Sikaloiden tilatason tautitorjunta Teoriasta käytäntöön Prof. Dr. Jeroen Dewulf Jeroen.Dewulf@UGent.be Yhteistyössä: Merel Postma, Bo Van Beselaere, Maria Eleni Filippitzi and Steven Sarrazin
Lyhyt esittely Eläinlääkäri Epidemiologi Väitöskirja klassisen sikaruton hallinnasta Tautien ehkäisy Eläinlääketieteellinen kansanterveys AMCRA @Jkdewulf Running Jeroen.dewulf@ugent.be 2
Mikä tautitorjunta? Kaikki toimenpiteet joiden avulla ehkäistään A. Tautien tulo B. Tautien leviäminen C. Tautien tulo ja leviäminen
Mikä tautitorjunta Bioturvallisuus = Yhdistelmä kaikista toimenpiteistä, joiden avulla voidaan vähentää tautien leviämisen ja tautien tulon riskiä tila-, alue-, ja valtiotasolla. riskinarviointi ja sellaisten toimenpiteiden toteuttaminen, joiden avulla voidaan alentaa tautien leviämisen riskiä ja parantaa tilan eläinten terveydentilaa
Mikä tautitorjunta ULKOINEN TAUTITORJUNTA = alentaa tautien leviämisen riskiä tilalle - endeemiset taudit - eksoottiset tauadit SISÄINEN TAUTITORJUNTA = alentaa tautien leviämisen riskiä tilalle
Miksi torjua tauteja TAUTITORJUNTA on (pitäisi olla) perusta kaikkien tautiriskien hallinnalle. hoito ehkäisy Tautitorjunta
Miksi torjua tauteja Parempi bioturvallisuus vähemmän tauteja Paremmat tuotantotulokset porsastuotanto kasvu rehuhyötysuhde tasalaatuisuus Vähemmän tarvetta antibiooteille Parempi hinta eläinten myynnistä
Miksi torjua tauteja Parempi bioturvallisuus vähemmän tauteja Tautisaneerausohjelmat vapaaehtoiset/pakolliset (salmonellan torjunta) Eksoottisten eläintautien riskit Kansanterveys, eläinten hyvinvointi, kuluttajien odotukset ( kestävä lihantuotanto ) Lainsäädäntö
Miksi torjua tauteja Tuottajien motivaatio tautien ehkäisyyn (=558) Mitä tuottajat arvostavat? How would farmers rank? Parantaa eläinten hyvinvointia Parantaa tuotetun lihan laatua ja turvallisuutta Parantaa tuottoa parempien tuotantotulosten avulla Tilan jatkuvuus Laanen et al., 2014
Miksi torjua tauteja Tuottajien motivaatio tautien ehkäisyyn (=558) 1. Parantaa tuottoa parempien tuotantotulosten avulla 2. Tilan jatkuvuus 3. Parantaa tuotetun lihan laatua ja turvallisuutta 4. Parantaa eläinten hyvinvointia 5. Velvollisuus huolehtia eläinten terveydestä Laanen et al., 2014
Tautitorjunnan periaatteet Sairaiden ja tartunnan saaneiden eläinten eristäminen terveistä vältä sekä suoria että epäsuoria kontakteja! (all-in/all-out, työjärjestys, sairaskarsinat )
Tautitorjunnan periaatteet Suorat kontaktit tautien leviämisessä
Tautitorjunnan periaatteet Epäsuorat kontaktit tautien leviämisessä,
Tautitorjunnan periaatteet PUHDAS (tartunnoille alttiit eläimet) TOIMENPITEET LIKAINEN (suorat ja epäsuorat tartunnan lähteet) Tarvittavat toimenpiteet vaihtelevat tiloittain (tilan terveystilanne, tuotantosuunta, ) Suorita hyvin ja säännöllisesti
Tautitorjunnan periaatteet Perustuu tietämykseen tautien leviämisestä tartunnan aiheuttajien säilymisestä Yleinen ja eläinlajikohtainen Yleinen ja tautikohtainen Hengitystiesairaudet versus suolistotulehdukset monioireiset taudit (PRRS & influenssa, PMWS, PIA, )
Actinobacillus pleuropneumoniae (APP) Suora kontakti Henkilöt Sperma Lanta Koti-/villieläimet Jyrsijät Välillinen tartunta Vektorihyönteiset Filippitzi & Postma et al., 2017 Aerosolit Rehu Vesi Fomiitit X X X X X Bordetella bronchiseptica X X X X X X X Brachyspira hyodysenteriae (dysenteria) X X X X X X X X X Brucella suis X X X X X X X X Classical swine fever virus X X X X X X X X X Clostridium perfringens X X X X X X Erysipelothrix rhusiopathiae* X X X X X X X Escherichia coli X X X X X X X X X X Foot-and-mouth disease virus X X X X X X X X X Haemophilus parasuis* X X Lawsonia intracellularis* X X X X X X Leptospires X X X X X X Mycoplasma hyopneumoniae (porsasyskä) X X X X X X Pasteurella multocida X X X X X X X Porcine circovirus type 2* X X X X X X X X
Porcine Epidemic diarrhea virus* (PED) Porcine parvovirus Porcine Reproductive and Respiratory Syndrome virus (PRRS) Suora kontakti Henkilöt Sperma Lanta Koti-/villieläimet jyrsijät Välillinen tartunta Vektorihyönteiset Aerosolit Rehu Vesi Fomiitit X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X Pseudorabies virus X X X X X X X X X Salmonella spp. X X X X X X X X X X Streptococcus suis X X X X X X X X Swine influenza virus X X X X X Swine vesicular disease virus Transmissible gastroenteritis virus X X X X X X X X X X X X X X Fillipitzi & Postma et al., 2017
Tautitorjunnan periaatteet Hengitysilma Rehu Ilma eläinkuljetusautot, henkilöt, vaatteet, kädet Lemmikit ja jyrsijät tavarat Elävät eläimet MATALA RISKI KORKEA RISKI
Tautitorjunnan periaatteet Tautipaineen alentaminen Tartuntaketjun katkaiseminen, elimistön puolustusjärjestelmän kuormituksen alentaminen (pesu, desinfektio, tyhjänäpitoaika, rokotukset, )
Kenen tehtävä on huolehtia tautitorjunnasta? Missä bioturvallisuus on tärkeintä? A. Isoilla tiloilla B. Pienillä tiloilla C. Yhtä tärkeää kaiken kokoisilla tiloilla
Tautitorjunnan periaatteet Tilakoon kasvaessa myös riskikertoimet nousevat
Emakoiden lukumäärä Lihasikojen lukumäärä Tautitorjunnan tason ja tilakoon yhteys Ulkoinen tautitorjunta Ulkoinen tautitorjunta Laanen et al., 2013
Rakennusten ikä Tuottajan kokemus (vuosia) eläinten hoidossa Tautitorjunnan tason yhteys rakennusten ikään ja tuottajan kokemukseen Sisäinen tautitorjunta Sisäinen tautitorjunta Laanen et al., 2013
Tautitorjunnan periaatteet Oletus: taudin leviämisen riski tilalle rehun mukana on 1 1000:sta ja rehuntoimitukset tapahtuvat viikoittain, mikä on vuotuinen riski? A. +/- 0,5% B. +/- 5% C. +/- 50%
Tautitorjunnan periaatteet Tuhat kertaa esiintyvästä pienestä mahdollisuudesta tulee iso mahdollisuus Riski tartuntareitille (p) Tartuntareitin toistumistiheys (n) P = 1 (1-p) n p= 0.1% (1 out of 1000) n= 52 (e.g. weekly) 5,06%= 1 (1-0.001) 52
Ulkoinen tautitorjunta 26
Tilojen väliset yhteydet Ribbens et al., 2012 pag. 27
Karanteeni Eläinten ja sperman osto tilalle
Karanteeni Puhdas alue Likainen alue Tautisulku Karanteenikarsina/- osasto Eläinten sisääntulo 29
Karanteeni Emakot Emakot ja porsaat Lihasiat Karanteeni Tautisulku
Karanteeni Karanteeni Lihasiat Emakot Emakot ja porsaat Tautisulku
Sperman osto ja toimitukset 32
Kuolleiden eläinten ja lannan kuljettaminen pois tilalta
Kuolleiden eläinten ja lannan kuljettaminen pois tilalta
Lannanpoisto 35
Raatojen säilytys 36
Raatojen säilytys 37
Rehun, juomaveden ja tarvikkeiden toimitukset tilalle Hygieniatoimenpiteet Juomaveden laadun varmistus 38
Vierailijoiden hallinta
Vierailijoiden hallinta
Vierailijoiden hallinta
Vierailijoiden hallinta pag. 42
Vierailijoiden hallinta
Vierailijoiden hallinta
Jalkineet ja vaatteet 45
Jalkineet ja vaatteet 46
Tautisulku 47
Pesuallas ja saippuaa Puhtaat haalarit Viemäröity lattia Tautisulku Likaiset haalarit Käsidesi Saapaspesuri Pyyhkeet Likaiset saapaat Suihku Penkki, +- 60 cm korkea Viemäri Pyyhkeet Pöytä ja sisäänkirjaus ulkotakit Ulkokengät 48
Tautisulku 49
Tautisulku 50
Vähimmäisaika tilavierailuiden välillä A. 0 hrs B. 12 hrs C. 24 hrs D. 48 hrs
Kuka pesee kätensä sikatilalla vieraillessaan 1. Aina sisään tullessa 2. Aina lähtiessä 3. Aina sekä tullessa että lähtiessä 4. Ei koskaan
Käsien pesu 53
Käsien pesu pag. 54
Haittaeläinten ja lintujen torjunta
Haittaeläinten ja lintujen torjunta
Haittaeläinten ja lintujen torjunta Älä tarjoa rotille suojaa tilan läheisyydessä 57
Haittaeläinten ja lintujen torjunta 58
Tilan sijainti ja ympäristö
Sisäinen tautitorjunta 60
Älä siirrä sairaita eläimiä takaisin 61
Vältä porsaiden sekoittelua Porsimiskarsina Porsimiskarsina 1 vk ikäiset porsaat Vieroitetut porsaat Lihasiat 62
Vältä porsaiden sekoittelua Porsimiskarsina Porsimiskarsina 1 vk ikäiset porsaat Vieroitetut porsaat Lihasiat 63
Kertatäyttöisyys 64
Eläintiheys Eläinten paino(kg) EU-lainsäädännön vähimmäisvaatimus (m² eläintä kohden) Ihanteellinen eläintiheys (m² eläintä kohden) (EFSAn raportti 2005) Suomen kansallinen lainsäädäntö 1.1.2025 alkaen < 10 kg 0,15 0,17 0,15 10 tot 20 kg 0,20 0,27 10-95 kg 20 tot 30 kg 0,30 0,35 tot 50 kg 0,40 0,49 0 tot 85 kg 0,55 0,70 0,17 + (paino kg/130) 85 tot 110 kg 0,65 0,83 95-107 kg 0,90 110 kg 1 1 107-130 kg 1,20 65
Erittele ikäryhmät 66
Osastointi ja työskentelyjärjestys 67
Lastaustila 6 Tautisulku Laituri Karanteenio Siemennysosasto Joutilaiden ryhmäkarsinat 3 5 Porsituskarsinat Emakoid en pesu Tautisulku Tautisulku 2 Tautisulku 4 Lihasiat Lannanpoisto Emakot Porsaat 1 Tautisulku Taukotila /keittiö Rehusiilot Tautisulku Autotalli Sairasosasto 7 Lato Asuinrakennus Pysäköintialue 8 Raatosäilytys Yleinen tie
Osastointi ja työskentelyjärjestys 69
Lemmikkieläimet 70
Välineet 71
Lääkkeet ja lääkintätarvikkeet 72
Lääkkeet ja lääkintätarvikkeet 73
Pesu ja desinfektio Hyvään pesu- ja desinfektiotulokseen päästään toteuttamalla kaikki vaiheet. 74
Pesu ja desinfektio 1. Kuivapuhdistus ja eloperäisen aineksen mekaaninen poisto
Pesu ja desinfektio 2. Kaikkien pintojen vaahdotus lian irroittamiseksi vaahtokerros Biofilmi
Pesu ja desinfektio 3. Painepesu vedellä
Pesu ja desinfektio 4. Kuivuminen välttämätöntä, jotta desinfektioaineet eivät laimene pinnoille jääneellä vedellä
Pesu ja desinfektio 5. Desinfektio
Pesu ja desinfektio 6. Kuivuminen
Pesu ja desinfektio 7. Pesun ja desinfektion tehon tarkistaminen
Kenen vastuulla tilatason tautitorjunta on? A. Tuottaja B. Eläinlääkäri C. Neuvoja D. Hallinto
Tautitorjunta on yhteistyötä Tuottaja Alan toimijat Eläinlääkäri Hallinto Uudiseläinten tuottaja Neuvojat
Tautitorjunta on yhteistyötä jota usein heikentää ajan puute Tuottaja Alan toimijat Eläinlääkäri Hallinto Uudiseläinten tuottaja Neuvojat
An ounce of prevention, is worth a pound of cure - Benjamin Franklin -