Kansainvälisten markkinoiden kartoitus

1 (17) Kansainvälisten markkinoiden kartoitus Metsätiedon liiketoimintamallit selvityshanke, TP4 (A72446) Leena Leskinen Jussi Lappalainen

2 (17) Sisällysluettelo Yhteenveto... 1 1. Kansainvälisten markkinoiden kartoitus matka 10.9.-15.9.2017, Ranska... 4 2. Kansainvälisten markkinoiden kartoitus -matka 29.10.-3.11.2017, USA, Känsi- Virginia, Virginia ja Washington DC.... 12 Yhteenveto 10.9.-15.9.2017, Ranska Matkalle valmistauduttiin tuottamalla esittelymateriaalit suomalaisesta metsätiedon tuotantoprosessista, Metsään.fi palvelusta sekä Lieksan alueelle tuotetuista palontorjunnan teemakarttojen piloteista. Pilottia esitteli matkalla Alain Minguet Arbonaut Oy:stä. Matkan aikana vierailtiin metsänomistajajärjestön, metsähallinnon, pelastusviranomaisten sekä maanmittauksesta ja VMI:sta vastaavien viranomaisten luona. Käytyjen keskustelujen tuloksena voidaan arvioida, että Metsäkeskuksen kehittämä metsätiedon tuotantoprosessi ja siitä kehitetyt tietopalvelut olisivat sovellettavissa kustannuskilpailukykyisesti palvelemaan myös Ranskassa useita yhteiskunnallisia tarpeita. Näitä ovat mm. metsäneuvonta ja kestävän metsätalouden edistäminen sekä palontorjunta ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Vaikka inventointitiedon tarpeellisuus tunnustetaan, on organisaatioissa historian saatossa syntyneet toimintatavat ja asenteet esteenä mm. laserkeilauksen käyttöönotolle. Sähköisiä palveluita on kehitetty hyvin ketterästi mm. avustamaan metsänomistajien ja palveluntarjoajien kohtaamista. Palvelut eivät kuitenkaan perustu inventointitietoon. Ranskan olosuhteissa ei ole tällä hetkellä saatavissa inventointiaineistoa, jonka pohjalla voisi kehittää esimerkiksi metsien 3D mallinnusta, visualisointia tai virtuaalimaailmoja. Jatkotoimenpiteinä tulisi suunnitella yhteistyötä lupaavimman aiheen eli palontorjunnan alalta. Tämä edellyttää, että edelleen täsmennettäisiin suomalaista public-private partnership konseptia niin, että yrityksen ja Metsäkeskuksen lisäksi mukana olisi pelastusalan organisaatio. Näille etsittäisiin vastinparikumppani Ranskasta yhteisen pilottihankkeen perustamiseksi. Suomen metsäkeskus on tilanteessa, jossa kumppanuusorganisaatioiden, kuten alueellisen yliopiston, aluekehitysrahoittajien ja alueen pk-yritysten intressissä olisi tämäntyyppinen kehittäminen. 29.10.-3.11.2017, USA, Känsi-Virginia, Virginia ja Washington DC Karkeasti jakaen Yhdysvalloissa voidaan metsätalous jakaa tavoitteiltaan kolmeen luokkaan. Teolliset metsäomistajat hoitavat metsiään ammattimaisesti huolehtien puuntuotannon kestävyydestä pitkällä aikavälillä. Kaakkoisesta USAsta tulee 20% maailman puukuidusta. Yksityismetsänomistuksessa korostuu hakkuumahdollisuudet ja puukauppa. Yleensä laki ei edellytä suunnitelmallista metsänuudistamista, jolloin metsänhoito perustuu kokonaan metsänomistajien kiinnostukseen. Valtion omistamissa metsiä koskee tiukahko ympäristölainsäädäntö, minkä noudattaminen edellyttää ympäristövaikutusten arviointia. Valtion metsiin kohdistuu myös yleisön mielenkiinto ja tarve tehdä laajaa sidosryhmätyötä. Pääosa markkinoille tulevasta raakapuusta tulee siis yksityisesti omistetuista metsistä. Se otetaanko lidar-inventointi käyttöön ratkeaa yksinkertaisilla kriteereillä: säästääkö se kustannuksia, aikaa tai tuottaako sillä saatava aiempaa tarkempi tieto enemmän tuloja. Yleisen haaste lidar inventoinnille on, ettei maksajaa tahdo löytyä. Teolliset metsänomistajat tekevät inventointia lidarilla siellä, missä se on mahdollista (riittävä pinta-ala ja analyysi mahdollista). Temperaattisen lehtipuualueen hankaluus on se. että lehtipuulajien erottamiseksi

3 (17) sekä rungon ominaisuuksien mallintamiseksi latvusten perusteella ei ole tehty tutkimus- ja kehitystyötä. Yksityismailla esteenä on riittävän suuren inventointialueen kokoaminen metsänomistajista tai se, ettei hanketta ole halukkuutta maksaa verorahoista. Valtion mailla olisi selkeä hyöty lidar inventoinnnista, joka voisi hyvinkin myös maksaa kustannuksensa takaisin melko nopeasti. Tästä huolimatta rahoitusta on hankala saada. Myös metsätaloutta (lähinnä vesistövaikutusten näkökulmasta) valvovalle osavaltion viranomaiselle olisi lidar aineistosta hyötyä. Yksityismailla toimimiselle on omat rajoitteensa, kun jokamiehenoikeuksia ei ole. Eri osavaltioissa on erilaista sääntelyä. Metsä taloudelle asetettu sääntely on yksi asia, joka vaikuttaa lidarinventoinnin kiinnostavuuteen. Lidarilla tuotettava tarkka tieto hyödyttää eniten, jos on paljon monenlaisia tekijöitä otettavana huomioon. Myös hiilikauppa voi asettaa lidaria suosivia vaatimuksia. Joissakin osavaltiossa voi myös yksityismetsätalouteen kohdistua kohtalaisesti sääntelyä. Laserkeilauksen tai muiden kaukokartoitusmenetelmien käyttöönoton edistäminen USA:ssa edellyttää menetelmien kilpailukyvyn arvioimista osavaltioittain. Kilpailukykyyn vaikuttavat ainakin: metsäteollisuuden ja puumarkkinoiden kehitys, maaomistusrakenne, metsien rakenne, metsäpaloriskit sekä sääntely ja muut markkinatekijät. Metsätalouteen kohdistuva sääntely vaihtelee osavaltioittain. Myös muut markkinatekijät, kuten hiilikauppa (jota Kalifornian osavaltio jo harjoittaa) voivat tuoda lisää käyttöä kaukokartoitusperusteille inventointitiedolle. Metsänomistajaneuvontaa tekee USA:ssa ainakin yliopistot, USDA Forest Service sekä osavaltion metsäosastot. Näistä osavaltioiden metsäosastot voidaan mahdollisesti katsoa (meillä on kokemus ainoastaan Virginiasta) Metsäkeskuksen sisarorganisaatioiksi, joihin suosittelemme yhteydenottoa jatkossa, jos yhteistyötä Yhdysvaltoihin halutaan kehittää. Kaukokartoitusmenetelmien kilpailukyvyn selvittäminen ei kuitenkaan ole Metsäkeskuksen tehtäviä, vaan sopii yliopistolle tai tutkimuslaitokselle tehtäväksi.

4 (17) 1. Kansainvälisten markkinoiden kartoitus matka 10.9.-15.9.2017, Ranska MAANANTAI 11.9. Vierailukohde, Pariisi: Fédération nationale des forestiers privés de France (Metsänomistajajärjestö) Centre National de la Propriete Forestiere (CNPF, Metsäkeskusta vastaava taho) Paikalla isännistä oli pääjohtaja Luc Bouvarel, joka edusti ranskalaisten yksityismetsänomistajien järjestöä (Forestiers Privés de France). Hänen lisäkseen paikalla oli CNFP:stä paikkatietovastaava Richard Lehaut. Isännät kuuntelivat kiinnostuneena esityksiämme esittäen paljon kysymyksiä. Ranskan yksityismetsätaloutta kuvaa samat piirteet kuin Suomen. Osa haasteista on jopa Suomea vaikeampia. Tilat voivat olla yhden hehtaarin kokoisia ja hyvin pirstaleisia. Metsäneuvontaa tehdään, mutta ilman kunnollista inventointitietoa. Metsiä hallitsevat lehtipuut, mutta puunjalostuksen kysyntä kohdentuu havupuihin. Joillakin alueilla toisen maailmansodan jälkeen metsänomistajilta kerättiin maksuja, joiden avulla rahoitettiin metsänhoitoa. Näitä puustoja hakataan nyt. Hakkuiden myötä lehtipuut yleistyvät. Metsätaloudessa uudistaminen on kallista, keskimäärin 2000 /ha 1000 kpl/ha istutustiheydellä, mikä syö metsänomistajien motivaatioita hoitotöihin. Toisaalta intensiivisesti metsiään hoitavat kasvattavat havupuuta mm. tekemällä pystykarsinnan kahdesti. Kiertoaika on luonnollisesti Suomeen verrattuna lyhyt, 20-50 vuotta puulajista riippuen. Rankassa ei ole metsänkäyttöilmoituksen kaltaista menettelyä. Ranskassa metsänomistaja tekee metsäsuunnitelman, jonka viranomainen hyväksyy. Suunnitelmaa saa toteuttaa tämän jälkeen tietyin reunaehdoin. Lainvalvonta on mahdollista, jos viranomaisilla on metsäsuunnitelma hallussa. Laserkeilauksen haaste on mm. Ranskan noin 140 puulajia ja sekapuustoisuus, jolloin arvokkaiden puiden löytäminen on vaikeaa. Lisäksi maaston muodot voivat haitata hyvät datan saamista Alpeilla. Ranskassa esiintyvistä puulajeista 15 hyödynnettäviä. Ranskassa metsästyksellä on suurempi taloudellinen merkitys metsänomistajille, kuin Suomessa. Riistatalouden tulot ovat 2 miljardin euron luokkaa vuositasolla. Richard Lehaut esitteli Ranskan käytäntöjä. Ranskassa ei ole kattavaa www-yhteyttä. Metsänomistajien sähköisten palvelujen käyttöön täytyy kouluttaa. CNFP on laatinut palvelun ja metsänhoidon verkkokursseja. Ainoastaan 60% FNFP jäsenistä on sähköposti ja ainoastaan 40 % metsänomistajista on järjestäytynyt FNFP:hen. Käytännössä hallinnon hallussa oleva metsäaineisto tulee metsänomistajilta itseltään. Metsänomistajien tekemät tai teettämät suunnitelmat tallennetaan hallinnon järjestelmään. Lisäksi hallinto käyttää mm. veroviraston tietoja, IGN antamia aineistoja ja esimerkiksi ilmakuvia eri vuosikymmeniltä. CNFP on kehittänyt uutta sähköistä palvelua EAKR rahoituksella. Tähän palveluun on tulossa ominaisuuksia seuraavasti: - metsänomistajat voivat kontaktoida toisiaan ja palveluntarjoajia - palveluntarjoajat voivat kontaktoida metsänomistajia - palveluntuottaja voi tehdä järjestelmään omat projektikannan - järjestelmästä löytyy mm. muinaismuistot ja suojelukohteet. - viitteellisiä puunhintatietoja hyödynnetään mm- metsätalouden verkkokurssien opetusmateriaaleissa. Viitehinnat määrittää toimijoiden paneeli. - vertaisarviointijärjestelmä (vrt. airbnb) - kiinteistökaupan välittäjien kontaktointi (esimerkiksi, jos kiinteistövälittäjän toimipisteestä 5 km etäisyydellä tulee kiinteistö myyntiin, ilmoitus välittäjälle). Yhteystietoja ei anneta kuitenkaan automaattisesti - rasitteet näkyvissä ammattilaisille

5 (17) Järjestelmä laajenee pilotista kokomaahan 2017/2018. Sähköisen palvelu tavoitteena lisätä internetsukupolven tietoutta metsistä ja metsätaloudesta. Sähköisen palvelun järjestelmää on kehitetty yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Luottamukseen, jota vaaditaan tietojen jakamiseen, kiinnitettiin keskusteluissa huomiota. Tiedot nyt metsähallinnolla ja ne oikeastaan ovat metsäomistajien omia. Eri tahojen välisessä keskustelussa on tullut ilmi, että nyt IGN haluaisi ne omaan käyttöönsä. Päätelmänä voi esittää, että ranskassa on kehitetty yksityismetsätalouden palveluja tarve- ja kysyntälähtöisesti, kun Suomessa niitä kehitetään aineistolähtöisesti. Suomalaiset voisivat oppia tavasta tehdä pienillä resursseilla tarvelähtöisiä palveluja. Ranskalaisia puolestaan pohditutti suomalainen tehokas inventointiprosessi ja mitä vastaavalla voisi saada aikaiseksi Ranskassa. Kaikenkaikkiaan päivä oli tuloksekas, siitä huolimatta, että CNFP:n edustus ei ollut sitä, mitä oli aikaisemmin esitetty ja että EFI:n henkilöt olivat tulleet tapaamiseen viikkoa liian aikaisin.

6 (17) Maatalousministeriön sisäpihaa.

7 (17) Toimistotalon portaikosta, jossa CNFP sijaitsee.

8 (17) TISTAI 12.9.2017 Vierailukohde: Draguignan, Varin alue Services d Incendie et de Secours du Var, Draguignan (SDIS83, alueellinen pelastuslaitos) D.D.T.M. du Var Service Environnement et Foret Idem (alueen ympäristöhallinto, ELY ), Paikalla olleet isännät: Frédéric-Georges Roux, Fransylva, Var (alueellinen metsänomistajajärjestön edustaja) SDIS83: Eric Martin, Magali Brion, Jean Luc Tomasi, Flore-Ange Pasquini, Patrick Brasseur, DDTM: Fransoice Garrer, Johmy Delin, Frédéric-Georges Roux, Fransylvan alueellinen edustaja Varin alueella esitteli yksityismetsänomistamisen näkökulmaa ajomatkalla Les Arcs-Draguignon rautatieasemalta paloasemalle. Puun arvo on käytännössä alhainen. Puuta käytetään lähinnä huonekaluteollisuuteen. Metsäpalojen yhteydessä ollaan huolestuneita kiinteistöistä ja ihmisistä. Metsänomistajilla ei ole vakuutusta omaisuudelleen. Palaneen metsän annetaan uudistua luontaisesti. Metsien tuottamat maisema-arvot ovat tärkeitä alueen turismielinkeinolle (joka on merkittävä, 10 miljoonaa turistia vuodessa). Näistä arvoista ei kuitenkaan makseta metsänomistajille. SDIS 83:n toimistolla tilaisuuden avasi osaston johtaja Eric Martin. Eric oli vieraillut Suomessa Kuopiossa pelastusopiston avajaisissa. Leskinen esitteli SMK organisaation. Kuulijat eivät juurikaan esittäneet kysymyksiä. Lappalainen esitteli metsätiedon tuotannon prosessit Suomessa. Metsäkeskuksen tiedon tuotanto ja hyödyntäminen esiteltiin tarkasti, käytiin keskustelua Ranskan ja Suomen metsävarainventointien eroista. Kuulijoista paikkatietoasiantuntija oli vakuuttunut siitä, että tuotettu tieto on tarkkaa ja tämänkaltaista aineistoa tarvittaisiin Ranskassakin. Patrick Brasseur, Jean Luc Tomasi, Magali Brion ja Alain Minguet kuulolla.

9 (17) Eric Martin, Frédéric-Georges Roux, Patrick Brasseur ja Jean Luc Tomasi tutustuvat ranskankieliseen Metsäkeskusaineistoon. Minguet esitteli Lieksan metsäpalokarttojen pilotin. Ranskalaiset palomiehet olivat erittäin kiinnostuneita Lieksan pilotista ja sen soveltamisesta paikallisiin oloihin. Kyseeseen voisi tulla valvontaa varten tehtävä analyysi, siitä onko rakennusten ympärillä oleva puusto raivattu velvoitteen mukaisesti. Maaomistajilla on vaatimuksia raivata pensasto ja puusto raivattu mm. rakennusten ja teiden vierestä. Palolaitoksen organisaatioesittelyn piti Patrick Brasseur, jonka vastuulla on mm. paloriskit. Kävi ilmi, että aktiiviseen metsäpalontorjuntaan käytetään 45 miljoonaa euroa vuodessa. Suomalaisten näkemys oli, että investoimalla passiiviseen palontorjuntaan nykyistä enemmän voitaisiin säästää aktiivisen palontorjunnan kustannuksissa. Pelastuslaitoksen maakunnallinen budjetti on 109 000 000, josta he käyttävät investointeihin ja kehittämiseen 11 000 000. Suuresta investointimäärästä huolimatta, heillä ei ole esim. kunnollista lidar-aineistoa 400 000 ha maakuntansa alueelta (Suomessa tällaisen alueen keilaus maksaa normaalisti 150 000 300 000 ). Magali Brion esitteli kehitystyötä, jota tehtiin paikkatietoon liittyen. Lopuksi tutustuttiin hätäkeskukseen. Hätäilmoituksen tekijä on mahdollista paikantaa mobiilipaikannuksen avulla. Lisäksi tutustuttiin palontorjunnan johtokeskukseen, jossa parhaillaan koordinoitiin maastopalon sammutusta. Päätelmänä voidaan todeta, että erityisesti paikkatieto-osaajat olivat kiinnostuneita Metsäkeskuksen maastotiedon tasosta ja Lieksan palokarttapilotista. Maastopalot kuluttavat paljon resursseja, joten kehittämisen pitäisi olla järkevää. Esteenä on kuitenkin vanhat organisaatioperinteet ja asenteet. KESKIVIIKKO 13.9.2017 Vierailukohde: Nancy Institut National de L Information Géographique et Forestiére (IGN, maanmittauslaitos ) Paikalla isännistä: Antoine Colin ja Cedric Vega Leskinen esitteli lyhyesti Metsäkeskuksen tehtävät ja Lappalainen metsien inventointijärjestelmän. IGN on Ranskassa vastuussa valtakunnan metsien inventoinnista. Isännät olivatkin kiinnostuneita inventointitapojen eroista. Ranskassa VMI on tuottanut tiedon valtakunnan puuston kokonaistilavuudesta 1960 luvulta lähtien. Inventointi tehdään 12 vuoden kierrolla. IGN kokoaa myös eri toimijoilta saamansa havaintotiedot metsätuhoista ja metsäpa-

10 (17) loista kansalliseksi tilastoksi. Aineiston laadusta keskusteltiin, mm. palomiehiä on yritetty kouluttaa tekemään parempia maastoarvioita, mutta laatuongelmia on yhä. Lidarin käytöstä käytiin keskustelu. Suomessa käytettävä 5 miljoonaa euroa vuodessa kaukokartoitukseen vaikutti kuulijoista isolta summalta. Tarve operatiiviselle metsäsuunnittelutiedolle tunnistettiin, mutta rahoitusta pidettiin kuitenkin epärealistisena. Keskustelua leimasi mm. se, ettei esimerkiksi ajatella vaihtoehtoa, jossa keilattaisiin vain osa maata. Keilattavaksi voitaisiin priorisoida ne osat, jossa metsätaloudella on suurin merkitys tai alueet, joissa on merkittävät metsäpaloriskit. Paloriskit kohdentuvat alueille, joilla puulla ei käytännössä ole arvoa. Keskustelussa unohtuu se, että toisaalta itse maastopalojen torjuntaan käytetään huomattavia summia, jolloin hyvä palontorjunnan ehkäisy ja suunnittelu voisi maksaa itsensä takaisin. Lisäksi keskustelussa ei oteta huomioon muita syitä, miksi metsäpalojen torjuntaan tulisi investoida: metsien arvo matkailulle, ilmastonmuutos, tarve sitoa hiiltä, palojen tuhoamien kiinteistöjen arvo sekä ihmisille aiheutuva vaara. Ranskasta on keilattu tällä hetkellä 15% pinta-alasta. IGN:llä on kaksi omaa Optechin keilainta ja he rakentavat itse ilmakuvauskameransa. Heillä on useita lentokoneita, mutta kapasiteetti olisi riittämätön esimerkiksi Ranskan kattavaan inventointiin. Keilausdata ei ole julkista dataa ja vaikutti siltä, että IGN oli tilanteeseen tyytyväinen. IGN:llä on omaa kaupallista metsäinventointiin liittyvää tuotantoa, joten datan hallinnointi takaa heille tietyn aseman markkinoilla. ALS datan käytetty pistetiheys on n. 4 pulssia/m2 (vrt. Suomen 0,5-1) ja edes tällä datalla he eivät ole IGN:n mukaan saaneet tuotettua heidän mielestään riittävän tarkkaa DTM:ää operatiivisen tason metsävaratiedosta puhumattakaan. He tutkivat DTM tuotantoa erilaisilla laseraineistoilla ja yrittävät mm. ostaa Geiger-laserin USA:sta Ranskaan (ilmeisesti vuokraus onnistuu, mutta USA ei suostu myymään teknologiaa heille). IGN tutkii parhaillaan TLS laserin käyttöä puun rungon ja oksien tilavuuden yms. muuttujien mittaamiseen ja mallinnukseen. Esityksen perusteella näytti siltä, että he ovat saaneet kehitettyä käyttökelpoisia algoritmeja tiettyjen piirteiden erottamiseen TLS datasta. Antoine Colin kertoi myös hakeneensa rahoitusta metsätieverkostotietokannan rakentamiseen. Tietokanta tuotettaisiin pyytämällä teistä tietoa niiden käyttäjiltä sekä mahdollisesti hyödyntämällä lidaria. Keskusteltiin Metsäkeskuksen vastaavasta hankkeesta.

11 (17) TORSTAI 14. syyskuuta 2017 Vierailukohde: Bordeaux Groupement d intérêt Public Aménagement du Territoire et Gestion des Risques (GIP Ategeri, riskienhallintayksikkö) Paikalla tapaamisessa olivat johtaja Pierre Macé ja insinööri Marion Laquerre Leskinen esittely lyhyesti vierailu taustat. Lappalainen esitteli Metsäkeskuksen inventointimenetelmän. Käytiin keskustelua inventointimenetelmän tarkkuudesta, kyvystä arvioida puun laatua sekä mahdollisuudesta arvioida biomassan kehitystä. Marion esitteli organisaation tehtäviä, joihin kuului mm. metsäpaloihin ja hyönteistuhoriskeihin liittyvät arviointitehtävät. Tehtävät perustuivat pitkälti ilmakuvien hyödyntämiseen ja laserkeilauksen mahdollisuuksiin suhtauduttiin varovaisesti pitäen menetelmää kalliina. Paikallinen Metsätalo, Bordeaux

12 (17) 1. Kansainvälisten markkinoiden kartoitus -matka 29.10.-3.11.2017, USA, Känsi- Virginia, Virginia ja Washington DC. MAANANTAI - TIISTAI 29.10 30.10. Vierailukohde: Morgantown, Länsi Virginia, USA West Virginia University Davis College of Agriculture, Natural Resources & Design Professori David McGill esitteli kampusta. Morgantown on pieni noin 30 000 asukkaan kaupunki, jonka väkiluvun tuplaa opiskelijat. Merkittävä akateeminen saavutus yliopistolle oli WV:n pakokaasuhuijauksen havaitseminen. Laitoksen johtaja Robert Burns, esitteli yliopistoa. Metsätalouden ja luonnonvarojen osastolla on mahdollista opiskella energiataloutta (liuskekaasun tuotanto), metsävarojen käytön hallintaa, kansallispuistojen virkistyskäyttöä ja turismia, riista- ja kalataloutta sekä puutiedettä. Yliopistolla on myös omat tutkimusmetsät. Kahden päivän aikana oli useita tapaamisia ja ryhmäkeskusteluja WV: yliopistossa. Tavattuja henkilöitä olivat: - Chad Westfall, Landmark Forestry, (http://www.landmarkforestryllc.com/), - Michael Effinger USDA forest service, joka vastasi VMI maastomittauksista. - Professori Sophan Chhin, apulaisprofessori, WVU - prof, Michael Strager, WVU - prof. Jason A Hubbart, WVU - Jamie Schuler, metsänhoidon professori WVU Maanantai-iltana pidettiin yleisöluennot, johon osallistui noin 15 ihmistä. Leskinen luennoi Suomesta ja metsätalouden merkityksestä yleisesti ja Lappalainen suomalaisesta metsästä, käytännön metsätaloudesta ja puunkorjuusta. Keskusteluissa tuli ilmi seuraavia asioita.

13 (17) TiMOt (Timber Management Organisation) ovat metsätalouden konsultteja jotka toimeksiannosta tekevät yksityismetsiin inventoinnin ja puunkorjuun. Inventointi tehdään maastokoealoittain. Hiilen laskenta on tärkeää, sillä Kalifornia on aloittanut hiilikaupan. Kalifornia ostaa hiilen varastointia markkinahintaan (tällä hetkellä 12 $ tonni) Kanadasta ja muualta USA:sta. FIA tuottaa hiilidatan. - yliopiston omissa metsissä tehdään tutkimusta ja niitä hyödynnetään opetuksessa.

14 (17) Tammen uudistaminen oli prof. Jamie Schulerin tutkimus- ja neuvontatyön huomion kohde. - laserkeilauksen kannalta haaste on lehtipuuvyöhykkeen metsien monilajisuus, josta taloudellisesti hyödynnettävien puulajien (red oak, black cherry, yellow popular) poimiminen on vaikeaa. Lidar -pohjaista inventointia ei ole juurikaan tutkittu WV:n yliopisossa, joten menetelmän tarkkuudesta alueen metsissä ei ole tietoa.

15 (17) - Myös uudistamisessa on haasteita erityisesti tammella. Metsänhoitomenetelmiä käytetään vähän ja uudistamisessa suositaan luontaisia taimia. Tutkimuksen ja opetuksen lisäksi yliopistotutkijat ja professorit tekevät myös neuvontatyötä, johon se saavat rahoitusta valtiolta. Edistäminen tulee olla hienovaraista, liian suoria ohjeita ei voi antaa, ettei joudu vastuuseen (oikeudessa). Metsänomistajien omilla mailla ei myöskään kannata käsitellä metsänkäsittelyn virheitä. Niinpä metsänhoidon professori Schuler olikin perustanut tutkimusmetsän demoamaan huonoa metsänkäyttöä ja suunniteltua hakkuita ja metsänuudistamista yliopiston metsissä, joissa metsänomistajia koulutetaan. Vesistöihin liittyen tehdään paljon tutkimusta. Tutkimusta ei ole kuitenkaan samalla tavalla integroitu käytäntöön kuin SMK:n metsätietojärjestelmässä. Lisäksi haasteena on se, että toisaalta tutkimuksessa tavoitellaan suuren mittakaavan analyysejä, mutta tarve on pienenmittakaavan inventointeihin yksittäisten vesistöjen ja valuma-alueiden ja myös hiilen sidonnan kohdalla. Toisaalta luonnonvarojen käyttöön liittyen on aina kolme osapuolta: tutkijat, (hallinnon) ammattilaiset ja paikalliset asukkaat. Näiden tahojen keskinäinen keskustelu ja ymmärrys on vaikea tavoittaa. Leena Leskinen pitämässä yleisöluento metsätalouden merkityksestä Suomelle West Virginian yliopiston auditoriossa. Keskiviikko, Elkins ja Lewinsburg USDA Monongahela National Forest, paikalla Julie Fosbender, Tim Brake ja Linda Burke, Elkins Yksikkö huolehti alueen valtion (federaation) metsistä. metsänhoidon inventointitöitä tehdään 2000 eekkeriä. Taustalla käytetään FIA dataa Valuma-alueittain voi olla hyvinkin uutta tietoa, tämän vieressä hyvinkin vanhaa. Valtion metsiä koskee NEPA (National Environmental Policy Act), joka edellyttää hakkuiden mm. ympäristövaikutusten selvittämistä, rinteiden ja metsäteiden kartoitukseen ja arkeologisia inventointeja. Muinaismuistolöydöistä seuraa käsittelyrajoituksia. Ympäristövaikutusten arviointi voi nykyisin viedä kaksi vuotta, mihin lidar inventointi toisi merkittävää ajansäästöä.

16 (17) Valtion metsissä lidar -aineistolle nähtiin monia mahdollisia hyödyntämiskohteita. Esimerkiksi sillä saisi mahdollisesti inventoitua muinaismuistoja, laadittua palontorjuntakartan tai dataa voisi käyttää pintavesien virtauksen mallintamiseen. Luonnollisesti, karkeista puustoestimaateistakaan ei olisi haittaa. Monongahela National Forest yksikössä vakuututtiin lidar-inventoinnin hyödyllisyydestä. Weyerhaeuser forest, Bill Sumpter, Lewinsburg Yhtiöllä oli Appalakkien alueella noin 8900 ha talousmetsiä. Se tuottaa noin 10 000 m3 puutavaraa teollisuudelle. Yhtiön metsiä hoidetaan tuotantolaitosten raaka-ainetarpeen turvaamiseksi pitkäjänteisesti. Muualla kuten lännessä ja Floridassa käytetään lidaria yhtiön mailla, muun muassa mäntyplantaaseilla. Appalakkien alueella ongelma lidarin käytön suhteen on lehtipuuvaltaisuus ja monilajisuus. Oman haasteensa metsätalouteen tuovat vieraat lajit ja hyönteis- ja sienituholaiset. Illalla pidettiin Lewinsburgissa yleisöluennot, kuulijoina oli kymmenisen metsäammattilaista ja metsänomistajaa. Torstai Charlottesville, Virginia, VA Tech University, Natural Resources and Environment. Paikalla: David McGill, Rob Farrel, Todd Groh, Randy Wynne, Valerie Thomas, Matthiew Sunmall, Talbert, Tim Pemperton, Charlie Becker, Jerre Greighton, Virginia tech esitteli tutkimuksiaan kolmen tutkijan voimin (Randy Wynne, Valerie Thomas, Matthiew Sunmall). Ryhmä tutkii mm. - Tutkitaan parhaillaan satelliittilidarin käyttöä metsäinventoinnissa. Tutkimusaineisto simuloitu lentokoneella aineiston tuottamista, satelliitti lähetetään lähitulevaisuudessa. Nasan dataa.

17 (17) - SAR tutkan käyttöä metsäinventoinnissa, p- ja x sädettä. Tämä toimii kohtalaisen hyvin kasvillisuuden korkeuden mittaamisessa. X-säde havaitsee lehdet ja P-säde pureutuu puuston läpi maahan asti. - itc individual tree characteristics. 10 pistettä m2 airborne laitteella ja 200 pistettä neliölle dronelaitteella. harvemallakin pulssilla voidaan tunnistaa puut 95 % tarkkuudella. 200 pisteen aineisto on inventoitu dronella. - Kehitetty menetelmä, jolla pystyy suodattamaan valtapuuston aineistosta ja siten erottamaan alikasvuston. - muutostulkinta Landsat kuvilla. Näistä arvioitiin puuston kasvu, harvennukset (tosin tutkimuksessa tieto mahdollisista harvennuskohteista oli tiedossa etukäteen). Virginia State, Department of Forestry (DOF) Virginian osavaltion organisaatio, Department of Forestry voidaan pitää Metsäkeskuksen sisarorganisaationa (tai veliorganisaationa). Se hoitaa hyvin paljon vastaavia tehtäviä kuin Metsäkeskuksessa tehtiin erityisesti ennen vuotta 2012. Metsätalouden kestävyyttä tukemaan on olemassa rahoitusinstrumentteja, joita voi hakea DOF:in kautta. Tukea saa mm. vesiensuojeluun (suojavyöhykkeet) ja monimuotoisuuden suojeluun. DOF juoksee kokoon yksityismaiden yhteishankkeita, joita voi olla. mm. maanmuokkaukseen ja istutukseen, teihin, vieraslajien torjuntaan, kosteikkojen ja monimuotoisuuskohteiden kunnostukseen. Lisäksi DOF tekee suunnittelua ja neuvontaa. DOF:in vastuulle kuuluu myös palontorjunta sekä hakkuiden valvonta. Se tarkastaa jokaisen hakkuun paikan päällä ennen ja jälkeen. Keskeistä on, että vesistöihin ei aiheudu eroosion vaikutuksia. Keskusteluissa suomalaiset jokamiehenoikeudet herättivät hämmästystä. Todettiin, että Virginiassa tulee ammutuksi, jos kulkee toisen mailla. Jopa DOF ei ole kaikkialle tervetullut, korkeintaan silloin, kun alueelle on syttynyt tulipalo. Perjantai USDA Forest Service, Washington Greg Reims, USA:n VMI:n (FIA) vetäjä James Ellenwood, kansallisen kaukokartoitusohjelman vetäjä USDA Forest Service hallinnoi 20% metsistä USA:ssa, mutta tuottaa markkinoille puuta vain 4 %. Valtion metsien hiodon lisäksi organisaatio edistää metsätaloutta, ekologista kestävyyttä ja palotorjuntaa kaikissa metsissä, tekee tutkimusta ja vastaa valtakunnan metsien inventoinnista. Keskusteltiin Metsäkeskuksen inventointimenetelmistä sekä FIA:sta (Forest Inventory and Analysis). FIA:ssa hyödynnetään maastomittauksen lisäksi mm. satelliitteja. Haasteena on Alaskan inventointi, jossa suunnitteilla on hyödyntää myös satelliittilidaria. Alaskaa ei ole aikaisemmin inventoitu, nyt se on todettu tarpeelliseksi mm. ilmastonmuutoksen seuraamiseksi. Yksi kiinnostuksen kohde on ikiroudan mahdollinen sulaminen. Mittauksissa ympäri USA:ta käytetään paikallisia ihmisiä, joiden vierailu yksityismailla on hyväksyttävämpää kuin liittovaltion edustajien. Dronen käytön riski inventoinnissa on, että se ammutaan alas. Greg lupasi lähettää meille kontakteja niistä yrityksistä, jotka tekevät operatiivisen tason inventointia USA:ssa. Näistä kontakteista voi olla hyötyä P-K:n yrityksille, joilla on mielenkiintoa pyrkiä USA:n inventointimarkkinoille. Matkavinkit: - jos vierailet USA:ssa liittovaltion rakennuksessa, muista ottaa passisi mukaan. - ihan vain varmuuden vuoksi, älä pyri yksityismaalle - USA:ssa liikkuessa auto on ehdoton. Poikkeuksena Washington DC, jonne emme suosittele autolla menemistä. - Ole kohtelias ja puhu paljon. Amerikkalaiset vaativat vastauksen jokaiseen kohteliaisuuteen, jonka he sinulle sanovat. - Varaudu keskustelemaan ilmastonmuutoksesta ainakin metsäammattilaisten kanssa.