sen palveluyksikön Maakunnan liikelaitoksen palveluyksikön lähetteen mukaiseen hoitoon Väliaikaisen sote-keskuksen, suunhoidon yksikön ja maakunnan liikelaitoksen palveluyksikön 112 Rajat ylittävä terveydenhuolto YTHS Työterveyshuolto Yksityiset vakuutukset Oma raha Valinta ei koske koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa, lastensuojelua eikä tahdosta riippumatonta hoitoa ja huoltoa. Laitoshoidon tai -palvelun aikana palvelunantaja vastaa sote-palvelujen tuottamisesta.
Asiakkaan valintatilanteet Sote-keskus tai suunhoidon yksikkö Yhden luukun periaate, sähköinen asiointi, liikkuvat palvelut Maakunnan liikelaitos Asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin palveluntuottaja PALVELUTARPEEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN ARVIOINTI ASIAKASSUUNNITELMA HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI ASIAKASSETELI
Pilotoinnin asiakasryhmät POP-maakunnassa Ikäihmiset, joilla on arjessa pärjäämisen vaikeuksia, toimintakyvyn vajausta ja riskiä toimintakyvyn heikkenemiselle ja palvelutarpeen arvioinnin perusteella oikeutettu pitkäaikaiseen, säännölliseen kotona asumista tukevaan palveluun. Vammaispalvelun asiakkaat: sellainen henkilö, joka ei tule autetuksi 1-2 palvelumuodon turvin ja avun tai tuen tarve on pitkäaikaista ja jatkuvaa esimerkiksi vaikeavammainen, joka tarvitsee asumispalveluja, henkilökohtaista apua ja vaikeavammaisten kuljetuspalveluja. Tarkennetaan kun saadaan pilotoinnin tarkat ohjeet
Pilotoitavat palvelut POP-maakunnassa Asiakassetelin osalta 24 :n 5 ensimmäistä kohtaa (sosiaalinen kuntoutus, kotipalvelu, kotihoito, asumispalvelu, työtoiminta) Henkilökohtaisen budjetin osalta kotisairaanhoito: lääkehoito, haavahoito, verinäytteet yms. kotipalvelu: henkilökohtaista apua, esim. henkilökohtainen hygienia, lääkehoidon toteutus (sote perustutkinto vähintään) kotipalvelun tukipalvelut (ilmoituksenvarainen palvelu: arvolisäveroton palvelu, ei välttämättä sotekoulutusta) kodinhoidolliset tehtävät, kuten siivous, kylvetys, kauppapalvelu, asiointi, ulkoilu, ateriapalvelu, seuranpito omaishoidon tuki kuljetuspalvelut asumista tukevat palvelut (henkilökohtainen apu, asuminen asumispalveluyksikössä, kotihoito) liikkumista tukevat palvelut (vaikeavammaisten kuljetuspalvelut) työ- ja päivätoiminta Tarkennetaan kun saadaan pilotoinnin tarkat ohjeet
POP-maakunnan pilotoinnin kärjet, versio 0,2 Eri organisaatioilla voi olla eri pilotointikohteita/asiakasryhmiä. Sähköiset järjestelmät järjestämisen tukena: sujuvuus, läpinäkyvyys, ajantasaisuus, joustavuus Asiakkaan palvelupolku, asiakas vaikuttaa ja kehittää palvelunsa sisältöä Järjestäjän ja tuottajien asiakkuuden hallinta Kokonaisvaikuttavuus (sisältäen kustannusvaikuttavuus) Markkinaan vaikuttaminen ja yritystoiminnan uudenlainen kumppanuus Markkina-analyysi ja ennakoiva vuoropuhelu tuottajien kanssa, jotta palveluiden tarve ja saatavuus kohtaavat erilaisissa toimintaympäristöissä, esim. kaupunkimaisuus maaseutumaisuus, tiheä harva asutus, kyläyhteisöt Kriteeristöt, sääntökirjat, palvelukuvaukset ja tuotteistaminen Omaishoidon monimuotoinen tuki Palveluita vs. rahaa? Esim; Jos omaishoitaja olisi voimassa olevien kriteereiden mukaan oikeutettu korkeampaan palkkioluokkaan, voisi hän valita ottavansa rahakorvauksena lakisääteisen minimikorvauksen, jolloin hän saisi erotuksen käytettäväksi henkilökohtaisena budjettina (voi kerryttää) vapaasti omaan virkistykseen ns. lakisääteisten palvelujen lisäksi. Asiakassuunnitelma ja palveluohjaus asiakaslähtöisessä palvelusuunnittelussa ja -muotoilussa Järjestötoiminnan kytkeminen osaksi asiakassuunnitelmaa ja palveluohjausta; perehdyttämismalli järjestötoiminnasta; kokemuksellisen tiedon hyödyntäminen Sote-keskuksen ja liikelaitoksen roolit asiakaslähtöisessä palvelusuunnittelussa ja -muotoilussa Tarkennetaan kun saadaan pilotoinnin tarkat ohjeet
Järjestöjen palaute asiakasnäkökulma 19.12.2017 Uusia ajatuksia henkilökohtaisesta budjetista hyötyviksi asiakasryhmiksi omaishoitoperheiden moninaisuus työssä käyvät omaishoitajat, ikääntyvät omaiset päihde- ja mt-kuntoutujien aikuiset lapset, jotka pitävät huolta omista vanhemmistaan vähän, mutta välttämätöntä apua tarvitsevat asiakkaat, esim. näkövammaisten tarpeet sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta erityisesti maahanmuuttajat, nuorten asiakkaiden asumisen ja elämänhallinnan ohjaus ja tuki hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä liikunta; opistojen, yhdistysten jne. tarjoamat mahdollisuudet huomioitava esim. kulttuuriluotsi saattajaksi Yksilökohtaiset tarpeet asiakassuunnittelussa ja palveluohjauksessa realistinen ja ymmärrettävällä kielellä, selkokieli, eri kommunikointitavat huomioitava myös tuottajissa voi olla vammaisia asiakkaan valmistautuminen asiakassuunnitelmaan ohje asiakkaalle ja mahdollisuus vertaistukeen sote-keskuksen ja liikelaitoksen rooli selkeästi suunnitelmassa järjestöille ajantasaista tietoa ja selkeä rooli, jotta voivat osaltaan toteuttaa ohjausta ja neuvontaa; esim. uudenlaiset sähköiset palvelualustat laajamittaisesti käyttöön
Henkilökohtainen budjetti ja asiakasseteli Palveluntuottajien muuttuva rooli uudessa valinnanvapausmallissa 8.30 8.35 Tilaisuuden avaus, Sirkku Pikkujämsä, sote-vastuuvalmistelija, Pohjois-Pohjanmaa 8.35 8.50 Mikä ihmeen Soteuttamo? Elina Eerola, projektikoordinaattori, Sitra 8.50 9.20 Alustus: Henkilökohtainen budjetti ja asiakasseteli valmisteilla olevassa valinnanvapausmallissa. Asiakkaan ja palveluntuottajan muuttuvat roolit. Sirkka-Liisa Olli, projektipäällikkö/ kehittämisjohtaja, Pohjois-Pohjanmaa/Oulun kaupunki 9.20 9.30 Keskustelua 9.30 10.30 Learning Cafe 1) Mitä uusia mahdollisuuksia näet henkilökohtaisessa budjetissa ja asiakassetelissä? 2) Mitä tunnistettavissa olevia uhkia tulisi yritysten näkökulmasta huomioida jo pilotointivaiheessa? 3) Ajatuksia ja toiveita eri tahojen yhteistyölle pilotin aikana? 4) Kommentit pilotin suunniteltuun sisältöön? (kohderyhmä, laajuus, toteutustapa jne.) 10.30 11.00 Learning Cafen yhteenveto ja jatkoaskeleet
Learning Cafen yhteenvedot
Mitä uusia mahdollisuuksia näet henkilökohtaisessa budjetissa ja asiakassetelissä? Asiakas keskiössä päätöksenteossa. Tarvittaessa myös läheiset. Digitaalisuus: terveyden seuraaminen, palveluiden tuottaminen. Seuranpito: Hoitaako lähihoitaja myös tämän ja kodinhoitajan tehtävät? Erotettava, mitoitettava. Monimuotoiset palvelut halonkantaja: Mihin rekisteriin? Palvelutarvearvion laatu, mittarit, tasapuolisuus, hälytyskellot Seuranta Palveluohjaus tärkeässä roolissa: palveluohjaajien koulutustarve, yhteistyö jotta tuntee yritykset (ei pelkästään isot), Markkinointi vaatii resurssia Kumppanuudet (kunnat, yritykset, järjestöt (vertaistuki) Valitaanko iso yritys, jos sieltä saa kaiken palvelun Alueellisuus ja asukkaiden yhtenäiset mahdollisuudet palveluihin : myös muualla kuin keskustassa palveluita, pyritään saamaan tarjontaa myös niille alueille, joilla sitä ei vielä ole.
Mitä tunnistettavissa olevia uhkia tulisi yritysten näkökulmasta huomioida jo pilotointivaiheessa? Eri asiakkaiden tarpeiden huomiointi; Miten vastataan esim. yksinäisyyteen? Päätösten oikea-aikaisuus ja osaava palvelutarpeen arviointi Valintojen tekemisen tukeminen Pilotin sisällöt (terveyspalvelut puuttuu) Syntyykö taloudellisia hyötyjä maakunnalle? Onko liikelaitos ja Oy samalla viivalla? Ei saa syntyä monopoleja; Pääseekö pienet toimijat mukaan? Järjestöt huomioitava palveluntuottajina Tuottaja vs. palvelu Tuottajien laadun valvonta laadun eri näkökulmista Pilotin realistiset tuottajakorvaukset (joustovara) ja kriteeristöt sekä pilotin vaikutusten arviointi Pilotin valmistelun ja toteutuksen aikataulu Tietojärjestelmät: Miten myös pienet toimijat pääsevät mukaan? Digi/teknologia: hyvä vai huono? Monimuotoisuus, kaveriseteli
Ajatuksia ja toiveita eri tahojen yhteistyölle pilotin aikana? Pienten yritysten mahdollisuudet olla markkinoilla Tieto asiakkaille selkeää ja yhdenvertaista; Asiakkaan valintaan tukea Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus Asiakassuunnitelma: kirjattu, vastuutettu, arviointi, ajantasainen, esim. Kanta Hinnoittelu, tuotteistus, laatukriteerit, seuranta (esim. osaamisen huomiointi hinnoittelussa) Markkinointi Teknologia, etä, data kaikkien saatavissa pilotoinnissa Yhteinen koulutus, yhteinen osaaminen, yhteinen ymmärrys Asiakaskokemuksen hyödyntäminen; järjestöt toimijana ja tuottajana Joustavuus, ketteryys, nopeus: asiakkaan näkökulma, palvelutarpeen arviointi muuttuvassa tilanteessa vrt. yrittäjän riskin hallinta Palveluntuottajien tasapuolinen ja ajantasainen tiedonsaanti jo pilotoinnin aikana, esim. esittelytilaisuudet ja koulutukset
Kommentit pilotin suunniteltuun sisältöön? (kohderyhmä, laajuus, toteutustapa jne.) Terveydenhuollon palvelut Lääkinnällinen kuntoutus, moniammatillisesti toteutettu kotikuntoutus, liikuntaresepti Kaihi, suun terveydenhuolto, digi-/kotilääkäri, mielenterveyspalvelut Perhetyö, perhekuntoutus, ammatillinen tukihenkilötoiminta Saattohoito Pilotoinnissa tulisi kokeilla palvelujen pilkkomista eri suuruisiin kokonaisuuksiin esim. kotihoidon ja kotipalvelun osalta Miten saadaan useiden ammattilaisten kokonaisuus mahdollisimman toimivaksi? Ratkaisukeskeinen ja asiakaslähtöinen palveluiden määrittely Voisiko olla esim. yrittäjien ja järjestöjen yhteisiä tuotteita? Byrokratia ei saa tukahduttaa pienten yrittäjien toimintaa Uusien teknologisten ratkaisujen pilotointi; Kanta-yhteensopivuus Pilotoinnissa tulisi huomioida tilanteet, joissa asiakas ei itse kykene käyttämään HB:a.