Suomenlahden tila ja tulevaisuus Helsinki, Pasila 25.1.2018 Bouillabaisse vaarallisten aineiden eurokeitto Jaakko Mannio Kulutuksen ja tuotannon keskus Haitalliset aineet
Tässä esityksessä Mitä vesiympäristölle vaaralliset aineet ovat? Miten niiden merkitystä arvioidaan? Indikaattorit, raja-arvot Meriympäristön tila, syötävän hyvä? Uusia uhkia Esimerkkinä perfluoratut yhdisteet PFAS Mitä seuraavaksi?
Mihin kemikaalit karkaavat? Reitit YLÖS ALAS, KETJUJA PITKIN (kauko) kulkeutuminen pysyvyys biokertyvyys muuntuminen vaikutukset sedimentti pohjavesi/juomavesi
Euroopan vesien kemiallinen tila 2018 111 000 vesimuodostumaa joet järvet rannikkovedet ja tilanne ilman vaarallisia (=pysyviä, kertyviä) aineita European water assessment 4 of status and pressures 2018 DRAFT
Me kans! Entäs me??
Palonestoaine (PBDE) Perfluoratut yhdisteet (PFOS, muut PFAS) Dioksiinit (PCDD/F) ja dl-pcb Raskasmetallit (Hg, Cd, Pb) Organotinat (TBT) Radioaktiiviset aineet (Cs-137) Palonestoaine (HBCDD) PAH-yhdisteet Riski ei hyvälle tilalle 6
Vaarallisten aineiden riskisuhde = kalasta mitattu pitoisuus / ympäristönlaatunormi HCB Suomen meriympäristön tila 2018 julkaistu 8.1.2018 Dioks +dl-pcb PFOS Elohopea sisävesissä enemmän PBDE Rannikon ahven- ja avomeren silakkatulokset yhdistetty, 2010-2016 10 ja 90 prosenttipiste, logaritminen asteikko Punainen palkki: keskiarvopitoisuus kalassa ylittää ympäristönlaatunormin 7
Elintarv. FI EU Elohopea ahvenissa ylittää EUn ympäristönlaatunormin, osin kansallisen normin muttei elintarvikkeiden raja-arvoa 8
Kalojen syötävyys, dioksiinit? Meriympäristön tila 2018, Kuvaaja 9 Merialue keskiarvo PCDD/F+PCB (pg TEQ/g tp) Riskiuhde PCDD/F+PCB Pohjoinen Itämeri, Suomenlahti Silakka 3,5 0,54 Kilohaili 2,1 0,33 Ahven 0,61 0,09 Ahvenanmeri, Saaristomeri Silakka 2,3 0,36 Kilohaili 2,0 0,30 Ahven 0,38 0,06 Selkämeri, Merenkurkku ja Perämeri Silakka 4,2 0,64 Siika 0,63 0,10 Ahven 0,45 0,07 Kuore 1,9 0,29 OK! 9
Dioksiinit & PCB lohessa (EU kalat III) PCDD/F + dl-pcb summapitoisuus ylittää edelleen raja-arvon Dioxin and PCB concentrations in Baltic salmon have decreased remarkably during the 2000s Ruokojärvi P., Airaksinen R., Keinänen M., Kiviranta H., Koponen J., Mannio J., Myllylä T., Nieminen J., Raitaniemi J., Rantakokko P., Venäläinen E-R., Vuorinen, P. J., Jestoi M. Extended abstract, DIOXIN 2017 Symposium in Vancouver, Canada, August 20-25, 2017. 10
Vesiympäristön seuranta ja kalat elintarvikkeena Kotimaisen kalan käyttö lisääntyy ravitsemuksellisuus, ympäristösyyt, lähiruoka toivottavasti myös luonnonkalan, ei vain viljellyn Meridirektiivissä 12 tilan kuvaajaa: Sekä ympäristön puhtaus (kuvaaja 8) että kalojen syötävyys (kuvaaja 9) harmonisointia, yhteistyötä, työnjakoa on tehty Suomessa jo enemmän kuin muualla (?), mutta sen pitää vielä tiivistyä Informaatio-ohjaus korostuu missä puhdasta, missä hot-spot? Puhtausriskit liittyvät tuttuihin aineryhmiin (Hg, POPs Syöntisuositukset /herkät ryhmät Paikkojen ja lajien valinta (mm. särkikalat!) 11
Mitä ovat perfluoratut yhdisteet? (PFAS) Fluorattu hiiliketju Erittäin pysyviä yhdisteitä Biokertyviä Sitoutuu proteiineihin ei rasvaan KÄYTTÖ Sammutusvaahdoissa Pinnoitteena tekstiileissä, matoissa, nahassa ym. Puhdistusaineissa Ruoan valmistus astioissa Ruoan pakkausmateriaaleissa
PFAS ahvenissa (2012 2016) MISTÄ NIITÄ TULEE? Vanhankaupunginlahdessa ja Tuusulanjärvessä paljon PFOSia ja muitakin PFASeja myös Vantaanjoen vedessä n.5 kertaisia muihin rannikon jokiin verrattuna Lohjanjärvessä paljon muita kuin PFOS 25.1.2018 13
PFOS ja kaksi sen korvaajaa kiislan munissa (n. 1970-2012) Stora Karlsö, Gotlanti 14
Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE 25.1.2018 Mitä pitäisi tehdä Suomenlahdella? Yhteiset laatunormit ja indikaattorit olemassa (HELCOM) Kaikille Itämeren toimintaohjelman vaarallisille aineille Pääasiassa kaloille, muutama sedimenteille ja vedelle Suomenlahdelta vähemmän tietoa kuin muualta! Verrattuna muihin kuormitettuihin alueisiin Kun dataa on vähän, luotettavuus on heikko 15
KIITOS! 16
Kirjallisuutta Suomen meriympäristön tila http://www.ymparisto.fi/fi-fi/vaikuta_vesiin/merenhoito UUPRI -hanke, joka tulee esittämään uusien aineiden tilan vesiympäristössä ja seurannan suuntaviivat 6/2018. Lyhytosoite: http://www.syke.fi/hankkeet/uupri EU kalat III (VN TEAS hanke, valmistuu 4/2018): https://www.evira.fi/tietoa-evirasta/esittely/toiminta/tieteellinen-tutkimus/hankkeet/kaynnissa/eu-kalat-iii2/ LAPCON (VN TEAS hanke) Lapin (ja muunkin Suomen) POP-yhdisteiden ja elohopean tilanteesta http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=13402 HELCOMin State of the Baltic Sea 2017 http://stateofthebalticsea.helcom.fi/ THLn kontaminanttisivusto, jossa kompaktisti olennaiset aine(ryhmä)tiedot: https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt ymparisto.fi -sivuilla: Perfluoratut yhdisteet ympäristössä tietopaketti http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7bc7ccde2e-857e- 40C8-9573-00373E7EBC11%7D/119667 Pysyvät orgaaniset yhdisteet (POP) http://www.ymparisto.fi/fi-fi/kulutus_ja_tuotanto/kemikaalien_ymparistoriskit/pysyvat_orgaaniset_yhdisteet_pop Pohjoismaiset uusien aineiden kartoitukset ja seminaarit v. 2003 2016 www.nordicscreening.org/ Jestoi M., Virtanen K., Nykänen P., Korhonen P.K., Rajakangas L., Romppanen R. ja Mannio J. 2016. Viranomaisten välisellä yhteistyöllä edistetään myös luonnontuotteiden turvallisuutta. Ympäristö ja Terveys 1/47, 60-64. Vesitalous lehden numero 5/2016. Vesien haitta-aineet (useita artikkeleita) 17
Mannio, SYKE 25.1.2018 Vesiympäristölle haitallisia aineita muoveissa 1/2 Kemikaalin Kemikaalin virallinen Käyttötarkoitus Muovit joihin lisätään lyhenne nimi BPA* Bisfenoli A Monomeeri, käytetään muovien valmistuksessa, antioksidantti polykarbonaatit, epoksihartsit, PVC, jäykkä PUR, modifioitu polyamidi ja saturoitumaton polyestyerihartsi BBP* Bentsyylibutyyliftalaatti Pehmennin PVC, PMMA, polyamidi, termoplastinen polyesteri DBP* Dibutyyliftalaatti Pehmennin PVC, PP (katalyytti) PVA -pohjaiset liimat DEP Dietyyliftalaatti ihon pehmentimenä, väri- ja tuoksu kiinnitteet DEHP* Di-(2- etyyliheksyyli)ftalaatti Pehmennin PVC muovit, PMMA, ABS, polyamidi, polystyreeni, termoplastinen polyesteri DIHP* Di-isoheptyyliftalaatti Pehmennin PVC, PUR, acrylaatit HBCD* Heksabromosyklododekaani Palonsuoja-aine EPS, XPS, HIPS PBDE* Polybromatut difenyylieetterit Palonsuoja-aine ABS, HIPS, EPA, polyamidit, PBT, polyetyleeni, polypropyleeni, epoksi, saturoitumaton polyesteri, PUR TBBA** Tetrabromibisfenoli A Palonsuoja-aine ABS, PC, PP, epoksi, saturoitumaton polyesteri * Irtoaa muoveista ** Käytetään sekä reaktiivisena että additiivisena Vesien- ja merenhoidon vaarallinen aine Vesien- ja merenhoidon haitallinen aine Hansen et al. 2013
Vesiympäristölle haitallisia aineita muoveissa 2/2 Kemikaalin Kemikaalin virallinen Käyttötarkoitus Muovit joihin lisätään lyhenne nimi NP/NPE* Nonyylifenolit ja niiden etoksylaatit Stabillaattori PP- ja PS muovit, PUR, PVC, fenoli/formaldehydi muovit, epoksi OP/OPE** Oktyylifenolit ja niiden etoksylaatit antioksidantti, stabilaattori, emulgointiaine fenoli/formaldehydi hartsit, PVC, styreeni-butadieeni copolymeerit OT* Organotinat Biosidi, stabilaattori PVC, PUR SCCP* Lyhytketjuiset klooriparafiinit Sekundäärinen pehmennin, palonsuoja-aine PVC muovi (USA), kumi ja elastomeerit (tiivisteet), PUR sekä tekstiili kuidut (EUR) PFOA* Perfluorioktaanihappo Dispergointiaine PTFE, fluoroetyleeni propyleeni (FEP), polyvinyylifluoridi (PVFD) PAH* Polyaromaattiset hiilivedyt Epäpuhtautena mm. mineraaliöljypohjaisissa muoveissa Pb Lyijy ja lyijy-yhdisteet Lämpö ja UVstabilaattori PVC:ssä Pigmentti Cd Kadmium ja Pigmenttinä kadmiumyhdisteet Lämpö ja UV stabilaattoreina Hg* Elohopea ja Katalysaattori elohopeayhdisteet ABS, PP Kaikki muovityypit Stabilaattorit etenkin PVC:ssä Kaikki muovityypit Stabilaattoreina etenkin PVC:ssä PUR * Irtoaa muoveista ** Käytetään sekä reaktiivisena että additiivisena Vesien- ja merenhoidon vaarallinen aine Vesien- ja merenhoidon haitallinen aine Hansen et al. 2013
EXTRA SLIDES 20
Mikä UuPri? www.syke.fi/hankkeet/uupri SYKEn hanke 2016-2018: Uusia EU-prioriteettiaineita koskeva tieto ja raportointi suunnitelma kansallisen haitallisten aineiden seurannan järjestämiseksi 21
VPD prioriteettiaineet, jotka aiheuttavat ei-hyvän kemiallisen tilan (EEA kooste)
23
Vaaralliset ja haitalliset? - VN asetuksen (1022/2006) ja Vesipuitedirektiivin mukaan Aineryhmän nimi Vesiympäristölle vaarallinen aine Määrittely Myrkyllinen, hitaasti hajoava ja eliöstöön kertyvä aine, joka tietyin kriteerein yksilöity ja vahvistettu vaaralliseksi EU-tasolla. Vaarallisten aineiden asetuksessa vesiympäristölle vaarallisella aineella tarkoitetaan asetuksen liitteen 1 C1 ja C2 merkittyjä (X), vesipuitedirektiivin mukaisesti vahvistettuja vaarallisia prioriteettiaineita, joita on 21. - Priority hazardous substances (PHS) - jatkuvan vähentämisen velvoite ja pitkäaikaisseuranta - useat ns. POP yhdisteitä, mutta myös Hg, Cd ja TBT - joka paikasta löytyvä (ubiquitous) Vesiympäristölle haitallinen aine Vaarallisten aineiden asetuksessa liitteen 1 C ja D kohdassa lueteltuja muita kuin vesipuitedirektiivin mukaisesti vaaralliseksi vahvistettuja aineita. Haitalliset aineet voivat aiheuttaa vesiympäristön pilaantumista. (siis sekä EU-tason että kansallisia aineita)
Vesien- ja merenhoidon tärkeimmät aineet ovat samoja HELCOM CORE ja Suomen indikaattorit (ahven ja silakka) Laatunormi (EQS, QS) tai Hyvä tila (GES) - raja ELIÖISSÄ µg/kg tuorep. PBDE EQS 0,0085 < QS 44 PCDD/F + dl-pcb EQS 0,0065 TEQ > QS 0,0012 PFOS HBCDD heptakloori Dikofoli Organoklooripestisidit PCB Elohopea EQS 9,1 < QS 33 167 0,0067 (ei CORE indik) 33 (ei CORE) 10 (HCB), 55 (HCBD) ei CORE 75 (ei CORE) 20 (Suomi 20+180 tausta) (elintarvike 500) Ylittyy kaikkialla Ylittyy isot silakat Ylittyy eräillä paikolla Ei ylity / ei oleellinen kaloissa Ylittyy laajalti sisävesillä, osin myös elintarvike-raja Mustat = VPD vaarallisia aineita Violetti: Normi perustuu ihmisterveyteen J Mannio 4/2017 Keltainen: Normi perustuu petoeläinten altistumiseen
Laskeuma ja muut syyt kalojen Hg pitoisuuteen Kaukokulkeutumana tulee yli 90 % Ilmaperäisestä Hg-laskeumasta Suomeen Maaperä on jatkuva varasto Hg metylaatio, mobilisoituminen ja kertyminen kaloihin Elohopeaa huuhtoutuu vesistöihin aina turvemaavaltaisilta alueilta. Myös: kirkkaat karut latvajärvet, muuttunut eliörakenne? Muut syyt Teollisuuden 1900-luvulla aiheuttama kuormitus Puunjalostus- ja kloorialkaliteollisuuden alapuolella edelleen paikoin kalojen Hg pitoisuudet suuria Tekoaltaiden rakentaminen Kalojen elohopeapitoisuuden nousu altaassa ja/tai sen vaikutuspiirissä (maaperän varastot) Metsänkäsittely? Avohakkuu ja maan muokkaus on joissakin tutkimuksissa edistänyt elohopean metyloitumista (pohjaveden pinnan nousu, kosteammat olosuhteet => metyloituminen) 29
ymparisto.fi > vesi > pintavesien tila => Hg ahvenissa: 403 kohdetta + muille arvio järvityypin mukaan
Mihin kontaminantit joutuvat jäteveden puhdistamolta? jos ei veteen, niin lietteeseen ja sitten? Loppuraportti linkistä: http://www.vvy.fi/files/3739/haitta-aineet_loppuraportti_1.6.2014.pdf Vesilaitosyhdistyksen puhdistamokartoitus (Vesitalous 3/2014) 36
Chemosphere 114 (2014) 337-339 PFAS julistuksen huolet: Pitkäketjuisia PFA yhdisteitä korvataan lyhyemmillä (ja pysyvillä), mutta tietoa on vähän niiden: Tuotantomääristä - käytöstä - ominaisuuksista - biologisista vaikutuksista 1. PFAS löytyy joka paikasta 2. Säätely on vähentänyt joidenkin yhdisteiden pitoisuuksia, muttei kaikkien 3. Korvaavista lyhytketjuisista tarvitaan nopeasti tietoa 4. Vähemmän tehokkaiden korvaajien käyttö voi johtaa lisääntyvään käyttöön, päästöihin ja altistukseen 5. Testausvaatimukset riittämättömät 6. Säätelyä tarvitaan niissä maissa missä sitä ei vielä ole 7. Korvaavien aineiden muuntumistuotteet ovat hyvin pysyviä 8. Lisääntynyt altistus lisää haitallisten vaikutusten riskiä 9. Toksikologien datan tuottaminen kallista - Aineiden tuottajien tiedot saatava julkisiksi 10. Ei-pysyviä vaihtoehtoja on kehitettävä