Tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapia 3. Teemana työfysioterapia 5 op (SX00BI36-3003) SXB15k1 Irma Gerstenmaier, TtM, tft Työterveyden ja ergonomian lehtori Liikkuminen ja toimintakyky irma.gerstenmaier@metropolia.fi
Opintojakson osasuoritukset ja arviointi Työfysioterapia: Irma Gerstenmaier (numeerinen arviointi) Tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapia: Sanna Garam (hyv/täyd) Faskiat: Joukko Heiskanen (hyv/täyd) Positian allasryhmien ohjaus: Anita Ahlstrand (hyv/täyd) 2
Tavoitteet 1. Opiskelija osaa selvittää työn mukanaan tuomat vaatimukset työikäisten työ- ja toimintakyvyn tukemisessa ja edistämisessä. Hän arvioi työkyvyn ja työkykyä ylläpitävän toiminnan merkityksen työelämän muutoksissa. (2. Opiskelija toimii työterveysverkostossa ja noudattaa työterveystyötä ohjaavia säännöstöjä. ) 3. Opiskelija analysoi ja arvioi työfysioterapian ja ergonomian tietoon perustuen työkykyyn vaikuttavat tekijät ja kuormituksen. Hän valitsee ja perustelee työn kuormittavuuden arvioinnissa tarvittavat menetelmät ja mittarit liittyen yksilöön ja työn vaatimuksiin. 4. Opiskelija osaa valita keinot sopivan kuormituksen toteutumiseksi ottaen huomioon työntekijöiden, työympäristöjen ja työyhteisöjen ominaispiirteet. (5. Opiskelija toimii fysioterapian asiantuntijana moniammatillisessa yhteistyössä.) 6. Opiskelija osaa edistää ja tukea asiakkaan osallistumista ja liikuntakäyttäytymistä eri ympäristöissä sekä yhdistää terveysliikunnan näkökulmaa erityisryhmien liikunnan suunnitellussa, ohjauksessa ja arvioinnissa. 7. Opiskelija osaa valita ja soveltaa erilaisia liikuntamuotoja ja lajeja sekä yksilöllisesti että erilaisille ryhmille. 8. Opiskelija tunnistaa työikäisten tavallisimmat myofaskiaaliset häiriötilat sekä hallitsee niiden fysioterapeuttisen tutkimisen perusteet sekä keskeiset hoitomahdollisuudet. 3
Tavoiteena on jäsentää monimuotoista työterveystyötoimintaa (työ)fysioterapeutin näkökulmasta ja näin kehittyä ammatillisessa asiantuntijuudessa, joka ilmentyy laadukkaana ja tuloksellisena asiakkaan työkyvyn tukemisena.
Sisältö Työn muutokset Työkyky ja työkykyä ylläpitävä toiminta Työterveystyötä ohjaava säännöstö Työterveystyöverkosto Työn kuormittavuuden arviointi sekä yleisimmät menetelmät ja mittarit Työfysioterapian ja ergonomian (physical ergonomics) tietoperusta työ- ja toimintakyvyn edistämiseksi ja tukemiseksi Liikunnan merkitys, tavoitteet, suunnittelun ja toteuttamisen erityispiirteet ja tarpeet tuki- ja liikuntaelinsairauksissa sekä käytännön ohjausharjoituksia tules-asiakkaille Kurssin faskia osassa tutustutaan työikäisillä yleisesti tavattaviin myofaskiaalisiin kiputiloihin, faskian kliinisiin tutkimus- ja testausmenetelmiin sekä niiden hoitomahdollisuuksiin terveyden edistämisessä. 5
Tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapia 3. Teemana työfysioterapia 5 op (SX00BI36-3003), nyt toteutuu 2,5 op 1. Orientaatio työterveyden edistämiseen Luennot 27.1 ja 3.2 klo 8.30-11.45 Orientaatio, fysioterapeutti ja työfysioterapia, työterveyshuolto, työvälineet, lait ja asetukset, työelämän muutokset / sote- uudistus yhteistyöverkosto, verkostossa toimijoiden tehtävät, ergonomia ja työfysioterapia 6
Tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapia 3. Teemana työfysioterapia 5 op (SX00BI36-3003), nyt toteutuu 2,5 op 2. Ergonomia (20.3-24.3) Ergonomia, ergonomian tutkimus- ja arviointimenetelmät työn fyysisen kuormittavuuden arvioinnissa 3. Asiakascase (27.3-7.4), tehdään pienryhmissä Työpaikalla tapahtuva työn fyysisen kuormittavuuden arviointi, sisältäen asiakkaan työssä tapahtuvan arviointi- ja ohjauskäynnin lisäksi kirjallisen tuotoksen, joka arvioidaan numeerisesti 7
Aihetta käsittelevää kirjallisuutta Työterveyshuolto Antti-Poika, Mari; Martimo, Kari-Pekka & Husman, Kaj. (toim.) 2006. Työterveyshuolto. Duodecim. Karisto Oy. Hämeenlinna. Manninen, Pirjo; Laine, Vappu; Mukala, Kristiina & Husman, Kaj. (toim.) 2007. Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Työterveyslaitos. Sosiaali- ja terveysministeriö. Vammalan Kirjapaino Oy. Vammala. Työfysioterapia Kukkonen, Ritva; Hanhinen, Helena ym. (toim.) 2001. Työfysioterapia. Yhteistyötä työ- ja toimintakyvyn hyväksi. Työterveyslaitos. Helsinki. Ergonomia Launis, Martti & Lehtelä, Jouni (toim.) 2011. Ergonomia. Työterveyslaitos. Tammerprint Oy. Tampere. Työturvallisuus ja työsuojelu Mertanen, Virve. 2015. Työturvallisuuden perusteet. Suomen Yliopistopaino Oy - Juvenes Print. Tampere.
Tehtävä Mitkä ovat työterveyshuollon tavoitteet? Millaisia tehtäviä työterveyshuollolla on? 9
10
11
12
Työterveyshuollon tavoitteet Työterveyshuoltolaki (1383/ 2001, 1 ) Työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon on yhteistoimin edistettävä: työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa työyhteisön toimintaa 13
Työterveyshuollon tehtävät / toimintamuodot Työpaikkaselvitykset Terveystarkastukset Työssä selviytymisen seuranta, edistäminen ja kuntoutukseen ohjaaminen Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Osatyökykyisen työssä selviytymisen seuranta, edistäminen ja kuntoutukseen ohjaaminen Työpaikkakohtaisen ensiapuvalmiuden, ensiaputaitojen ja välineiden tarpeen arviointi (Katso tarkemmin työterveyshuollon sisältö: Työterveyshuoltolaki 2001/1383, 12 ) 14
Työterveyshuolto Suomessa katsaus 2015 on julkaistu! Suomalaisten työterveyshuollon palvelut tuottavien yksiköiden koko on kasvanut ja määrä supistunut koko 2000-luvun ajan. 96 % suomalaisista palkansaajista on työterveyshuoltopalvelujen piirissä ja kattavuus on parantunut tasaisesti. Ennaltaehkäisevän työn osuus työterveyshuollossa on lisäksi kasvanut. Katsauksen tavoitteena on tuottaa tietoa työterveyshuoltopalveluiden tuottajista, niiden henkilöstöstä ja asiakkaista sekä tuotetuista palveluista Suomessa. Katsauksia on laadittu vuodesta 1992 lähtien noin viiden vuoden välein ja nyt julkaistu raportti on järjestyksessä kahdeksas. (Lappalainen, Kirsi; Aminoff, Merike jne. 2016. Työterveyshuolto Suomessa vuonna 2015 ja kehitystrendi 2000-2015. Työterveyslaitos. Suomen Yliopistopaino Juvenes Print) 15
Kyselyyn vastanneiden työterveyksiköiden lukumäärä tuottajaryhmittäin vuosina 2000-2015 (Lappalainen, Kirsi; Aminoff, Merike jne. 2016. Työterveyshuolto Suomessa vuonna 2015 ja kehitystrendi 2000-2015. Työterveyslaitos. Suomen Yliopistopaino Juvenes Print) 16
Työterveyshenkilöstö (toimien lukumäärä) tuottajaryhmittäin 2015. (Lappalainen, Kirsi; Aminoff, Merike jne. 2016. Työterveyshuolto Suomessa vuonna 2015 ja kehitystrendi 2000-2015. Työterveyslaitos. Suomen Yliopistopaino Juvenes Print) 17
Työterveyshenkilöstö ammattiryhmittäin (toimet) maalis-huhtikuussa) 2001, 2005, 2008, 2011 ja lokakuussa 2015. (Lappalainen, Kirsi; Aminoff, Merike jne. 2016. Työterveyshuolto Suomessa vuonna 2015 ja kehitystrendi 2000-2015. Työterveyslaitos. Suomen Yliopistopaino Juvenes Print) 18
19 (http://valtioneuvosto.fi/live?v=/vnk/government/hallituksen-tiedotustilaisuus-maakunta--sote--javalinnanvapausratkais)
Tehtävä Mikä on fysioterapeutin asiantuntijuusalue työterveyshuollossa? 20
21
22
Fysioterapeutti työfysioterapian asiantuntija Hallitsee työperäisten liikuntaelinsairauksien ennalta ehkäisyn ja vajaakuntoisen hoidon ja kuntoutuksen Työn ja työympäristön ergonomian selvittäminen ja parantaminen yhteistyössä työpaikan henkilöstön kanssa Työntekijän fyysisen toimintakyvyn arvioiminen Sopivaan liikuntaan, hoitoon tai kuntoutukseen ohjaaminen tarpeen mukaan (Kukkonen, Ritva; Hanhinen, Helena ym. (toim.) 2001. Työfysioterapia. Yhteistyötä työ- ja toimintakyvyn hyväksi. Työterveyslaitos. Helsinki. s 219-307.) 23
Tehtävä Video (8 min): (https://youtu.be/coxqfgnyyvo) 24
Hitsaustyön ergonomian arviointi Yritys on 43 henkilöä työllistävä konepaja, jossa valmistetaan äkeitä. Hitsattava materiaali on mustaa rautaa, ja hitsausmenetelmänä on MAG. Hitsaajan työtehtäviin kuuluu kappaleen kokoaminen jigillä, ja sen jälkeen osien kokoonhitsaus. Kappaleen kokoamista ei ole tässä videossa kuvattu. Tehtävänäsi on laatia hitsaajien työstä oheisen videon perusteella ergonominen selvitys. 25
Millaiseksi muodostui niskan liike kypärän kanssa? Miten alaraajat olivat hitsauksen aikana? Liikkumista kuvattava Nostaminen kuvattava 26
Ergonomian arviointi kohdentuu. Työasennot ja liikkeet ja niiden tarkka analyysi Staattinen / dynaaminen lihastyö (kuinka paljon niitä esiintyy) Työvälineet ovatko työtoimintaan sopivat / kunnossa -> aiheutuuko fyysinen työkuormitus heikoista työvälineistä Työympäristön kiinteät kalusteet mahdollistavatko optimaaliset työasennot vai ei Tavoitteena selvittää mistä fyysinen työkuormitus aiheutuu? 27
Tehtävä Mitä ergonomia on? 28
Ergonomia (1/3) Fyysinen ergonomia keskittyy fyysisen toiminnan sopeuttamiseen ihmisen anatomisten ja fysiologisten ominaisuuksien mukaisiksi. Fyysinen ergonomia korostuu työympäristön, työpisteiden, työvälineiden ja työmenetelmien suunnittelussa. (Työterveyslaitos, Suomen ergonomiayhdistys) 29
Ergonomia (2/3) Kognitiivinen ergonomia keskittyy järjestelmien ja niiden käyttöliittymien sopeuttamiseen. Tavoitteena on saada ne vastaamaan ihmisen tiedonkäsittelyn ominaispiirteitä. Kognitiivinen ergonomia korostuu järjestelmien ja niiden käyttöliittymien (näytöt ja ohjaimet) ja tiedon esittämistapojen suunnittelussa. (Työterveyslaitos, Suomen ergonomiayhdistys) 30
Ergonomia (3/3) Organisatorinen ergonomia keskittyy teknisen järjestelmän ja sosiaalisen järjestelmän yhteensovittamiseen. Se korostuu muun muassa henkilöstön, työprosessien, työkokonaisuuksien ja työaikajärjestelyjen suunnittelussa. Organisaatioergonomia liittyy läheisesti työhyvinvointiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. (Työterveyslaitos, Suomen ergonomiayhdistys) 31
Ergonomian soveltamismuotoja Osallistuva ergonomia (participatory ergonomics) on käyttäjien tietoja, kokemuksia ja tuntemuksia hyödyntävää kehittämistä ja suunnittelua. Käytettävyys (usability) on ergonomian soveltamista tuotteiden suunnittelussa. Haasteena on tehdä tuotteet helposti ja tehokkaasti käytettäviksi mahdollisimman laajalle käyttäjäkunnalle. Informaation selkeä esitystapa lisää esimerkiksi dokumenttien visuaalista käytettävyyttä. Esteettömyys (accessibility) on kaikkien käyttäjäryhmien, myös ikääntyvien ja eri tavoin toimintaesteisten, huomioon ottamista tekniikan, tilojen ja toiminnan suunnittelussa. Tavoitteena on lisätä käyttäjien tasa-arvoa ja samalla laajentaa tuotteiden ja järjestelmien käyttäjäkuntaa. (Työterveyslaitos, Suomen ergonomiayhdistys) 32
Tehtävä Ergonomian historiasta muutama dia itsenäiseen opiskeluun 33
Ergonomia historiaa Voidaan jäljittää esim. 1800-luvun lopulle työasentoa ja istumista koskeviin tutkielmiin ja 1900-luvun alkupuolelle työntutkimuksen syntyyn sekä työmotivaation ja työväsymyksen tutkimiseen Ergonomian perusmuotojen voimallinen kehitys sijoittuu kuitenkin toisen maailmasodan jälkeiseen aikaan Kehityksessä on nähtävissä kaksi päälinjaa ja pyrkimys niiden yhdistämiseen (Pohjois-Amerikka vs. Eurooppa) (Launis, M. & Lehtelä, J. (toim.) 2011. Ergonomia. Työterveyslaitos. Tampere. s 26)
1. Human factors ergonomiaa Pohjois-Amerikassa 2 maailmansodan jälkeen käynnistettiin Yhdysvaloissa psykologiaan painottunutta soveltavaa tutkimusta, joka sai nimekseen inhimilliset tekijät huomioon ottava suunnittelu (human factors engineering) Tiedon käsittely ja informaation esittämistapojen sekä ohjauslaitteiden suunnittelu ovat olleet keskeistä (valvomot ja ohjaamot) Sotilas-, avaruus- ja ilmailuteknologian äärimmäiset käyttöolot ovat korostaneet myös havainnointiedellytysten ja fysikaalisten ympäristötekijöiden merkitystä (valaistusolot, ääniympäristö, lämpöolot, tärinä ja kiihtyvyys) (Launis, M. & Lehtelä, J. (toim.) 2011. Ergonomia. Työterveyslaitos. Tampere. s 26)
2. Työtieteet ja työn muotoilu eurooppalainen näkökulma Tietoa sovellettiin teollisuuden ja muun työelämän ongelmien ratkaisemiseen muun muassa työfysiologian, työpsykologian ja työhygienian nimillä Työtieteet (Arbeitswissenschaften) ja työn muotoilu (Arbeitsgestaltung) yhdistivät näitä osa-alueita Korostuu kuormittumisen säätely ja ihmiselle optimaalisen kuormitustason etsiminen Painotusta voi luonnehtia nykyään työsuojelua, työterveyttä ja työviihtyvyyttä korostavaksi, vaikka aikoinaan lähtökohtana on ollut myös tehostaa ihmistyötä hyväksyttävän terveysriskin puitteissa (Launis, M. & Lehtelä, J. (toim.) 2011. Ergonomia. Työterveyslaitos. Tampere. s 26)
3. Suuntaukset yhdentyvät, mutta säilyvät Englannissa yhdisteltiin edellä kuvattuja näkökulmia ja otettiin käyttöön käsite ergonomia (Ergonomics) Käsitteen käyttö laajeni, kun kansainvälinen tutkimusyhteistyö otti ergonomian käyttöönsä 1960-luvun alussa (IEA- International Ergonomics Association) 1960-luvulla ergonomia tuli suomeen, ja silloin julkaistiin ensimmäinen ergonomian oppikirja 1970-luvulla ergonomian soveltaminen laajeni eri aloille ja ympäri maailmaa, ja tuolloin aloitettiin myös kansainvälisten ergonomiastandardien laatiminen Ergonomiasta tuli maailmanlaajuinen käytetty yleiskäsite ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen tutkimiselle, vaikka human factors nimitys jäikin elämään uudella mantereella (Launis, M. & Lehtelä, J. (toim.) 2011. Ergonomia. Työterveyslaitos. Tampere. s 27)
Bioteknologian (ergonomian) ensimmäinen määritelmä kuvaa toiminnan alkuvaihetta hyvin Bioteknologia on soveltava tutkimusalue, jolla ihmiseen kohdistuva biologinen asiantuntemus lähinnä fysiologislääketieteellinen ja psykologinen yhdessä teknologian kanssa muovaa ihmisen teknisiä työmenetelmiä, työvälineistöä sekä työ- ja elinympäristöä hänen elimistönsä ja käyttäytymisensä ominaislakien mukaiseksi. Sen päämääränä on niin hyvin elimistön tarpeettoman ja liiallisen rasituksen ja suoranaisen vaurioitumisen kuin sen tyhjäkäynnin välttäminen ja ihmisen työnteon hyötysuhteen kohottaminen. Myöhempiä määritelmiä ovat ainakin: Ergonomia on kitkan vähentämistä työn ja ihmisen välillä ja Työ on sovitettava ihmisen mukaan (Karvonen, M. 1963. Bioteknologia ihminen, työ, tekniikka.) 38