Perhekeskus 2018 LAPE PKS hankekoordinaattori Suvi Nurminen LAPE Uusimaa hankekoordinaattori Sanna Nieminen
Lapsiperhepalvelujen muutosohjelma LAPE Ajurit: Lähtökohdat Valtion talouden säästöt 3 Mrd -> palvelurakenneuudistus Hallituksen kärkihankkeet valtion ohjaus uudistukselle Vähemmän hallintoa, enemmän asiakaspalvelua Pirstaleinen palveluverkosto asiakkaiden tyytymättömyys Väliinputoaja-asiakkaat, harmaan alueen asiakkaat Peruspalvelujen vahvistaminen Terveyserojen kaventaminen SOTE- ja maakuntalainsäädännön voimaantulo Palvelurakenneuudistus palvelukokonaisuudet Organisaatiouudistus
Perhekeskuksen toiminnan tavoitteena: Lasten, nuorten ja perheiden Avun ja tuen saanti varhentuu Tarpeisiin vastaaminen paranee Voimavarat vahvistuvat Autetuksi tuleminen mahdollistuu Osallisuuden tunne vahvistuu Kohdatuksi tulemisen kokemukset vahvistuvat Koonnut STM, THL
Perhekeskuksesta hyötyjä lapsille, nuorille ja perheille Antaa arjen tukea Monipuolinen palvelutarjonta ja uudet toimintamahdollisuudet Tarpeiden mukainen avun saanti nopeutuu ja aikaistuu Apu on paremmin koordinoitua ja kohdennettua Palvelujen saavutettavuus paranee perheen ohjautuessa viiveettä oikealle työntekijälle Useita palveluja samanaikaisesti tarvitseva perhe tulee paremmin autetuksi koordinoinnin ja vastuiden jaon avulla Perhekeskuksen verkosto tarjoaa monipuoliset palvelut; järjestöt, seurakunnat, vapaaehtoiset Mm. vertaisten tukea ja tukea vanhemmuuteen (koonnut STM, THL)
Lapsiperheet odottavat ja toivovat palvelujen kehittämiseltä; Varhaisen tuen ja matalan kynnyksen palveluita kaikille perheille Tukitoimien saantia lasten kehityshäiriöiden hoitoon ennen ongelmien kasautumista Joustavuutta palvelujen saatiin Rinnalla kulkijuutta Saumatonta yhteistyötä eri toimijoiden välillä Selkeää palvelurakennetta Sähköisten palvelujen lisäämistä Palvelujen jalkautumista päiväkoteihin ja kouluille (Asukaskysely 10-11/2017, LAPE Uusimaa, N=1851) Perhekeskustiimi
Lapsiperhepalvelut integroidaan kaikilla tasoilla Perhekeskuksen palvelut Lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut mm. kotipalvelu, perhetyö, kasvatus- ja perheneuvonta, lapsiperheiden sosiaalityö, perheoikeudelliset palvelut mm. äitiys- ja lastenneuvolat, lääkäri- ja psykologipalvelut, fysio-, puhe- ja toimintaterapia Varhaiskasvatus, muut kuntien palvelut. Kuntien terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta. Järjestöjen ja seurakuntien toiminta ja palvelut Johtaminen ja yhteensovittaminen 6
Kansallisen perhekeskuksen palvelukokonaisuus Lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut: Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut Lääkäripalvelut Psykologipalvelut Fysio-, toiminta- ja puheterapiapalvelut Perhetyö Kotipalvelut Kasvatus- ja perheneuvonta Lapsiperheiden sosiaalityö Erikoissairaanhoidon palvelut Perheoikeudelliset palvelut Avoimet kohtaamispaikat (STM 18.1.2018) 7 Perhekeskustiimi
Perhekeskuksen kansalliset linjaukset ja terminologia Perhekeskus Sisältää palveluverkoston kaikki palvelut ja toteuttaa kaikki tehtävät Maakunnan alueella on useita perhekeskuksia/perhekeskusalueita, joista kukin vastaa oman alueensa lapsiperheväestöstä Perhekeskuksen toimipiste Perhekeskuksen alueella voi olla toimipisteitä, joissa vain osa perhekeskuksen palveluista Lähipalveluperiaate toteutuu Kohtaamispaikka Tuo iloa ja tarjoaa apua Perhekeskuksen alueella on useita kohtaamispaikkoja Päätehtävä: matalan kynnyksen vertaistuki ja palveluohjaus Määrittely ml kriteerit valmisteilla, valm. 10/2018 STM 18.1.2018
Mikä on perhekeskus? Kansalliset linjaukset Perhekeskus on palvelujen kokonaisuus, joka sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia, terveyttä, kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut verkostoi ja sovittaa yhteen nyt erillään olevat lapsiperheiden palvelut siten, että jokainen lapsi ja perhe saa tarvitsemansa tuen ja avun -> tarvitaan myös tiloja Keitä palvelee: kaikkia lapsiperheitä ml monikulttuuriset perheet, moninaiset perheet ja vammaisten lasten perheet ml kouluikäiset ja heidän perheensä (sosiaalipalvelut, vanhemmuuden tuki) ml nuoret maakunnan ja kuntien tarpeiden mukaan Laaja kokonaisuus kaikki maakunnat mukana sisältö laaja, toimijoita paljon, mukana perheet ja kolmas sektori muodostetaan uuteen maakunta-kunta toimintaympäristöön (STM, THL, kansallinen verkosto)
Perhekeskus lähipalveluna Psyko-sosiaalisesti saavutettavissa: Palvelut ja toiminta on tarkoitettu kaikille lapsiperheille. Erityistä huomiota perheiden mukaan kutsumiseen, myönteiseen vastaanottoon, osallisuuden vahvistamiseen ja tarpeiden mukaisiin palveluihin. Näin vähennetään ulkopuolisuuden ja osattomuuden kokemusta sekä leimautumisen pelkoa ja vahvistetaan avun vastaanottavaisuutta ja rakennetaan luottamusta. Fyysisesti saavutettavissa: Palvelut fyysisesti lasten kasvuympäristöjen ja perheiden arkiympäristöjen läheisyydessä ja/tai toimivien kulku- ja liikenneyhteyksien päässä tai jalkautuvat esimerkiksi kotiin. Digitaalisesti saavutettavissa: Reaaliaikaiset verkkopalvelut (chat, ajanvaraus), perheen oman aikataulun mukaan hyödynnettävät palvelut (neuvonta, ohjaus, vanhemmuuden tuki) Kansalliset linjaukset; STM, THL
LAPE teesit; perhekeskus Maakuntien perhekeskusten palvelukokonaisuudet perustuvat kansallisiin linjauksiin (Järjestämislaki 9 ) Perhekeskuksen palvelukokonaisuuden järjestäminen; monijärjestäjämalli (maakunnat, kunnat, järjestöt ja seurakunnat) Perhekeskuksen palvelukokonaisuuteen kuuluvien palvelujen tuottaminen; maakunnan liikelaitos, liikelaitoksen sote-keskukset, muut sote-keskukset ja asiakassetelipalvelujen tuottajat (monituottajamalli) Perhekeskuspalvelujen johtaminen, koordinointi ja yhteistyörakenteet Johtamisrakenne: johdetaan osana maakunnan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johtoryhmää (strateginen taso) Perhekeskustasolla: perhekeskuksen johtoryhmä (operatiivinen taso) Eri hallinnonalojen linjajohtaminen: sote, kunnat, järjestöt ja seurakunnat Kokonaisuuden verkostojohtaminen: yhteen sovittavan johtamisen periaatteet Yhteistyörakenteet; yhteiset käytännöt tuottajien kesken
Perhekeskukset LAPEohjelmassa ja sen jälkeen Perhekeskuksia rakennetaan jokaisessa maakunnassa Muutostyön odotettu tulos koko maahan syntyy kattava, kaikki lapsiperheet tavoittava perhekeskusten verkosto palvelujen painopistettä on pystytty siirtämään korjaavista palveluista varhaisempiin ja ehkäiseviin muutostyö ei pysähdy Lape-ohjelmakauteen, vaan jatkuu pitkäjänteisesti -> pysyvä muutos jatko on varmistettu kansallisin ja maakunnallisin toimenpitein (koonnut Marjaana Pelkonen)
Perhekeskuksen kansalliset linjaukset Perhekeskuksen määritelmä 1/2018 Perhekeskustoiminnan periaatteet 2/2018 Perhekeskuksen tehtävät 3/2018 Perhekeskuksen asemointi 3/2018 Perhekeskuksen palvelukokonaisuudet 10/2018 Perhekeskuksen johtaminen 10/2018 Perhekeskuspalvelujen tuottaminen 10/2018 Sovinnollinen eroauttaminen 10/2018 Väkivallan ehkäisytyö 10/2018 Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki 12/2018 Perhekeskuksen yhteistyörakenteet 12/2018 Monialainen palvelutarpeen arviointi 12/2018 Perhekeskusopas ja diasarja 12/2018
Uudenmaan perhekeskus 2018 LAPE PKS hankekoordinaattori Suvi Nurminen LAPE Uusimaa hankekoordinaattori Sanna Nieminen
Uudenmaan ominaispiirteitä Uudenmaan väestöpohja v. 2017 oli 1 655 624 asukasta Lapsia ja nuoria v. 2017 (0-17v.) 329 000 henkeä, 19,8 % väestöstä Väestö kasvaa 10 % vuoteen 2030, lasten ja nuorten määrä kasvaa 4 % Lapsiperheiden määrä 571 470, joista yksilapsisia perheitä 43%, kahden lapsen perheitä 38,6%, kolmen lapsen perheitä 13,3% Suomenkielisiä 80,5 %, ruotsinkielisiä 8,2 % ja muun vieraskielisiä 11,3 % Uudellamaalla asuu 56 % Suomen vieraskielisistä Avioerojen määrä on suuri Perhetyypit ovat moninaiset Uudellamaalla 15 Perhekeskustiimi
aara Uudenmaan perhekeskusmallin sisältö Arviointi Sähköinen perhekeskus Kansallisen ja maakunnallisen perhekeskusmallin kehittäminen Yhteiset toimintaperiaatteet ja mallit Palvelukokonaisuudet Johtaminen, organisointi ja toiminnan yhteensovittaminen Palveluprosessit Toimijoiden ydintehtävät ja niiden sisältö 16 Suvi Nurminen Arviointi
Palvelukokonaisuudet - vertailuprosessin vaiheet LAPE PKS UM laajan kehryn päätös 25.9.2017: tuotetaan yksi yhteinen Uudenmaan perhekeskustoimintamalli 3.10.2017 THL:n Innokylän koulutus, taulukon esitäyttö ja käsitteiden selkeyttäminen 30.11.2017 17 20.12.2017 Taulukon täyttö PKSkunnissa ja sen pohjalta vertailuanalyysin työstäminen Vertailuanalyysityön jatkaminen yhdessä THL:n Innokylän toimijoiden kanssa Perhekeskustiimi 8.1.2018 Vertailuanalyysityön valmistuminen Asiantuntijan tarkastus: 01/2018 Käsittely PKS+UM kehryssä: 02/2018 03/ 2018 Maakuntaperhekeskusverkostossa: 04/2018 05/2018 09/ 2018 15.6.2018 Muun Uudenmaan kuntien (7) perhekeskusmallien vertailuanalyysi ja kirjaaminen osaksi analyysin tuloksia Vertailuanalyysin tulosten käsittely: Peke-tiimi 06/2018 Liikelaitosvalmistelu: 08/2018 LAPE-ryhmät: 09/2018, Maakuntaverkosto: 09/2018 PKS+UM-päivä 09/2018 Kehry: 10/2018 PKS-ohry: 10/2018 UM-ohry 11/2018
Innokylä näkökulmataulukko (PKS Lape perhekeskus) 18 Perhekeskustiimi
Muun Uudenmaan perhekeskusten yhteenveto Perhekeskus Hyvinkää Järvenpää Lohja Loviisa Mäntsälä Porvoo Sipoo Palvelut Pk:sta jalkautuvat palvelut Pk:een jalkautuvat palvelut 21 palvelua kivijalassa 18 jalkautuu ei suun th, perheoik. + kp 8 kivijalassa 10 verkostossa perhetyö neuvola puheterapia 2 pk:ta, kivijalka -8 palvelua, MN -4 palvelua, AUR -kaikki palvelut -perhetyö, kotipalvelu 11 palvelua kivijalassa nla, perhetyö, kp, psyk sh, sos, po, ls kaikki tarvittaessa tarvittaessa kaikki suun th perheoikeudelliset palvelut ei asiakasseg. mukaan QPR-kuvaus PTA, kons.+ 17, verkostomalli nla+perhetyö + vaka, al. 1.3.2018 kaikki tarpeen mukaan esh:n la+nu psykiatrian palv. perheohjaajat, terveydenhoitajat po, ehk., MLL, SRK 21 palvelua kivijalassa nla, sote-palv. infot, ruokapalvelut APT, PKT, PTA, RET ei kuvattu PTA, kons., RET ei vielä VIPA, ohjaus, OVI, kons., PTA Väestöpohja 47 000 42 600 47 000 18 000 28 000 n. 10 000 20 500 Työntekijämäärä n. 200 13 + verkosto 27 (MN) 12 (AUR) Vahvuudet Kehittämisen kohteet toimijat saman katon alla; yhteistyö+, palvelun saanti+ yhteistyön lisääminen, mt+päihde pk Asiakastulokset aloittanut 10/2017, ei tul. matala kynnys maahanmuutt. palvelut, monitoimijaisuus Työntekijätulokset yhteistyö parantunut, samassa talossa kansalaisopisto, kokemusasiantuntijat Palvelutprosessit asiakaslähtöisyys, osaaminen tasa-arvo, laatu johtaminen erityispalvelut + peruspalvelut, yht. johtaminen vanhem. tuki, yhdyspintatyö monialainen osaaminen, yht. käsitys lapsesta Mallin arviointi ei arviointia asiakaspalautteet, kehitystyö Johtamisrakenne Muutokset LAPE:n aikana lähiesimiesten johdolla pk-malli kuvattu, koottu yhteen 1 päällikkö + esimiehet erityispalvelujen integrointi ehkä -yhteistyö, KP:t -konsultaatiot -asiakaspalav. -jalkautuminen -asiakasprosessit -yhteistyö -tiedonsiirto -asiakasohjaus -ei lähetteitä -kohtaaminen -toisilta oppiminen 22 + jalkautuvat 86 10 n. 200 yhdessä tekeminen, yksi paikka palveluille sisältö, prosessit, yhteistyö, kp mittaus syksyllä 2018 yhteistyö parantunut toim. välillä toimivat palvelut vahva osaaminen suhdeperusteinen perhelähtöisyys koulupudokk. ehkäisy, neuropsyk. lääk. ls asiakasmäärät tyytyväisyys kust. tietoisuus työparit, toisen työn tuntemus kp, palv.valikko, digi-palv., prosessien kuv. tyytyväisyys, saavutettavuus monitoimijaisuus palveluohjaus konsultaatiot ei arviointia ei arviointia suunnitteilla jatkuva arviointi tiimissä -johtotiimi -linja+matriisi rakenne + osaaminen + sote+sivi - johtoryhmä 3. sektori, kp:t, toim.mallit matala hallinto, lähijohtaminen verkostoituminen vuodesta 2010 linjajohtaminen toiminta alkanut ketteränä kok. Integroidut palvelut, yhteiset resurssit, asiakkaat, vastuu yht. johtaminen, yhteistyö, pros., koulutus, kieli nopea, tehokas, laadukas palvelu opitaan kollegoilta, uudet toimintamallit jatkuva sis. arviointi, as. raati jaettu joht. + laaja sote-jory elämänkaarimalli kehit. syv. kuv. 19 Perhekeskustiimi
Perhekeskuksen palvelukokonaisuus Hyvinkää, Järvenpää, Lohja, Loviisa, Mäntsälä, Porvoo, Sipoo, Helsinki, Vantaa Äitiys- ja lastenneuvola Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perhesuunnittelu ja ehkäisyneuvonta (myös nuorille) Lapsiperheiden psykologipalvelut (ml. neuropsykologit) Kasvatus- ja perheneuvonta Lääkäripalvelut Lääketieteen erikoisalat; gynekologia, pediatria, neurologia, psykiatria, foniatria ja erityispätevyyksistä nuorisolääketiede Terapia- ja kuntoutuspalvelut (puhe-, toiminta-, fysioterapia- ja kuntoutuspalvelut ) Lasten, nuorten ja perheiden mielenterveys- ja päihdepalvelut Lapsiperheiden sosiaalityö ja -ohjaus, lapsiperheiden perhetyö ja kotipalvelu (shl) Ehdotettu: Aikuisten palvelut; sosiaalityö, ml. nuorten sosiaalipalvelut ja aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut Suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevät palvelut Vammaispalvelut Eron ensiapupiste ja muut eroauttamisen palvelut Avoimet kohtaamispaikat; lasten ja nuorten talot, avoin varhaiskasvatus, järjestöt ja uskonnolliset yhteisöt 20
Perhekeskuksen verkostopalvelut Varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus ja toinen aste Opiskeluhuolto; esiopetus, koulut ja oppilaitokset Sote keskuspalvelut (aikuissosiaalityö, mielenterveys- ja päihdepalvelut) Erikoissairaanhoito (vertikaalinen integraatio) Keskitetyt perheoikeudelliset palvelut; lastenvalvoja, valvotut tapaamiset, tuetut tapaamiset, olosuhdeselvitykset, adoptiopalvelut jne. Lastensuojelu; avohuolto, tehostettu perhetyö, sijais- ja jälkihuolto sekä sosiaali- ja kriisipäivystys OT keskukset; vaativimmat lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Nuorten palvelut mm. Ohjaamot; verkostomainen käyttäjälähtöinen toiminnan organisointi (maakunnat, kunnat, KELA); (STM Yhdyspintaraportti 2018) Liikunta, kirjasto- ja kulttuuripalvelut Maahanmuuttajapalvelut Järjestöt, seurakunnat, yritykset 21
Uudenmaan perhekeskusmallin palvelukokonaisuus OT-KESKUKSET LASTENSUOJELU PERHE- KESKUS ERIKOIS- SAIRAANHOITO SOSIAALI- JA KRIISI- PÄIVYSTYS SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS- PALVELUT PERHESUUNNITTELU JA EHKÄISYNEUVONNAN PALVELUT LÄÄKÄRIPALVELUT LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ JA KOTIPALVELU SÄHKÖINEN PERHEKESKUS ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLA SUUN TERVEYDEN HUOLTO KASVATUS JA PERHENEUVOLA ERON ENSIAPU- PISTE MUUT ERO- AUTTAMISEN PALVELUT KESKITETYT PERHE- OIKEUDELLISET PALVELUT MAAHAN- MUUTTAJA- PALVELUT LIIKUNTA- JA NUORISO- JA KULTTUURI- PALVELUT LAPSIPERHEIDEN SOSIAALITYÖ JA OHJAUS ERIKOISSAIRAANHOITO AIKUISSOSIAALITYÖ KOULU JA OPISKELU- TERVEYDENHUOLTO LASTEN TERAPIA JA KUNTOUTUS PALVELUT fysio-, toiminta- ja puheterapia VAMMAIS- PALVELUT LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN PALVELUT VARHAIS- KASVATUKSEN PALVELUT JÄRJESTÖT, YRITYKSET, SEURAKUNNAT KOHTAAMISPAIKAT JÄRJESTÖJEN PALVELUT SEURAKUNTIEN JA USKONNOLLISTEN YHTEISÖJEN PALVELUT 22
Perhekeskuksen palvelukuvaukset (Lanupe): Lapsiperheiden terveydenhuollon palvelut Äitiys ja lasten neuvola Opiskelu ja kouluterveydenhuolto Lääkärin työ perhekeskuksessa Lapsiperheiden psykologipalvelut Lapsiperheiden kuntoutus ja terapiapalvelut Lapsiperheiden päihde ja mielenterveyspalvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Sosiaalityö 15, ml. sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukainen palvelutarpeen arviointi (alle 25-vuotiaat) Lapsiperheiden ja nuorten sosiaaliohjaus 16 ml. sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi (alle 25-vuotiaat) Kasvatus- ja perheneuvonta 26 ml. terapeuttinen vauvaperhetyö ja pariterapia Lapsiperheiden kotipalvelu 19 Perheoikeudelliset palvelut (ml.adoptioneuvonta ja tapaamispaikka) 23 Suvi Nurminen Särkkä-Hietala, Minni
Yhteiset toimintaperiaatteet ja -mallit Uudenmaan perhekeskuksessa Temaattiset työryhmät Temaattisten työryhmien tuotokset Vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen Eropalvelujen kehittäminen ja sovinnollinen yhteisvanhemmuus Monikulttuurinen työ perhekeskuksissa Perhekeskuksen toimintaperiaatteet Vanhemmuuden tukeminen Parisuhteen tukeminen Eroauttaminen Sovinnollisen yhteisvanhemmuuden tukeminen Monikulttuurisuuden huomioiminen palveluissa Lähisuhdeväkivalta Marak Hyve 4 mallin kehittämisehdotukset Näyttöön perustuvat toimintamallit ja hyvät käytänteet Lähisuhdeväkivalta Hyve 4 Uudenmaan perhekeskusmalli 24 Suvi Nurminen
Perhekeskuksen asiakasprosessit 25
Asiakkaan tuen tarpeen segmentointi Vaikeaa Tukiasiakkuudet Huolenpitoasiakkuudet Arjessa pärjääminen Pärjääjäasiakkuudet Yhteistyöasiakkuudet Helppoa Vähän Terveys- ja hyvinvointiriskien määrä/palvelujen tarve Paljon Asiakkuusstrategiat (modifioitu) Koivuniemi et al. 2014. 26
TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN Lapsen ja nuoren kehitykselliset tarpeet Fyysinen terveys (terveydestä huolehtiminen, sairaudet) Lapsen ja nuoren arki (päivärytmi, oppiminen, muutokset) Lapsen psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi (minä-kuva, tunne-elämä, ihmissuhteet) Vanhempien voimavarat ja tuen tarve Päihteiden käyttö Vanhemmuustaidot (perushoito, henkinen tuki, rakkauden antaminen, elämän opettaminen) Psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tarjoaminen (turvallisuustaidot) Vanhemman/ vanhempien elämäntilanne, hyvinvointi ja terveys Päihteiden käyttö 27
PERHEKESKUKSEN PROSESSIKARTTA PALJON PALVELUJA ERITYINEN TUKI Huolenpitoasiakkuus: tuen tarpeen tunnistaminen Yhteistyöasiakkuus: tuen tarpeen tunnistaminen Asiakkaaksi tulo Paljon palveluja tarvitsevat VARHAINEN TUKI (Tukiasiakkuus: tuen tarpeen tunnistaminen) Satunnaisesti palveluja tarvitsevat Perhekeskustiimi Hyvinvointia ja terveyttä perheille KAIKILLE TARJOTTAVAT PALVELUT (Pärjääjäasiakkuuden tunnistaminen) 28 PROSESSITIIMI
1. Asiakaskokemus ja vaikuttavuus 2. Osallisuus 3. Saavutettavuus 4. Jatkuvuus Riskin / Riskiryhmien etsiminen ja tunnistaminen prosessi (RET) Riski havaitaan Itsearviointi ja omahoito Omainen, läheinen tai muu kuin sote ammattilainen, viranomainen, muu toimija havaitsee riskin Riski etsitään Etsivä työ ja riskien tunnistaminen Yleiset tilaisuudet (mm. vanhempainillat, yleisötilaisuudet, terveysinfot Seulonnat Perhekeskuksen asiakkaaksi tulon prosessi käynnistyy (ATP) Perheemme saa riittävät palvelut. Perheemme oikeudet tunnistetaan ajoissa. Perheemme huoli tunnistetaan. Perhettämme arvostetaan Perheemme tulee kuulluksi ja meistä välitetään. Perheemme saa osallistua tilanteen selvittelyyn. Perheemme tilanteesta huolissaan oleva ihminen näkee tilanteemme ja auttaa meitä. Palveluihin on nopea ja helppo tulla ja ottaa yhteyttä. Perheitämme autetaan tunnistamaan mikä palvelu sopii meidän tarpeisiin. Pääsemme sujuvasti ja oman aikataulumme mukaan palvelujen piiriin. Emme joudu toistamaan tarinaamme usealle henkilölle. Tulemme kohdatuksi palvelussa johon menemme. Olemme valmiita panostamaan perheemme hyvinvointiin. Tiedämme keneen otamme jatkossa yhteyttä. 29
1 Asiakaskokemus ja vaikuttavuus 2. Osallisuus 3. Saavutettavuus 4. Jatkuvuus Asiakkaaksi tulo perhekeskukseen (ATP) 1. Tarpeen tunnistaminen 2. Yhteydenottokanava ja tunnistautuminen 3. Palvelutarpeen tunnistaminen ja alustava tarvesegmentointi 4. Jatkosta sopiminen Yhteydenotto asiakas itse omainen, läheinen, viranomaine n, neuvontapalvelu, muu taho Netti Chat sähköinen asiointi Puhelin Kirje Walk-in (asiakas tulee tutun työntekijän luokse, avoneuvolaan, lastensuojelun päivystykseen, avoimeen kohtaamispaikkaan) Etsivätyö/Lähityö Digitaalinen palvelutarpeen selvitys/arviointi Perhekeskuskohtainen Neuvonta ja/tai ohjaus palveluun Riskiryhmän etsiminen ja tunnistaminen (RET) Perhekeskustiimi (matalan kynnyksen konsultaatio) Monitoimijainen palvelutarpeen selvitys/arviointi Palvelutarve ratkeaa: ei palvelutarvetta ohjautuu tarpeenmukaisiin ja oikeaaikaisiin perhekeskuspalveluihin Palveluneuvonta ja ohjaus perheen näkökulmasta Tulemme asiakkaaksi perhekeskukseen. Perheellemme tarjotaan palveluita tarpeen mukaan. Minulla, lapsella tai perheelläni on terveyteen tai hyvinvointiin liittyvä asia, johon tarvitsen apua. Tulemme kuulluksi ja koemme, että asiaamme pidetään tärkeänä, (luottamus). Voimavarani ja vahvuuteni huomioidaan Osallistumme palvelun suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Saamme yksilöllisen / monitoimijaisen palvelusuunnitelman. Yhteydenotto ja palveluohjaus on mahdollisimman helppo ja voimme luottaa siihen, että saamme tarvitsemamme palvelun Asiamme hoidetaan eteenpäin yhden yhteydenottokerran perusteella ja saan tietoa asiani etenemisestä (sujuvuus). Saamme tietää miten asiaamme yhteistyössä hoidetaan. Tiedämme mitä palvelua saamme ja miten asiamme etenee. Perheemme tietää, miten edistämme ja hoidamme itse asiaamme eteenpäin. Meillä on tietoa, kenen kanssa jatkossa asioimme, jos asia ei heti selvinnyt Saamme tietoa muista palveluista ja yhteistyötahoista. Yhteydenottomme on riippumaton ajasta ja paikasta 24/7 (helppous). 30 30
1. Asiakaskokemus ja vaikuttavuus 2. Osallisuus 3. Saavutettavuus 4. Jatkuvuus Satunnaisesti palveluja tarvitsevien perheiden tuki (SPT) 1. Perhe ohjautuu palveluun Sisääntulokanavat Asiakkaaksi tulo prosessin kautta (ATP) Paljon palveluja tarvitsevien kautta (PPT) Riskiryhmien etsiminen ja tunnistamisen kautta (RET) Digitaalisten palvelujen kautta Tunnistetaan SPT prosessiin kuuluminen, ammattilaisen toimesta tai digitaalisissa palveluissa Löydämme oikean palvelun helposti. Perheemme saa helposti yhteyden ja tarvittavat tiedot. Perheemme tarpeet tunnistetaan, tulemme kuulluksi ja kohdatuksi. Saamme tarvitsemamme avun ja tuen tai saamme ohjauksen oikealle ammattilaiselle, (hyöty palvelusta). Meillä on hyvä asiakaskokemus ja olemme tyytyväisiä palveluun. 31 2. Perheen tuen ja palvelun tarve arvioidaan Tehdään perhekohtainen palvelutarpeenarviointi, joka sisältää palvelusuunnitelman Perhe saa nimetyn työntekijän, joka koordinoi perheen palvelukokonaisuuden suunnitelman mukaan jäsennetään huoli yhdessä perheen kanssa ja arvioidaan tilanne Perheen tilanne vaatii konsultaation (perhekeskustiimi) Tarvittaessa monitoimijainen arviointi 3. Palvelujen tuottaminen perheiden tarpeiden mukaisesti Palvelut toteutetaan palvelusuunnitelman mukaan yhdessä perheen kanssa Suunnitelma päivitetään arviointitilanteissa Palvelut voidaan tuottaa myös digitaalisesti Kevyimmän palvelun periaate Jokainen interventio tuo lisäarvoa perheelle (voi vaikuttaa asiakassuunnitelmaan) Palvelukokonaisuus on perheen tarpeen mukainen Palveluneuvonta ja ohjaus perheen näkökulmasta Etsimme itse tietoa ja tukea sähköisestä perhekeskuksesta. Osallistumme palvelujen ja hoidon suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Voimme seurata asioidemme etenemistä ja osallistua siihen. Hyödynnämme saatua ohjausta. Saamme nimetyn työntekijän johon voimme olla yhteydessä ja saada apua ja tukea. Suhde työntekijään on luottamuksellinen. Minun ei tarvitse kertoa perheemme asiaa useaan kertaan. Perheemme saa tarpeenmukaista asiantuntevaa palvelua, tukea, apua, hoitoa sujuvasti ja oikea-aikaisesti. Tiedämme miten asiamme etenevät, saamme tietoa, voimme osallistua ja antaa palautetta. 4. Asiakkuuden päättyminen Perheen tilapäinen palvelutarve päättyy Todetaan perhekeskuspalvelut riittäväksi Siirtyy toisen palveluntuottajan palveluun Perheen tiedot siirtyvät perheen antaman luvan perusteella muille hoitaville tahoille Olemme saaneet tarvitsemaamme tukea ja saamamme palvelu on ollut vaikuttavaa. Tiedämme miten asiamme etenevät ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Tiedämme keneen voimme olla tarvittaessa yhteydessä. Tietoni/tietomme siirtyvät luvallani /antamani luvan perusteella muita minua/meitä hoitaville tahoille? Meillä on mahdollisuus arvioida saamamme palvelut. 31
Perhekeskustiimi (varhaisen tuen konsultaatio) 1. Raskaana olevalla, lapsella tai nuorella tai heidän perheellään ilmenee tuen tarve, joka ei ole selkeä tai vaatii useamman ammattilaisen näkemystä. Työntekijä informoi perhettä perhekeskustiimistä ja pyytää suostumuksen tilanteen selvittämiseksi. 2. Nimetty työntekijä tuo asian käsiteltäväksi monialaiseen perhekeskustiimiin. Perhe voi halutessaan osallistua asian käsittelyyn tiimissä. Ammattilaisten osaamisen koordinoinnista päätetään yhdessä perheen kanssa osaamisen tuomisesta perheen avuksi ja tueksi. Sovitaan palvelusuunnitelman seurannasta ja vaikuttavuudesta. Perhekeskustiimi kokoontuu kerran viikossa 3. Huolen havainnut nimetty työntekijä on perhekeskustiimin jälkeen yhteydessä perheeseen mahdollisimman pian. Nimetty työntekijä huolehtii, että perhe saa tarvitsemansa avun ja tuen. Nimetty työntekijä koordinoi perheen palvelukokonaisuuden suunnitelman mukaan. Nimetty työntekijä on se, jolla huoli on herännyt. Nimetty työntekijä kertoo perhekeskustiimin toiminnasta ja pyytää perheeltä luvan saada viedä asian perhekeskustiimin käsittelyyn ja täyttää yhdessä perheen kanssa tukipyyntölomakkeen tuen tarpeen selvittämiseksi.. Osallistujat (tarvittaessa): Terveydenhoitaja Lääkäri Psykologi/Psykiatrinen sairaanhoitaja Puheterapeutti Sosiaaliohjaaja Lastensuojelun sosiaalityöntekijä Perhetyön vastaava ohjaaja Perheneuvolan edustaja Lastenvalvoja Konsultoiva erityislastentarhanopettaja ja tarvittaessa muita ammattilaisia 4. Perhe saa tarvitsemansa tuen perhekeskustiimin konkreettisen suunnitelman kautta. 32
1. Asiakaskokemus ja vaikuttavuus 2. Osallisuus 3. Saavutettavuus 4. Jatkuvuus Paljon palveluja tarvitsevien prosessi (PPT) Asiakkaan tarve tunnistetaan PPT toimintamalli arvioidaan Jo palveluje n piirissä olevat asiakkaat Uudet asiakkaat Asiakkaan palvelutarve Monialainen palvelutarpeen arviointi Yhdessä asiakkaan kanssa Laaditaan suunnitelma Asiakassuunnitel ma, hoito- ja palvelusuunnitel ma Yhdessä asiakkaan kanssa Nimetään vastuuhenkilö Asiakas saa suunnitelman mukaista Hoitoa Tukea Palvelua Kuntoutusta Arviointi Suunnitelman ja tavoitteiden arviointi ja tarvittaessa muuttaminen Yhdessä asiakkaan kanssa Asiakkuuden päättyminen Palvelutarp een päättymine n PPT prosessissa Palveluiden jatkuminen suunnitelm an mukaan Riskien/riskiryhmien etsiminen ja tunnistaminen - Palveluneuvonta ja ohjaus. Perheemme tarpeet huomioidaan palvelun kestoon liittyen. Perheemme tarvitsemat samanaikaiset palvelut ovat laadukkaat ja yhteen sovitetut. Perheellämme on oikeus palveluihin. Meidän ei tarvitse kertoa asioitamme useaan kertaan. Perheemme tulee kuulluksi ja saamme itse määritellä tarpeeni ja tavoitteeni yhdessä ammattilaisen kanssa. Perheemme osallistuu suunnitteluun. Perheemme saa oikea-aikaisen palvelun oikeassa paikassa Perheemme tietää mitä tukea saamme, mitä itse teemme ja mitä seuraavaksi tapahtuu Perheellämme on vastuuhenkilö, jonka tavoitamme helposti ja joka tietää tilanteemme. Perheemme saa vastuuhenkilön kautta asiantuntevaa apua ja osaamista eri tarpeisiin niin kauan, kun sitä tarvitsemme. Saamme kannustusta ja tukea muutokseen/ tavoitteiden saavuttamiseen. 33
Uudenmaan perhekeskusten asemoituminen 34
Uudenmaan perhekeskusalueiden asemoitumisen oletukset Analyysin oletukset Analyysin pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste Uudenmaan maakunnalle vuonna 2030, joka sisältää arvion syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeiden vaikutuksista väestöön Analyysissä on kahdenlaisia perhekeskusalueita, joista katkonaisella ympyröillä kuvataan 35t 55t asukkaan perhekeskusalueita ja kolmioilla 70t asukkaan perhekeskusalueita Perhekeskusalue sisältää yhden täyden palvelun perhekeskuksen, mutta muiden toimipisteiden määrä vaihtelee perhekeskusalueen koon ja tarpeen mukaan Laskennassa 70t asukkaan aluetta on käytetty pääkaupunkiseudulla ja 35t 55t asukkaan aluetta muualla Uudellamaalla Perhekeskusalueiden jaotteluun vaikuttaa lisäksi alueen aikaisemmat sidokset ja kielelliset erityiskysymykset 35 Asemoimistiimi
Uudenmaan väkiluvun on arvioitu kasvavan 10 % vuoteen 2030 mennessä Uudenmaan väkiluvun kehitys 2017 2030E, tuhatta henkeä 2 000 +10% 1 826 Lapset ja nuoret Aikuiset 1 656 342 1 500 1 000 329 Tosin lasten ja nuorten lukumäärän on ennustettu kasvavan vain 4 % 1 327 1 484 500 0 2017 2030E 36 Lähde: Tilastokeskus
Väestön on ennustettu kasvavan v. 2030 mennessä lähes kaikissa Uudenmaan kunnissa KOKO VÄESTÖ 0 17 -vuotiaat Kunta 2017 Δ 2030E Muutos 2017 Δ 2030E Muutos Askola 4 990 5 713 14 % 1 235 1 282 4 % Espoo 279 044 318 807 14 % 63 669 67 320 6 % Hanko 8 517 7 792-9 % 1 378 1 038-25 % Helsinki 643 272 719 034 12 % 107 349 119 260 11 % Hyvinkää 46 739 49 406 6 % 9 048 8 727-4 % Inkoo 5 481 5 564 2 % 1 138 987-13 % Järvenpää 42 572 45 168 6 % 8 800 8 461-4 % Karkkila 8 900 8 847-1 % 1 768 1 504-15 % Kauniainen 9 624 11 145 16 % 2 164 2 282 5 % Kerava 35 554 39 387 11 % 7 143 7 169 0 % Kirkkonummi 39 170 42 446 8 % 9 729 9 175-6 % Lapinjärvi 2 706 2 562-5 % 477 393-18 % Lohja 46 785 49 169 5 % 9 637 9 238-4 % Loviisa 15 085 15 615 4 % 2 615 2 655 2 % Myrskylä 1 969 2 015 2 % 374 367-2 % Mäntsälä 20 803 22 718 9 % 5 152 5 155 0 % Nurmijärvi 42 159 46 373 10 % 10 935 10 723-2 % Pornainen 5 121 5 479 7 % 1 401 1 209-14 % Porvoo 50 159 52 835 5 % 10 573 10 149-4 % Pukkila 1 940 2 104 8 % 413 418 1 % Raasepori 27 851 28 198 1 % 5 061 4 597-9 % Sipoo 20 310 21 426 5 % 4 807 4 565-5 % Siuntio 6 146 6 789 10 % 1 462 1 378-6 % Tuusula 38 646 42 369 10 % 9 231 8 929-3 % Vantaa 223 027 243 347 9 % 46 834 48 276 3 % Vihti 29 054 31 522 8 % 67 28 6 733 0 % Suurimmassa osassa Uudenmaan kuntia koko väestö kasvaa mutta alle 18 v. määrä vahenee. Kuitenkin pääkaupunkiseudun suuret volyymit ja kasvu-%:t pitävät koko Uudenmaan 0-17 v. väestönkasvun positiivisena: ennustettu 4 % kasvu v. 2030 mennessä. 37 Lähde: Tilastokeskus
Uudenmaan kunnat on jaettu kolmeen ryhmään väestönkehityksen suhteen Väestön kasvu (%) 20 Väestö ja alle 18 v. lukumäärä kasvavat Ainoastaan kolmessa kunnassa sekä väkiluku että 0 17 - vuotias väestö pienenevät 15 10 5 0 Väestö kasvaa, mutta alle 18 v. lukumäärä vähenee Väestö ja alle 18 v. lukumäärä vähenevät Tyypillisimmin Uudenmaan kunnissa väestö kasvaa mutta alle 18 v. lukumäärä laskee Karkkila Askola Siuntio Nurmijärvi Kerava Tuusula Mäntsälä Vantaa Kirkkonummi Vihti Pukkila Pornainen Järvenpää Hyvinkää Sipoo Lohja Porvoo Loviisa Raasepori Myrskylä Inkoo Kauniainen Espoo Helsinki Uusimaa -5 Lapinjärvi Hanko -10-25 -20-15 -10-5 0 5 10 15 0-17 -vuotiaan väestön kasvu (%) 38 Lähde: Tilastokeskus
Väestö ja alle 18-vuotiaiden lukumäärä kasvavat pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla ja maakunnan itäosissa Väestö ja alle 18v kasvavat Väestö kasvaa, alle 18v vähenee Väestö ja alle 18v vähenee Hyvinkää 49 406 Mäntsälä 22 718 Pukkila 2 104 Myrskylä 2 015 Lapinjärvi 2 562 Lohja 49 169 Karkkila 8 847 Siuntio 6 789 Vihti 31 522 Espoo 318 807 Nurmijärvi 46 373 Kauniainen 11 145 Vantaa 243 347 Tuusula 42 369 Helsinki 719 034 Järvenpää 45 168 Kerava 39 387 Pornainen 5 479 Sipoo 21 426 Askola 5 713 Porvoo 52 835 Loviisa 15 615 Raasepori 28 198 Inkoo 5 564 Kirkkonummi 42 446 Kunnan nimen alla on kuvattuna Tilastokeskuksen väestöennuste vuodelle 2030E Hanko 7 792 39 Lähde: Tilastokeskus
Tällä hetkellä Uudellamaalla on 10 perhekeskusta Nykyinen perhekeskus (10) Perhekeskuksen toimipisteet Avoimet kohtaamispaikat; avoin varhaiskasvatus, kerhot, perhekahvilatoiminta, leikkipuistot, lasten ja nuorten talotoiminta (n. 938) 43 Lohja Karkkila 12 Vihti 35 53 Nurmijärvi Tuusula 67 51 Hyvinkää 88 36 Espoo Helsinki Järvenpää 57 Kerava 49 Mäntsälä 28 Pornainen Sipoo Vantaa 3 20 Pukkila 9 3 Askola Porvoo 1 Myrskylä 63 24 Lapinjärvi Loviisa 1 36 Raasepori Inkoo 3 Siuntio 8 8 Kirkkonummi Kauniainen 15 197 Hanko 27 40 Lähde: Lape-muutosohjelma
Laskennallisia perhekeskusalueita Uudellemaalle on arvioitu 30 vuoden 2030 Tilastokeskuksen väestöennusteen pohjalta 35t 55t asukkaan perhekeskusalue 70t asukkaan perhekeskusalue ~49t ~38t ~49t ~40t ~46t ~38t ~49t ~37t ~55t ~42t ~49t Uusimaa 2030: 1,8 miljoonaa asukasta 11 kpl 35t 55t asukkaan perhekeskusaluetta 19 kpl 70t asukkaan perhekeskusaluetta 41 Lähde: Lape-muutosohjelma, NHGanalyysi, Tilastokeskus
Laskennallisia perhekeskusalueita Uudellemaalle on arvioitu 30 vuoden 2030 Tilastokeskuksen väestöennusteen pohjalta LIITE 4 35t 55t asukkaan perhekeskusalue 70t asukkaan perhekeskusalue Hyvinkää Mäntsälä Pukkila Myrskylä Lapinjärvi Karkkila Askola Järvenpää Pornainen Loviisa Vihti Nurmijärvi Tuusula Kerava Porvoo Lohja Sipoo Vantaa Espoo Kauniainen Helsinki Siuntio Kirkkonummi Hanko Raasepori Inkoo Uusimaa 2030: 1,8 miljoonaa asukasta 11 kpl 35t 55t asukkaan perhekeskusaluetta 19 kpl 70t asukkaan perhekeskusaluetta 42 Lähde: Lape-muutosohjelma, NHGanalyysi, Tilastokeskus
Askola Espoo Hanko Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lapinjärvi Lohja Loviisa Myrskylä Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Porvoo Pukkila Raasepori Sipoo Siuntio Tuusula Vantaa Vihti Askola Espoo Hanko Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lapinjärvi Lohja Loviisa Myrskylä Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Porvoo Pukkila Raasepori Sipoo Siuntio Tuusula Vantaa Vihti 50% 40% 30% 20% 10% 0% 11 12 6 Noin viidenneksessä Uudenmaan perheistä oli alle kouluikäisiä lapsia vuonna 2017, vauvoja joka kymmenennessä Lapsiperheiden, joissa alle 3v lapsia, osuus kaikista perheistä, % 11 9 11 7 9 7 10 10 8 8 7 7 10 10 10 9 9 8 9 9 LIITE 3 9 12 9 50% 40% 30% 20% 10% 0% 20 Lapsiperheiden, joissa alle 7v lapsia, osuus kaikista perheistä, % 24 21 18 21 21 22 17 13 16 21 17 17 20 21 20 15 16 16 19 17 20 16 19 19 20 43 Lähde: Tilastokeskus
Perhekeskuksen johtaminen, organisointi ja toiminnan yhteensovittaminen 44
Perhekeskusalueiden johtaminen Kuva sisältää koko Uudenmaan 30 perhekeskusaluetta Strateginen maakuntataso Länsi-Uusimaa Perhekeskusjohtotiimi Operatiivinen aluetaso LAPSET, NUORET JA PERHEET Maakunnallinen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtoryhmä Keski-Uusimaa Perhekeskusjohtotiimi Itä-Uusimaa Perhekeskusjohtotiimi Aluevastaavat Aluevastaavat Aluevastaavat Mukaellen Päijät-Hämeen perhekeskuksen johtamismallia 2018 45 Perhekeskustiimi
Perhekeskuksen johtaminen Maakunta Lääkäritiimi Perhekeskusjohtotiimi Päihde- ja psykiatriatiimi Perhetyöntiimi Toimintaterapiatiimi Perhekeskusvastaava Perheneuvolatiimi Sähköisen perhekeskuksen tiimi Kohtaamispaikkatoiminta Länsi-Uusimaa Perhekeskusjohtotiimi Psykologitiimi Puheterapiatiimi Fysioterapiatiimi Sosiaalityön tiimi Terveydenhoitajatiimi Kotipalvelutiimi Vammaispalvelutiimi Aluevastaava Alue- Alue- Alue- Aluevastaavvastaavvastaavvastaavvastaava Alue- a Operatiivinen alue- ja paikallistaso Linjajohtaminen Verkostojohtaminen perhekeskuksen sisällä, alueella ja perhekeskusalueet keskenään 46 Perhekeskustiimi
Perhekeskuksen aluekoordinaatio ja yhdyspintatyö Ohjaamo Kulttuuri keskus Liikuntahalli Sosiaali- ja terveyspalvelut Nuorisotalo Ammattioppilaitos Kirjasto Aluekoordinaatio -ryhmä Varhaiskasvatuksen palvelut Alakoulu Perhekeskus (perhekeskuksen johtotiimi) Lukio Perhekeskuksen toimipiste Kunnan HYTEryhmä Sähköinen perhekeskus Avoin kohtaamispaikka Yläkoulu 47 Perhekeskustiimi
Kiitos! LAPE PKS ja muu UUSIMAA Hankekoordinaattorit Suvi Nurminen Sanna Nieminen