TOIMINTASUUNNITELMA 2018

TOIMINTASUUNNITELMA 2018 kuva: Tuula Tuominen PIKASSOS OY Sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa

TOIMINTASUUNNITELMA 2018 2

Sisällys ARVOT JA TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET... 4 SOSIAALIALAN KEHITTÄMISTOIMINNAN ASIANTUNTIJA... 9 TOIMINTA VUONNA 2018... 10 PERUSTOIMINTA... 10 TIEDOLLA JOHTAMINEN... 10 PALVELUJEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN... 11 OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN... 12 KESKUSTELUAREENAT JA MONITOIMIJAISET KUMPPANUUDET... 13 OHJAUSRYHMÄT JA TYÖRYHMÄJÄSENYYDET... 14 SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA... 15 OSAAMISKESKUSTEN YHTEISTYÖ... 18 3

ARVOT JA TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET Työmme perustana on arvot, jotka jaamme yhteisesti. Tasa-arvo Työyhteisön jäsenet ovat tasa-arvoisia. Kaikilla työyhteisömme jäsenillä on tasaveroinen oikeus ja velvollisuus olla aktiivinen, aloitteellinen ja osallistuva jäsen työyhteisössämme. Pyrimme omalla toiminnallamme kuntien tasapuoliseen kohteluun ja nostamme niiden kuntien ääntä esille, joilla näemme muuten olevan tähän heikommat mahdollisuudet. Tiedotamme asioista siten, että tavoitamme mahdollisimman monet alueen toimijat. Olemme tasapuolisia oppilaitos- ja järjestöyhteistyössä. Kuntalaisten tasa-arvoinen perusoikeus laadukkaisiin sosiaalipalveluihin on työmme peruslähtökohta, heitä tulee myös kuulla vahvemmin. Työmme tavoitteena on tukea laadukkaiden palveluiden kehittymistä ja saatavuutta sekä onnistunutta sote-uudistusta. Innostavuus Luomme ja pidämme yllä työilmapiiriä, jossa on tilaa ideoinnille ja luovuudelle. Tuemme toisiamme uusissa avauksissa. Suhteessa kuntakumppaneihin ja yhteistyötahoihin innostavuus merkitsee tilaisuuksien luomista toisin ajattelulle ja toisin tekemiselle, oppimisprosesseille. Joskus täytyy myös tarjota itseään verkostoihin, Pikassosta ei aina tunneta. Kehittämistoiminnassa Pikassos edustaa optimismia, tulevaisuuteen katsovaa toimijaa, joka pyrkii suhtautumaan asioihin myönteisesti. Ymmärrämme, että kehittäminen vie aikansa ja kysyy sinnikkyyttä. Vuorovaikutteisuus ja dialogisuus ovat avainsanoja. Kehittämistyön ammattilaisina luomme ilmapiiriä ja tilaa, jossa on edellytykset luovalle kehittämiselle. Innostavuus rakentuu osaamiselle ja ammattitaidolle sekä tapaan kohdata yhteistyökumppaneita. Luottamus Luomme ja pidämme yllä työilmapiiriä, jossa jokaisen on turvallista työskennellä. Luottamus on sovitusta kiinnipitämistä yksittäisissä asioissa, laajemmin sitä, että kunnilla on luottamus siihen, että Pikassos on heidän tukenaan ja apunaan sovittaessa. Luottamus toimii myös ihmisten välisissä suhteissa niin työyhteisössä kuin suhteessa yhteistyötyökumppaneihin. Olemme sanojemme mittaisia ja kunnioitamme muita. Kumppanuus Toimimme tiiminä, sillä yhdessä olemme enemmän! Jaamme asioita, osaamista, tietoa ja taitoa. Tuomme lisäarvoa eri tahojen yhteistyöhön: olemme sillanrakentajia ja ammattilaisia tunnistamaan eri toimijoiden vahvuudet ja osaamisen. Kumppanuus yhdistää arvona tasa-arvon ja luottamuksen, sillä kumppanuus sisältää nämä molemmat. Kumppani toimii rinnalla ja tarvittaessa muutoksen eteenpäin viejänä. 4

Rohkeus Otamme aktiivisesti vastaan uusia ajatuksia ja uskallamme hyödyntää meille vieraita toimintaja ajattelutapoja. Uskallamme kysyä ja kyseenalaistaa, niin työyhteisössä kuin sen ulkopuolella. Uskallamme luottaa osaamiseemme ja intuitioon ja katsoa asioita uusista näkökulmista ja murtaa totuttuja toimintatapoja. Tuomme osaamiskeskuslaista näkökulmaa rohkeasti esiin. Rohkeutta on myös hakea tukea ja apua. Toimintaamme ohjaavat periaatteet ovat: 1. Kuntien tarpeet ovat työmme lähtökohta. Kehittämistoimet suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä. 2. Osaamiskeskuksen erityinen rooli on koota eri toimijoita yhteen tunnistaen jokaisen toimijan tarpeet ja rooli kehittämistoiminnassa. Tätä kokonaisnäkemystä ja tietoa kertyy ainoastaan verkostolliselle toimijalle. Osaamiskeskus voi toimia eri rooleissa kuten kokoajan, koordinoijan, vastuunkantajan tai johtajan roolissa monitoimijaisissa verkostoissa. 3. Kehittämistyössä yhdistyy eri toimijoiden asiatuntemus synnyttäen uutta ja rikastaen jokaisen asiantuntijuutta. 4. Toimintaamme ohjaa laki ja asetus sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta. 5

Toimintaa ohjaavat periaatteet ja painopistealueet on esitetty seuraavassa kuvana: 6

Pikassoksen ydinprosessit ja strategiset keihäänkärjet 7

8

SOSIAALIALAN KEHITTÄMISTOIMINNAN ASIANTUNTIJA Pikassoksen perustehtävänä on toimia sosiaalialan lakisääteisenä kehittämisen asiantuntijana omalla toimialueellaan. Kehittämistoiminta kohdistuu erityisesti neljään painopistealueeseen: palvelut, tieto, asiakkaat ja ammattilaiset. Toiminnassa nämä limittyvät toisiinsa. Alan yhteistyö ja vaikuttaminen nähdään yhtenä läpileikkaavana tehtävänä. Toiminnan tulee rakentua niin, että se mahdollistaa reagoinnin joustavasti ja nopeastikin uusiin tarpeisiin. Vuosien 2018-2019 aikana pääpaino on edelleen sote-uudistuksessa. Pikassos osallistuu aktiivisesti työryhmien työskentelyyn tuoden sosiaalialan osaamisen ja vaikuttamisen mukaan työskentelyyn. Tarvittaessa teemme toimeksiantoina valmistelua edistäviä asiantuntijatöitä. Laajamittaisia uusia avauksia ei tehdä. Toiminnassa olevat verkostot ja muu peruskehittämistyö jatkuvat normaalisti, ellei esimerkiksi joitakin verkostoja ole tarkoituksenmukaista siirtää osaksi sote-valmistelua tai päättää toiminta sote-valmistelun edetessä. Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus on edelleen auki, toimintarakenne tulee todennäköisesti muuttumaan sote-uudistuksen myötä ja maakuntien aloittaessa toimintansa vuoden 2021 alussa. Järjestämislaki ehdotuksessa sanotaan, että maakunnan tulee järjestäjänä vastata sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä sekä alue- ja organisaatiorajat ylittävästä kehittämisyhteistyöstä. Osaamiskeskusjohto on esittänyt, että edellisen lisäksi tarvitaan yhteistyöalue-tasoinen kehittämisen, koulutuksen ja tutkimuksen koordinaatiorakenne. Asiakkaiden mukaanotto heille sopivien ja heidän tarpeitaan vastaavien palvelujen suunnitteluun ja arviointiin perustuu lakeihin, mutta on myös arvo itsessään. Kehittämisen kohteiden tunnistaminen tehostuu asiakastiedon avulla; on tiedettävä, mitkä asiat ovat asiakkaille vaikuttavia ja vastaavat heidän tarpeitaan. Osallistumisen ja osallistamisen erilaisia keinoja tulee kokeilla ja saada pysyviksi toiminnan suunnittelun ja arvioinnin välineiksi. Myös sosiaaliasiamiestoiminnan kautta kertyvää tietoa hyödynnetään kehittämistoimissa. Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat järjestäneet osana Kansa-koulu -hanketta kirjaamisvalmentajavalmennuksia, joiden tavoitteena on ollut luoda kirjaamisvalmentajaverkosto kattavasti ympäri Suomen. Nämä kirjaamisvalmentajat ovat edelleen valmentaneet sosiaalihuollon henkilöstöä omissa organisaatioissaan. Pikassoksen alueella Kansa-koulu -hankkeen aikana valmistui noin 200 kirjaamisvalmentajaa. Vuonna 2015 voimaan astunut asiakasasiakirjalaki sekä tuleva Kanta-palvelujen käyttöönotto sosiaalipalveluissa muuttavat kirjaamiskäytäntöjen vaatimuksia niin merkittävästi, että ilman koko ammattikunnan kattavaa valmennusohjelmaa kirjaamiskäytäntöjen yhdenmukaistaminen ei onnistu. Kansa-koulu II -hanke jatkaa tätä määrämuotoisen kirjaamisen edistämistä laajentaen kohderyhmää kuntien sosiaalihuollosta yksityisiin palveluntuottajiin, sote-esimiehiin, oppilaitoksiin sekä asiakirjahallinnon henkilöstöön ja asiakastietojärjestelmien pääkäyttäjiin. Kansa-koulu II -hanke tukee näin omalta osaltaan myös organisaatioiden valmiuksia liittyä Kantaan. Sosiaalihuollon Kanta-palvelujen varsinaisista määrittelyistä vastaavat THL ja Kela ja nämä tukevat organisaatioita myös käyttöönottovalmisteluissa. 9

Tiedonhallintaan liittyvien toimien avulla parannetaan kuntien mahdollisuuksia hyvinvointitiedon käyttöön. Kaikkiin kehittämisprosesseihin tulee kuvata tiedon kokoamisen ja hyödyntämisen toimenpiteet. Osaamiskeskuksen tehtävä on välittää tietoa valtakunnan tasolta alueelle ja myös päinvastoin. Tiedolla johtaminen on tulevaisuudessa yhä oleellisemmassa roolissa, kun tavoitellaan tuottavuuden kasvua ja palvelujen parempaa vaikuttavuutta. Sosiaalialan työ kehittyy tekijöittensä kautta. Ammattilaiset tarvitsevat tukea ja mahdollisuuksia kehittää osaamistaan. Alan ammattilaiset ovat osaamiskeskuksen kumppaneita. Ammattilaisten esiin tuomat kehittämistarpeet jalostuvat koulutuksiksi, hankesuunnitelmiksi, vertaisfoorumeiksi tai esimerkiksi kehittämisprosesseiksi. Osaamiskeskuksen tavoitteena on välittää tietoa ja tarjota areenoita ammatilliseen vuoropuheluun sekä yhteiseen oppimiseen. Palveluiden ja palvelurakenteiden uudistaminen on osaamiskeskuksen lakisääteisen tehtävän toteuttamista. Palveluprosessien kehittäminen on tänä päivänä yhä monialaisempaa, mikä asettaa erilaisia vaatimuksia prosessien tarkastelulle ja uudistamiselle. Uudistustyötä tehdään sote-uudistuksen sisässä. Sosiaalialan osaamiskeskusverkostolla on merkittävä rooli alan yhteistyön vahvistajana ja vaikuttajana. Alueiden toimijaverkostojen ja sosiaalihuollon kokonaisuuden tuntemus välittyvät valtakunnan tasolle. Linjauksissa esiin nostettujen työn kohteiden (asiakkaat, tieto, ammattilaiset, palvelut) toteuttaminen vaatii monipuolista verkostollista toimintaa ja jatkuvaa tiedottamista. Osaamiskeskusten välinen yhteistyö edistää pikassoslaisten asiantuntijuuden vahvistumista. Pikassos osallistuu erilaisiin asiantuntijatehtäviin niin valtakunnan tasolla kuin toiminta-alueellaan. TOIMINTA VUONNA 2018 PERUSTOIMINTA TIEDOLLA JOHTAMINEN Sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittäminen on yksi keskeisiä kehittämiskohteita Pikassoksella vuonna 2018. Pikassos on mukana Kansa-koulu-II-hankkeessa, joka tukee määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönottoa sote-organisaatiossa ja vahvistaa omalta osaltaan alueellisesti tarvittavaa tukea sosiaalihuollon Kanta-palveluihin liityttäessä. Hankkeen tavoitetilana on, että sosiaalihuollon asiakastietoa kirjattaessa koko Suomessa on yhtenäiset menettelytavat, jolloin sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain vaatimukset ovat siirtyneet osaksi sosiaalipalvelujen arkea. Edelliseen liittyen Pikassos, Kansa-koulu II -hanke ja Pikassoksen alueen maakunnat järjestävät iltapäivän kestäviä yhteistyöseminaareja Kantaan liittymisen tueksi lokakuussa 2018. Seminaareja järjestetään kaikissa kolmessa maakunnassa. 10

Kanta-Hämeen sosiaalipalvelujen indikaattorityötä toteutetaan edelleen vuonna 2018 Pikassoksen, Oma Hämeen Ikäihmisten palvelujen muutosagentin, Lapemuutosagentin sekä Lape-hankkeen organisoimana. Kuntien ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat osallistuvat kehittämistyöhön. Keväällä ja kesällä Lape-indikaattorien kehittämistyön pääpaino on terveyden ja hyvinvoinnin mittaamista ja kuvaamista koskevissa indikaattoreissa. Kanta-Hämeen indikaattorityötä suhteutetaan kansallisesti tehtyyn kehittämistyöhön. Tampere Praksis jatkaa toimintaansa. Sen avulla edistetään sosiaalialan opetuksen, tutkimuksen ja käytännön toimivia työmuotoja. Kyseessä on Tampereen yliopiston, Tampereen kaupungin, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pikassoksen yhteinen verkosto, josta on sopimus ja jonka toimintaa ohjataan ja kehitetään vuosittaisten toimintasuunnitelmien avulla. Vuonna 2018 toteutetaan Praksis-toiminnan arviointi yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijoiden yhteistyönä. Pikassoksen sosiaalityön opiskelijaharjoittelija vastaa arviointikyselyn toteutuksesta. PALVELUJEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Pikassos on vahvasti mukana sote-uudistuksen valmistelussa ja toimintaa suunnataan yhä enemmän palvelemaan uudistuksen toteuttamista. Vuoden aikana voidaan ottaa tehtäviksi erilaisia toimeksiantoja sote- ja maakunta-valmistelusta. Valmistelun lisäksi koordinoidaan erilaisia verkostoja sekä järjestetään yhteiskehittämispäiviä. Pikassos koordinoi Kanta-Hämeen sosiaalijohdon foorumia. Foorumiin osallistuvat myös AVIn sekä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin PETE-yksikön edustajat. Foorumilla tiedotetaan sosiaalialan ja maakunnan ajankohtaisista asioista sekä keskustellaan ja päätetään kuntia koskevista yhteisistä kysymyksistä, tehtävistä ja maakunnallisista palveluista. Vuoden 2018 aikana Sosiaalijohdon foorumissa seurataan säännöllisesti myös Sote-uudistuksen etenemistä ja rakentumista sekä kärkihankkeita. Pikassos, Pirkanmaan PIPPURI-hanke ja THL järjestävät yhteistyössä Monitoimijainen palvelutarpeen arviointi -yhteiskehittämispäivän Tampereella 2.2.2018. Pikassos tekee tänä vuonna yhteistyötä Perusterveydenhuollon yksikön kanssa Ketjulähetti-toiminnan tunnetuksi tekemiseksi sosiaalipalveluiden työntekijöille Pirkanmaalla ja mahdollisesti myös muissa maakunnissamme. Tähän liittyen pidetään Ketjulähettitoiminta yhteistyön vahvistajana -infotilaisuus Tampereella 21.3.2018. Tilaisuuden tarkoituksena on tehdä ketjulähettitoimintaa tutuksi sekä keskustella aiheesta. Tilaisuuden jälkeen lähetetään infoa Pirkanmaan kuntiin ketjulähettitoiminnasta ja sen mahdollisuuksista. Pikassos, Satakunnan SATULA -hanke ja THL järjestävät Sijaishuollon ohjaus ja valvonta - lastensuojelun yhteiskehittämispäivän Porissa 12.4.2018. Satakunnassa Pikassos on mukana sosiaalisen kuntoutuksen maakunnallisessa mallintamisessa ja antamassa asiantuntija-apua sekä sisällöllisesti että menetelmällisesti 11

työpajojen ja isompien tilaisuuksien järjestämisessä. Tätä työstämään on koottu pienempi työrukkanen. Satakunnassa on tulossa taloussosiaalityöhön liittyvä työkokous sosiaalisen kuntoutuksen hankkeiden kanssa, Pikassos on mukana järjestelyissä sekä asian kanssa töitä tekevien tahojen ja materiaalin kokoamisessa. Pikassos järjestää Pirkanmaa2019, LAPE Pippuri -hanke sekä PRO SOS Pikassoksen osahankkeen kanssa Odotustilasta osallistumiseen - Aikuisten, lasten ja perheiden palveluiden yhteistyöpajan Tampereella 28.5.2018. Tilaisuuden tarkoituksena on rakentaa yhteistä kuvaa aikuisten, lasten ja perheiden palveluista Pirkanmaan sote- ja maakuntarakenteessa. Työpajassa käsitellään sote-uudistuksen mukanaan tuomaa sosiaalista murrosta vuorovaikutteisen Odotustila -forumteatteriesityksen kautta. Lisäksi työpajassa kootaan asiakkaiden ja monialaisten toimijoiden näkemyksiä palveluiden kehittämisestä sote-valmistelutyön tueksi. Pikassos ja SONetBOTNIA yhteistyössä Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan LAPE-hankkeiden sekä THLn kanssa järjestävät 26.10.2018 Tampereella ylimaakunnallisen lastensuojelun yhteiskehittämispäivän, jonka teemana on Monialainen työskentely lasten ja nuorten palveluiden erityisen vaativissa OT-asiakkuuksissa ja rakenteissa. Pikassos on Kanta-Hämeessä aktiivisesti mukana OmaHämeen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen eli HyTe-rakenteiden ja -koordinaation suunnittelutyössä. Syksyn aikana HyTe-rukkasryhmä suunnittelee ja järjestää maakunnallisen työseminaarin maakunnan HyTe-toimijoille. OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN Asiakkaiden osallisuutta toteutetaan hankkeissa sekä mahdollisissa ostopalveluina toteutettavissa asiakasraadeissa ja muissa toimeksiannoissa. Pikassos luo mahdollisuuksia asiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden osallistumiseen esimerkiksi sote- ja maakuntavalmistelussa. He voivat osallistua työryhmätyöskentelyyn, kyselyihin ja haastatteluihin esim. Satakunnassa Pikassos tekee yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa ryhmähaastatteluja sähköisiin palveluihin liittyen. Tavoitteena on saada niiden ääni kuuluviin, jotka eivät käytä tietokonetta/nettiä. Pikassoksen sosiaaliasiamies edistää sosiaalihuollon asiakkaan asemaa ja oikeusturvaa neuvomalla asiakkaita, heidän omaisiaan, konsultoimalla kuntien sosiaalihuollon työntekijöitä sekä kouluttamalla ja tiedottamalla. Vuosittainen sosiaaliasiamiehen raportti ja sovitut tapaamiset kuntien ammattilaisten kanssa palautteisiin liittyen toimivat sosiaalisen raportoinnin muotona ja vahvistavat asiakkaan äänen esiintuomista. Asiakkaiden lisäksi Pikassos edistää ammattilaisten osallisuutta järjestämällä monenlaisia foorumeja ja kokoamalla työryhmiä erilaisten teemojen ympärille. Huomioimme myös 12

sote- ja maakuntavalmisteluissa ammattilaiset kutsumalla heitä työryhmien jäseniksi ja vahvasti mukaan työskentelyyn. KESKUSTELUAREENAT JA MONITOIMIJAISET KUMPPANUUDET Kohtaamisareenoilla voidaan nostaa esiin alueiden kehittämistarpeita, hyödyntää ajankohtaista tutkimustietoa ja edistää tutkimuksen, opetuksen ja käytännön vuoropuhelua. Vertaiskeskustelu, toinen toisilta oppiminen ja oman ammattiosaamisen jakaminen mahdollistuvat näissä verkostoissa. Pikassos järjestää vuoden aikana mm. seuraavia foorumeja ja yhteistyötapaamisia: Sosiaalityön klubi on foorumi, jonka tarkoituksena on edesauttaa dialogia sosiaalityön tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön välillä sekä maakuntien ammattilaisten välillä. Klubi kokoontuu kolme-neljä kertaa vuoden aikana Tampereella, mutta kutsu lähetetään kaikkiin kolmeen maakuntaan. Ensimmäisessä klubissa 8.3. sosiaalityön professori Kirsi Juhila alustaa teemasta: Vastuut ja vastuullistaminen kuntouttavassa aikuissosiaalityössä. Seuraava sosiaalityön klubi järjestetään torstaina 6.9.2018. Alustajana on THL:n erikoistutkija VTT Peppi Saikku, alustus pohjautuu Saikun väitöskirjaan "Hallinnan rajoilla - Monialainen koordinaatio vaikeasti työllistyvien työllistymisen edistämisessä" Kanta-Hämeen varhaisvuosien lapsiperhepalveluiden kehittäjäverkosto kokoontuu säännöllisiin työkokouksiin Pikassoksen koollekutsumana. Verkoston toiminta valjastetaan vuoden aikana etenkin tukemaan maakunnallisen LAPE-kärkihankkeen toteutusta. Kunnallisten lastensuojelulaitosten verkosto jatkaa toimintaansa Kanta-Hämeessä Pikassoksen koolle kutsumana. Laitosten esimiesverkosto kokoontuu säännöllisesti ja vuosittain järjestetään kaikkien yksiköiden henkilöstön yhteinen koulutustilaisuus. Tarvittaessa verkosto kommentoi asiantuntemuksensa pohjalta sijaishuoltoa koskevia kysymyksiä. Tänä vuonna verkostossa tehdään myös Oma Hämeen LAPE-valmistelun taustatyötä tulevien lastensuojelun laitoshoidon palveluiden suunnittelemiseksi maakuntaan. Lastensuojelun edunvalvonnan viranomaistoimijat Kanta-Hämeestä (kuntien lastensuojelun edustajat, poliisi, maistraatti, käräjäoikeus, AVI) sekä alueella toimivat lastensuojelun edunvalvojat kokoontuvat säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa yhteistyökokouksiin Pikassoksen koordinoimana. Seuraava lastensuojelun edunvalvonnan yhteistyökokous on sovittu pidettävän 23.11.2018. Satakunnan varhaisvuosien lapsiperhepalveluiden kehittäjäverkosto kokoontuu neljästi vuoden aikana. Vuoden ensimmäinen kokous oli 12.1. ja toinen pidetään 23.5.2018. Lisäksi Pikassos yhteistyössä LAPE-rahoitteisen Satakunnan tulevaisuus lapsissa SATULAhankkeen sekä Satakunnan maakunnallisen varhaisvuosien lapsiperhepalveluiden verkoston kanssa järjestivät kaikille kiinnostuneille avoimen Ajankohtaisfoorumin Porissa 22.3.2018 teemalla Vanhemmuutta vahvistaen ja tukien. Tilaisuudessa olivat alustajina muun muassa erityisasiantuntija, lastenpsykiatri Jukka Mäkelä THLstä sekä opetusneuvos Arja-Sisko Holappa Opetushallituksesta. 13

Pikassos toimii Tampere Praksiksen opetuksen- ja tutkimuksen yhteistyöryhmän puheenjohtajana (OTU) sekä osallistuu OTU-ryhmän alaisiin tutkimuksen ja arvioinnin kehittämisen työryhmiin. OTU -ryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Pikassos tekee tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyökysymyksissä Pirkanmaan perusterveydenhuollon yksikön kanssa. Järjestämme yhteistyökokouksia kahden kuukauden välein ja teemme yhteistyötä sote-valmisteluihin liittyen. OHJAUSRYHMÄT JA TYÖRYHMÄJÄSENYYDET Pikassoksen henkilöstö toimii erilaisissa asiantuntijaryhmissä ja ohjausryhmissä. Vuoden 2018 aikana Pikassos osallistuu seuraaviin ryhmiin. Pirkanmaan järjestämissuunnitelman ohjausryhmä PRO SOS -hankkeen ohjausryhmä Pirkanmaan Lape-hankkeen Pippurin ohjausryhmä Tampere Praksis-ohjausryhmä Kansa-koulu II-hankkeen ohjausryhmä Kostiakeskus -hankkeen ohjausryhmä Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikön ohjausryhmä Aluehallintoviraston lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä Tampereen ammattikorkeakoulun sosiaalialan neuvottelukunta Vanhempi vankilan portilla -hankkeen kehittämisryhmä, Kanta-Häme Osaamiskeskusten sosiaaliasiamiesten työkokoukset ja valtakunnallisen Sosiaaliasiamiehet ry:n puheenjohtajana toimiminen Pirkanmaan Lape-hankkeen Pippurin johtamisen ja ammatillisen osaamisen kehittämistyöryhmä Pirkanmaan parasta sotea -sote-johdon työryhmä Maakunnallistuva aikuissosiaalityö -valtakunnallisen verkoston jäsenyys (PRO SOS ja Kuntaliitto) Sote-valmisteluun liittyvät työryhmät: Kanta-Häme: Sote-muutosryhmä Lapset, nuoret ja perheet LAPE-ohjausryhmä sekä alatyöryhmätyöskentelyt Sähköinen hyvinvointikertomus ehvk -työryhmä HyTe-rakenteen suunnitteluryhmä OmaHämeen Tiedolla johtamisen -projektiryhmä 14

Pirkanmaa: Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöryhmä TKI Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä Päihde- ja mielenterveyspalveluiden ja työikäisten sosiaalipalvelut -työryhmä Työikäisten sosiaalipalvelut -alatyöryhmä (puheenjohtajana) Asiakas- ja palveluohjaus työryhmä Pirkanmaan maakunnan LAPE -ryhmä Lasten ja perheiden palvelut -työryhmä Lasten ja perheiden sosiaalipalvelut -alatyöryhmä (puheenjohtajana) Vammaispalvelut -alatyöryhmä Ikäneuvo-hankkeen sateenvarjoryhmä Monialaisen tuen organisointi -työryhmä Satakunta: Aikuispalvelujen työryhmä (puheenjohtajana) Aikuispalvelujen prosessialatyöryhmä Aikuissosiaalityön alatyöryhmä Asiakasohjauksen alatyöryhmä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen alatyöryhmä: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden kehittäminen kunnissa ja maakunnassa Kasvupalvelujen ja soten yhdyspinta-alatyöryhmä SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA Pikassos tuottaa sosiaalihuollon asiakaslakiin perustuvat sosiaaliasiamiespalvelut kaikille Kanta- Hämeen kunnille, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymälle sekä Akaalle ja Urjalalle. Sosiaaliasiamies Satu Loippo laatii asiakkaan oikeuksien toteutumisesta vuosittain selvityksen, joka on luettavissa Pikassoksen verkkosivuilta. Pikassoksen sosiaaliasiamies toimii valtakunnallisen Sosiaaliasiamiehet ry:n puheenjohtajana, koko Suomessa oli vuonna 2017 yhteensä 46 sosiaaliasiamiestä. Pikassoksen sosiaaliasiamies toimii aktiivisesti yhteistyössä myös muiden sosiaalialan osaamiskeskuksissa toimivien sosiaaliasiamiesten kanssa. Työkokouksia on vuosittain neljä. Pikassoksen sosiaaliasiamies pitää muutaman kerran vuodessa koulutuksia esim. sosiaalihuoltolakiin ja asiakaslakiin liittyen. Lisäksi hän voi pitää muita puheenvuoroja eri tilaisuuksissa mahdollisuuksien mukaan. 15

HANKETOIMINTA Kansa-Koulu II Kansa-koulu-II-hanke jatkaa Kansa-koulu-I -hankkeessa aloitettua sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanoa. Hanke keskittyy määrämuotoisen kirjaamiseen käyttöönoton tukemiseen sote-organisaatioissa ja tukee Kansa-hankkeen (Sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen ja määrämuotoisen kirjaamisen toimeenpanohanke vuosille 2016-2020) tavoitetta mahdollistaa asiakastiedon saatavuus siellä, missä asiakastieto on tarpeen asiakkaan palvelun suunnittelemiseksi ja järjestämiseksi. Hanke on valtakunnallinen ja se toteutetaan sosiaalialan osaamiskeskusverkostoa hyödyntäen ajalla 1.1.2018 31.12.2019. Pikassos toteuttaa hanketta yhdessä SONet BOTNIA:n ja Vasson kanssa. Hankkeen valtionapuviranomaisena toimii THL ja hanketta hallinnoi Socom. Kaikki Pikassoksen alueen kunnat osallistuvat myös tähän toiseen hankevaiheeseen. Hankkeen toiminta on jaettu eri työpaketteihin: Määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönoton tukeminen ja jatkokehitys sekä kohderyhmän laajentaminen uusiin ryhmiin kuten soteesimiestaso, koulutusorganisaatiot ja yksityiset palveluntuottajat. Nykytilan kartoituksen työkalun edistäminen on hankkeen neljäs työpaketti. Tampereella järjestetään huhtitoukokuussa kirjaamisvalmentajavalmennuksen ns. täydennysryhmä. Pirkanmaan LAPE-hanke PIPPURI Pippuri -hanketoiminta jatkuu vuoden 2018 loppuun asti. Pikassos on aktiivisesti mukana hankkeen toimeenpanossa osallistumalla sekä maakunnallisen LAPE-ryhmän työskentelyyn, hankkeen ohjausryhmään, että lapsiperheiden sote-palveluiden suunnittelutyöhön. LAPE-hankkeen kehittämiskohteena ovat myös erityis- ja vaativan tason palvelut. Näissä on Pirkanmaalla kehitetty, otettu käyttöön ja levitetty integratiivisia toimintamalleja ja työtapoja eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön sekä erityispalveluiden sisällä, että erityispalveluista muihin palveluihin. Pirkanmaan LAPE-hanke PIPPURI vastaa OT-rakenteen valmistelusta ulottuen myös Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan alueille. Erikoissairaanhoidossa on keskittämisasetuksella jo pitkälti määritelty, mitä kuuluu yliopistosairaaloiden osaamiskeskuksiin ja millaisella työnjaolla. Pirkanmaan LAPEssa on työskennelty sosiaalihuollon porrasteisuuden määrittelemiseksi. OT- eli osaamis- ja tukikeskukset ovat yliopistosairaalapaikkakunnille perustettavat viisi osaamis-, tutkimus- ja kehittämisverkostoa. OT-keskusten tavoitteena on tarjota hoitoa ja tukea kaikkein vaativinta erityisosaamista ja erikoistumista edellyttäville asiakkaille sekä näiden kanssa työskenteleville ammattilaisille. Pikassos, PIPPURI-hanke ja THL järjestivät yhteistyössä Monialainen palvelutarpeen arviointi -yhteiskehittämispäivän Tampereella 2.2.2018. Pikassos ja SONetBOTNIA yhteistyössä Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan LAPE-hankkeiden sekä THLn kanssa järjestävät 26.10.2018 Tampereella ylimaakunnallisen 16

lastensuojelun yhteiskehittämispäivän, jonka teemana on Monialainen työskentely lasten ja nuorten palveluiden erityisen vaativissa OT-asiakkuuksissa ja rakenteissa. PRO SOS PRO SOS -hankkeelle on meneillään viimeinen toimintavuosi nykyisellä kokoonpanolla, mutta hankkeelle haetaan jatkoa supistetulla hankekokoonpanolla ensi vuodelle ajalle 1.1.-31.7.2019. Hanke oli vahvasti mukana toteuttamassa valtakunnallisia aikuissosiaalityön päiviä tammihelmikuun vaihteessa Turussa. Valtakunnallisesti PRO SOS -hankkeen ja Kuntaliiton yhteistyönä on käynnistynyt Maakunnallistuvan aikuissosiaalityön kehittämisverkoston toiminta. Verkoston tehtävänä on tukea kuntien ja maakuntien sote-valmistelussa mukana olevia aikuissosiaalityön asiantuntijoita. Pikassoksen osahanke on ollut mukana työstämässä Kela-kunta -yhteistoimintamallia yhdessä kuntien ja Kelan työntekijöiden, Kuntaliiton sekä muiden hankkeen toimijoiden kesken. Mallin ensimmäinen versio valmistuu viikolla 18 ja sen sekä siihen liittyvien kokeilujen työstäminen jatkuu keväällä, kesällä ja syksyllä. Pirkanmaalla toimii myös tähän liittyen oma työryhmä ainakin vuoden loppupuolelle saakka. Pirkanmaan pilotissa järjestetään vuoden 2018 aikana myös vuorovaikutteisia teematapaamisia. Pikassoksen osahankkeessa järjestettiin helmikuussa Ryhmämuotoisen sosiaalityön ja taloussosiaalityön toimivat käytännöt uudistuvan sosiaalityön mahdollisuutena -työpaja ja huhtikuussa toteutuu Asiakkaan taloudellisten toimintamahdollisuuksien vahvistaminen sosiaalityössä -työpaja. Hankkeen tiimoilta on käynnistetty myös yhteistyötä LAPE-Pippuri - hankkeen kanssa. Tarkoituksena on vahvistaa aikuisten sekä lasten ja perheiden palveluiden yhteistyötä. Tähän liittyen hankkeet järjestävät yhteistyössä sotevalmistelutyöryhmien kanssa monialaisen työpajan kuntien toimijoille ja asiakkaille Tampereella 28.5.2018. Kevään aikana hankkeessa kootaan yhteen hankekuntien toimivia käytäntöjä, koostetaan taloussosiaalityön materiaalipankkia sekä käynnistetään KYKYVIISARI -kokeiluja Huittisissa ja Nokialla. Syksyllä jatketaan tavoitteiden mukaista työtä sekä kootaan hankkeen tuotoksia ja tuloksia. Marraskuussa pidetään Työpaja-aamupäivä Kela-Kunnat sosiaalityön yhteistoimintamallista Kanta-Hämeessä (Hämeenlinna, yhteistyössä Oma Häme). Lisäksi PRO SOS -hankkeen Pikassoksen hankekoordinaattori antaa asiantuntija-apua Oma Hämeen aikuissosiaalityön työryhmään syksyllä 2018. *** Syksyllä 2018 ollaan mukana kahdessa uudessa hankehaku-prosessissa (ESR ja EAKR) yhdessä Pirkanmaan TKI-toimijoiden kanssa. 17

OSAAMISKESKUSTEN YHTEISTYÖ Osaamiskeskusjohtajat kokoontuvat säännöllisesti kerran kuukaudessa ja osaamiskeskussuunnittelijat sekä osaamiskeskusten sosiaaliasiamiehet kokoontuvat omiin verkostotapaamisiin noin neljästi vuoden kuluessa. Osaamiskeskusjohtajat tekevät yhteistyössä kannanottoja ja antavat lausuntoja erilaisiin STM:stä tai THL:stä tulleisiin pyyntöihin, lakiehdotuksiin tai ylipäätään nostaakseen sosiaalialaa ja sen kehittämistä ja osaamiskeskusten asemaa näkyväksi. Osaamiskeskussuunnittelijat tekevät tiivistä verkostoyhteistyötä THLn kanssa lastensuojelun yhteiskehittämispäivien toteuttamiseksi eri puolilla Suomea. 18