Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos
ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu 1900-1930: Siirtyminen urheiluun 1930-1950: Korjaava/Kuntoutuksellinen liikunta 1950-1970: Vammaisten kilpaurheilu 1970-1990: Erityisliikunta - Soveltava liikunta 1990- : Inkluusio, kaikille avoin liikunta
ERITYISLIIKUNTA -käsite 2. maailmansodan jälkeen (1945 ->) syntyi vammaisurheilu ja liikunta 1970-luvulla luotiin erityisryhmien liikunnan pohja V. 1980 liikuntalaki V. 1984 erityisliikunnanohjaajien palkkaus V. 1999 liikuntalaki
ADAPTED PHYSICAL ACTIVITY Vammaisliikunta, -urheilu Erityisryhmien liikunta -> Erityisliikunta -> Soveltava liikunta
ADAPTED PHYSICAL ACTIVITY Yläkäsite, joka tarkoittaa: ADAPTED: sovelluksia, jotka voivat olla kasvatuksellisia, teknisiä ja/tai rakenteellisia PHYSICAL: liikuntakokemuksia ja osallistumista ACTIVITY: terapiaa, kasvatusta, vapaaajan liikuntaa ja/tai kilpailua
ASENTEET HEIJASTUVAT KIELESTÄ Raajarikko Invalidi Vammainen Vammainen henkilö Henkilö, jolla on vamma Matti tai Maija (pelkkä nimi) Words with dignity tai Person first - ideologia
Erityis(ryhmien) liikunnalla tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. (Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö 1996:15)
ERITYISRYHMÄT SUOMESSA Vammaisia henkilöitä: 500.000 = n. 10 % väestöstä Pitkäaikaissairaita henkilöitä: yksi miljoona = 1/5 väestöstä Ikäihmisiä: yksi miljoona = 1/5 väestöstä -> Varsinkin vanhemmilla henkilöillä on useampia sairauksia, jolloin luvut kumuloituvat Väestön ikääntyminen lisää erityisryhmiin kuuluvien määrää tulevaisuudessa -> 20-25% väestöstä kuuluu erityisryhmiin!!
LIIKUNNAN MERKITYS ERITYISRYHMILLE I Terveys, kunto ja ADL-toiminnot Työllistyminen Ilo ja hauskuus Normalisaatio Itsetunto Voimaantuminen (Empowerment)
LIIKUNNAN MERKITYS ERITYISRYHMILLE II SUUREMPI KUIN MUULLE VÄESTÖLLE: 1) liikkuvat luontaisesti vähemmän 2) suuremmat riskit moniin sekundaarisiin pitkäaikaissairauksiin 3) terveysvaikutukset vähentänevät kalliin laitoshoidon tarvetta
LIIKUNNAN MERKITYS III AIKUISET Ristiriita: Valtaosa suomalaisista pitää liikunnan harrastamista tärkeänä, mutta VAIN alle kolmasosa väestöstä liikkuu terveysliikunnan suositusten mukaan riittävästi eli lähes päivittäin Erityisryhmiin kuuluvat liikkuvat vielä vähemmän?
HAASTEENA HUOMISEN HYVINVOINTI MITEN LIIKUNTA LISÄÄ MAHDOLLISUUKSIA? TERVEEMPI YKSILÖ = PAREMPI ELÄMÄNLAATU
Erityisryhmien asemaa liikuntakulttuurissa voidaan pitää yhteiskunnan kypsyyden mittana Eino Heikkinen, emeritusprofessori
Liikuntalaki Erityisryhmien liikuntatoiminnan järjestämisen lähtökohtana on ollut vuodesta 1980 lähtien liikuntalaki (L 984/1979), jonka tarkoituspykälässä todetaan liikuntapolitiikkamme perustavoitteena olevan järjestää liikunnan perusedellytykset tasapuolisesti kaikille kansalaisille.
Uudistettu liikuntalaki v. 1999 "Lain tarkoituksena on edistää... väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla". "Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät".
Liikuntalain toimeenpano 1 Tähän haasteeseen esim. kunnat pyrkivät vastaamaan palkkaamillaan erityisryhmien liikunnanohjaajilla (80-90 kpl koko maassa) 1980 -luvulla ja järjestämällä liikuntaryhmiä erilaisille, erityisryhmiin kuuluville henkilöille (yli 2800 ryhmää viikoittain). Osanottajia saattaa olla yhteensä koko maassa yli 70 000.
Liikuntalain toimeenpano 2 Kuntien lisäksi erityisryhmien liikuntatoiminnan kaksi keskeistä järjestäjää Suomessa ovat jatkuvasti olleet erityisliikunnan järjestöt ja sosiaali- ja terveydenhuollon laitokset. Näiden lisäksi koululiikunnan osana tapahtuva vammaisten ja pitkäaikaissairaiden oppilaiden liikunnanopetus (=soveltava liikuntakasvatus) on määrällisesti neljäs merkittävä erityisryhmien liikunnan osa-alue.
Liikuntaa arjessa Liikunnan tulisi kuitenkin olla erityisesti luonnollinen osa lapsen ja aikuisen arkea. Kuntoutusta ja erilaisia terapioita tarvitaan, mutta omaehtoisen liikunnan halun kehittäminen vaikkapa perheen yhteisellä tekemisellä, luo parhaan pohjan itsenäiselle ja/tai tuetulle liikkumiselle myöhemmin elämässä.
Tutkimukset osoittavat, että riski sairastua ja jopa kuolla sairauksiin vähenee, kun henkilön kunto paranee.
MOTTO Vähilläkin tiedoilla ja taidoilla pärjää, jos on oikea ASENNE
Liikkeellä jo pienestä pitäen! KIITOS!
Tervetuloa käymään! Tiedekunnan päärakennus Jyväskylässä Ks: www.jyu.fi