Talous, väestö ja globalisaatio. Johdatus systemaattiseen kulttuurimaantieteeseen Juha Ridanpää Oulun yliopisto Maantieteen tutkimusyksikkö

Samankaltaiset tiedostot
Sanastoa. Kotopaikka-hanke

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä

Pakolaisuus ja auttamisen etiikka. SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR

Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Johdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

JOHDATUS SYSTEMAATTISEEN KULTTUURIMAANTIETEESEEN. Juha Ridanpää 2018

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö Merlin Seidenschwarz 1

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto

Kaupunkimaantiede. Juha Ridanpää

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta

5.8 Maantieto/Maantiede

Mäntsälän maankäytön visio Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Työn, talouden ja teknologian muutokset Ryhmätyö 4: Finansialisaatio

Alueellinen imago ja identiteetti kuntarakenteen muutoksessa

IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja

JOHDATUS SYSTEMAATTISEEN KULTTUURIMAANTIETEESEEN. Juha Ridanpää 2019

Vapaaehtoinen sääntely, laki ja moraali

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Luonnonvarayhdyskunnat

Vähähiilisen talouden kolme erilaista pururataa Green new deal. Aleksi Neuvonen Demos Helsinki

Päivätyökeräys Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Oppimispolku Teollistuva maailma

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto)

Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja

Kotitalous talousmuotona ja kulutuksen areenana kurssi,hy, Kotitalousopettajan koulutus, Vuokko Jarva ja Sakari Ylönen,KOTITAKUVJ1s.

Pirkanmaa. Maakuntamme toimii monella eri tasolla

Yhteisötalouden käsitteestä

EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN KARTOITTAMINEN EUROOPASSA: esimerkkinä ruuan tuotanto ja kysyntä

Maantieteen opetussuunnitelma 2016

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto

Tulevaisuuden liikenne kysyntä ja tarjonta muutoksessa. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

Merikuljetukset maailmankaupan ja liikennejärjestelmän osana. Professori Jorma Mäntynen

Sulkevat ja avaavat suhteet

Järjestö Hanke Myöntö Interventiokoodi. Maailman kirjat -kulttuuritapahtuma - Latinalainen Amerikka ja ilmasto

Mäntsälän kunnan kotouttamistyö. Maahanmuuttokoordinaattori Fia Hafiz Mäntsälä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Tasa-arvo ja tehokkuus elinikäisessä oppimisessa - Aikuiskoulutuksen haasteet luvulla

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari

MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

IPBES ja Suomi. Eeva Furman SYKE Suomen IPBES seminaari, Säätytalo

R U K A. ratkaisijana

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous GLOBALISAATIO KESKINÄISRIIPPUVUUS. Liisa Laakso. finanssimarkkinoiden vapautuminen

Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle?

Kokemuksia Aasiasta. Kiina, maailman 2. suurin markkinatalous. Ukkonen LN Import Oy, Kirkkotie 11, RYMÄTTYLÄ

Väestönmuutos Pohjolassa

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

LIITE. Tietokone työvälineenä 3 op: word, excel, powerpoint, unix Johdatus liiketoimintaosaamiseen 5 op Kansainvälistymisopinnot 10 op

Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta

Talous ja työllisyys

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa

Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne pää pilvissä jalat maassa

Ruoan tuotanto kaupunkisuunnittelun valinnoissa KIVIREKI: KAUPUNKIVILJELYN TOTEUTTAMINEN TYÖPAJA KRISTA WILLMAN TAMPEREEN YLIOPISTO

Muuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta

Vantaa ja sen tulevaisuus

Alueellisen liikkuvuuden ja monipaikkaisuuden mahdollisuudet ja seuraukset

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari

Aika tehdä teräksestä fossiilivapaata

Taloudellisten järjestelmien historiallinen kehitys

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet /Matti Mannonen

TURVAPAIKANHAKIJANUORET Vapaaehtoiskoulutus

PALVELINBISNES - VIILEÄN SUOMEN VALTTI DataCenter Finland Oy Ilmari Vallo (CEO)

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

Vastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Näkymiä innovaatio- Suomen aluekehitykseen. Markku Sotarauta

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Kirjallisuusluettelon laatiminen

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Turvallista matkaa? Amnestyn päivätyökeräys 2013

Ilmastonmuutoksen kansainväliset vaikutukset. Matti Heinonen, Migri

Johdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

OMANTUNNONVAPAUS, OSALLISTUMINEN, OIKEUS OMAAN KULTTUURIIN

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

POLIITTINEN MAANTIEDE Political Geography

Transkriptio:

Talous, väestö ja globalisaatio Johdatus systemaattiseen kulttuurimaantieteeseen Juha Ridanpää Oulun yliopisto Maantieteen tutkimusyksikkö

Talousmaantiede Economic Geography 1. ) Talousmaantiede tarkastelee taloustoimien spatiaalisia eli paikkoihin ja alueisiin sekä niiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin liittyviä ilmiöitä. talouden spatiaalinen skaala a.) lokaalista globaaliin ja b.) toisinpäin 2. ) Talousmaantiede tarkastelee myös talouden ja luonnonympäristön välisiä suhteita luonnonvarakysymys, ympäristökysymys

Talousmaantiede Economic Geography Getis & Getis & Fellman (Introduction to Geography, 1996) define as follows: Economic geography is the study of - how people earn their living, - how livelihood systems vary by area, and - how economic activities are spatially inter-related and linked. From their [economic geographers ] studies emerge a deeper awareness of the dynamic, interlocking diversity of human enterprise, of the impact of economic activity on all other facets of human life and culture, and of the increasing interdependence of differing national and regional economic systems.

Teollisuuden synty - Teollistuminen ja tieteellis-tekninen kehitys ovat aina kulkeneet yhtä jalkaa ja kulkevat yhä. - 1700-luvulta lähtien teollisuustuotteiden kysyntä alkoi kasvaa väestönkasvu työvoima Teollistumisen edellytyksiä: - koneet, erityisesti höyrykone - koksaaminen (kivihiili kaasuksi kuivatislaamalla) - kuljetusvälineet (rautatiet, höyrylaivat) [ensimmäinen rautatie: Manchester-Liverpool 1825; ensimmäinen valtamerihöyrylaiva yli Atlantin 1819] - rahoitusjärjestelmä (kolonialismin tuomat rikkaudet)

Teollisuuden synty Yksi keksintö johti toiseen syntyi yhä uusia teollisuudenaloja. Britannialla oli monopoliasema tekniikan alalla; lisäksi hiilikentät, rautaesiintymät ja satamat sijaitsivat lähellä toisiaan positiiviset sijainnilliset tekijät. Lisäksi Britannialla oli teollisen toiminnan rahoituspotentiaalia (vrt. kolonialismi).

Teollisuuden sijaintiteoria Klassikko: saksalainen Alfred Weber (1868-1958) Über den Standort der Industrien, ilm. 1909 Sijaintitekijät: raaka-aineet energia työvoima markkinat kuljetus muut tekijät: keskittymisedut, poliittiset olot, verotus haetaan kustannukset minimoiva ja voitot maksimoiva optimisijainti

The Magic Washing Machine Hans Rosling Lääketieteen tohtori, tilastotieteilijä. Karoliininen Instituutti, Tukholma.

Globalisaation maantiede

Ja nyt tulemme [ ] näiden uusien välineiden mullistavaan vaikutukseen. Se on välimatkojen eristävän vaikutuksen katoaminen. Maailma on supistunut, mutta maailma on samalla myös laventunut. Ihmiskunta katselee nyt tätä planeettaansa kuin täysi-ikäinen tullessaan lapsuutensa leikkipaikoille. Ei ole enää yhdentekevää Oulussa, mitä tapahtuu ja mitä ajatellaan Pariisissa, Lontoossa tai New Yorkissa, kun sieltä voidaan olla jokapäiväisessä yhteydessä näihin maailman metropoleihin. Puhumattakaan siitä, miten ratkaisevasti jokin pieni tapahtuma toisella mantereella voi vaikuttaa taloudellisten riippuvaisuussuhteiden johdosta maapallon kaikkien kansojen elämään. Eino Krohn: Henkisen kulttuurimme kohtalo. Gummerus, 1948.

Globalisaatio eli kansainvälistyminen eli maapalloistuminen on käytöltään hyvin moniulotteinen termi. Karkeasti määritellen se tarkoittaa yhteiskunnallista muutosta, joka ilmenee lisääntyvinä mannertenvälisinä yhteyksinä ihmisten välillä. Globalisaatio on siis maailmanlaajuista verkottumista.

Globe talk Denis Cosgrove: Apolloohjelmassa avaruudesta otetut valokuvat Maapallosta olivat merkittävässä roolissa siinä, kuinka globaali - diskurssi muotoutui.

Globalisaatioon liittyy muun muassa maailmanlaajuisten rahamarkkinoiden kehitys ylikansallisten yritysten vallan kasvu maailmanmarkkinoilla kansainvälisen kaupan kehitys maailmanlaajuisen tietoliikenteen kehitys kansainvälinen kulttuurivaihto (monikulttuurisuus?) kansallisvaltioiden suvereniteetin väheneminen matkailun voimakas kehitys siirtolaisuuden lisääntyminen etc.

Source: Encyclopedia of Human Geography (2006)

Globalisaation kolme muotoa 1. Ekonominen globalisaatio 2. Poliittinen globalisaatio 3. Kulttuurinen globalisaatio Huom! Eivät ole toisistaan irrallisia!

(1/3) Ekonominen globalisaatio Näkyy tuotteiden ja palveluiden tuotantojärjestelmissä, vaihdossa, jakelussa ja kulutuksessa näkyvä muutos (esim. monikansallisten yritysten (TNCs) kasvu, ulkomaalaisten sijoittajien määrän, joustavien tuotantojärjestelmien sekä globaalin tarjousjärjestelmien määrän kasvu).

(2/3) Poliittinen globalisaatio Näkyy vallan käyttöön ja keskittymiseen liittyvissä järjestelyissä (esim. monikansallisten poliittis-taloudellisten järjestöiden määrän kasvu sekä paikallisten asioiden käsittely globaalissa kontekstissa).

(3/3) Kulttuurinen globalisaatio Näkyy muutoksena symboleissa, jotka kuvaavat faktoja, merkityksiä, uskomuksia, arvojärjestyksiä, mielipiteitä ja arvoja (esim. mielikuvien ja informaation globaali levittäytyminen sekä urbaanin elämän muuttuminen kosmopoliittiseksi).

McDonaldisaatio The McDonaldization of Society (George Ritzer. 1983. Journal of American Culture) Malli sosiaalisesta rationaliteetista muistuttaa pikaruokaketjun toimintastrategiaa. 4 piirrettä: 1) tehokkuus, 2) laskelmoitavuus, 3) ennustettavuus, 4) kontrolli.

Disneyfikaatio Kulutuksen käytäntöjen homogesoituminen Keskeisimmät piirteet: Paikkojen teemoittuminen tietyn idean ympärille Kuluttamisen hybridisoituminen Markkinointi mielikuvat, logot Performatiivinen työ

Cocacolanisaatio Amerikkalaiset kulttuuriarvot ja hyödykkeet valloittavat maailman Termillä viitataan erityisesti arjen ja kuluttamisen maailmassa tapahtuvaan sosiaaliseen muutokseen Synonyymi Amerikanisaatiolle

Glokalisaatio - Tarkoittaa globaalin ja lokaalin dialektista sekä refleksiivistä suhdetta. - Termillä viitataan: - 1) de-lokalisaatioon tai de-territorialisaatioon, kuten esimerkiksi e-mailiin - 2) re-lokalisaatioon tai re-territorialisaatioon, missä globaalit vaikutteet tuodaan lokaaliin kontekstiin, vrt. perinneteollisuus. (M. Pacione. Urban geography: A global perspective 2005)

Väestömaantiede Population Geography Väestömaantieteellisiä kysymyksiä: väestön kasvu alueellisesti tarkasteltuna väestön alueellinen jakaantuminen väestöllinen muutos alueittain alueittainen muuttoliike alueittaiset väestöpolitiikat ruoan ja terveyspalvelujen alueittainen saatavuus naisten asema eri alueilla / kulttuureissa spatiaalinen näkökulma ensisijainen

Muuttoliike Muuttoliikettä luovia tekijöitä: taloudelliset olot: odotus alituisen puutteen loppumisesta poliittiset olot: pakolaisuus sotilaalliset konfliktit ja sisällissodat: pakolaisuus ympäristötekijät: hasardit informaatiovirrat: nopea tiedon välittyminen missä olisi parempi elämä?

v

Pakolaisten oikeusasemaa koskeva YK:n yleissopimus määrittelee pakolaisen seuraavasti: Pakolainen on henkilö, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteensä johdosta, joka oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja on kykenemätön tai sellaisen pelon johdosta haluton turvautumaan sanotun maan suojaan; tai olematta minkään maan kansalainen oleskelee entisen pysyvän asuinmaansa ulkopuolella ja edellä mainittujen seikkojen tähden on kykenemätön tai sanotun pelon vuoksi haluton palaamaan sinne.

Väestöllinen muutos Minkä tahansa alueen väestöllinen (demografinen) muutos annetulla aikavälillä voidaan laskea kaavalla: TP = OP + B D + I E, jossa TP = kokonaisväestö OP = lähtöajankohdan väestö B = syntyneet D = kuolleet I = alueelle muuttaneet E = alueelta muuttaneet

LOPUKSI http://www.worldometers.info/