Tammukka kalastussäädöksissä Lapin 14. kalatalouspäivät 16.-17.11.2017, Luosto Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto
Sisältö Taimen lainsäädännössä yleisesti Peilaus aiempaan kalastuslainsäädäntöön Tammukkavesien tarkkarajaisuuden toteutuminen Esimerkki lainsäädännön tarkoituksesta
Taimenen ekologiset muodot ja kalastuslainsäädäntö yleisesti (1) Taimenen pyyntiä koskevilla säännöksillä on haluttu turvata vaeltavan taimenen lisääntyminen ja poikastuotanto Samalla lainsäädännössä on pyritty huomioimaan taimenen ekologiset muodot: kaikki latvavesien ja pienipiirteisten vesistöjen taimenet eivät vaella eivätkä saavuta järvi- ja meritaimenen pyyntikokoa Paikallista taimenta on voinut pyytää ilman mittasääntelyä Rajanveto vaeltavan ja paikallisen taimenen välillä on aina ollut vaikeaa Kysymys on paremminkin vesistön morfologiasta vaeltavan taimenen nousualueista ja niiden yläpuolisten vesien erottamisesta Aiemmassa lainsäädännössä käytettiin nimitystä purotaimen
Taimenen ekologiset muodot ja kalastuslainsäädäntö yleisesti (2) Lainsäädännön toimeenpanoon on liittynyt kaksi peruskysymystä: 1) tiedollinen ulottuvuus: miten ja kuka tekee tammukkavesiä koskevan vesistöaluemäärittelyn? 2) em. määrittelyn velvoittavuus: tehdäänkö asiasta erillisiä hallintopäätöksiä, kalastussääntöjä vai riittävätkö käyttö- ja hoitosuunnitelman linjaukset?
Purotaimen/ tammukka kalastuslainsäädännössä (1) Vuonna 1983 voimaan tullut kalastuslaki ja asetus Kalastuslaki (286/1982) ja -asetus (1116/1982) eritteli järvi- ja meritaimenen sekä mainitsi purotaimenen (tammukan) erillisenä taimenen muotona Kaikkia taimenmuotoja koski joki- ja purovesiä koskeva syysrauhoitus, mutta. purotaimenella ei ollut alamittaa Lainsäädäntö ei sisältänyt tarkempaa määrittelyä, milloin taimenen katsottiin olevan purotaimenta säädöksissä vain todettiin purotaimenen olemassaolo Säädöksen toimeenpano olisi edellyttänyt tammukkavesistöjen rajausta, mutta käytännössä lähdettiin siitä, että mahdolliset rikkomukset voidaan ratkoa tuomioistuinkäsittelyssä
Purotaimen/ tammukka kalastuslainsäädännössä (2) Vuonna 2014 voimaan tullut kalastusasetus Taimenen osalta asetus (806/2013) muutti ainoastaan järvi- ja meritaimenen alamittoja Purotaimen jäi lainsäädännössä samaan asemaan kuin aiemminkin Uudistus ei siis muuttanut millään tavoin tammukkakysymystä suhteessa aiempaan lainsäädäntöön => Säädösten tarkkarajainen toimeenpano edellytti edelleen tarkempia vesistömäärittelyjä
Purotaimen/ tammukka kalastuslainsäädännössä (3) Vuonna 2016 voimaan tullut nykyinen kalastuslaki ja -asetus Kalastuslaissa tai -asetuksessa ei ole enää erillisiä säännöksiä koskien järvi- ja meritaimenta, eikä purotaimenta mainita enää erillisenä muotona Tammukka on taimen joka esiintyy sellaisessa purossa tai lammessa, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä Tammukan pyyntimitta: enintään 45 cm => Säädösten tarkkarajainen toimeenpano edellyttää kuitenkin edelleen tarkempia vesistömäärittelyjä
Purotaimen/ tammukka kalastuslainsäädännössä (4) Edellä mainitut säädösmuutokset eivät ole perusteiltaan muuttaneet tammukan asemaa lainsäädännössä Ainoastaan sanallista määritelmää on pyritty säädöstekstissä selkeyttämään onko siinä onnistuttu? KA 1360/2015, perustelut: Rauhoitus ei koskisi taimenta, joka on pyydetty sellaisesta purosta tai lammesta, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä. Vaellusyhteydellä tarkoitetaan ylösvaellusyhteyttä. Säännöksen tarkoituksena on säilyttää paikallisen taimenen kalastuksessa nykytilanne mittasäätelyä lukuun ottamatta ennallaan. On ilmeistä, että paikallisen taimenen kohteet tulee määritellä ja tehdä kalastusrajoitukset niissä alueellisesti. Tämä on luontevinta tehdä käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadintaprosessissa. Ylipäänsä taimenen kalastuksen säätelyä tulee tarkastella uudelleen käyttö- ja hoitosuunnitelmien ja niistä johdettujen kalastusrajoitusten tultua hyväksytyksi.
Esimerkki 1. Puro tai lampi, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä Suuri järvi vaeltava taimen Jos nousuesteen yläpuolisten purojen/järvien/lampien kokoluokka ei vastaa vaeltavalle taimenelle soveltuvaa vesistöä, kyseessä on potentiaalinen tammukkavesistö 9
Esimerkki 2. Puro tai lampi, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä Nousueste 1 Suuri järvi vaeltava taimen Jos nousuesteen 1 yläpuolisten järvien kokoluokka vastaa vaeltavalle taimenelle soveltuvaa vesistöä, tammukkavesistö on vasta seuraavan nousuesteen takana 10
Esimerkki 3. Inarin kalastusalueen kalastusääntö. 22.2.2018 11
Yhteenveto lainsäädäntömuutoksista, niiden tarkoituksesta ja toimeenpanosta Lainsäädännöllä turvataan vaeltavan taimenen lisääntymistä ja poikastuotantoa Rajanvetokysymys on ekologiaa: mikä kanta missäkin vesistössä on vaeltavan taimenen kantaa ja mikä taas voidaan luokitella paikalliseksi taimeneksi eli tammukaksi. Valtioneuvoston asetuksella ei voida pureutua vesistötason määrittelyihin Tarkkarajaisuuden selkeyttäminen vaatii edelleen vesistökohtaisia määrittelyjä Käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadintaprosessi on luonteva tapa päivittää ja tuottaa tiedollinen pohja tammukka-alueiden määrittämiseksi Tarpeen mukaan näiden määritelmien pohjalta ELY voi tehdä tarvittavat hallinnolliset päätökset
Kiitos mielenkiinnosta! 22.2.2018 13 Finnoon taimen. Kuva: A. Saura
Yleiskatsaus lainsäädäntöön Vna kalastuksesta: 1 luku, Saalista koskevat säännökset 1 Rauhoitetut kalalajit ja -kannat Pääsääntö 1 Taimen (rasvaevällinen, rasvaevätön ja tammukka) on rauhoitettu koko maassa joessa ja purossa syyskuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään Pääsääntö 2 Rasvaevällinen taimen on rauhoitettu sisävesissä leveyspiirin 64 00 N eteläpuolella sekä merialueella Pohjanlahdella vuoden 2019 alusta Näitä alueita koskeva rauhoitus ei kuitenkaan koske rasvaeväleikattua taimenta eikä taimenta, joka on pyydetty sellaisesta purosta tai lammesta, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä (=tammukka) => Taimenen rauhoitus ei siis koske pohjoisia sisävesiä lukuun ottamatta syysrauhoitusta joessa ja purossa
Vna kalastuksesta: 1 luku, Saalista koskevat säännökset 2 Kalojen pyyntimitat Luonnonvesistä pyydettyjen kalojen tulee täyttää seuraavat mitat: Taimen leveyspiirin 67 00 N pohjoispuolisissa sisävesissä vähintään 50 senttimetriä sekä merialueella Pohjanlahdella sekä leveyspiirien 64 00 N ja 67 00 N välissä olevissa sisävesissä vähintään 60 senttimetriä Rasvaeväleikattu taimen vähintään 50 cm Tammukkavesiä koskeva poikkeus: Sellaisesta purosta tai lammesta, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä, pyydetty taimen enintään 45 cm (alamittaa ei ole)
Kartta: Kalastusrajoitus.fi 22.2.2018 16