Keski-Suomen Aikajana 4/2018 Tilanne 30.6.2018 #keskisuomi #kasvunmaakunta Kasvun vauhti tasaantui hieman, mutta jatkui hyvänä alkuvuonna 2018. Vienti vetää ja teknologiateollisuus kovin kasvaja Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto
Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä tammi-kesäkuussa 2018 Keski-Suomen yritysten liikevaihdot kasvoivat 4,8 %, kasvun vauhti on tasaantumassa. Koko maassa kasvua oli 5,6 %. Keski-Suomen kasvu alkoi syksyllä 2015 ja koko maan syksyllä 2016. Kasvu on heijastunut työllisyyteen jokaisella toimialalla: yritysten työntekijämäärä kasvoi 3,3 % eli n. 3 000 henkilötyövuotta. Työttömyys laskee edelleen hyvää vauhtia. Elokuussa 2018 Keski-Suomessa oli 7 500 työtöntä vähemmän kuin elokuussa 2015. Kasvun kärjessä oli teknologiateollisuus, jonka liikevaihdon kasvu oli 8,3 %. Metsäteollisuuden kasvu oli 7,0 %. Myös rakentamisessa (5,0 %) ja KIBS aloilla eli asiantuntijapalveluissa (4,9 %) kasvu jatkui hyvänä. Viennin määrä kasvoi teollisuuden kasvun myötä vuoden alussa 6,8 %. Viennissä saavutetaan kohta vuoden 2008 taso. menetti 1 miljardia vientituloja vuonna 2009, jonka johdosta henkilötyövuosien määrä väheni 7 500. Yksityisten palveluiden liikevaihtojen kasvu oli 4,8 %:ia, mutta kaupan kasvuvauhti oli vain 1,7 %:ia. Kauppa kasvoi koko maassa 4,6 %. Teollisuuden kasvu nosti Äänekosken seudun Keski-Suomen ykköseksi 16,9 %:n kasvulla, kakkosena oli Jyväskylän seutu 4,3 %:n kasvulla, kolmantena Keuruun seutu 2,1 %:n kasvulla. Tarkasteluajanjakso kesäkuun 2018 lopun tilanne.
Trendi 2010 30.6.2018 Kasvu alkoi Keski-Suomessa syksyllä 2015, koko maassa syksyllä 2016 Vuoden 2016 kasvu Jyväskylän seutu + 5,7 % + 4,7 % koko maa + 2,4 % Vuoden 2017 kasvu Jyväskylän seutu + 6,0 % + 5,0 % koko maa + 6,1 % Jyväskylän seutu + 4,3% + 4,8 % koko maa + 5,6 %
Trendi 2010 30.6.2018 Henkilöstömäärän kasvu on ollut Keski-Suomessa ja varsinkin Jyväskylän seudulla koko maata parempaa 2016-2018. Vuoden 2016 kasvu Jyväskylän seutu + 1,1 % + 1,5 % koko maa + 0,7 % Vuoden 2017 kasvu Jyväskylän seutu + 2,8 % + 2,0 % koko maa + 1,8 % Jyväskylän seutu + 4,2 % + 3,3 % koko maa + 3,8 %
Trendi 2010-30.6.2018 KIBS alat + 10,1 % palvelut + 5,3 % teknologiateollisuus + 4,3 % rakentaminen + 3,7 % teollisuus + 3,4 % matkailu + 2,3 % Metsäteollisuus + 0,5 % kauppa + 0,5 %
Työttömien määrä kääntyi laskuun Keski-Suomessa tammikuussa 2016, koko maassa tammikuussa 2017 Yritysten henkilöstömäärän kasvu vähentää työttömyyttä. Työttömien määrä laskenut elokuusta 2015 elokuuhun 2018 yhteensä 7 500 henkilöllä.
Trendi 2010-30.6.2018 teknologiateollisuus + 8,3 % teollisuus + 7,4 % metsäteollisuus + 7,0 % rakentaminen + 5,0 % KIBS alat + 4,9 % palvelut + 3,4 % kauppa + 1,1 % matkailu - 0,9 %
Toimialakatsaus, verrokkina koko maa
Trendi 2010-30.6.2018 Vuoden 2017 kasvu liikevaihto + 7,2 % henkilöstömäärä + 3,2 % Koko maa liikevaihto + 8,4 % henkilöstömäärä + 5,6 % liikevaihto + 4,8 % henkilöstömäärä + 3,3 % Koko maa liikevaihto + 5,6 % henkilöstömäärä + 3,8 %
Trendi 2010-30.6.2018 Vuoden 2017 kasvu liikevaihto + 7,7 % henkilöstömäärä + 3,5 % Koko maa liikevaihto + 6,0 % henkilöstömäärä + 4,2 % Kasvu 1-6 kk/2018 liikevaihto + 4,8 % henkilöstömäärä + 3,3 % Koko maa liikevaihto + 5,6 % henkilöstömäärä + 3,8 %
Trendi 2010 30.6.2018 Vuoden 2017 kasvu liikevaihto + 6,3 % henkilöstömäärä + 2,5 % Koko maa liikevaihto + 7,7 % henkilöstömäärä + 1,4 % liikevaihto + 4,8 % henkilöstömäärä + 3,3 % Koko maa liikevaihto + 5,6 % henkilöstömäärä + 3,8 %
Trendi 2010-30.6.2018 Vuoden 2017 kasvu liikevaihto + 1,4 % henkilöstömäärä - 0,4 % Koko maa liikevaihto + 4,7 % henkilöstömäärä - 0,4 % liikevaihto + 1,7 % henkilöstömäärä + 0,5 % Koko maa liikevaihto + 4,6 % henkilöstömäärä + 2,7 %
Trendi 2010-30.6.2018 Vuoden 2017 viennin kasvu + 17,0 % Koko maa + 7,8 % + 6,8 % Koko maa + 8,3 % menetti 2009 miljardin vientituloja, jonka johdosta henkilötyövuosien määrä väheni 7 500, kunnat menettivät verotuloja 32 miljoonaa/vuosi. Vuoden 2008 viennin taso saavutettaneen tänä vuonna.
Trendi 2015 30.6.2018 Teknologiateollisuuden hyvä vire on nostanut Keski- Suomen viennin hyvälle kasvu-uralle. Myös metsäteollisuuden vienti on hyvässä nousussa. Molempien toimialojen vienti on kasvanut yhtä paljon eli 6,8 %.
Trendi 2010-30.6.2018 Vuoden 2017 kasvu liikevaihto + 5,5 % henkilöstömäärä + 3,5 % liikevaihto + 2,3 % henkilöstömäärä - 0,9 %
Seutukatsaus
Trendi 2010-30.6.2018 Äänekosken seutu + 16,9 % koko maa + 5,6 % + 4,8 % Jyväskylän seutu + 4,3 % Jämsän seutu + 1,5 %
Trendi 2010-30.6.2018 koko maa + 5,6 % + 4,8 % Keuruun seutu + 2,1 % Joutsan seutu + 1,8 % Saarijärven-Viitasaaren seutu + 0,8 %
Trendi 2010-30.6.2018 Jyväskylän seutu + 4,2 % Äänekosken seutu + 4,0 % koko maa + 3,8 % + 3,3 % Keuruun seutu + 1,3 % Saarijärven-Viitasaaren seutu + 0,4 % Jämsän seutu - 0,3 % Joutsan seutu - 1,7 %
Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Lisäksi tietoja on täydennetty muutamilla muilla Tilastokeskuksen tiedoilla (väestö, työttömyysaste sekä liikevaihto per asukas). Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto voi sisältää joitakin tuloslaskelman liikevaihtoon kuulumattomia eriä, kuten käyttöomaisuuserien myyntejä, muita tuottoja, satunnaisia eriä, käänteisesti verovelvollisia ostoja, tuotteiden omaa käyttöä ja agentuurien myyntiä. Poikkeukselliset erät poistetaan laskennasta. Henkilöstömäärä-indikaattorilla tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää kalenterikuukauden aikana. Esimerkiksi kaksi puolipäiväistä työntekijää vastaa yhtä kokopäivätyöllistä. Henkilöstömääräindikaattori tuotetaan yritysrekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstömäärätiedosta sekä ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Yrityksille, joilta ei ole kahden vuoden takaista henkilöstötietoa, lasketaan henkilöstömäärä jakamalla yrityksen palkkasumma toimialan keskipalkalla. Vientitiedot ovat osa liikevaihtoa. Vienti koostuu verottomasta liikevaihdosta, EU:n sisäisestä viennistä ja EUalueen ulkopuolisesta viennistä. Liikevaihdon tavoin vientiin ei sisällytetä arvonlisäveroa. Trendisarja kuvaa kehityksen suuntaa pidemmällä aikavälillä. Trendin loppupään tulkinnassa on hyvä noudattaa harkintaa, sillä trendikuvaajan loppuosa muuttuu usein tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Trendin rinnalla kannattaa tutkia myös alkuperäisen indeksin käyttäytymistä. Trendikuvaaja soveltuu hyvin myös eri toimialojen sekä alueiden väliseen vertailuun.