KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAN METSÄTALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAN METSÄTALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Kanta-Hämeen maakuntakaavan metsätaloudellisten vaikutusten arviointi, 2017 Julkaisija: Hämeen liitto Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna fax (03) 647 4026 Yhteydet henkilökuntaan: sähköposti: etunimi.sukunimi@hame.fi www.hameenliitto.fi Hämeenlinna 2017 2

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAN METSÄTALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 1.JOHDANTO Työn tausta ja tavoitteet 2. METSIEN NYKYTILA JA TOTEUTUNUT KÄYTTÖ 2.1 Puustotiedot 2.2 Suojelu- ja monikäyttöalueet 2.3 Puuston kasvu, hakkuumahdollisuudet sekä toteutunut käyttö 3. METSÄTALOUDEN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS 4. VOIMASSA OLEVA MAAKUNTAKAAVA JA KAAVAMERKINTÖJEN VAIKUTUKSET 4.1 Kanta-Hämeen maakunta 4.2 Hämeenlinnan seutu 4.3 Forssan seutu 4.4 Riihimäen seutu 5. MAAKUNTAKAAVA 2040 LUONNOS JA KAAVAMERKINTÖJEN VAIKUTUKSET 5.1 Kanta-Hämeen maakunta 5.2 Hämeenlinnan seutu 5.3 Forssan seutu 5.4 Riihimäen seutu 6. MAAKUNTAKAAVA 2040 METSÄTALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN KOKONAISARVIOINTI 3 Kanta-Hämeen maakuntakaavan metsätaloudellisten vaikutusten arviointi, 2017

1 JOHDANTO TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET Hämeen liitto valmistelee uutta Maakuntakaava 2040. Tämän työn tekemiseen kerätään taustatiedoksi erityyppisiä selvityksiä kaikilta maankäytön suunnitteluun liittyviltä sektoreilta. Hämeen liitto tilasi erillisenä toimeksiantona Suomen metsäkeskukselta kokonaisvaltaisen analyysin maakuntakaavojen metsätaloudellisista vaikutuksista Kanta-Hämeen maakunnan alueella. Selvityksessä maakunnan metsätaloudellista potentiaalia analysoitiin niin taloudellisesta, sosiaalisesta kuin ekologisestakin näkökulmasta. Tarkastelu tehtiin ensin ilman mitään kaavavaikutuksia. Seuraavaksi tarkasteltiin nyt voimassa olevan maakuntakaavan vaikutuksia ja lopuksi analysoitiin tulevan, nyt luonnosvaiheessa olevan Maakuntakaava 2040 vaikutuksia. Näiden kolmen tuloksen välillä tehtiin myös vertailuja ja tutkittiin kaavavaikuttavuuden kehityssuuntaa. Selvitys sisältää hakkuumahdollisuuksien ja metsänhoitotöiden kokonaisvaikutusten arvioinnin, niin että esimerkiksi hakkuukertymää on verrattu myös alueen metsien kasvuun. Hakkuumäärät on laskettu kestävän metsä talouden periaatetta noudattaen. Uudistushakkuiden pinta-aloista on johdettu myös uudistamistöiden (maanpinnan käsittely ja perustamistoimenpiteet) määrät. Hakkuumääristä on johdettu myös puutavaran kuljetukseen liittyvät tunnusluvut. Hoitotöihin on huomioitu metsävaratiedoissa näkyvät taimikon varhaisperkaukset, taimikon harvennukset ja nuoren metsän hoitoalueet. Tarkasteluaineisto on laskettu maakunnan alueelle kokonaisuutena sekä kullekin seutukunnalle (Forssan seutu, Hämeenlinnan seutu ja Riihimäen seutu) erikseen. Suojelu- ja monimuotoisuustarkastelussa on seutukuntakohtaisesti selvitetty ko. alueiden ja molempien kaavojen keskinäisiä yhteyksiä karttatarkasteluna. Kokonaistarkastelussa on haluttu selvittää potentiaali ja kaavoituksen vaikutukset taloudellisesta näkökulmasta euroina (hakkuutulot) ja hehtaareina. Sosiaalista vaikutusta on laskettu mahdollisina ja toisaalta menetettyinä työllisyysmahdollisuuksina eli henkilötyövuosina. Ekologisten vaikutusten arviointi kuvaa erityyppisten suojelurajausten hehtaarimääräisiä vaikutuksia. Laskentaan vaikuttavat määrittelyt on tehty yhteistyössä selvityksen tilaajan kanssa. Analyysiaineistoina on käytetty Hämeen liiton toimittamia, luokiteltuja kaavamerkintäaineistoja sekä Suomen metsäkeskuksen viimeisimpiä julkaisukelpoisia metsävara-aineistoja (metsävara-aineiston peitto laskentahetkellä oli 84,2 %). Selvityksen tekoa avusti työryhmä, jossa olivat mukana Hämeen liitosta yli-insinööri, suunnittelujohtaja Heikki Pusa, maakunta-arkkitehti Heimo Toiviainen ja sekä maakuntainsinööri Paula Mustonen. Suomen metsäkeskuksesta mukana olivat asiantuntija Juha Niskanen ja elinkeinopäällikkö Jouni Rantala. Selvityksen teknisen toteutuksen teki Juha Niskanen yhdessä paikkatietoasiantuntijoiden Marko Keisala, Juha Väisänen, Erkki Saari ja Jyrki Lehtinen kanssa. Selvityksestä on tehty tämä kirjallinen raportti sekä ArcGis Online- sovelluksella toteutettu tarinakarttatyyppinen visuaalinen esitys. ArcGis Online-tarinakartta 4

2 METSIEN NYKYTILA JA TOTEUTUNUT KÄYTTÖ 2.1 PUUSTOTIEDOT 2.2 SUOJELU- JA MONIKÄYTTÖALUEET Kanta-Hämeen maakunnan metsätalousmaan kokonaispinta-ala on 363 420 ha. Tästä alasta yksityisomistuksessa on 277 905 ha eli 76,5 %. Metsätalousmaan pinta-alat, ha yksityismetsiä, ha koko maakunta 363 420 ha 277 905 ha Hämeenlinnan seutu 198 422 ha 150 916 ha Forssan seutu 89 829 ha 69 641 ha Riihimäen seutu 75 169 ha 57 348 ha Metsien kasvuolosuhteet ovat maan parhaat. Yli 80 % metsämaasta kuuluu kolmeen parhaimpaan kasvuluokkaan (tuore kangas tai sitä parempi). Kitu- ja joutomaiden osuus pinta-alasta on vain 1 %. Kanta-Hämeen metsien hehtaarikohtainen puustomäärä on myös korkea, 167,4 m 3 /ha. Tämä mahdollistaa suuren vuotuisen hehtaarikohtaisen kasvun joka on 7,5 m 3 /ha/v. KOKONAISPUUSTO KARTALLA Vähäinen Kohtalainen Suuri Kartta on kokonaispuuston määrää suhteellisesti kuvaava. Ruudut eivät siis kuvaa m 3 /ha määrää. Paikkatietoruudut on laskennassa luokiteltu kolmeen luokkaan, siten että luokkien välinen ero olisi mahdollisimman suuri ja luokan sisällä vaihteluväli olisi puolestaan mahdollisimman pieni. ArcGis Online-tarinakartasta pääset selailemaan aktiivista karttanäkymää (voit liikutella ja suurentaa/pienentää karttanäkymää). 5 Kanta-Hämeen maakuntakaavan metsätaloudellisten vaikutusten arviointi, 2017

PUUSTOTIEDOT KOKO MAAKUNTA Metsätalousmaan pinta-ala 363 420 ha SUOJELU- JA MONIKÄYTTÖALUEET Koko maakunta 6

PUUSTOTIEDOT HÄMEENLINNAN SEUTU Metsätalousmaan pinta-ala 198 422 ha SUOJELU- JA MONIKÄYTTÖALUEET Hämeenlinnan seutu 7 Kanta-Hämeen maakuntakaavan metsätaloudellisten vaikutusten arviointi, 2017

PUUSTOTIEDOT FORSSAN SEUTU Metsätalousmaan pinta-ala 89829 ha SUOJELU- JA MONIKÄYTTÖALUEET Forssan seutu 8

PUUSTOTIEDOT RIIHIMÄEN SEUTU Metsätalousmaan pinta-ala 75 169 ha SUOJELU- JA MONIKÄYTTÖALUEET Riihimäen seutu 9 Kanta-Hämeen maakuntakaavan metsätaloudellisten vaikutusten arviointi, 2017

SUOJELUALUEET KARTALLA ArcGis Online-tarinakartta 10

ML 10 kpl ha Forssa 80 22,6 Hattula 69 33,6 Hausjärvi 121 65,2 Humppila 12 4,7 Hämeenlinna 1014 488,5 Janakkala 376 140,8 Jokioinen 66 22,0 Loppi 173 105,3 Riihimäki 19 10,3 Tammela 264 126,0 Ypäjä 22 10,2 Maakunta yht. 1029,2 ha Hämeenlinnan seutu 662,9 ha Forssan seutu 185,5 ha Riihimäen seutu 180,8 ha Metsälain 10 :n mukaiset alueet voidaan tässä tarkastelussa verrata kaavamerkintäluokkaan 2 (alueen ominaispiirteet on säilytettävä, mutta varovaiset poimintahakkuut ovat paikoin mahdollisia) Yksityiset luonnonsuojelualueet kpl ha Forssa 50 108,2 Hattula 141 504,2 Hausjärvi 13 107,0 Humppila 3 14,7 Hämeenlinna 277 1089,8 Janakkala 68 578,0 Jokioinen 5 40,3 Loppi 49 323,9 Riihimäki 18 180,8 Tammela 55 438,1 Ypäjä 11 35,1 Maakunta yht. 3420,1 ha Hämeenlinnan seutu 2172,0 ha Forssan seutu 636,4 ha Riihimäen seutu 611,7 ha Yksityiset luonnonsuojelualueet ovat tässä tarkastelussa verrannollisia kaavamerkintäluokkaan 1. Valtion luonnonsuojelualueet kpl ha Humppila 1 0,1 Hämeenlinna 8 879,7 Janakkala 3 16,9 Jokioinen 4 108,3 Loppi 6 709,8 Tammela 68 4943,7 Ypäjä 2 90,4 Maakunta yht. 6748,9 ha Hämeenlinnan seutu 896,6 ha Forssan seutu 5142,5 ha Riihimäen seutu 709,8 ha Valtion luonnonsuojelualueet ovat tässä tarkastelussa verrannollisia kaavamerkintäluokkaan 1. 11 Kanta-Hämeen maakuntakaavan metsätaloudellisten vaikutusten arviointi, 2017

Ympäristötukialueet kpl ha Forssa 8 40,3 Hattula 6 16,9 Hausjärvi 19 42,0 Humppila 1 0,9 Hämeenlinna 181 260,0 Janakkala 92 92,6 Jokioinen 5 6,9 Loppi 63 111,3 Riihimäki 7 20,8 Tammela 49 45,4 Ypäjä 1 5,5 Maakunta yht. 642,6 ha Hämeenlinnan seutu 369,5 ha Forssan seutu 99,0 ha Riihimäen seutu 174,1 ha Ympäristötukialueet voidaan tässä tarkastelussa verrata kaavamerkintäluokkaan 2 (joissakin tapauksissa vähäinen puiden keruu on mahdollista) NATURA-alueet kpl ha Forssa 1 241,4 Hattula 58 1028,8 Hausjärvi 3 614,6 Humppila 1 0,1 Hämeenlinna 80 9538,0 Janakkala 16 630,6 Jokioinen 1 0,1 Loppi 284 5335,6 Riihimäki 2 3,3 Tammela 182 7131,9 Ypäjä 4 153,7 Maakunta yht. 24 678,0 ha Hämeenlinnan seutu 11 197,4 ha Forssan seutu 7 527,1 ha Riihimäen seutu 5 953,5 ha NATURA-alueet ovat tässä tarkastelussa verrannollisia kaavamerkintäluokkiin 1 3 sen mukaan, mikä kunkin NATURA-kohteen toteutuskeinona oleva laki on. Toteutuskeinoina voivat olla mm. luonnossuojelulaki, maa-aineslaki, erämaalaki tai metsälaki. Tällä hetkellä ei ole käytettävissä sellaista paikkatietoaineistoa, josta NATU- RA-aluerajausten metsätalousvaikuttavuutta voitaisiin laskea. 12

2.3 PUUSTON KASVU, HAKKUUMAHDOLLISUUDET SEKÄ TOTEUTUNUT KÄYTTÖ Kokonaispotentiaali, jossa tarkastellaan metsien mahdollisuuksia, ilman mitään kaavamerkintöjen vaikutusta. ArcGis Online-tarinakartta KANTA-HÄMEEN MAAKUNTA Puusto: tukkipuuta 28,52 milj. m 3, kuitupuuta 31,273 milj. m 3, yhteensä 59,793 milj. m 3 Kasvu: 2,744 milj. m 3 /v Hakkuumahdollisuus (metsävaratietoon perustuva, kestävyyden periaatteella laskettu): tukkipuuta 1,35 milj. m 3 /v, kuitupuuta 1,125 milj. m 3 /v, yhteensä 2,513 milj. m 3 /v Kantorahamahdollisuus: 85,8 milj. / Kestävä hakkuusuunnite: 4 %, 2,392 milj. m 3 /v Toteutunut hakkuutaso (keskiarvo 2011 2015): 2,072 milj. m 3 /v (kaikki), 1,585 milj. m 3 /v (yksityismetsät) Kanta-Hämeen maakunnan alueella v. 2011 2015 toteutuneet hakkuumäärät ovat olleet selkeästi alle kestävän hakkuumahdollisuustason. Vuositasolla on hakattu keskimäärin n. 300 000 m 3 alle kestävyyden rajan. Puuston kasvuun verrattuna toteutuneet hakkuut ovat olleet n. 600 00 m 3 / v pienemmät. Nykyiset kaavamerkinnät ovat pienentäneet hakkuumahdollisuutta 36 000 m 3 /v maakunnan tasolla. Kanta-Hämeen alueella on potentiaalia lievään hakkuumäärien kasvattamiseen. 13 Kanta-Hämeen maakuntakaavan metsätaloudellisten vaikutusten arviointi, 2017

HÄMEENLINNAN SEUTU Puusto: tukkipuuta 16,355 milj. m 3, kuitupuuta 17,749 milj. m 3, yhteensä 34,104 milj. m 3 Kasvu: 1,498 milj. m 3 /v Hakkuumahdollisuus (metsävaratietoon perustuva, kestävyyden periaatteella laskettu): tukkipuuta 811 900 m 3 /v, kuitupuuta 665 600 m 3 /v, yhteensä 1,478 milj. m 3 /v Kantorahamahdollisuus: 50,5 milj. /v Kestävä hakkuusuunnite: 4 %, 1,364 milj. m 3 /v Toteutunut hakkuutaso (keskiarvo 2011 2015): 1,046 milj. m 3 /v (kaikki), 0,8 milj. m 3 /v (yksityismetsät) Hämeenlinnan seudulla vuosina 2011 2015 toteutuneet hakkuut ovat olleet n. 350 000 m 3 /v alle kestävän hakkuutason. Vuotuiseen kasvuun verrattuna hakkuusäästöä on kertynyt n. 450 000 m 3 /v. Nykyisen maakuntakaavan merkintöjen vaikuttavuus seudun hakkuumahdollisuuteen on ollut 24 000 m 3 /v. Hämeenlinnan seudun vuotuista hakkuutasoa on mahdollista kasvattaa kestävyyden vaarantumatta. 14

FORSSAN SEUTU Puusto: tukkipuuta 7,258 milj. m 3, kuitupuuta 7,456 milj. m 3, yhteensä 14,714 milj. m 3 Kasvu: 678 200 m 3 /v Hakkuumahdollisuus (metsävaratietoon perustuva, kestävyyden periaatteella laskettu): tukkipuuta 324 230 m 3 /v, kuitupuuta 267 000 m 3 /v, yhteensä 591 230 m 3 /v Kantorahamahdollisuus: 20,5 milj. /v Kestävä hakkuusuunnite: 4 %, 589 000 m 3 /v Toteutunut hakkuutaso (keskiarvo 2011 2015): 588 730 m 3 /v (kaikki), 450 400 m 3 /v (yksityismetsät) Forssan seudulla vuosina 2011 2015 toteutuneet hakkuut ovat olleet kestävän hakkuumahdollisuuden tasolla. Seudun vuotuinen metsän kasvu on ollut n. 90 000 m 3 /v hakkuita suurempi. Forssan seudulla nykyisen maakuntakaavan merkintöjen vaikutus on ollut 4 600 m 3 /v. Forssan seudulla nykyinen hakkuutaso on lähellä optimia. 15 Kanta-Hämeen maakuntakaavan metsätaloudellisten vaikutusten arviointi, 2017

RIIHIMÄEN SEUTU Puusto: tukkipuuta 4,905 milj. m 3, kuitupuuta 6,067 milj. m 3, yhteensä 10,972 milj.m 3 Kasvu: 567 550 m 3 /v Hakkuumahdollisuus (metsävaratietoon perustuva, kestävyyden periaatteella laskettu): tukkipuuta 232 500 m 3 /v, kuitupuuta 211 500 m 3 /v, yhteensä 444 000 m 3 /v Kantorahamahdollisuus: 14,8 milj. /v Kestävä hakkuusuunnite: 4 %, 439 000 m 3 /v Toteutunut hakkuutaso (keskiarvo 2011 2015): 436 840 m 3 /v (kaikki), 334 200 m 3 /v (yksityismetsät) Riihimäen seudulla vuosina 2011 2015 toteutuneet hakkuut ovat kestävän hakkuusuunnitteen tasolla. Seudun metsien vuotuinen kasvu on noin 130 000 m 3 /v vuotuisia hakkuita suurempi. Nykyisen maakuntakaavan kaavamerkintöjen vaikutus Riihimäen seudulla on ollut 7 200 m 3 /v. Riihimäen seudulla nykyinen hakkuutaso on lähellä optimia. 16

LUKEn syyskuussa 2017 julkaisema tilasto Kanta-Hämeen maakunnan yksityismetsätalouden liiketuloksesta vuodelta 2016 Metsätalouden tulot 74,265 milj. Valtion tuki puuntuotantoon 1,149 milj. Puuntuotannon kokonaiskustannukset 10,734 milj. Metsätalouden liiketulos 64,680 milj. Kokonaishakkuumäärä v. 2016 oli yhteensä 2 006 000 m 3. Yksityismetsistä hakattu puumäärä oli 1 790 000 m 3. Tämän selvityksen laskelmiin ja oheiseen v. 2016 toteumaan verrattuna Kanta-Hämeen alueella on mahdollista varovasti kasvattaa vuotuisia hakkuumääriä ensisijaisesti Hämeenlinnan seudulla. 3.METSÄN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS MAAKUNNASSA Kanta-Hämeen maakunnan toimialoittaisen tilaston mukaan alueen työllisten kokonaismäärä maa-, metsä- ja kalatalouden toimialalla oli vuonna 2013 yhteensä 2608 henkilöä. Tämän selvityksen mukaan alueen metsien työllistävä potentiaali on 628 htv. Hakkuutöiden osuus henkilötyövuosista on 44 %, hakkuista seuraavien metsänhoitotöiden osuus on 11,8 %, taimikon varhaishoidon, taimikon harvennuksen ja nuoren metsän hoidon osuus on 28,3 % ja kaukokuljetuksen osuus 15,9 %. ArcGis Online-tarinakartta 17 Kanta-Hämeen maakuntakaavan metsätaloudellisten vaikutusten arviointi, 2017

18

Kanta-Hämeen maakuntakaavan metsätaloudellisten vaikutusten arviointi, 2017 19

4. VOIMASSA OLEVA MAAKUNTAKAAVA JA KAAVAMERKINTÖJEN VAIKUTUKSET Metsätalouteen vaikuttavat kaavamerkinnät on Hämeen liiton toimesta luokiteltu tässä selvityksessä neljään luokkaan luokka 1 = SL-merkinnät (luonnonsuojelualueet) luokka 2 = My -merkinnät (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja) luokka 3 = V-alkuiset merkinnät (virkistysalueet) luokka 4 = maankäyttömuotojen muutosalueet SL -merkinnät MY -merkinnät V -alkuiset merkinnät Maankäyttömuotojen muutosalueet ArcGis Online-tarinakartta Laskennoissa on käytetty seuraavia vaikuttavuusprosentteja SL = vaikutus 100 % rajoittava MY = vaikutus 90 % rajoittava V-alkuiset = vaikutus 70 % rajoittava Maankäyttömuodon muutos = vaikutus 30 % rajoittava 20

4.1 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTA SL -merkinnät MY -merkinnät V -alkuiset merkinnät Maankäyttömuotojen muutosalueet Vähäinen Kohtalainen Suuri Yllä oleva maakunta-alueen ja seuraavat seutukunnittaiset ruutukartat kuvaavat nykyisen maakuntakaavan kaavamerkintöjen suhteellista vaikuttavuutta hakkuumahdollisuuksiin. ArcGis Online-tarinakartta (pääset ArcGis Online- tarinakarttasivuille ja voit aktiivista karttaa liikuttelemalla ja zoomailemalla tutkia tarkemmin kartan kaavamerkintöjen ja vaikuttavuusruutujen keskinäisiä suhteita). vaikutus hakkuisiin, ha/v /v vaikutus hoitotöihin, ha/v luokka 1-63 -340 000-31 luokka 2-9 -45 000-3 luokka 3-141 -578 000-91 luokka 4-190 -324 000-122 yhteensä -403-1 287 000-247 Vaikutus työllistävyyteen yhteensä (hakkuu, metsänhoitotyöt, kuljetus) -7,9 htv/v 21 Kanta-Hämeen maakuntakaavan metsätaloudellisten vaikutusten arviointi, 2017

4.2 HÄMEENLINNAN SEUTU SL -merkinnät MY -merkinnät V -alkuiset merkinnät Maankäyttömuotojen muutosalueet Vähäinen Kohtalainen Suuri vaikutus hakkuisiin, ha/v /v vaikutus hoitotöihin, ha/v luokka 1-42 -255 000-23 luokka 2-9 -45 000-3 luokka 3-81 -397 000-57 luokka 4-106 -192 000-53 yhteensä -238-889 000-136 Vaikutus työllistävyyteen yhteensä (hakkuu, metsänhoitotyöt, kuljetus) -4,8 htv/v 22

4.3 FORSSAN SEUTU SL -merkinnät MY -merkinnät V -alkuiset merkinnät Maankäyttömuotojen muutosalueet Vähäinen Kohtalainen Suuri vaikutus hakkuisiin, ha/v /v vaikutus hoitotöihin, ha/v luokka 1-6 -30 000-4 luokka 2-0 -0-0 luokka 3-25 -48 000-8 luokka 4-38 -71 000-36 yhteensä -69-149 000-48 Vaikutus työllistävyyteen yhteensä (hakkuu, metsänhoitotyöt, kuljetus) -1,2 htv/v 23 Kanta-Hämeen maakuntakaavan metsätaloudellisten vaikutusten arviointi, 2017

4.4 RIIHIMÄEN SEUTU SL -merkinnät MY -merkinnät V -alkuiset merkinnät Maankäyttömuotojen muutosalueet Vähäinen Kohtalainen Suuri vaikutus hakkuisiin, ha/v /v vaikutus hoitotöihin, ha/v luokka 1-16 -55 000-3 luokka 2-0 -0-0 luokka 3-35 -134 000-26 luokka 4-44 -61 000-33 yhteensä -95-250 000-62 Vaikutus työllistävyyteen yhteensä (hakkuu, metsänhoitotyöt, kuljetus) -1,9 htv/v 24

5. MAAKUNTAKAAVA 2040- LUONNOS JA KAAVAMERKINTÖJEN VAIKUTUKSET Metsätalouteen vaikuttavat kaavamerkinnät on Hämeen liiton toimesta luokiteltu tässä selvityksessä neljään luokkaan luokka 1 = SL-merkinnät (luonnonsuojelualueet) luokka 2 = My -merkinnät (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja) luokka 3 = V-alkuiset merkinnät (virkistysalueet) luokka 4 = maankäyttömuotojen muutosalueet SL -merkinnät MY -merkinnät V -alkuiset merkinnät Maankäyttömuotojen muutosalueet ArcGis Online-tarinakartta (Linkistä pääset ArcGis Online- tarinakarttasivuille ja voit aktiivista karttaa liikuttelemalla ja zoomailemalla tutkia tarkemmin kaavamerkintöjen ja vaikuttavuusruutujen keskinäisiä suhteita). Laskennoissa on käytetty seuraavia vaikuttavuusprosentteja SL = vaikutus 100 % rajoittava MY = vaikutus 90 % rajoittava V-alkuiset = vaikutus 70 % rajoittava Maankäyttömuodon muutos = vaikutus 30 % rajoittava Alla olevat ruutukartat kuvaavat Maakuntakaava 2040 -luonnoksen kaavamerkintöjen suhteellista vaikuttavuutta hakkuumahdollisuuksiin. 25 Kanta-Hämeen maakuntakaavan metsätaloudellisten vaikutusten arviointi, 2017

5.1 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTA SL -merkinnät MY -merkinnät V -alkuiset merkinnät Maankäyttömuotojen muutosalueet Vähäinen Kohtalainen Suuri vaikutus hakkuisiin, ha/v /v vaikutus hoitotöihin, ha/v luokka 1-48 -298 000-27 luokka 2-35 -170 000-14 luokka 3-125 -555 000-80 luokka 4-246 -397 000-162 yhteensä -454-1 420 000-283 Vaikutus työllistävyyteen yhteensä (hakkuu, metsänhoitotyöt, kuljetus) -9,7 htv/v 26

5.2 HÄMEENLINNAN SEUTU SL -merkinnät MY -merkinnät V -alkuiset merkinnät Maankäyttömuotojen muutosalueet Vähäinen Kohtalainen Suuri vaikutus hakkuisiin, ha/v /v vaikutus hoitotöihin, ha/v luokka 1-31 -240 000-22 luokka 2-31 -152 000-14 luokka 3-77 -385 000-51 luokka 4-125 -213 000-65 yhteensä -264-990 000-152 Vaikutus työllistävyyteen yhteensä (hakkuu, metsänhoitotyöt, kuljetus) -5,5 htv/v 27 Kanta-Hämeen maakuntakaavan metsätaloudellisten vaikutusten arviointi, 2017

5.3 FORSSAN SEUTU SL -merkinnät MY -merkinnät V -alkuiset merkinnät Maankäyttömuotojen muutosalueet Vähäinen Kohtalainen Suuri vaikutus hakkuisiin, ha/v /v vaikutus hoitotöihin, ha/v luokka 1-5 -26 000-3 luokka 2-4 -14 000-0 luokka 3-24 -42 000-8 luokka 4-72 -118 000-62 yhteensä -105-200 000-73 Vaikutus työllistävyyteen yhteensä (hakkuu, metsänhoitotyöt, kuljetus) -2,3 htv/v 28

5.4 RIIHIMÄEN SEUTU SL -merkinnät MY -merkinnät V -alkuiset merkinnät Maankäyttömuotojen muutosalueet Vähäinen Kohtalainen Suuri vaikutus hakkuisiin, ha/v /v vaikutus hoitotöihin, ha/v luokka 1-10 -28 500-1 luokka 2-0 -0-0 luokka 3-25 -124 000-20 luokka 4-50 -75 000-59 yhteensä -85-227 500-80 Vaikutus työllistävyyteen yhteensä (hakkuu, metsänhoitotyöt, kuljetus) -1,9 htv/v 29 Kanta-Hämeen maakuntakaavan metsätaloudellisten vaikutusten arviointi, 2017

6. MAAKUNTAKAAVA 2040 VAIKUTUSTEN KOKONAISTARKASTELU Kaavamerkinnän vaikuttavuus Kaavamerkintä Hakkuumahdollisuus Vaikuttavuus SL -merkinnät MY -merkinnät V -alkuiset merkinnät Maankäyttömuotojen muutosalueet Vähäinen Kohtalainen Suuri Vähäinen Kohtalainen Suuri ArcGis Online-tarinakartta 30

Oheiselle kartalle on poimittu tarkasteluun kolme eri tasoa. Vihreäsävyiset ruudut kuvaavat alueen suhteellista hakkuupotentiaalia ilman kaavamerkintöjen vaikutusta. Vinorasterimerkinnät kertovat alueen kaavamerkintäluokan ja ruskeasävyiset ruudut em. kahden tason tiedoista lasketun kaavamerkinnän suhteellisen vaikuttavuuden. Oheisen kartan ruutukoko on 5x5 km. Tarkemman kuvan vaikuttavuusruutujen sijoittumisesta saa, kun siirtyy tarkastelemaan aineistoa ArcGis Online-tarinakartta -esityksellä. Vaikuttavuuden laskennassa on käytetty aiemmin esitettyjä vaikuttavuusprosentteja. SL = 100 %, MY = 90 %, V-alkuiset =70 %, Maankäyttömuodon muutos = 30 % Kaikki selvityksen esitykset ja laskennat hakkuiden osalta on tehty kestävyyden periaatetta noudattaen. Kanta-Hämeen maakunnan metsät ovat hyvässä tuottokunnossa. Hyvät kasvupohjat ja hyvä puustopääoma mahdollistavat korkean vuotuisen kasvun ja sitä kautta myös huomattavan hyvät kestävät vuotuiset hakkuumäärät. Taimikoiden ja nuorten metsien intensiivinen hoito varmistaa myös tulevaisuudessa hakkuumahdollisuuksien säilymisen. Selvityksen mukaan maakunnan metsien käyttöaste on varsin hyvällä tasolla, mutta varsinkin Hämeenlinnan seudulla on mahdollista varovasti nostaa vuotuista hakkuutasoa tähän saakka keskimääräisesti toteutuneesta. Metsien monikäyttö ja virkistysarvot on maakunnan alueella huomioitu merkittävässä määrin. Maakunnan alueella on useita pinta-alaltaan suuria monikäyttöön varattuja alueita, mm. Evon alue sekä Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistot. Toisaalta, myöskään talousmetsissä metsänhoitosuositusten ja -ohjeiden mukaan tehdyt hakkuut ja taimikonhoitotyöt eivät ole ristiriidassa metsien moni- ja virkistyskäytön kanssa. Hoidetut eri kehitysvaiheessa olevat metsät ovat helppoja liikkua, kauniita katsella ja usein myös sieni- ja marjasadot paranevat. Riippuen tarkasteltavasta teemasta ja seutukunnasta Maakuntakaava 2040 kaavamerkintöjen vaikutus metsätalouden harjoittamiseen on varsin maltillinen, vaihdellen 1 2 % välillä. Kantorahatuloihin vaikutus määrällisesti on suuri. Kaavamerkinnät yhteensä rajaavat maakunnan alueella kantorahapotentiaalista 1,7 %, mikä euroiksi muutettuna tarkoittaa 1,42 milj. /v. Hakkuupotentiaalista määrä on 41 000 m 3 /v eli n. 1,6 %. 1,42 milj. on rahana suuri, mutta 1,7 prosenttina pieni! Seutukunnittain vaihtelu on kohtalaisen suurta. Forssan seutukunnan alueella vaikutus kantorahapotentiaaliin on vain 0,7 %. Tämä johtuu siitä, että huomattavan suuret alueet kaavamerkintöjen alle jäävistä alueista ovat varsin vähäpuustoisia (Torronsuo). Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla merkintöjen vaikutus kantorahatuloihin on n. 2 %. Jos vaikuttavuus laskettaisiin niin, että kaikkien neljän kaavamerkinnän vaikutus olisi 100 % rajoittava, talouskäytön ulkopuolelle jäisi siinä tapauksessa yhteensä maakunnan alueella 70 600 m 3 /v. Tämä olisi 2,8 % hakkuumahdosta ja noin yhden prosenttiyksikön verran suurempi kuin nyt em. vaikuttavuuksilla laskettu määrä. Sama laskenta kantorahatuloina merkitsisi noin 2,55 milj. /v eli 2,97 % kantorahamahdosta. Ero nyt laskettuun vaikuttavuuteen on 1,27 %. 31 Kanta-Hämeen maakuntakaavan metsätaloudellisten vaikutusten arviointi, 2017

Työllisyyteen kaavamerkintöjen vaikutus on maakunnan alueella 1,5 %. Henkilötyövuosina se tarkoittaa 9,7 htv. Seutukunnittain erot ovat pieniä. Hämeenlinnan ja Forssan seutu n. 1,5 % ja Riihimäen seutukunta puolestaan 1,7 %. Jos verrataan nykykaavan merkintöjen vaikuttavuutta hakkuumahdollisuuksiin on vaikutus maakunnan tasolla yhteensä 36 000 m 3 /v, joka kantorahatulona on 1,29 milj. eli 1,5 % koko kantorahapotentiaalista. Maakuntakaava 2040 luonnoksen kaavamerkinnät kasvattavat rajoituksia n. 0,2 % nykytasoon verrattuna. Kaiken kaikkiaan maakuntakaavan kaavamerkintöjen rajoittavat vaikutukset ovat varsin maltilliset. Vahvempiin lakeihin perustuvat metsän käytön rajoitteet sekä yleinen metsätalouden toimeliaisuuden taso vaikuttavat metsätalouden taloudelliseen tulokseen ja työllistävyyteen huomattavasti kaavamerkintöjä enemmän. Selvityksen tekemisen aikana on noussut esiin muutamia havaintoja joihin maankäytön suunnittelun ja -ohjauksen osalta voisi kiinnittää huomiota. Kaavamerkinnöissä ja esim. luonnonsuojelulain perusteella perustetuissa aluemerkinnöissä on jonkin verran päällekkäisyyksiä. Liekö tämä tarkoituksenmukaista? Metsätalouden tarvitsemaan infraan ja logistiikkaan voisi kiinnittää kaavatyössä enemmän huomiota. Kustannustehokkaasti toimiva metsätalous tarvitsee toimivat kuljetusmahdollisuudet, logistiikkaketjuun tarvitaan tulevaisuudessa enemmän terminaalityyppisiä raaka-aineen varastointi- ja käsittelyalueita ja myös tuotannollisen toiminnan tarvitsemia aluevarauksia olisi hyvä kartoittaa jo maakuntakaavaan. Metsäsektori voi tässä asiassa katsoa myös peiliin ja toimia jatkossa maankäytön suunnitteluprosessin kaikissa vaiheissa aktiivisemmin. Maankäytön suunnittelijoiden ja metsäsektorin tiiviimpi yhteistyö hyödyttäisi molempia tahoja. 32