Lakineuvoja vastaa: opintovapaa Varaudu erimielisyyksiin sopimuskumppanin kanssa säästät aikaa ja rahaa 4 2016 Tienvarsimainonta helpottuu Kunnan rooli keksittävä uudelleen
Webinaari tulee luoksesi! Koulutus omalla koneellasi Tallenteen avulla voit kerrata ja harjoitella tai toteuttaa yrityskohtaisen ratkaisusi! Myy Facebookissa 19.8. klo 9.30 10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/fb Hankintalaki uudistuu 24.8. klo 14.00 16.00 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/hankintalaki Kriisiviestintä kun lanta on lentänyt propelliin 26.8. klo 9.30 10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/kriisi Tuloslaskelman ja taseen perusteet 2.9. klo 9.30 10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/tulos Google Analytics 9.9. klo 9.30 10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/analytics Katelaskennalla parempaa tulosta 16.9. klo 9.30 10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/kate Google AdWords 6.10. klo 9.30 10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/adwords Pk-yrityksen arvonmääritys 14.10. klo 9.30 10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/arvo Hakukoneoptimointi 28.10. klo 9.30 10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/optimointi Asiakasrekisteri Excelillä 3.11. klo 9.30 10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/excel Pk-yrityksen talouden analysointi 11.11. klo 9.30 10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/analysointi Pilvipalvelu arjen apuri 23.11. klo 14.00 15.30 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/pilvi Kirjanpitolaki uudistui 25.11. klo 10.00 11.15 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/kirjanpito Ota yritysblogista tehot irti 2.12. klo 9.30 10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/blogi Palkanlaskijan ja -maksajan ABC -webinaarit Palkanlaskennan perusteet 31.8. klo 14.00 15.30 ota huomioon työsopimusta tehtäessä, työsuhteen aikana, lomautustilanteessa, irtisanottaessa, henkilötietoja käsiteltäessä jne. Kouluttaja: KLT, tilitoimiston johtaja Riikka Lehtinen, Tilitoimisto Finansia Jäsenhinta 74 (+alv), www.yrittajat.fi/palkka1 Ilmoittautuminen viimeistään 29.8. Työaikakirjanpidon ja palkkakirjanpidon erot 30.9. klo 9.30 11.00 Konkreettisia neuvoja työaikakirjanpidon ja palkkakirjanpidon tekemiseen oikein Kouluttaja: työsuhdeasioiden asiantuntija Jukka Kurki Jäsenhinta 74 (+ alv), www.yrittajat.fi/palkka2 Ilmoittautuminen viimeistään 26.9. Vuosilomalaki 26.10. klo 14.30 16.00 vuosiloman määräytyminen ja antaminen, lomapalkan laskenta jne. Kouluttaja: lainopillinen asiamies Atte Rytkönen, Suomen Yrittäjät Maksuton jäsenyrityksille, www.yrittajat.fi/palkka3 Ilmoittautuminen viimeistään 24.10. Veroperusteet ja ennakkoperintä 2017 18.1. klo 9.00 11.30 oma-aloitteisten verojen muutokset 2017, ennakkoperintä 2017 jne. Kouluttaja: ylitarkastaja Sari Wulff, Verohallinto Jäsenhinta 84 (+ alv), www.yrittajat.fi/palkka4 Ilmoittautuminen viimeistään 16.1. www.yrittajat.fi/koulutus p. 09 2292 2973
Sisällys 4 Infotiski Googlen Export Trampoline vientiyritysten tueksi Myös yritys tai yhteisö voi tilata todistuksen ulosottorekisteristä Opas sähkömagneettisten kenttien piirissä työskentelyyn KIILA-kuntoutusta voi hakea työpaikalle ympäri vuoden 6 Työterveyshuollon korvausten ehtona työpaikkaselvitys 7 Kiinteistöjen panttikirjat sähköisiksi 8 Työntekijöiden lähettämistä koskeva laki voimaan 10 Tietosuoja-asetus tuo yrityksille uusia velvoitteita 11 Lakineuvoja vastaa: opintovapaa 12 Fi-verkkotunnusten rekisteröinti muuttuu 14 Varaudu erimielisyyksiin sopimuskumppanin kanssa säästät aikaa ja rahaa 16 Kunnan rooli keksittävä uudelleen Ryhdy kuntavaaliehdokkaaksi 18 Tienvarsimainonta helpottuu YrittäjäINFO 4/2016 Kustantaja Suomen Yrittäjät 6 numeroa vuodessa ISSN 1239-4637 (print) ISSN 2342-172X (online) TOIMITUS Suomen Yrittäjät Anna Lantee, viestintäsuunnittelija p. 09 2292 2855 anna.lantee@yrittajat.fi Maarit Kattilakoski, senior ad p. 09 2292 2933 maarit.kattilakoski@yrittajat.fi KANNEN KUVA Pixhill TÄSSÄ NUMEROSSA KIRJOITTaVAT Anssi Kujala, varatoimitusjohtaja Ville Kukkonen, lainopillinen asiamies Albert Mäkelä, lainopillinen asiamies Kaisa Salo, lakineuvoja Heidi Merikalla-Teir, Keskuskauppakamari Ilmestyminen 2016 1........... 15.1. Lue Yrittäjäinfo netissä yrittajat.fi/yrittajainfo Kirjaudu jäsennumerolla! 2........... 11.3. 3........... 13.5. 4........... 12.8. 5........... 7.10. 6........... 2.12
I N F O T I S K I Googlen Export Trampoline vientiyritysten tueksi Google, Suomen Yrittäjät, Team Finland ja Verkkoteollisuus ovat julkaisseet Export Trampoline -palvelun. Palvelun tavoitteena on saada Suomeen lisää vientiyrityksiä, jotka ymmärtävät digiajan pelisäännöt. Palvelun avulla yritykset voivat lähteä suunnittelemaan ja tekemään kauppaa kansainvälisillä digitaalisilla markkinoilla. Palveluun on koottu yritysten käyttöön tutkittua markkinatietoa, käytännön työkaluja ja esimerkkejä. Export Trampoline on maksuton palvelu. Se kerää yhteen Googlen työkaluja. Palvelusta löytyy sisältöä ja markkinatietoa yli 60 markkinasta sekä esimerkkejä menestyksekkäistä vientikampanjoista. Lisätietoja: www.thinkwithgoogle.com/nordics/ collection/export Myös yritys tai yhteisö voi tilata todistuksen ulosottorekisteristä Ulosottolaki on uudistunut. Jatkossa okeushenkilö, eli yritys tai yhteisö, voi tilata ulosottorekisteristä todistuksen henkilön ulosottoasioista. Aiemmin tämä on ollut mahdollista vain yksityishenkilölle. Uudistus parantaa yritysten ja yhteisöjen mahdollisuutta selvittää henkilöiden luottokelpoisuutta ja luotettavuutta ulosottohistoriatietojen perusteella. Esimerkiksi vuokranantaja saa tiedon, onko vuokralainen aiemmin häädetty hallitsemistaan tiloista. Ulosottotodistuksen voi tilata sähköisesti oikeushallinnon sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi. PIXHILL Opas sähkömagneettisten kenttien piirissä työskentelyyn Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi sähkömagneettisista kentistä aiheutuvilta vaaroilta tuli voimaan 1.7.2016. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut työnantajille oppaan asetuksen soveltamisesta ja sähkömagneettisten kenttien aiheuttamien vaarojen hallinnasta työpaikoilla. Sähkömagneettisia kenttiä syntyy aina, kun käytetään sähköä, mutta suurimmalla osalla työpaikoista kentät ovat hyvin pieniä. Joillakin työpaikoilla ne saattavat kuitenkin aiheuttaa vaaran. Opas käy tarvittavia vaatimuksia läpi yleisellä tasolla, mikä riittää suurimmalle osalle työpaikoista. Työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Jos haitta- ja vaaratekijöitä ei voi poistaa, on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle eli tehtävä vaarojen arviointi. Oppaan avulla haitta- ja vaaratekijöitä voidaan tunnistaa ja niiden haittoja vähentää. KIILA-kuntoutusta voi hakea työpaikalle ympäri vuoden Kela on avannut uuden sähköisen asiointipalvelun työnantajille. Sen kautta työpaikalle voidaan hakea ammatillisia KIILA-kuntoutuskursseja ympäri vuoden. Palvelu antaa päätöksen heti. Koska KIILA-kuntoutuskurssien hakuaika on jatkuva, kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen päästään pian sen jälkeen, kun työpaikalla on todettu kuntoutuskurssin tarve. KIILA-kuntoutusta voi hakea myös yksittäiselle työntekijälle, jolloin yksittäisistä kuntoutujista muodostetaan kurssi. Kuntoutukseen tuo joustoa sekin, että KIILA-kuntoutuksen voi osittain toteuttaa avomuotoisena, osapäiväisesti osana työpäivää ja tietyiltä osin myös etäkuntoutuksena videoyhteyden kautta. KIILA-kuntoutuksen tavoitteena on parantaa yksilön työ- ja toimintakykyä. Lisäksi tavoitteena on kehittää työpaikan työ- ja toimintaympäristöä tukemaan työntekijöiden jaksamista ja pysymistä työelämässä. KIILA-kuntoutuskurssit voivat alkaa toukokuusta 2016 lähtien, jolloin ne korvaavat Tyk-kuntoutuksen. Lisätietoja: www.kela.fi/kiila-kuntoutuskurssit http://urn.fi/urn:isbn:978-952-00-3814-4 Koonnut: Suomen Yrittäjät, Anna Lantee, viestintäsuunnittelija, p. 09 2292 2855, anna.lantee@yrittajat.fi 4 Yrittäjäinfo 4/2016
MITÄ SIITÄKIN TULISI, JOS EI OLISI YHTÄÄN YRITYSTÄ? Nuoret yrittäjät luovat uutta ja pitävät Suomen pyörät pyörimässä. Yrittäjä on tottunut pärjäämään omillaan. Mutta kyllä jokainen joskus tukea ja verkostoja tarvitsee. Nuori yrittäjä tai yrittäjäksi aikova opiskelija liity osoitteessa yrittajat.fi/liity
Työterveyshuollon korvausten ehtona työpaikkaselvitys Kela korvaa työnantajalle työterveyshuollon kustannuksia tilikaudelta 2016 vain jos työpaikalla on tehty työterveyshuollon perusselvitys eli työpaikkaselvitys. Työpaikkaselvityksiä tekevät työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat. Työnantajan tehtävänä on huolehtia siitä, että työterveyshuollon perusselvitys on tehty viimeistään vuoden 2016 aikana. Yrittäjille työterveyshuollosta aiheutuneet kustannukset korvataan vuoden 2017 alusta lukien vain, jos työpaikkaselvitys on tehty. Kela hylkää työterveyshuollon korvaushakemukset, kunnes työpaikkaselvitys on tehty. Suunnattu työpaikkaselvitys ei yksinään riitä. Työpaikkaselvitysraportti talteen Työnantajien ja yrittäjien on huolehdittava siitä, että työpaikkaselvitykset toteutetaan työterveyshuoltolainsäädännön edellyttämällä tavalla ja että jokaisesta työpaikkaselvityksestä laaditaan kirjallinen asiakirja, joka pidetään tallessa. Työnantajien ja yrittäjien työterveyshuollon korvaushakemusten käsittelyn yhteydessä Kela voi pyytää nähtäväksi työpaikkaselvitysraportin. Monitoimipaikkaiselta työnantajalta voidaan pyytää aikataulutettu suunnitelma perusselvitysten toteuttamisesta eri toimipaikoissa. Kela voi myös pyytää työpaikkaselvitysraportin nähtäväksi, kun korvauskäsittelyssä selvitetään, perustuuko toiminta työterveyshuollon ammattihenkilön tekemään tarvearviointiin. Työterveyshuollon on tunnettava työpaikka Työterveyshuollon toiminta perustuu työterveyshuollon perusselvitykseen, jonka on oltava ajantasainen. Sen perusteella tehdään myös työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Työnantaja vastaa työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tehtävässä tarvitaan yhteistyötä työntekijöiden ja työterveyshuollon kanssa. Työpaikkaselvityksessä arvioidaan työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvia terveysvaaroja, haittoja, kuormitustekijöitä sekä voimavaroja. Arviointi keskittyy erityisesti siihen, mikä merkitys näillä tekijöillä on terveydelle ja työkyvylle. Työterveyshuollon ammattihenkilöt käyvät työpaikalla tekemässä perusselvityksen ja laativat selvityksestä kirjallisen raportin. He kirjaavat raporttiin arvion työn vaikutuksista työntekijän terveyteen ja työkykyyn. Lisäksi raporttiin merkitään toimenpide-ehdotukset työolosuhteiden kehittämiseksi. Lisätietoja: www.kela.fi/tyonantajat PIXHILL 6 Yrittäjäinfo 4/2016
Kiinteistöjen panttikirjat sähköisiksi Kesäkuussa hyväksytyn lakimuutoksen myötä siirrytään paperilla tehtävästä kiinteistöjen panttausmenettelystä sähköisiin panttikirjoihin. Lakimuutos tulee voimaan 1.6.2017. Lain tultua voimaan paperisia panttikirjoja ei enää myönnetä, ja uudet panttikirjat annetaan sähköisinä. Lainmuutoksen myötä kiinteistöpanttioikeus perustetaan jatkossa vahvistamalla kiinteistöön tai muuhun kiinnityksen kohteeseen kiinnitys ja luovuttamalla kiinnitystä koskeva sähköinen panttikirja velkojalle saamisen vakuudeksi. Sähköinen panttikirja tarkoittaa lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin tehtyä panttikirjan sähköistä muotoa osoittavaa merkintää sekä rekisteriin kirjattua tietoa sähköisen panttikirjan saajasta. Sähköinen panttikirja on ollut nykyisessä järjestelmässä vaihtoehtoinen muoto paperisen panttikirjan ohella. Vuoden 2019 lopussa päättyvän siirtymäajan jälkeen sähköinen panttikirja on ainoa vaihtoehto. Muutos ei edellytä välittömiä toimenpiteitä Muutos ei vaikuta jo perustettujen panttioikeuksien tehokkuuteen. Paperisia panttikirjoja myönnetään 1.6.2017 saakka. Lisäksi vuoden 2019 loppuun saakka panttioikeuden voi perustaa luovuttamalla vanhan lain nojalla annetun paperisen panttikirjan. Vuoden 2019 lopussa päättyvän siirtymäkauden jälkeen vanhaa paperista panttikirjaa ei enää voida käyttää panttioikeuden perustamiseen ennen kuin panttikirja muunnetaan sähköiseksi. Panttikirjan muuttamista sähköiseksi voi hakea Maanmittauslaitoksen palvelusta. Kiinteistönomistajan, jolla on paperisia panttikirjoja luoton vakuutena esimerkiksi pankissa, ei tarvitse ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin lainmuutoksen takia. Vanhoja paperisia panttikirjoja voi käyttää panttioikeuden perustamiseen vuoden 2019 loppuun saakka. Muutos ei vaikuta jo perustettujen panttioikeuksien tehokkuuteen. Vuoden 2020 alusta lukien panttikirja tulee muuttaa sähköiseksi, mikäli sitä haluaa käyttää luoton vakuutena. Parhaillaan on kuitenkin aloitettu valmistelu pankkien hallussa olevien paperisten panttikirjojen massamuuttamiseksi sähköiseen muotoon. Jos panttikirja on pankin hallussa, on suositeltavaa odottaa tämän hankkeen etenemistä. Vuoden 2020 alusta lukien panttikirja tulee muuttaa sähköiseksi, jos sitä haluaa käyttää luoton vakuutena. Lisätietoja: Laki maakaaren muuttamisesta (418/2016) www.finlex.fi/fi/laki/ alkup/2016/20160418 Oikeusministeriön tiedote lainmuutoksesta: http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/panttikirjatvain-sahkoisina-kesakuusta-2017-alkaen JÄSENYRITTÄJÄ MUISTA HYÖDYNTÄÄ JÄSENETUJASI! Maksuton neuvontapalvelu auttaa arkisin kello 9 16 numerossa 09 229 221. Yrittäjäinfo 4/2016 7
Suomen Yrittäjät, Albert Mäkela, lainopillinen asiamies p. 09 2292 2929, albert.makela@yrittajat.fi Työntekijöiden lähettämistä koskeva laki voimaan Työntekijöiden lähettämistä koskeva uusi laki tuli voimaan 18.6.2016. Lailla pantiin täytäntöön lähetettyjen työntekijöiden ns. täytäntöönpanodirektiivi ja korvattiin vanha laki lähetetyistä työntekijöistä. Lakia sovelletaan silloin, kun ulkomainen työnantaja lähettää työntekijöitään työskentelemään tilapäisesti Suomeen rajat ylittävän palvelusopimuksen perusteella. Palvelussa voi olla kysymys alihankinnasta, yritysryhmän sisäisestä siirrosta tai vuokratyöstä. Rajat ylittävien palvelujen tarjoamisen vapaus on yksi EU:n perusvapauksista. Sovellettavat työehdot ennallaan Uudessa laissa ei muutettu lähetetyn työntekijän työehtoja koskevia säännöksiä. Lähetetylle työntekijälle on maksettava vähintään suomalaisen yleissitovan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Lähetettyyn työntekijään sovellettavat Suomen työlainsäädännön säännökset on määritelty yksityiskohtaisesti laissa. Lähetettyjä työntekijöitä koskevan sääntelyn tarkoituksena on turvata yrityksille tasapuoliset kilpailun edellytykset ja lähetetyille työntekijöille oikeudenmukaiset työehdot. Uuden lain taustalla olevan täytäntöönpanodirektiivin tarkoituksena on varmistaa, että nämä tavoitteet toteutuvat. Lain merkittävimmät uudistukset koskevat viranomaisvalvonnan tehostumista sekä rajat ylittävää seuraamusten täytäntöönpanoa. Uudessa laissa säädetään myös entistä selkeämmin tilaajan ja ulkomaisen alihankkijan velvollisuuksista. Työtekijöiden lähettämisestä ilmoitettava viranomaisille Työntekijöitä lähettävällä ulkomaalaisella yrityksellä on oltava Suomessa edustaja. Lähettävän yrityksen on myös huolehdittava työaika-asiakirjoista sekä vuosilomakirjanpidosta. Lisäksi lähettävän yrityksen on pidettävä kirjallisesti Suomessa saatavilla tietoja lähetetyistä työntekijöistä. Nämä velvoitteet sisältyivät jo vanhaan lakiin. Velvoitteisiin sisältyy myös kynnysaikoja, minkä vuoksi ne eivät välttämättä sovellu kaikkein lyhyimpiin lähettämistilanteisiin. Tilaajan on huolehdittava, että lähettävä yritys tekee ennakkoilmoituksen Suomen työsuojeluviranomaiselle. Uutena velvollisuutena lähettävän yrityksen on tehtävä ennakkoilmoitus työntekijöiden lähettämisestä Suomen työsuojeluviranomaiselle. Ennakkoilmoitus on mahdollista tehdä sähköisesti, ja sen tavoitteena on valvonnan kohdentaminen. Ennakkoilmoitusta koskeva säännös tulee voimaan muuta lakia myöhemmin, kun viranomaisten tarvittavat tietojärjestelmät ovat valmistuneet. Tilaajalla huolehtimisvelvollisuus Ulkomailta palveluita hankkivan tilaajan velvollisuutena on huolehtia, että lähettävä yritys tekee laissa tarkoitetun ennakkoilmoituksen työntekijöiden lähettämisestä. Tämä velvollisuus voidaan helpoimmin täyttää ottamalla asiasta lauseke tilaajan ja lähettävän yrityksen väliseen sopimukseen. Vastaavasti tilaajan on huolehdittava, että lähettävällä yrityksellä on Suomessa lain mukainen edustaja. Tämä velvoite sisältyi jo vanhaan lakiin. Huolehtimisvelvollisuuteen liittyy velvollisuus auttaa työsuojeluviranomaista tavoittamaan lähettävän yrityksen edustaja, jos viranomainen ei tavoita edustajaa. Tilaajan on työsuojeluviranomaisen pyynnöstä pyydettävä lähettävältä yritykseltä tieto siitä, missä ja miten edustaja voidaan tavoittaa, ja annettava tämä tieto työsuojeluviranomaiselle. 8 Yrittäjäinfo 4/2016
Rakennusalalle uusia säännöksiä Rakennusalalla rakennuttajalle ja pääurakoitsijalle asetetaan uudessa laissa erityinen menettelyvelvoite, joka perustuu keskeisiltä osin rakennusalan työehtosopimuksen sisältämään malliin. Jos lähetetty työntekijä ilmoittaa rakennuttajalle tai pääurakoitsijalle, ettei hänelle ole maksettu lain mukaista vähimmäispalkkaa, rakennuttajan tai pääurakoitsijan on välittömästi pyydettävä lähettävältä yritykseltä selvitys maksetusta palkasta. Rakennuttajan tai pääurakoitsijan ei kuitenkaan tarvitse tutkia, onko työntekijälle maksettu hänelle kuuluva palkka. Pelkkä selvityksen pyytäminen riittää. Saatu selvitys ja selvityspyyntö on toimitettava työntekijälle ja tämän pyynnöstä myös työsuojeluviranomaiselle. Asiakirjoja on säilytettävä kaksi vuotta työnteon päättymisestä. Seuraamuksena laiminlyöntimaksu Seuraamukset lain rikkomisesta uudistettiin kokonaan. Aiemman lain mukainen rikosvastuu korvattiin hallinnollisella laiminlyöntimaksulla, joka voidaan määrätä lain tiettyjen säännösten rikkomisesta. Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä Suomalaiselle tilaajalle, jos tilaaja ei ole auttanut työsuojeluviranomaista tavoittamaan lähettävän yrityksen edustajaa. Jos tilaaja ei tavoita lähettävää yritystä, välttääkseen laiminlyöntimaksun tilaajan on esitettävä työsuojeluviranomaiselle selvitystä siitä, miten se on pyrkinyt tavoittamaan lähettävää yritystä. Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä tilaajalle myös, jos rakennusalalla pääurakoitsija tai rakennuttaja ei ole pyytänyt lähettävältä yritykseltä selvitystä lähetetylle työntekijälle maksetusta palkasta. Näin tilaat palveluita ulkomailta Tee sopimus ulkomaisen palveluntarjoajan kanssa aina kirjallisesti. Ota sopimukseen maininta, jonka mukaan lähettävän yrityksen on tehtävä ennakkoilmoitus ja asetettava edustaja Suomeen. Jos työsuojeluviranomainen pyytää tietoa lähettävän yrityksen edustajasta, ota välittömästi yhteyttä lähettävään yritykseen ja pyydä tieto siitä, miten edustaja voidaan tavoittaa. Toimita tieto työsuojeluviranomaiselle. Jos et saa tietoa tai tavoita lähettävää yritystä, ilmoita työsuojeluviranomaiselle, miten olet yrittänyt tavoittaa lähettävää yritystä. Rakennusalalla toimiva rakennuttaja tai pääurakoitsija: jos lähetetty työntekijä tekee ilmoituksen siitä, ettei hänelle ole maksettu lain mukaista vähimmäispalkkaa, pyydä välittömästi lähettävältä yritykseltä selvitys työntekijälle maksetusta palkasta. Toimita saatu selvitys ja selvityspyyntö lähetetylle työntekijälle ja hänen niin pyytäessään myös työsuojeluviranomaiselle. Jos lähettävä yritys ei toimita tietoa, ilmoita tämä tieto selvityksenä lähetetylle työntekijälle. Lähetetty työntekijä voi tehdä ilmoituksen rakennuttajalle tai pääurakoitsijalle suullisesti. Selvityspyynnöt ja selvitykset on syytä toimittaa aina kirjallisesti. Muista myös tilaajavastuulain velvoitteet jo ennen sopimuksen tekemistä. Laiminlyöntimaksun suuruuteen vaikuttaa laiminlyönnin laatu, laajuus ja toistuvuus. Maksun suuruus on 1000 10 000 euroa. Se voidaan jättää määräämättä tai määrätä vähimmäismäärää pienempänä, jos se on kohtuullista ja laiminlyöntiä voidaan pitää vähäisenä. Laiminlyöntimaksun määrää työsuojeluviranomainen ja siitä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Laiminlyöntimaksua koskeva menettely on samankaltainen tilaajavastuulain mukaisen laiminlyöntimaksun kanssa. Lähettävälle yritykselle määrätty laiminlyöntimaksu voidaan uuden lain myötä periä entistä tehokkaammin myös lähettävän yrityksen sijoittautumisvaltiossa. Rajat ylittävä täytäntöönpano parantanee suomalaisten yritysten mahdollisuuksia kotimarkkinoilla kilpailtaessa. Muista myös tilaajavastuulaki Tilaajavastuulakia sovelletaan usein työntekijöiden lähettämisen yhteydessä. Tilaajavastuulakia sovelletaan, jos yritys käyttää vuokratyövoimaa tai ostaa toimintaansa liittyviä palveluita alihankintana. Tilaajavastuulain ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain soveltamisaloissa on kuitenkin eroja. Työntekijöiden lähettämistä koskevan lain säännökset voivat tulla sovellettaviksi, vaikka tilaajavastuulaki ei soveltuisi. Ulkomailta palveluja ostavan yrityksen on aina tarkistettava jo ennen sopimuksen tekemistä, kuuluuko palvelun ostoa koskeva sopimus tilaajavastuulain soveltamisalaan. Rakennusalalla tilaajavastuulain soveltamisala ja tilaajan selvitysvelvoitteiden sisältö on muita aloja laajempi. Tilaajavastuulaista on kerrottu tarkemmin Yrittäjäinfossa 3/2015. Fakta Työntekijöiden lähettämisestä on kyse, kun työntekijä lähetetään työskentelemään toiseen EUmaahan palvelujen tarjontaa koskevan sopimuksen perusteella. Palveluntarjontaa koskevia sopimuksia ovat alihankintasopimukset tietystä työsuorituksesta, rajat ylittävä työvoiman vuokraus sekä yritysryhmän sisäiset siirrot, joissa työntekijä lähetetään työhön samaan yritysryhmään kuuluvaan toimipaikkaan tai yritykseen toiseen EU-maahan. Lähetettyyn työntekijään on sovellettava tiettyjä kohdemaan työehtoja siltä osin kuin ne ovat edullisempia kuin lähtömaan työehdot. Suomeen lähetetylle työntekijälle on maksettava vähintään suomalaisen työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Uudella lailla tehostetaan lähetettyjen työntekijöiden valvontaa. Suomalaisille lähetettyjä työntekijöitä käyttäville yrityksille laki ei tuo merkittävästi uusia velvoitteita. Yrittäjäinfo 4/2016 9
Suomen Yrittäjät, Ville Kukkonen, lainopillinen asiamies p. 09 2292 2929, ville.kukkonen@yrittajat.fi PIXHILL Tietosuoja-asetus tuo yrityksille uusia velvoitteita Euroopan unioni hyväksyi huhtikuussa lopullisesti EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen. Asetus tulee voimaan 25.5.2018. Tietosuoja-asetus muuttaa merkittävällä tavalla nykyistä henkilötietojen käsittelyn sääntelyä. Asetuksen myötä yrityksille tulee uusia velvoitteita, jotka tulee ottaa huomioon esimerkiksi asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden tai työntekijöiden henkilötietojen keräämisessä, käsittelyssä ja säilyttämisessä. Asetus myös mahdollistaa uudenlaisia tapoja hyödyntää henkilötietoja. Yritysten tulee varautua riskeihin Asetuksen myötä koko unionin alueella sovelletaan pääsääntöisesti yhtenäisiä sääntöjä. Uudessa sääntelyssä korostuu erityisesti ns. riskiperusteinen lähestymistapa. Yritysten tulee itse aiempaa laajemmin varautua henkilötietojen käsittelyyn liittyviin riskeihin. Asetus myös parantaa rekisteröityjen oikeuksia esimerkiksi vaatia tietojensa poistamista. Lisäksi asetus tuo muutoksia mm. henkilötietojen käsittelyn ulkoistuksiin, lasten henkilötietojen rekisteröimiseen ja velvollisuuteen ilmoittaa tieturvaloukkauksista. Yritysten on hyvä tiedostaa, että uusi sääntely asettaa todella huomattavat taloudelliset sanktiot säännösten rikkomiselle. Voimaan parin vuoden kuluttua Asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta ja kumoaa Suomen nykyisen henkilötietolain. Lisäksi useita muita lakeja pitää muuttaa. Tietosuoja-asetuksen edellyttämä kansallisen lainsäädännön muuttamiseen liittyvä valmistelutyö on vasta aluillaan. Asetus koskee lähes kaikkia henkilötietoja käsitteleviä tahoja, kuten julkishallintoa, yrityksiä ja yhdistyksiä. Asetuksen soveltaminen alkaa vasta noin kahden vuoden kuluttua, mutta valmistautuminen kannattaa aloittaa mahdollisimman pian. Suomen Yrittäjät pitää jäsenyrittäjät ajan tasalla uudistuksesta. Uusi sääntely asettaa huomattavat taloudelliset sanktiot säännösten rikkomiselle. 10 Yrittäjäinfo 4/2016
Suomen Yrittäjät, Kaisa Salo, lakineuvoja, p. 09 229 221, kaisa.salo@yrittajat.fi Lakineuvoja vastaa KYSYMYS Työntekijäni on hakenut opintovapaata. Tuleeko minun myöntää opintovapaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia minulla on työnantajana? VASTAUS Opintovapaalain mukaan opintovapaaoikeus on työntekijällä, jonka päätoiminen työsuhde samaan työantajaan on yhdessä tai useammassa jaksossa kestänyt vähintään vuoden. Opintovapaata on tällöin oikeus saada tietyin rajoituksin viiden vuoden aikana enintään kaksi vuotta. Työntekijällä, jonka työsuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta, on oikeus enintään viisi päivää kestävään opintovapaaseen. Enemmän kuin viisi päivää kestävää opintovapaata tulee hakea kirjallisesti työnantajalta vähintään 45 päivää ennen opintojen alkamista. Mikäli opintovapaata haetaan enintään viideksi päiväksi, on hakemus tehtävä työantajalle suullisesti tai kirjallisesti vähintään 15 päivää ennen suunniteltujen opintojen alkamista, ellei osapuolten kesken toisin sovita. Yli viisi päivää kestävän opiskelun osalta työnantajan tulee ilmoittaa ratkaisustaan työntekijälle kirjallisesti vähintään 15 päivää ennen opintojen alkamista. Enintään viisi päivää kestävän opiskelun osalta määräaika on seitsemän päivää. Opintovapaan antaminen Opintovapaa myönnetään pääsäännön mukaan yhdenjaksoisena vapaana antamalla joko yksi tai yhdenjaksoisesti useampia kokonaisia päiviä. Opintovapaa-asetuksessa säädetään, että opintovapaa voidaan myöntää myös siten, että se koostuu useammista opiskelujaksoista tai -päivistä tai antamalla osia työpäivästä vapaaksi. Oikeuskäytännössä on katsottu, ettei työnantajalla ole varsinaista velvollisuutta antaa opintovapaata useammassa jaksossa, vaan pääsäännön mukaan opintovapaa myönnetään yhdenjaksoisena. Opintovapaan siirtäminen Työnantaja ei voi kieltää opintovapaata jos työntekijä on siihen oikeutettu. Opintovapaata voidaan kuitenkin siirtää, jos sen järjestäminen aiheuttaa tuntuvaa haittaa työnantajan toiminnalle. Työnantaja voi siirtää opintovapaata kerralla enintään kuusi kuukautta, tai jos kyseessä oleva koulutustilanne toistuu tätä harvemmin, opintovapaata voidaan siirtää enintään seuraavaan koulutustilaisuuteen. Jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään viisi työntekijää, työnantaja voi siirtää opintovapaata enintään kaksi kertaa peräkkäin. Jos työnantajan palveluksessa on vähemmän kuin viisi työntekijää, ei siirto-oikeutta ole rajoitettu samalla tavalla. Siirto-oikeus edellyttää tuntuvaa haittaa työnantajan toiminnalle. Tuntuvan haitan arviointi ei ole aivan yksiselitteistä, vaan esimerkiksi työnantajayrityksen koolla, toiminnan luonteella ja työntekijän asemalla voi olla asiassa merkitystä. Myös opintovapaan antamistavalla voi olla vaikutusta siirto-oikeuteen, jos työntekijä esimerkiksi hakee opintovapaata useissa lyhyissä jaksoissa, ja töiden järjestelyt vaikeutuisivat huomattavasti. Työnantajalla on kuitenkin velvollisuus myötävaikuttaa siihen, että työntekijät voivat jäädä opintovapaalle, joten normaalit sijaisjärjestelyt eivät yleensä aiheuta tuntuvaa haittaa opintovapaan siirtämiseen oikeuttavalla tavalla. Työntekijän oikeudet opintovapaalla Opintovapaalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta, joten luontoisetujakaan ei tarvitse antaa työntekijälle. Henkilökuntaetuuksien osalta oleellista on yrityksen käytäntö, sillä työnantaja voi rajata palkattomalla opintovapaalla olevat työntekijät esimerkiksi työterveyshuollon ulkopuolelle. Tällöin on syytä kiinnittää erityistä huomiota työntekijöiden yhdenmukaiseen kohteluun. Opintovapaa-aika lasketaan mukaan työsuhteen kestoaikaan, joten työsuhteen pituuden perusteella määräytyviin työsuhteen etuihin tai esimerkiksi irtisanomisaikoihin opintovapaalla ei ole merkitystä. Työntekijä ansaitsee myös vuosilomaa 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa sillä edellytyksellä, että on palannut välittömästi opintovapaan päättymisen jälkeen työhön. Työntekijällä on oikeus keskeyttää opintovapaa ja palata työhön, jos vapaa on myönnetty pidemmäksi kuin 50 työpäivän ajaksi. Työntekijän tulee ilmoittaa asiasta työnantajalle vähintään neljä viikkoa ennen työhön paluutaan. Mikäli työnantaja on palkannut sijaisen opintovapaan ajaksi, eikä tämän työsopimusta voida työehtosopimuksen tai lain mukaan päättää, ei työantajalla ole velvollisuutta ottaa opintovapaansa keskeyttävää työntekijää työhön aiemmin. Opintovapaan sijaisuus on peruste määräaikaiselle työsopimukselle. Yrittäjäinfo 4/2016
Suomen Yrittäjät, Ville Kukkonen, lainopillinen asiamies p. 09 2292 2929, ville.kukkonen@yrittajat.fi Fi-verkkotunnusten rekisteröinti muuttuu Tietoyhteiskuntakaaren 5.9.2016 voimaantulevan muutoksen myötä fi-verkkotunnusten rekisteröinti ja hallinnointi muuttuu. Jatkossa fi-verkkotunnuksen ja kaikki siihen liittyvät palvelut voi hankkia ainoastaan verkkotunnusvälittäjältä. Nykyisessä 2.9.2016 saakka käytössä olevassa mallissa fi-verkkotunnuksen rekisteröinnin ja muut verkkotunnuksen hallinnointiin liittyvät toimenpiteet on voinut hoitaa joko verkkotunnusvälittäjän kautta tai suoraan Viestintäviraston kanssa. Asiointi verkkotunnusvälittäjän kautta Uudistuksen aikataulu 2.9.2016 klo 16.15 Nykyinen verkkotunnusjärjestelmä ja kaikki käyttäjätilit suljetaan. 5.9.2016 klo 10.00 Uusi verkkotunnuspalvelu avataan ilmoittautuneille välittäjille. 7.9.2016 klo 10.00 Verkkotunnuslain perusteella kielletyt verkkotunnukset vapautetaan. Uudistuksen myötä Viestintävirasto ei enää viranomaisena palvele verkkotunnusten käyttäjiä suoraan, vaan asioinnista Viestintäviraston ja verkkotunnuksen käyttäjän välillä huolehtii verkkotunnusvälittäjä. Tämä tarkoittaa sitä, että muutoksen jälkeen ainoastaan verkkotunnusvälittäjä voi hakea fi-verkkotunnuksia. Lisäksi verkkotunnuksiin ei voi enää itse tehdä muutoksia Viestintäviraston fi-verkkotunnuspalvelussa. Välittäjä hoitaa kaikki muutokset, kuten verkkotunnuksen uusimisen, irtisanomisen ja tietojen päivittämisen. Ei vaikuta verkkotunnusten voimassaoloaikaan Viestintäviraston mukaan verkkotunnukset pysyvät voimassa normaalisti myös 2.9. jälkeen, myönnetyn voimassaoloajan loppuun. Vasta kun verkkotunnus halutaan uusia tai siihen halutaan tehdä muita muutoksia, tarvitaan verkkotunnusvälittäjää. Rekisteröinnin uusiminen ilman välittäjän apua on kuitenkin mahdollista vielä 2.9.2016 saakka. Varmista välityspalvelun sisältö ja kilpailuta tarvittaessa Verkkotunnusvälittäjänä toimii monessa tapauksessa sama palveluntarjoaja, joka hoitaa esimerkiksi yrittäjän kotisivuja tai sähköpostipalveluita. Palvelu on kaupallista, joten myös hinnoittelu voi vaihdella eri palveluntarjoajien välillä. Verkkotunnusvälittäjä kannattaa kilpailuttaa. Kilpailutuksen yhteydessä on hyvä varmistaa, mitkä kaikki palvelut kuuluvat välittäjän tarjoamaan sopimuspakettiin (pelkkä rekisteröinti vai myös esimerkiksi muutospalvelut). Kaikkien verkkotunnusvälittäjien on ilmoittauduttava Viestintäviraston rekisteriin. Voit tarkistaa, toimiiko nykyinen palveluntarjoajasi verkkotunnusvälittäjänä tai etsiä sopivaa palveluntarjoajaa Viestintäviraston rekisteristä osoitteesta https://domain.fi/s/fi/ IspSearch. Viestintävirasto perii jokaisesta verkkotunnusrekisteröinnistä ja -uusimisesta verkkotunnusmaksun, joka on kaikille välittäjille sama. Viestintäviraston mukaan näiden maksujen hinta ei nouse nykyisestä. Rajoituksia poistetaan Lainmuutos tuo myös joukon muita uudistuksia. Esimerkiksi nykyiset fi-verkkotunnusten saamiseen liittyvät kotipaikka- ja ikärajoitukset poistuvat. Myös etu- ja sukunimen yhdistelmästä muodostuvia verkkotunnuksia koskevat rajoitukset poistuvat. Jos oman etu-sukunimiyhdistelmän haluaa ottaa käyttöönsä, se kannattaa rekisteröidä jo ennen muutoksen voimaantuloa. Lisäksi nykyisen lainsäädännön mukaan tietyt verkkotunnukset ovat olleet kiellettyjä. Tämä sääntely poistuu, ja tällä hetkellä kielletyt verkkotunnukset vapautuvat rekisteröitäviksi 7.9.2016 klo 10.00. Lisätietoja: Viestintäviraston FI UUDISTUU 2016 -tietosivusto: https://domain.fi/info/ index/fi_uudistuu.html Tietoyhteiskuntakaari: 917/2014 Kysymyksiä ja vastauksia fi-verkkotunnusten uudistuksista: https:// domain.fi/info/index/fi_uudistuu/ ukk2016.html 12 Yrittäjäinfo 4/2016
Rakentamispalvelujen ajankohtaispäivä Perjantaina 23.9. klo 9 16.15 Tiedekeskus Heureka, Tikkurila, Kuninkaalantie 7, Vantaa 8.45 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Rakentamisen tiedonantovelvollisuus ylitarkastaja Pirkko Vuori, Verohallinto tiedonantovelvollisuus urakka- ja työntekijätiedoista uusi urakkatietojen ilmoitusmenettely urakkatiedot erilaisissa sopimustilanteissa tuntiveloitus, puitesopimus yms. -tilanteet menettely, jos tietoja ei anneta sanktiot ja niiden eri tasot kokemuksia ilmoittamisesta 11.30 Lounas, Ravintola Einstein 12.15 Tilaajavastuulaki uudistui ylitarkastaja Pirkko Vuori, Verohallinto tilaajavastuulain tavoitteet ja tarkoitus tilaajan selvitysvelvollisuus ja sen sisältö - uusi selvitys: työterveyshuolto mitä pitää selvittää? - verovelan selvittämiseen uudistuksia - tyypillisimmät virhetilanteet 13.00 Uusi laki työntekijän lähettämisestä lainopillinen asiamies Albert Mäkelä, Suomen Yrittäjät mikä muuttui uuden lain myötä? tilaajan ja alihankkijan velvoitteet suhde tilaajavastuulakiin 13.45 Kahvi 14.15 Rakennusalan sopimusjuridiikkaa asianajaja Arto Kaikkonen, Lexia Attorneys Ltd kuka vastaa mistäkin rakentamisessa? urakkasopimus suppeasti ja laajasti YSE/reklamaatiot case-esittely 15.30 Seminaari päättyy Pirkko Vuori Albert Mäkelä Arto Kaikkonen! Ilmoittautuminen viimeistään 13.9. www.yrittajat.fi/raksa Jäsenhinta................. 289 (+ alv) Normaalihinta............... 449 (+ alv) Aamukahvi, lounas ja iltapäiväkahvi sisältyvät hintaan. Seminaarin toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki p. 09 229 221 koulutus@yrittajat.fi yrittajat.fi/koulutus
Keskuskauppakamari, Heidi Merikalla-Teir, välimieslautakunnan pääsihteeri,heidi.merikalla-teir@arbitration.fi Varaudu erimielisyyksiin sopimuskumppanin kanssa säästät aikaa ja rahaa Jokainen yrittäjä ja yritys törmäävät jossakin vaiheessa tilanteeseen, jossa kaikki ei mene sopimuskumppanin kanssa niin kuin piti toimitus viivästyy tai on virheellinen, laskujen maksu viivästyy, sopimuskumppani purkaa sopimuksen tai osakkaiden välille syntyy erimielisyys. Erimielisyydet saadaan usein ratkaistua hyvässä hengessä, mutta toisinaan se ei onnistu ilman ulkopuolista apua. Tällöin on keskeistä se, mitä sopimuksessa on sovittu erimielisyyksien ratkaisemisesta. Sovi aina erimielisyyksien ratkaisemisesta Sopimuksessa tulisi aina sopia siitä, miten osapuolet toimivat erimielisyyden synnyttyä. Yhä useammin erityisesti liike-elämän kaupalliset erimielisyydet sovitaan ratkaistavaksi lopullisesti välimiesmenettelyssä. Välimiesmenettely on vaihtoehtoinen riidanratkaisukeino oikeudenkäynnille valtion tuomioistuimissa. Välimiesmenettelystä sovitaan kirjallisesti toteamalla sopimuksessa esimerkiksi seuraavasti: Tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat ratkaistaan lopullisesti välimiesmenettelyssä Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjen mukaisesti. PIXHILL 14 Yrittäjäinfo 4/2016
Viisi syytä ratkaista erimielisyydet välimiesmenettelyssä 1. Menettelyn nopeus ja joustavuus Tuomioistuinten resurssien jatkuva vähentäminen on johtanut kohtuuttoman pitkiin käsittelyaikoihin. Ratkaisun saaminen kaupalliseen riita-asiaan voi jo käräjäoikeudessa kestää useita vuosia, muutoksenhausta puhumattakaan. Liike-elämässä aika on kuitenkin rahaa ja resurssit tulisi käyttää liiketoiminnan pyörittämiseen ja kehittämiseen, ei vanhoista asioista riitelyyn. Välimiesmenettelyssä riitaan saadaan lopullinen ratkaisu keskimäärin alle vuodessa. Välimiesmenettely on myös joustavaa, ja siinä voidaan tuomioistuinmenettelyä paremmin ottaa huomioon jutun erityispiirteet ja asianosaisten toivomukset. 2. Tuomion lopullisuus ja täytäntöönpanokelpoisuus Välimiesmenettelyn päätteeksi annettava välitystuomio on lopullinen ja täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu. Tuomioon ei voida hakea muutosta valtion tuomioistuimilta. 3. Erityisasiantuntemus Kaupalliset riidat koskevat aikaisempaa monimutkaisempia sopimuskokonaisuuksia, jotka vaativat riidanratkaisijalta paitsi juridista erityisosaamista myös tietyn toimialan tuntemusta ja kielitaitoa. Tällaiset riidat soveltuvat huonosti yleisten tuomioistuinten käsiteltäviksi. Välimiesmenettelyssä asianosaiset voivat itse vaikuttaa siihen, että riitaa ratkaisemaan määrätään henkilö, jolla on asian vaatima pätevyys, kokemus ja erityisasiantuntemus. 4. Luottamuksellisuus Luottamuksellisuus on yrittäjille ja yrityksille tärkeää. Kaupalliset sopimukset sisältävät usein sellaista yritystietoa ja liikesalaisuuksia, joiden käsittely julkisuudessa olisi yritystoiminnalle haitallista. Harvempi myöskään toivoo omia asioita riepoteltavan mediassa tai kenen tahansa voivan saada riidasta tiedon. Kun välimiesmenettelyyn sovelletaan Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjä, itse menettely ja siinä annettu välitystuomio ovat luottamuksellisia. 5. Kustannustehokkuus Koska välitystuomiosta ei voi valittaa, välimiesmenettely on tuomioistuinmenettelyä kustannustehokkaampaa. Keskuskauppakamarin välimiesmenettelyn kustannukset ovat lisäksi ennakoitavissa ja läpinäkyviä. Keskuskauppakamarin välimiesmenettelyssä välimiesten palkkiot pysyvät kohtuullisina sen ansiosta, että välimieslautakunta vahvistaa ne välimiehiä sitovasti. Tiesitkö? Välimiesmenettelyn lisäksi myös erimielisyyksien sovittelu on yleistynyt monilla aloilla. Sovittelussa asianosaisista riippumaton ja puolueeton kolmas osapuoli (sovittelija) avustaa asianosaisia erimielisyyksien ratkaisussa ja ennaltaehkäisyssä. Sovittelija ei tee riidan kohteena olevan asian osalta päätöksiä tai anna tuomioita. Sovittelija sen sijaan pyrkii edistämään ja helpottamaan asianosaisten välisiä keskusteluita ja kommunikaatiota, tiedonvaihtoa ja neuvotteluita. Onnistuneen sovittelun päätteeksi asianosaiset solmivat sovintosopimuksen. Lisätietoa Keskuskauppakamarin tarjoamasta sovittelupalvelusta löydät täältä: http://arbitration.fi/ fi/2016/06/16/sovittelusta-uusi-tyokalu-myos-liike-elaman-riitojen-ratkaisuun-mita-miksi-ja-milloin/ Lisätietoa Keskuskauppakamarin välimieslautakunnasta ja välimiesmenettelystä löydät täältä: http://arbitration.fi/fi/ valimiesmenettely/ Yrittäjäinfo 4/2016 15
Suomen Yrittäjät, Anssi Kujala, varatoimitusjohtaja, p. 09 2292 2942, anssi.kujala@yrittajat.fi Kunnan rooli keksittävä uudelleen Käynnissä on historiallinen muutos. Hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluja maakuntauudistuslinjauksen mukaisesti julkista sektoria edustavat 1.1.2019 alkaen valtio, maakunnat ja kunnat. Kunnan rooli muuttuu, ja se on osin keksittävä uudelleen. Mitkä ovat kunnan elinkeinopoliittiset tehtävät, miten kunta houkuttelee ja palvelee työpaikkoja ja yrityksiä, mikä on maakunnan ja kunnan työnjako yrittäjäpalveluissa, miten päättäjien ja henkilöstön roolit muuttuvat ja kuinka yrittäjiä kuullaan uudessa kunnassa? Nyt on mahdollista määrittää kunnalle entistä vahvempi elinkeinopoliittinen rooli, jotta se voi luoda työtä ja rakentaa hyvinvointia. Elinkeinopolitiikka on kunnan elinvoiman kulmakivi ja yrittäjyys sen tekijä. Kunta on jatkossakin yksittäiselle yritykselle tärkeä ja lähin hallinnollinen kumppani. Kun sote-vastuu poistuu, kuntien toiminnan ytimeen nousevat elinkeinopolitiikka, sivistys- ja vapaaaikatoimi, kaavoitus ja maankäyttö sekä infran ylläpito. On uskallettava kokeilla Kunnissa pitää tehdä uudistuksia, kokeilla, kysyä asukkailta ja yrityksiltä ja sen jälkeen toimia asioiden hyväksi. Kokeilukulttuurin voimistaminen vaatii rohkeutta. Tarvitaan joustavia verkostoja, joissa julkiset ja yksityiset ovat tasaveroisia kumppaneita. Elinkeinopolitiikkaa pitää tehdä kumppanuus- ja verkostoperiaatteella, sillä yksikään kunta ei menesty yksin. Kunta on jatkossa vahvempi palveluiden kehittäjä. Riskejäkin on. Julkistalouden kannalta pahimmillaan syntyy kaksi julkisorganisaatiota, joilla kummallakaan ei ole riittävää taloudellista vastuuta tai motivaatiota huolehtia alueensa työpaikkojen syntymisestä. Tämä pitää estää. Yrittäjäehdokkaita tarvitaan Suomen Yrittäjien kuntavaikuttamisen tarkoitus on vaikuttaa siihen, että kunnissa tehdään yrittäjyyden olosuhteita parantavia päätöksiä. Se edellyttää toimijoita käytännössä sitä, että yrittäjät asettuvat ehdolle ensi kevään kuntavaaleissa. Me tuemme kaikkia jäsenyrittäjäehdokkaitamme. Suomen Yrittäjien ylivoimainen vahvuus on jokaiseen kuntaan ulottuva paikallisyhdistysverkosto ja kunnissa toimivat yrittäjävaltuutetut. Elinkeinopolitiikka on kunnan elinvoiman kulmakivi ja yrittäjyys sen tekijä. 16 Yrittäjäinfo 4/2016
Ryhdy kuntavaaliehdokkaaksi! Nyt tarvitaan yrittäjähenkisiä päättäjiä, sillä yrittäjän kannalta kunnissa tehdään merkittäviä päätöksiä. Kunnan asioihin on helpompaa vaikuttaa sisältäpäin. Yrittäjä Tiina Ahonen, kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen, Ulvila Yrittäjälle on merkitystä sillä, onko kunta profiloitunut asumalähiöksi isomman vierellä, vai tehdäänkö siellä vireää elinkeinopolitiikkaa, joka tuo draivia kaikkeen yritystoimintaan. Yrittäjä Anne Niemi, kunnanvaltuutettu ja sairaanhoitopiirin yhtymähallituksen jäsen, Vimpeli Kunta on se lähin viranomainen, jonka kanssa yrittäjä joutuu asioimaan. Kunnan toimet vaikuttavat aina myös yrittäjän arkeen. Kun lähtee mukaan kunnan toimintaan, voi vaikuttaa myös omaan arkeensa. Yrittäjä Matti Rönkkö, kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen ja sivistyslautakunnan jäsen, Pielavesi Yrittäjyys luo työtä ja verotuloja, joilla voidaan tuottaa yhteisiä palveluja kuntalaisten parhaaksi. Tulevat muutokset kuntakentässä tarvitsevat yrittäjänäkemystä päätöksenteossa.! Valitse puolueesi Näin pääset ehdokkaaksi Ota yhteyttä oman asuinkuntasi puolueen toimijoihin tai paikallisyhdistykseen. Saat heiltä lisätietoa ehdokkuudesta. Yhteydenottosi on erittäin tervetullut. Hyödynnä Suomen Yrittäjien materiaalia kuntavaaleissa. www.yrittajat. fi/kunta Lisätietoja: www.yrittajat.fi/kuntavaalit elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama, 040 587 2445, susanna.kallama@yrittajat.fi elinkeinopoliittinen asiamies Hannamari Heinonen, 050 567 3395, hannamari.heinonen@yrittajat.fi Yrittäjäinfo 4/2016
Suomen Yrittäjät, Ville Kukkonen, lainopillinen asiamies p. 09 2292 2929, ville.kukkonen@yrittajat.fi Tienvarsimainonta helpottuu Maantielain muutoksella on luovuttu lähtökohtaisesta kiellosta mainostaa asemakaava-alueen ulkopuolella. Poikkeuslupamenettelystä siirrytään ilmoitusmenettelyyn. Lainmuutos tulee voimaan 15.8.2015. Jatkossa asemakaava-alueen ulkopuolelle ja asemakaava-alueen liikennealueelle sijoitettava mainos on laadittava ja sijoitettava siten, että se ei vaaranna liikenneturvallisuutta eikä haittaa tienpitoa. Mainoksen tulee myös sopeutua mahdollisimman hyvin ympäristöön. Ilmoitusmenettelyssä ei enää arvioida mainoksen tarpeellisuutta liikenteen ja matkailun kannalta, vaan asettamisen rajoitukset perustuvat liikenneturvallisuus-, tienpito- ja ympäristöön soveltumisnäkökohtiin. 30 päivän käsittelyaika Lainmuutoksen myötä siirrytään ilmoitusmenettelyyn. Ennen tienvarsimainoksen asettamista asiasta on ilmoitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle. Ilmoitukseen on liitettävä selvitys mainoksesta tai ilmoituksesta, sijoittamispaikasta ja selvitys kiinteistönomistajan tai -haltijan suostumuksesta sen pystyttämiseen. Viranomainen voi myös pyytää kunnalta lausunnon mainoksesta. Jos tienvarsimainos ei täytä laissa asetettuja kriteereitä, Pirkanmaan ELYkeskuksen on 30 päivän kuluessa ilmoituksen saapumisesta tehtävä päätös, jossa se voi kieltää mainoksen tai ilmoituksen asettamisen tai määrätä asettamiselle ehtoja. Mainosta tai ilmoitusta ei saa asettaa ennen tämän määräajan umpeutumista, ellei viranomainen nimenomaisesti salli asettamisen edellä mainittua ajankohtaa aikaisemmin. Hallituksen esityksen mukaan viranomaisella on jatkossa velvollisuus perustella päätöksensä sekä neuvoa tienvarsimainosten asettamisessa. Nykyluvat voimassa vuoteen 2019 Nykyjärjestelmän mukaisesti myönnetyt ulkomainonnan poikkeusluvat ovat voimassa 31.12.2019 saakka. Jos poikkeuslupapäätöksessä on määrätty lyhyempi voimassaoloaika, niin voimassaoloajan päättymiseen saakka. Mainoksen asettajan on ennen voimassaoloajan päättymistä tehtävä maantielain 52 :ssä tarkoitettu ilmoitus taikka poistettava mainos tai ilmoitus. Pirkanmaan ELY-keskuksen verkkosivuille tulee lakimuutoksen myötä tarkempi ohjeistus uudesta sääntelystä ja ilmoitusmenettelystä. Lisätietoja: Laki maantielain muuttamisesta (566/2016). hwww.finlex.fi/fi/laki/ alkup/2016/20160566#pidp1349344 Erityisesti maantielain 52 ja 52 a sekä voimaantulosäännös lain lopusta. Pirkanmaan ELY-keskus: www.elykeskus.fi/web/ely/ely-pirkanmaa Keskeistä uudistuksessa Tienvarsimainoksesta tehdään ilmoitus Pirkanmaan ELY-keskukselle. Ilmoitukseen pitää liittää selvitys mainoksesta tai ilmoituksesta, sen sijoituspaikasta sekä kiinteistönomistajan suostumus. Viranomaisella on 30 päivää aikaa kieltää mainos, jos se ei täytä lain asettamia vaatimuksia. Mainosta ei saa asettaa paikalleen ennen 30 päivän määräajan umpeutumista. Oikeus pitää mainosta ilmoitetussa paikassa on määräaikainen. Mainos saa olla ilmoitetussa paikassaan lähtökohtaisesti 10 vuotta, jollei viranomainen määrää tätä lyhyempää aikaa. Tienvarsimainosten lisäksi myös tilapäinen tapahtumailmoittelu helpottuu. Ilmoitusvelvollisuus ei koske kokous-, tiedotus-, huvi-, hää- tai muuta niihin rinnastettavaa tilaisuutta taikka yhteiskunnallista, poliittista tai muuta aatteellista tilaisuutta koskevaa tilapäistä ilmoittelua. Näitä koskevat ilmoitukset saa asettaa paikalleen aikaisintaan kuukautta ennen asianomaista tilaisuutta. Ne on poistettava viikon kuluessa siitä, kun tilaisuus on pidetty. Ilmoitusvelvollisuus ei koske myöskään rakennuksessa tai sen läheisyydessä tapahtuvaa ilmoittelua tai mainontaa, joka koskee paikalla harjoitettavaa toimintaa tai siellä myytäviä tuotteita. 18 Yrittäjäinfo 4/2016
MITÄ SIITÄKIN TULISI, JOS EI OLISI YHTÄÄN YRITYSTÄ? Yrittäjät luovat uutta ja pitävät Suomen pyörät pyörimässä. Se vaatii kovaa työtä yrittämistä. Yrittäjät työllistävät ja maksavat suuren osan veroista. Jos sen jälkeen jää jotain itsellekin, se on ihan oikein. Yrittäjät ovat tottuneet pärjäämään omillaan. Mutta kyllä jokainen joskus apua, tukea ja verkostoja tarvitsee. Siksi kannattaa liittyä Suomen Yrittäjiin: yrittajat.fi/liity
Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A, 00250 HELSINKI PL 999, 00101 Helsinki puhelin 09 229 221 toimisto@yrittajat.fi yrittajat.fi