Inflaatio ja rahapolitiikka Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Samankaltaiset tiedostot
Inflaatio ja rahapolitiikka. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Luentorunko 13: Finanssi- ja rahapolitiikka AS-AD-mallissa

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Hyvän vastauksen piirteet

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Makrotaloustiede 31C00200

Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017

Keskuspankit finanssikriisin jälkeen

Niku Määttänen, Aalto-yliopisto ja Etla. Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Euroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen?

Luento 11. Työllisyys ja finanssipolitiikka

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200

Luentorunko 12: Lyhyen ja pitkän aikavälin makrotasapaino, AS

Työmarkkinat. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, IS-TR-malli

21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35)

Työmarkkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Raha ja rahapolitiikka

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

9 SUHDANNEVAIHTELUT. 1 vaihtotase= kauppatase + palvelutase + pääomakorvaukset. (velkojen korot) + tulonsiirrot (esim. kehitysapu)

Kansainvälisen talouden näkymät, Suomen talous ja työllisyys

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?

Luentorunko 11: Työllisyys, tuotanto ja inflaatio

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE

Paikatakseen budjettialijäämää valtio ottaa lainaa yksityiseltä sektorilta.

Pääjohtaja Erkki Liikanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Lainaaminen, säästäminen ja pankit. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Luentorunko 10: Kv. pääomaliikkeet ja lyhyen aikavälin makrot

Luentorunko 4: Intertemporaaliset valinnat

Taloudellinen katsaus

ESIMERKKEJÄ JA HARJOITUKSIA

Talouden näkymät

Rahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissa

Työmarkkinat. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

TALOUSENNUSTE

Lainaaminen, säästäminen ja pankit. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE

Makrotaloustiede 31C00200

a) Kotimaiset yritykset päättävät samanaikaisesti uusista, suurista investoinneista.

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)

Kuinka rahapolitiikasta päätetään?

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden tila. Markus Lahtinen

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Ennuste vuosille

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pitääkö korkojen nousua pelätä?

Taloudellinen katsaus

Ennuste vuosille

Makrotaloustiede 31C00200

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE MALLIVASTAUKSET

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

Ennuste vuosille

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

TALOUDEN KASVU JA SUHDANNEVAIHTELUT. Talouden kasvun taustalla. tuotantokapasiteetin fyysinen kasvu henkisen pääoman kasvu tuottavuuden nousu

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

Talouden näkymät

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE MALLIVASTAUKSET

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas

TALOUSENNUSTE

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Ennuste vuosille

Taloudellinen katsaus

Talouden näkymät

Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari

TALOUSENNUSTE

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen Markets

BLOGI. Kuvio 1. BKT, Inflaatio ja reaalikorko. Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankin laskelmat

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Kappale 10: Makrotalouden tasapaino lyhyellä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala

Ennuste vuosille (kesäkuu 2019)

Nousukausi yllätti. Pitkittyneestä taantumasta resurssipulaan? Pasi Kuoppamäki

Suhdannevaihtelut Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Talouden näkymät : Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia

Ennuste vuosille

Toistuuko 1990-luvun lama?

Taloudellinen katsaus

Transkriptio:

13/1/18 Johdanto Inflaatio ja rahapolitiikka Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Talouspolitiikan keinot vaikuttaa suhdannevaihteluut finanssipolitiikka: automaattiset vakauttaja ja julkisen kulutuksen tietoinen lisääminen taantuman aikana (luento 15) rahapolitiikka: korkojen lasku taantuman aikana (tänään) - talouspolitiikan harjoittamisen edellytys laskukaudella on, että siihen on varauduttu noususuhdanteessa (kyky ottaa velkaa, laskea korkoja) Tänään mistä inflaatio johtuu ja mitä siitä seuraa? miten inflaation ja työttömyys vaikututtavat toisiinsa? miten keskuspankit reagoivat talouden shokkeihin? miksi odotukset ovat niin tärkeä osa rahapolitiikkaa? Inflaatio, deflaatio ja reaalikorko Käsitteet inflaatio = yleisen hintatason kasvu deflaatio = yleisen hintatason lasku reaalikorko = nimelliskorko inflaatio (Fisherin yhtälö) 1 vuoden laina 1% nimelliskorolla vuoden päästä takaisinmaksu 11 mutta sillä ei saa yhtä paljon kuin 11 eurolla tänään, koska hinnat nousseet Inflaatiota mitataan hintaindeksin vuosimuutoksella kuluttajahintaindeksi kertoo muutokset hyödykekorin hinnassa kaikki hyödykkeet edustettuna kulutusosuuksiensa mukaisilla painoilla haaste: tuotteiden laadun paraneminen ja uudet tuotteet 1

13/1/18 Korkean inflaation haitat Laskee nimellistulojen ostovoimaa palkat, eläkkeet, opintotuet, vuokrat mahdollista ratkaista sitomalla nimellistulot hintaindeksiin (esim. eläkkeet), mutta erityisesti palkat sovitaan lähes aina nimellisinä Vähentää lainojen arvoa mukava asia velalliselle... mutta ei velkojalle rahassa/pankkitilillä säästäminen on aina lainanantoa Muita haittoja korkea inflaatio yleensä myös vaihtelevaa epävarmuus kasvaa heikentää hintojen signaaliarvoa (suhteelliset hinnat vaikeampi hahmottaa) hintojen muuttaminen voi olla kallista ( menu costs ) Deflaation haitat Kohtuullisen inflaation edut Investointien lykkääminen kokonaiskysynnän lasku miksi ostaa nyt jos huomenna kaikki on halvempaa? koskee sekä kotitalouksia (esim. autot, telkkarit, asunnot) että yrityksiä (esim. investoinnit uusiin laitteisiin) Deflaation vaikutukset voivat olla pahempia kuin inflaation tyypillisesti tavoitellaan kohtuullista inflaatiota esim. EKP:n tavoite on pitää inflaatio hieman alle prosentissa Mahdollistaa reaalipalkkojen laskun nimellispalkkojen laskeminen vaikeaa/mahdotonta, mutta inflaatiota pienemmät nimellispalkkojen korotukset tavanomaisia reaalipalkkojen laskun vaihtoehto voi olla työttömyyden kasvu Mahdollistaa negatiiviset reaalikorot talletuskorot eivät voi olla negatiivisia - asiakkailla aina vaihtoehtona säilyttää rahansa käteisenä - EKP:n ohjauskorko sen sijaan on tällä hetkellä negatiivinen tämä antaa rahapolitiikalle liikkumatilaa

13/1/18 Esimerkkejä inflaation syistä Inflaation ja työttömyysasteen yhteys Kokonaiskysyntä kasvu (kohta tarkemmin) Raaka-aineiden hinnan nousu tuotantokustannukset Työntekijöiden neuvotteluvoiman kasvu palkat Liikkeellä olevan rahan määrä kasvu esim. valtio painaa lisää rahaa maksaakseen laskunsa rahaa suhteessa myynnissä olevaan tavaraan enemmän Kokonaiskysynnän kasvu työttömyysaste nimellispalkat (tehokkuuspalkkamalli, luento 6) Mitä tapahtuu seuraavaksi? hinnat = reaalipalkat nimellispalkat nimellispalkat Lähde: A.W. Phillips (1958): The Relation Between Unemployment and the Rate of Change of Money Wage Rates in the United Kingdom, 1861-1957. Economica 5: 83-99. Palkat ja hinnat jatkavat nousuaan niin kauan kuin työttömyys on pienempi kuin tasapainotyöttömyys Työmarkkinoiden tasapaino (luento 1) Työttömyys < tasapainotyöttömyys Työn tuottavuus, palkkataso hinnanasetantakäyrä palkanasetantakäyrä työllisiä X Koko talouden työllisyys työttömiä Työvoima Piste X on työmarkkinoiden Nash-tasapaino. Työntekijät eivät halua muuttaa valintojaan reaalipalkat riittävän korkealla, jotta haluavat tehdä tosissaan töitä Työnantajat eivät halua muuttaa valintojaan reaalipalkat minimitasolla, jolla työntekijät tekevät kunnolla töitä hinnat tasolla, joka maksimoi voitot Työn tuottavuus, palkkataso hinnanasetantakäyrä palkanasetantakäyrä työllisiä Koko talouden työllisyys työttömiä Työvoima Henkilöstöosasto nimellispalkkoja nostettava! (jotta työntekijät tekisivät tosissaan töitä) Hinnoitteluosasto hintoja nostettava! (nimellispalkkojen nosto kasvatti kustannuksia) Henkilöstöosasto nimellispalkkoja nostettava! (hintojen nousu laski työntekijöiden reaalipalkkaa eivät tee tosissaan töitä) Kierre jatkuu niin kauan kuin työttömyys on alle tasapainotyöttömyyden 3

13/1/18 Phillipsin käyrä Suomessa 1989-7 1 199 1989 8 Ansiotasoindeksin muutos Talouspolitiikasta päättävien johtajien ongelma: tavoite: matala työttömyys vs. kohtuullinen inflaatio rajoite: Phillipsin käyrä Esim. Suomi vuonna 7 nostetaan inflaatio vähän yli 6 prosenttiin työttömyys 5% Oikeasti tämä ei ole näin helppoa. Miksi? 1991 6 8 1 4 1995 3 5 4 1998 7 6 1999 1996 Phillipsin käyrä on hyvin erilainen eri ajanjaksoilla! sitä ei voi ajatella samanlaisena rajoitteena kuin vaikkapa tuotantomahdollisuuksien rajaa Muutokset odotuksissa siirtävät Phillipsin käyrää 1997 199 1994 1993 5 1 Työttömyysaste Rahapolitiikka Phillipsin käyrän epävakaus 15 jos työntekijät odottavat ensi vuoden inflaation olevan 3%, he vaativat 3% enemmän palkankorotusta samantein talouspolitiikan vaikutuksia ei voi ennustaa pelkästään historiallisten relaatioiden avulla, koska politiikka itsessään voi vaikuttaa näihin relaatioihin (Lucas-kritiikki) Phillipsin käyrä Suomessa 8-17 1 199 1989 8 Ansiotasoindeksin muutos Valinta inflaation ja työttömyyden välillä? 1991 6 8 1 4 1995 9 3 5 4 1998 7 1 6 11 1 1999 13 1996 1997 199 1994 14 15 16 1993 17 5 1 15 Työttömyysaste Rahapolitiikan välittyminen matalammat korot lisäävät investointeja ja kulutusta (heikompikin projekti kannattaa toteuttaa; kulutuksen aikaistamisesta halvempaa) Keskuspankki vaikuttaa korkotasoon ohjauskorot: keskuspankin korot talletuspankeille viime aikoina myös ostanut suoraan arvopapereita Korot vaikuttavat talouteen investointipäätökset valuuttakurssit, varallisuushinnat, inflaatio, odotukset jne. korot kysyntä inflaatio korkojen laskiessa varallisuusarvot kasvavat uskottavasti perusteltu koronlasku lisää yritysten luottamusta tulevaan kysyntään ja työntekijöiden luottamusta työpaikkojen säilymiseen matalammat korot vähentävät valuutan kysyntää valuuttakurssi heikkenee vientituotteista ulkomaisille ostajille halvempia 4

13/1/18 Rahapoliittinen elvytys Rahapolitiikan uskottavuus Alkutilanne: hyvä tasapaino (A) investoinnit koron (r) funktio kulutus laskee c:sta c :een kerroinvaikutukset päädytään uuteen tasapainoon (B) Keskuspankki laskee korkoja r:stä r :een investoinnit kerroinvaikutukset palataan A:han 199-luvulla keskuspankkeja irrotettiin poliittisesta ohjauksesta ja niille annettiin tehtäväksi ylläpitää hintavakautta tyypillisesti tavoite on asettaa korkotason siten että inflaatio on % demokraattisesti valitut johtajat eivät voi käskeä keskuspankkia laskemaan korkojaan tai erottaa johtajia kesken kauden Miksi? taustalla poliitikkojen kykenemättömyys vastustaa inflaatiokier teen houkutuksia (millä negatiivisia pitkän aikavälin seurauksia) itsenäinen keskuspankki voi harjoittaa uskottavaa rahapolitiikkaa inflaatiotavoite saavutetaan kun kaikki uskovat siihen Rahapolitiikan rajoitteet Yhteenveto Nimelliskorkoja ei voi laskea alle nollan (zero-lower bound) käteisen rahan nimelliskorko on % nollakorko ei välttämättä riitä inflaation tuomiseen tavoitetasolle kun talous on syvässä taantumassa ratkaisu finanssikriisin aikana: keskuspankit ryhtyivät ostamaan suoraan arvopapeita (quantitative easing) Korkea inflaatio ja deflaatio heikentävät talouden toimintaa kohtuullinen inflaatio rasvaa talouden pyöriä mahdollistamalla reaalipalkkojen laskun ja negatiivisen reaalikoron Phillipsin käyrä inflaatio kiihtyy kun työttömyys < tasapainotyöttömyys muutokset inflaatio-odotuksista liikuttavat Phillipsin käyrää Rahapolitiikka keskuspankki vaikuttaa talouteen vaikuttamalla korkotasoon nostaa arvopapereiden hintoja = laskee joukkovelkakirjojen korkoa (velkakirja on lupaus maksaa x euroa myöhemmin, mitä halvemmalla tämän lupauksen voi ostaa, sitä korkeammat korot ovat) Maalla jolla ei ole omaa valuttaa ei voi olla omaa rahapolitiikkaa esim. euroalueen jäsenet 5